New Yorkin osavaltioon on julistettu hätätila

Yhdysvalloissa on jo pidempään levinnyt näkemys, jonka mukaan ihmisten pitäisi välttää rokotteiden ottamista. Sen seurauksena tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut vähitellen niin, että New Yorkin osavaltioon on julistettu hätätila.

Tuhkarokkotilanne on vielä New Yorkin osavaltiotakin pahempi Pennsylvaniassa, missä oli todettu tämän kuun alkuun mennessä 977 tartuntaa ja viisi kuolemantapausta. Koko maassa oli todettu peräti 3 887 tartuntaa – kaikki sikäli turhia, että ne olisi voitu välttää rokotuksilla.

* * *

Ihmisen elimistöön päästyään tuhkarokkovirus käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluvat myös ihmisen sairastamat tartuntataudit muistavat immuunijärjestelmän muistisolut. Sen seurauksena tuhkarokon sairastanut on jatkossa alttiimpi sairastumaan erilaisiin tartuntatauteihin. 

Tuhkarokkovirus ei kuitenkaan – onneksi – ole rokotuksilla hävitetyn isorokkoviruksen kaltainen tappaja, vaan tartunnan saaneista vain pari promillea kuolee. On arvioitu, että vielä 1960-luvun alussa tuhkarokkoon tai sen jälkitauteihin kuoli yli sata suomalaista vuodessa, joista suurin osa oli lapsia. Kymmenet saivat lisäksi vakavan ja parantumattoman aivotulehduksen.

Tuhkarokkotapaukset saatiin sen jälkeen kuriin rokotusohjelmalla, joka esti virusta tarttumasta uusiin ihmisiin. Näin tauti käytännössä hävisi Suomesta.

* * *

Marraskuussa 2018 sattui tuhkarokkotapaus Luodon kunnassa, jossa oli syystä tai toisesta levinnyt ajatus rokotusten vaarallisuudesta. Sen seurauksena niin sanottu laumasuoja heikkeni ja virus onnistui tarttumaan lapseen, jota ei oltu rokotettu tuhkarokkoa vastaan. Tämä kuitenkin selvisi taudista onneksi hengissä.

Tartunta säikäytti sikäläiset ihmiset ja pysäytti Pohjanmaalla sitä ennen nopeasti levinneen rokotevastaisuuden – ja samalla tietenkin myös itse viruksen. Näin Suomeen ei päässyt syntymään New Yorkin tai Pennsylvanian kaltaista tuhkarokkoepidemiaa, eikä sellaista toivottavasti nähdä myöskään tulevina vuosina, vaan ihmiset ymmärtävät rokottamisen tärkeyden. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voiko tyhmyyteen kuolla?
Merkittävä edistysaskel
Ranskalaisnainen kuoli: syynä vapaa liikkuvuus ja rokottamisen "vähäinen tarve"

Voiko tyhmyyteen kuolla?

Ja kadonneeksi julkistettu tuhkarokko on palannut Yhdysvaltoihin sen seurauksena, että amerikkalaiset ovat uskoneet niin sanottujen rokotekriittisten eli - rokotteisiin negatiivisesti suhtautuvien - ihmisten väitteitä. Vielä ei kuitenkaan olla täydellisessä katastrofissa, mutta ehkäpä kuitenkin sen partaalla. 

Tänä vuonna on tuhkarokkovirustartuntaan nimittäin kuollut "vasta" kolme ihmistä, vaikka tartuntoja on ollut jo yli tuhat. Nämä tapaukset ovat saaneet myös aiemmin rokotevastaisia väitteitä levittäneen Robert Kennedy juniorin kääntämään kelkkansa ja julistamaan, että "Liittovaltion hallituksen kanta - minun kantani - on, että ihmisten pitäisi saada tuhkarokkorokote". 

Parempi tietenkin järkevöityä myöhään kuin ei milloinkaan, mutta valitettavasti kaikkien jo kuolleiden lasten kannalta Kennedy on myöhässä. Eikä hänen sanomisillaan ole silti kaikille rokotevastaisille merkitystä, vaan monet disinformaatio-uskossaan vahvat jatkavat ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Toisin sanoen he tarjoavat malliesimerkin siitä, kuinka ihmiset voivat kuolla yksinkertaisesti tyhmyyteen. Tai lasten kohdalla pikemminkin vanhempiensa tyhmyyteen.

