tiistai 26. toukokuuta 2026
SDP ja ostoskeskus Puhoksen huumekauppa
keskiviikko 18. helmikuuta 2026
Mari Rantanen ja Milan Jaff ovat samoilla linjoilla
Toisin sanoen laittomien maahanmuuttajien ja muiden rikollisten palauttamiselle Irakiin ei ole asiallisia esteitä. Ministerin näkemyksen vahvisti myös Suomesta rikosten takia karkotettu Milan Jaff, joka oli kertonut olevansa hyvin tyytyväinen siitä, että maassa on hyvin turvallista.
Irakilaisinaisella oli asiaa
perjantai 5. syyskuuta 2025
Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa
Helsingin kaupungin työntekijät varkaissa
Joukossa tyhmyys tiivistyy
Uhkaus, josta ei voi kieltäytyä
sunnuntai 2. huhtikuuta 2023
Maailmanjärjestyksen uusiminen on aloitettu
perjantai 13. tammikuuta 2023
Suomen koulutus Chilen ja Turkin tasolla, mutta miksi?
perjantai 29. heinäkuuta 2022
Veroeuroja huumeiden käyttöhuoneisiin?
sunnuntai 14. maaliskuuta 2021
Pitäisikö maahanmuuttajat rokottaa ennen kantasuomalaisia?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuomisen mielestä ulkomaalaistaustaisten suosimat asuinalueet tulisi nostaa etusijalle koronarokotejärjestyksessä. Näin siksi, että juuri niissä koronavirus on levinnyt kaikista tehokkaimmin: pääkaupunkiseudun koronatartunnoista noin 40 prosenttia on todettu muilla kuin suomen- tai ruotsinkielisillä. Ongelma koskee erityisesti viron-, somalin-, kurdin- ja arabiankielisiä.
Tämä herätti mielessäni muutaman ajatuksen. Niistä ensimmäinen on se, ettei noita ryhmiä voi niputtaa millään tavalla yhteen. Virolaiset ovat Suomessa tekemässä työtä, kun taas muihin mainittuihin ryhmiin kuuluvat ovat maassamme pikemminkin vain kuluttamassa verovaroja - toki huomaten kurdien aktiivisuus kebabyrittäjinä.
Siten olen sitä mieltä, että jos ihmisiä aletaan jaottelemaan taustansa mukaan, eivät somalit, arabialaiset tai kurdit todellakaan ansaitse paikkaa etuoikeutettujen joukossa. Päinvastoin, heidän rokottamisestaan viimeiseksi olisi vähiten haittaa yhteiskunnan taloudelle.
Tässä yhteydessä teen kuitenkin selväksi, etten kannata minkäänlaista diskriminaatiota etnisen tai kulttuurisen taustan suhteen. En positiivista enkä negatiivista.
Toinen ajatus on se, että jos ja kun Suomessa annettavat rokotteet kustantaa lähinnä suomalainen veronmaksaja - siis suomea tai ruotsia puhuva väestö - olisi heidän sijoittamisensa rokotusjärjestyksen hännille kaukana oikeudenmukaisuudesta. Ja sitä kautta epäilemättä lisäisi suomalaisten tyytymättömyyttä verovarojen käyttöön ja yleisemminkin yhteiskuntamme toimintaan.
Kolmanneksi on muistettava, että virus on sitä vaarallisempi, mitä iäkkäämpi tartunnan saanut ihminen on. Siksi Suomen käyttämä ikäluokittain etenevä rokotusjärjestys on perusteltua kuolemantapausten minimoimiseksi. Jos siitä poiketaan, tulisi ensin osoittaa kiistattomin tutkimuksin tällä säästettävän ihmishenkiä tai saavutettavan muuta erittäin suurta yhteiskunnallista hyötyä.
