Putinin järjetön sota
Suomen on valmistauduttava Kiinan vaikutusvallan kasvuun itärajan takana
Sodankäynnin suuri muutos
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Eilisen päivän uutinen kertoi, että ukrainalaisjoukot olisivat tuhonneet hiljattain tehdyssä iskussa Venäjän uusimpaan kalustoon lukeutuvan BMPT ”Terminator” -panssariajoneuvon. Kyseisen sotakoneen hintalapuksi on arvioitu noin 2,6 miljoonaa euroa, joten sen tuhoamiseen käytetyllä 400 euron räjähdedroonilla oli melkoinen taloudellinen hyötysuhde.
Toinen – niin ikään eilisen päivän uutinen – mainitsi, että käynnissä olevassa NATO:n sotaharjoituksessa oli suomalaisia Leopard 2 panssarivaunuja "tuhottu" muutamassa sekunnissa drooneilla ja tykistöiskuilla. Onneksi kyse ei ollut todellisesta iskusta, vaan simuloidusta harjoituksesta.
Tämä tapaus kuitenkin osoitti, että Suomen puolustusvoimien on syytä sopeutua mahdollisimman nopeasti droonien, tekoälyavusteisen maalittamisen ja uudenlaisten sensorien hallitsemaan taistelukenttään. Siellä eivät enää toimi toisen maailmansodan kokemukset, eivätkä edes Gazan äskettäisten taisteluiden opit.
* * *
Nämä jutut tulivat mieleeni kun luin sosiaalisesta mediasta tämän päivityksen. Sen mukaan Ukrainan torjuntadronet pystyvät nyt ampumaan alas venäläisiä Shahed-drooneja autonomisesti.
Tämän on mahdollistanut ukrainalaisten kehittämä uusi teknologia, joka automatisoi 95 % torjuntaprosessista – laukaisusta aina kohteen tuhoamiseen asti. Eikä kyse ole enää paperilla toimivasta unelmasta vaan järjestelmä on läpäissyt onnistuneesti taistelukokeet Harkovan alueella. Eli osoittanut olevansa automatisoitu droonintappaja.
Käytännössä operaattori seuraa kohteita reaaliajassa, valitsee kohteen ja antaa luvan iskuun. Tämän jälkeen järjestelmä ohjaa dronen itsenäisesti kohteeseen, tunnistaa kohteen automaattisesti ja suorittaa torjunnan.
Ukrainan puolustusministeriön edustajan Mykhailo Fedorovin mukaan "autonomia on yksi nykyaikaisen ilmapuolustuksen kehittämisen keskeisistä suuntauksista. Tällaiset teknologiat mahdollistavat nopeamman reagoinnin laajamittaisiin hyökkäyksiin ja auttavat suojelemaan Ukrainan kaupunkeja tehokkaammin."
* * *
On onneksi selvää, että myös suomalainen ja NATO:n sotilasjohto ovat panneet merkille nämä samat asiat. Eikä suinkaan ole merkityksetöntä, että länsimailla on lähtökohtaisesti teknologinen ylivoima verrattuna venäläisiin.
Lisäksi länsimaiden Ukrainallle toimittama sotilaallinen ja taloudellinen apu viimeisten vaikeiden vuosien aikana on epäilemättä luonut hyvää tahtoa myös Kiovan hallitsijoille. Eli nykyajan sotilaallista drooniteknologiaa suvereenisti käyttävälle Ukrainan armeijalle ja maan poliittiselle johdolle.
Toivon mukaan tätä osataan arvostaa maamme poliittisessa johdossa. Ja hyödyntää armeijamme sotilaallisen strategian ja taktiikan kehittämisessä siten, että voimme käynnissä olevan sodankäynnin suuren muutoksen aikana – ja sen ansiosta – suhtautua luottavaisesti kykyymme torjua Venäjän mahdolliset aggressiot nyt ja tulevaisuudessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putin ja taisteleva leijona
Peskov reagoi Venäjän erikoisoperaation heikkoon edistymiseen
Höpöpuhetta ja moraaliposeerausta
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti jokavuotisen mediaspektaakkelinsa, johon sisältyneestä propagandistisesta höpötyksestä suomalaismediat kertoivat vaihtelevasti (Yle, HS). Tänä aamuna törmäsin sitten sosiaalisessa mediassa näkemyksistään kertovan ukrainalaisen Anton Gerashchenkon viestiin, jonka sisältö saattoi olla tärkeämpi kuin minkään suomalaisten lehtitalon välittämä tieto.
Hänen mukaansa ohjelmaa varten lähetetyistä kysymyksistä peräti kahdeksan prosenttia koski Venäjän talouskriisiä, mikä teki siitä kolmanneksi suosituimman aiheen – aiemmin se ei ole ollut edes kymmenen listalla. Ihmiset halusivat tietää, milloin talouden "huono jakso" päättyy, milloin hintojen nousu pysähtyy ja miksi hallitus korottaa arvonlisäveroa.
Venäläisistä 16 prosenttia halusi myös tietää, että milloin heidän elintasonsa paranee, ja 21 prosenttia oli kiinnostunut siitä, milloin sota päättyy. Nämä lienevät varsin ikäviä kysymyksiä Putinille.
* * *
Gerashchenko kertoi samassa viestissään myös, että tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 39 prosenttia venäläisistä arvelee alueidensa taloudellisen tilanteen heikkenevän, kun vastaava luku oli vuosi sitten 33 prosenttia, vuonna 2023 34 prosenttia ja vuonna 2022 29 prosenttia. Myös niiden venäläisten osuus, jotka uskovat elämän Venäjällä huononevan ensi vuonna, on saavuttanut korkeimman tasonsa sitten vuoden 2022 (17 %) .
Toisin sanoen Ukrainan sodan seuraukset alkavat näkyä venäläisten arjessa yhä enemmän, vaikka toistaiseksi näkyvissä ei olekaan ollut – ainakaan vakavia – mielenosoituksia sotaa vastaan. Nähtäväksi kuitenkin jää, missä vaiheessa tavallisten venäläisten huoli omasta tilanteestaan johtaa näkyvään vastarintaan Putinin sotapolitiikkaa vastaan.
Vai johtaako koskaan?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille
Ukrainan rintamilta ei mitään uutta, mutta taustalla tapahtuu
Venäjän hyökkäyskiilan tuhoutuminen edistäisi rauhaa Ukrainassa
"Minun päälle kaadettiin likaista vettä liikkuvasta autosta ja minua kutsuttiin apinaksi"."Autoin erästä henkilöä nostamaan hänen hattunsa maasta, mutta hän kieltäytyi ottamasta sitä minulta"."Ihmiset huutavat, että et kuulu tänne ja niin edelleen"."Kaupassa esimerkiksi huomaan, että ihmiset irvistävät, kun seisot heidän takanaan jonossa. Enimmäkseen vanhat ihmiset"."Kun puhuin toisella kielellä kahvilassa, viereisessä pöydässä istuva nuori nainen kutsui minua ryssäksi"."Minulle on sanottu, ettei venäläisiin voi luottaa"."Minua ei palkata, koska olen venäläinen".