* * *

Suomessa ollaan onneksi hiukan järkevämpiä kuin USA:ssa. Siitä huolimatta tälläkin on ollut rokotevastaista mielialaa etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja nyttemmin ilmiö on tarttunut myös keskipohjalaisiin: siellä lapsista jää rokottamatta nykyisin noin 3,7 prosenttia. 

Tämä ei vielä johda tuhkarokkoepidemiaan, koska sitä aiheuttava virus ei pääse leviämään väestössä, josta vähintään 95 prosenttia on saanut rokotuksen tai sairastanut itse taudin. Tuo raja alitettiin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla vuonna 2018 ja sen seurauksena tuhkarokko levisi sinne - ja sai ihmiset rokotuttamaan lapsensa - nykyisin rokotekattavuus on Pohjanmaan maakunnassa korkeampaa kuin Keski-Pohjanamaalla.

* * *

On sinänsä totta, että Suomessa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan käytetyn MPR-rokotteen ottaminen johtaa joskus erilaisiin sivuvaikutuksiin, mutta niihin ei sisälly autismia, kuten joskus näkee väitettävän. Lisäksi jokaisen suomalaisen tulisi tietää - ja ymmärtää - että virusten tartunnan aiheuttama riski on monikymmen- tai jopa tuhatkertainen verrattuna rokotuksen aiheuttamaan riskiin.

Tuhkarokkoviruksen tartunnan seurauksena sairastuneelle nousee ensin korkea kuume ja hän saa hengitystieoireita. Silmät muuttuvat usein valonaroiksi ja kiusallinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua tartunnasta ja kestää runsaan viikon. 

Vaikka tauti mielletään usein lastentaudiksi, on se yleensä vakavampi aikuisiällä sairastettuna ja henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Lisäksi sitä seuraavat usein monenlaiset jälkitaudit, koska tuhkarokon sairastaminen heikentää elimistön puolustuskykyä muita tauteja vastaan viikosta jopa yli kahteen vuoteen. 

Niinpä tuhkarokkoa sairasteet saavat usein riesakseen esimerkiksi kuumekouristuksia, korvatulehduksia, ripulia, keuhkokuumetta ja hengitysteiden bakteeri-infektioita. Näitä harvinaisempi on enkefaliitti eli aivotulehdus, jollaisen saa noin promille tuhkarokon sairastaneista. Vieläkin harvinaisempi jälkitauti on vasta vuosia myöhemmin alkava hitaasti kuolemaan johtava aivojen yleistulehdus eli subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti (SSPE), jollaisen saa noin joka sadastuhannes tuhkarokkoon sairastunut.

* * *

Kaiken kaikkiaan tuhkarokkotartunta johtaa noin joka viidennensadannen tartunnan saaneen hengenmenetykseen. Tämä tarkoitti 1960-luvun alussa - eli ennen kattavaa rokotusohjelmaa - vuosittain noin sadan ihmisen - lähinnä lapsen - vuosittaista kuolemaa. 

Mikäli rokotuksista kieltäydyttäisiin yleisesti, palaisi tämä tilanne myös Suomeen. Eikä tuhkarokkotartuntaa olisi käytännössä mahdollista välttää, sillä virus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana sekä ilmateitse. 

Tämä johtuu siitä, että tautiin sairastuneet erittävät runsaasti viruksia, jotka säilyvät huoneilmassa ja erilaisilla pinnoilla jopa kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on jo poistunut.  Tutkimusten mukaan peräti yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta rokottamattomasta ihmisestä saa tartunnan. 

Nähtäväksi siis jää, säilyttävätkö suomalaiset korkean rokotekattavuuden ja pääsevätkö he seuraamaan sivullisina - joutumatta itse samaan kurimukseen - miten tilanne kehittyy Texasissa ja muualla Yhdysvalloissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Merkittävä edistysaskel
Ranskalaisnainen kuoli: syynä vapaa liikkuvuus ja rokottamisen "vähäinen tarve"
Hajamietteitä tieteelliseen tietoon perustuvasta päätöksenteosta

Merkittävä edistysaskel

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä munasi tänä syksynä totaalisesti jätettyään koronarokotteet jakamatta heti niiden saavuttua maahamme. Taustalla oli ilmeisesti kuvitelma siitä, että tauti iskisi vasta myöhemmin talvella. 