Neljänneksi on selvää, että jokainen ihminen voi omin toimin vähentää sairastumisriskiään. Näin erityisesti silloin, jos hän ei elantonsa hankkimisen eli työnsä takia joudu hakeutumaan riskitilanteisiin. Edellä mainituista ihmisryhmistä vain yhden voi ajatella kuuluvan tähän ryhmään - etenkään somalit tai arabiankieliset eivät siihen pääsääntöisesti kuulu, eikä heidän vastuutonta toimintaansa ole syytä tukea antamalla etuoikeuksia rokotusjonoissa.
Viidenneksi on joka tapauksessa selvää, että koronavirus SARS-CoV-2 on tappavana taudinaiheuttajana lähestymässä loppuaan. Viimeistään ensi syksystä alkaen voimme elää Suomessa mitä todennäköisimmin jälleen normaalia elämää, jossa koronavirus on pahimmillaankin "vain" kausi-influenssan tapainen riesa - ja todennäköisesti vähäisempi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsissa maksetaan nyt älyllisen epärehellisyyden hintaa
Turussa 1,8 miljoonaa euroa kantaväestön syrjintään
Pitäisikö jihadistit palkita etuoikeuksilla
perjantai 31. heinäkuuta 2020
Vihjeinä "Ruotsi" ja "kansainvaellus"
Niistä ensimmäisessä kerrottiin järjestyshäiriöiden lisääntymisestä Helsingissä. Juttu loppui tunnetun poliisimies Jari Taposen kommenttiin, jonka mukaan "ne nuoret, joilla menee huonosti – heillä menee koko ajan huonommin. Se on pieni porukka nuorisosta, kun puhutaan ylisukupolvisesta syrjäytymisestä."
Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta jälleen kerran olisi ollut ehkä syytä pohtia sitä, onko tuon yhä syvemmin syrjäytyvän porukan olemassaololle muitakin syytä kuin se, että - kuten jutussa aiemmin todettiin - nuorisotyöttömyys on ollut tänä vuonna erityisen korkeaa koronaviruksen takia. Kolmen pisteen vihjeenä - jonka toimittajat ja Taponenkin varmasti tietävät - annan sanat "Ruotsi" ja "kansainvaellus".
Toisessa aihetta valaisevassa jutussa kerrottiin kahden taksinkuljettajan ottaneen Helsingissä rajulla tavalla yhteen. Aseina olivat mm. nyrkit ja auto. Avoimeksi jutussa jäi kysymys siitä, miksi takinkuljettajat toimivat nykyisin yhä useammin nyt nähdyn kaltaisella tavalla.
Lienee selvää, että medioissa aiemmin syylliseksi nostettu Sipilän hallinnon taksilakiuudistus on vaikuttanut asiaan - mutta se ei yksin selitä nyt nähtyä kehitystä. Siksi annan tähänkin tapaukseen vihjeiksi sanat "Ruotsi" ja "kansainvaellus", enkä todellakaan tarkoita sanalla "Ruotsi" kantaruotsalaisia vaan jotain ihan muuta.
Minusta olisi hienoa, että Helsingin Sanomat olisi totuuteenpyrkimisuhonsa jälkeen ryhtynyt myös noudattamaan sen edellyttämää linjaa eli kertonut tasapuolisesti puheena olevien asioiden kaikki puolet. Tai ainakin ne, jotka noihin seikkoihin selvimmin liittyvät - etenkin kun me sijoitamme vuosittain miljoonakaupalla rahaa saadaksemme maahamme lisää samankaltaista kehitystä kuin tämän aamun lehdestä poimimissani jutuissa kuvattiin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pyrkiikö HS:n toimituskunta totuuteen
Demokratiavaje syö kansanvallan pohjaa
Aloittiko Helsingin Sanomat asiallisen maahanmuutto-uutisoinnin?
perjantai 17. marraskuuta 2017
Terroristi kuin terroristi
Sillä samaan joukkoonhan he kuuluvat kuin Al-Qaidan tai ISIS-järjestön puuhamiehet. Eli muille ihmisille harmia ja vahinkoa omien uskomustensa pohjalta tuottaviin idiootteihin.
Tällä kertaa idiootit onnistuivat iskemään neljän kuorma-auto-yrittäjän ja heidän työntekijöidensä leipäpuuhun pyrkiessään häiritsemään Valion toimintaa. Eli pieleen meni jälleen kerran - tai kuten Irwin lauloi aikanaan irvaillessaan ihan toisenlaiselle ammattikunnalle: "tuntomerkit sopi, muuten väärä mies".
Tarkoitan tietenkin sitä, että autojen kyljessä oli Valion tekstit, mutta omistaja olikin joku aivan muu. Kuten terrorismiin sinänsä sopiikin - eiväthän Turun puukottajankaan uhrit olleet mitenkään syyllisiä islamilaisen maailman kehnoon tilaan. Sen muslimiterroristi olisi löytänyt helposti vilkaisemalla peiliin.
Mieleen tuli mainitun laulun lisäksi myös vuosien takainen Greenpeacen yllätysisku kloorivalkaisua vastaan Sunilan tehtaalla, jolla oltiin juuri kokeilemassa klooritonta valkaisumenetelmää. Tehtaanjohtajan kasvoilla loistanut vahingonilo jäi mieleeni hänen kertoessaan Greenpeacen aktivisteille ja TV-uutisille meneillään olleesta kokeilusta.
Sitä vain jäin miettimään, että olisiko lopultakin tullut aika suhtautua näihin ekoterroristeihin niin kuin terroristeihin pitäisi suhtautua. Enkä todellakaan tarkoita heidän palkitsemistaan etuoikeuksilla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aikamme ääri-ilmiöt nousevat punavihreydestä
Vihatekojen sarja jatkuu Helsingissä
Oravatarina
lauantai 9. heinäkuuta 2011
Epäjärjestys luo stereotypioita
Ensimmäisessä kokeessaan tutkijat käyttivät hyväkseen rautatieaseman siivoajien lakon aiheuttamaa sotkua ja pyysivät ihmisiä täyttämään kaavakkeen, jossa pyydettiin arvioimaan miten hyvin eräät positiiviset, neutraalit ja negatiiviset asiat kuvaavat muslimeita, homoseksuaaleja ja hollantilaisia. Ihmisillä oli kaavakkeen kirjoittamista varten käytössään tuolirivi, jonka päässä istui joko valkoihoinen tai musta kaksikymmenvuotias henkilö. Sama toistettiin sen jälkeen kun lakko oli päättynyt ja paikat olivat jälleen siisteinä.
Tulokset olivat selviä: sotkuisessa ympäristössä kyselykaavakkeen vastaukset olivat stereotyyppisempiä kuin siistissä ympäristössä. Myös istumapaikkaa valittaessa asetuttiin kauemmas mustasta miehestä, vaikka ympäristön siistiydyttyä penkkijonon päässä istuvan miehen ihonvärillä ei ollut vaikutusta istumapaikan valintaan.
Toisessa kokeessa paikalle sattuneille henkilöille annettiin sama kyselykaavake sekä pikkurahoina viisi euroa, josta osa pyydettiin lahjoittamaan vähemmistöille (kuten maahanmuuttajille, kodittomille jne...). Koeasetelmia oli jälleen kaksi: siisti ja epäjärjestystilanne. Jälkimmäisessä katukivetystä oli rikottu, paikalla oli pari väärin pysäköityä autoa ja maassa lojui polkupyörä.
Epäjärjestystilanteessa asenteet olivat jälleen järjestynyttä tilannetta stereotyyppisempiä ja lahjoitukset merkittävästi pienempiä kuin järjestyksessä olevassa ympäristössä. Käyttäytymistä selitti siis nimenomaan epäjärjestys eikä yleinen ympäristön puhtaus (mikä olisi voinut olla vaihtoehtoinen selitys ensimmäisen kokeen tuloksille).
Kolmannessa kokeessa tutkijat antoivat koehenkilöille kuvia, joissa oli järjestyksestä ja epäjärjestyksestä sekä myös neutraalista tilanteesta kertovia kuvia, joihin pyydettiin tutustumaan hyvin myöhempiä kysymyksiä varten. Sen jälkeen kyseltiin heidän mielipiteitään ja tarvettaan järjestykseen liittyen sekä tarjottiin jälleen sama stereotypioita mittaava kaavake.