Tämän virhearvion seurauksena uusi virusvariantti ehti tarttua suureen osaan väestöä ennen kuin nämä saivat rokotteen nykyistä varianttia vastaan. Sen seurauksena  suomalaisia on tänä syksynä kuollut tarpeettoman paljon SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaan infektioon. Toivottavasti tästä asiasta on nyt opittu ja jatkossa koronarokotteet jaetaan ilman turhia viiveitä. 

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut kirjoittaa akuutista epidemiasta, vaan kertoa uudesta rokotteisiin liittyvästä kehitysaskeleesta. Japanissa on nimittäin hyväksytty uusi mRNA-rokote koronan torjumiseen. 

Vaikka kirjainyhdistelmä rokotteen nimessä näyttää tutulta, on kyse kuitenkin aivan erilaisesta valmisteesta kuin aiemmat rokotteet. Uutuus on nimittäin suunniteltu siten, että injektoitu RNA kykenee monistumaan ihmisessä toisin kuin aiemmin käytetyt rokote-RNA:t. 

Tämä johtuu siitä, että japanilaisten rokote sisältää varsinaisen vasta-aineiden muodostumista indusoivan osan lisäksi RNA:n monistumiseen tarvittavan geenistön, joka on peräisin toiselta virukselta. Tämän seurauksena rokotetta tarvitaan paljon vähemmän kuin aiemmin käytettyjä rokotteita ja sen seurauksena myös rokotuksesta joillekin ihmisille seuraavien sivuoireiden määrä jää pienemmäksi. 

Nyt kehitetyn teknologian odotetaan mullistavan koko rokotealan, sillä sen avulla voidaan suunnitella ja tuottaa tehokkaita rokotteita virusinfektioiden lisäksi myös syöpiä vastaan. Siten ihmisiä tappavien tautien ennaltaehkäisystä tulee yhä kattavampaa.

Virusten osalta on erityisen merkittävää, että nyt kehitettyä teknologiaa käyttäen myös influenssarokotteiden kehittäminen uusia viruskantoja vastaan tulee paljon nykyistä nopeammaksi. Tämän seurauksena influenssavirusten evoluutiota voidaan seurata nykyistä pidempään ennen rokotepäätöksen tekemistä, joten rokotesuoja voidaan antaa juuri oikeita influenssavirustyyppejä vastaan - tai on mahdollista reagoida nopeasti, kun ihmisiin ilmaantuu kokonaan uudenlainen influenssavirus esimerkiksi linnuista.

Vielä on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä, jotta uutta teknologiaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Siksi tässä puheena olleen kaltaisia uusia rokotteita tuskin saadaan Suomeen vielä ensi vuonna, vaan vielä syksylläkin jouduttaneen turvautumaan vanhoihin konsteihin niin influenssan kuin koronankin suhteen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Kehitysmaalaista ajattelua
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy

Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä

Arvoisa lukijani muistanee vielä hyvin keskustelun siitä, mistä koronapandemian aiheuttanut SARS-CoV2 sai  alkunsa. Ja saattaapa muistaa niin sanotun sikainfluenssankin. Ja jokainen lienee kuullut espanjantaudista, joka tappoi ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kymmeniä miljoonia ihmisiä - Suomessakin noin 20 000 ihmistä. 

Kaikkia edellä mainittuja viruksia yhdisti tappavuuden lisäksi se, että ne olivat ihmisiin tarttuneita eläinten viruksia. Se tarkoittaa, ettei ihmisillä ollut niitä vastaan aiemmista tartunnoista saatua immuniteettia, joten elimistö oli lähtökohtaisesti aseeton näitä viruksia vastaan. 

Siksi jo useita kertoja linnuista ihmisiin tarttuneiden influenssavirusten esiintymistä ja evoluutiota seurataan tarkasti. Ja nyt on Kanadassa havaittu, että kettuihin, haisunäätiin ja minkkeihin levinneissä H5N1-lintuinfluenssaviruksissa esiintyy mutaatioita, joiden seurauksena ne pystyvät lisääntymään aiempaa paremmin nisäkkäissä. 

Tarkemmin sanottuna virukset pystyvät näiden mutaatioiden ansiosta sitoutumaan aiempaa paremmin nisäkkäiden ylähengitysteiden soluihin. Tosin niissä ei - ainakaan vielä - esiinny sellaisia mutaatioita, joiden seurauksena influenssavirusten tartuntakyvyn tiedetään olevan kaikista paras.

Tulevaisuudessa onkin jännittävää seurata, kehittyykö nisäkkäissä nyt esiintyvistä viruksista ajan myötä sellaisia kantoja, jotka onnistuvat tarttumaan ihmisiin ja lisääntymään heissä. Jos näin käy, on edessä jälleen uusi lintuinfluenssaepidemia, jonka aiheuttamien kuolemantapausten määrää voidaan toistaiseksi vain arvailla. 

Jotain suuntaa saattaa kuitenkin antaa tieto siitä, että niissä tapauksissa, kun virus on tarttunut linnuista ihmisiin, on kuolleisuus ollut kymmeniä prosentteja. Saattaa kuitenkin olla, että nyt käynnissä oleva virusten muuntuminen eli evoluutio laskee tai nostaa tätä kuolleisuutta. 

Siksi on hyvä, että ihmiskunnalla on pitkä kokemus influenssarokotteiden kehittämisestä - itsekin olen ottanut rokotteen vuosittain jo kymmenien vuosien aikana. Ja siksi myös uudelle viruskannalle pystytään kehittämään ja tuottamaan toimiva rokote alle vuoden kuluttua siitä, kun epidemia on lähtenyt liikkeelle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt
Suloinen salakuljetus Syyriasta Suomeen
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat

Tietämättömyys mahdollistaa propagandan - ja propaganda estää hyvän elämän

Nykyaikainen länsimainen ihminen saa lapsuudessaan paljon koulutusta. Sen lopputuloksena hän kerää valtavan tietopääoman, jota usein kutsutaan yleissivistykseksi.

Sen perusteella esimerkiksi aikuiset suomalaiset tietävät muun muassa, että länsimainen sivistys perustuu antiikin perinnölle, jonka keskeisiä lähteitä ovat juutalaisuuden ja kristinuskon traditiot sekä kreikkalaisen filosofian perintö tai että Neuvostoliitto aloitti talvisodan lavastamalla suomalaisen aggression ampumalla omia kansalaisiaan ns. Mainilan laukauksissa. Tai että isorokko on saatu hävitetyksi koko maailmasta lehmärokkovirukseen perustuvien rokostusten avulla. 

Valitettavasti yleissivistys ei ole levinnyt kaikkialle, vaan monissa maailman kolkissa se on heikoissa kantimissa. Yksi näistä maista on Venäjä, jossa MTV3:n uutisen mukaan valtiovalta levittää parhaillaan propagandaa, jonka mukaan "Venäjä ei ole koskaan hyökännyt mihinkään". 

Tämä on sikäli vaarallinen narratiivi, että sen antamalla "oikeutuksella" Venäjän johto voi puolustella omaa aggressiivista käyttäytymistään naapurimaitaan - tällä hetkellä erityisesti Ukrainaa - kohtaan. Eikä sanoman uskottavuutta haittaa ihmisten yleissivistyksen tuoma tietoisuus tosiasioista likimainkaan yhtä vahvasti kuin vastaavassa tilanteessa tapahtuisi vaikkapa Suomessa. 

Tilanteen tekee meidän suomalaisten kannalta vaaralliseksi se, että Venäjä on sotilaallinen suurvalta, jonka maamme kansalaiset - kiitos yleissivistyksen - tietävät 1930-luvun lopulla toimineen pitkälti samaan tapaan suhteeessa Suomeen. Mutta kaikeksi onneksi - kiitos edelleenkin yleissivistyksen - suurin osa suomalaisista tietää varsin hyvin, ettei naapurimaa ole sotilaallisesta mahdistaan huolimatta taloudellinen suurvalta, eikä tiukan paikan tullen pärjäisi edes sotilaallisesti läntiselle puolustusliitolle - eikä luultavasti edes Kiinalle.