Tulokset olivat jälleen selviä: epäjärjestystä kuvaavia kuvia katseltuaan ihmiset sekä ilmoittivat järjestyksestä kertovia kuvia katselleita enemmän kaipaavansa järjestystä. Ja kuten aiempien kokeiden perusteella voitiin odottaa, he vastasivat myös kaavakkeeseen stereotyyppisesti. Vastauksia tarkemmin analysoitaessa todettiin, että stereotyyppiset vastaukset korreloivat voimakkaasti järjestyksenkaipuuseen.
Neljännessä kokeessa koehenkilöt altistettiin epäjärjestykselle heidän tietämättään: keinona oli eräänlainen näkökentän tarkkavaisuuskoe, jonka aikana he tulivat lukeneeksi eri tavoin järjestykseen liittyviä sanoja. Sen jälkeen he vastasivat jälleen kyselykaavakkeeseen samalla tavoin kuin edellisissä kokeissa. Epäjärjestykseen viittaava sanasto aiheutti koehenkilöille jälleen lisääntyneen järjestyksen tarpeen sekä voimisti stereotyyppisiä ajatuksia.
Tutkijoiden hypoteesi kokeiden selitykseksi oli seuraava: fyysinen epäjärjestys lisää järjestyksen tarvetta, jolloin ihmisille syntyy myös tarve järjestellä asioita yksinkertaisiin luokkiin - kuten ihmisiä stereotyyppisiin ryhmiin. Tämän testaamiseksi tutkijat altistivat kohenkilöt järjestyksessä ja epäjärjestyksessä olevilla abstrakteille kuvioille ja pyysivät heitä joko arvioimaan eurooppalaisten kaupunkien attraktiivisuutta tai täyttämään stereotypian mittaustehtävän.
Tulosten mukaan tilannetta edeltävä epäjärjestys lisäsi jälleen vastausten stereotyyppisyyttä. Sen jälkeen kohenkilöitä pyydettiin vielä arvioimaan tarvettaan järjetykselle. Tutkijoiden hypoteesin mukaisesti stereotypiatehtävän suorittaneiden järjestyksenkaipuu oli alhaisempi kuin kaupunkeja arvioineiden ihmisten. Näin siksi, että stereotyyppinen luokittelu oli jo tyydyttänyt osan kuvioiden katselusta syntyneestä järjestyksentarpeesta.
Aiemmin samainen Lindenberg kahden muun tutkijan kanssa osoitti, että epäjärjestys aiheuttaa myös piittaamattomuutta säännöistä ja jopa lisää epärehellisyyttä. En kuvaa tässä yksityiskohtaisesti koejärjestelyjä, mutta tutkimuksen mukaan esimerkiksi graffitit ja maassa lojuvat roskat lisäävät ihmisten epäsosiaalista käytöstä kuten luvatonta kauttakulkua tai vahingossa näkyvillä olevan rahan varastamista.
Samalla tutkijat painottavat, ettei ole syytä ajatella eri ihmisryhmien käyttäytyvän tässä suhteessa eri tavalla, vaikka he käyttivätkin kokeissaan vastaajina vain valkoihoisia hollantilaisia. Poliittisille päättäjille tutkimusten sanoma on kuitenkin selvä: "elinympäristössä epäjärjestykseen kannattaa puuttua mahdollisimman nopeasti". Näin voidaan vähentää ihmisryhmien välisiä jännitteitä ja epäsosiaalista käyttäytymistä.
En tiedä vastauksia edelle kirjoittamiini kysymyksiin, mutta olisi hienoa jos meilläkin asuinalueistaan kiinnostuneet ihmiset tutustuisivat edellä referoimiini hollantilaistutkimuksiin. Näin vältyttäisiin esimerkiksi tämän nettisivun kaltaisilta disinformaatiopaketeilta.