Nähtäväksi siis jää, mitä Ukrainassa tapahtuu kuluvan vuoden aikana. Positiivista kuitenkin on, että Yhdysvallat ja Nato vaativat venäläisjoukkojen vetämistä pois Ukrainasta, Georgiasta ja Moldovasta taloudellisten sanktioiden uhalla. Toivottavasti tämä vaatimus saa myös tavallisen venäläisen pohtimaan tämän kirjoituksen alussa kuvattua valheellista propagandaa, ja toteamaan sen seurauksena Putinin hallinnon mädännäisyyden. 

Sillä tosiasia on, että luonnonvaroiltaan rikkaan Venäjän tulevaisuus voisi olla loistava, mikäli sen kansa ei vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen sallisi toinen toistaan surkeampaa hallintoa, joka korvaa todellisen kehityksen propagandalla ja korostaa länsisuhteissaan vastakkainasettelua yhteistyön sijaan. Ja sen seurauksena tavallisen Venäjän kansalaisen elintaso mataa kaukana siitä, mistä länsimaalaiset ihmiset saavat nauttia, eikä sen enemmistö sivistyneisyyden puutteessaan tunnu osaavan edes vaatia parempaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Älyllistä epärehellisyyttä
Venäjä ratkaisee sen, liittyykö Suomi Natoon
Mitä Putinin edustajan valehtelemisesta pitäisi oppia?

Kehitysmaalaista ajattelua

Rokotekielteisyys on koronapandemian aikana saanut jonkin verran näkyvyyttä medioissa. Samoin sen vastaiset toimet, kuten Itävallan päätös pakottaa ihmisiä ottamaan rokotteita. Myös Suomessa on väläytetty rokotepakkoa, mutta se ei ole ainakaan vielä saanut edes asiantuntijoiden puoltoa, enkä myöskään minä kannata tässä asiassa pakkokeinoja. 

Rokotekielteisiä kommentteja on nähty useita kertoja myös tämän blogin keskusteluosiossa (esimerkki ja toinen). Tämä on luonnollisesti hiukan outoa tosiasioihin perustuvaan päätöksentekoon pyrkivässä länsimaassa, mutta taustalla lienee laajempi ilmiö eli viime aikoina voimistunut ajatustapa, jota tämän aamun mielipidekirjoittaja kuvasi näin: "nykypäivälle tyypilliseen kriittisyyteen liittyy usein myös tapa käyttää latautuneita käsitteitä, raflaavia yleistyksiä sekä erinäisiä kriittisiksi miellettyjä taustateorioita, joiden mukaan lähes kaikki asiat tiedosta ja totuudesta lähtien ovat vain sosiaalisia konstruktioita vailla mitään universaalimpaa ulottuvuutta".

* * *

Tätä taustaa vastaan oli mielenkiintoista lukea Nature-lehdestä artikkeli, jossa kerrottiin kehitysmaalaisten koronarokotteisiin kohdistuvasta kielteisyydestä. Niihin liittyenhän päiviteltiin pitkään länsimaiden itsekkyyttä, kun ne mieluummin rokottivat omia kansalaisiaan moneen kertaan sen sijaan, että olisivat toimittaneet kehitysmaille rokotteita. 

Nyt tuosta länsimaiden "synnistä" on kuitenkin päästy eroon ja rokotteita on artikkelin mukaan jaossa riittävästi myös kehitysmaissa. Mutta vastoin odotuksia ne eivät kelpaa siellä sitäkään vähää kuin länsimaissa. Sen seurauksena vain 64 prosenttia Afrikkaan toimitetuista rokotteista on saatu käytetyksi. 

Omikron-muunnoksesta aikanaan ilmoittaneessa Etelä-Afrikassa rokotusvauhti on pudonnut neljännekseen sitä, mitä se oli syyskuussa. Näin siitä huolimatta, että väestöstä vain 44 prosenttia on rokotettu edes yhteen kertaan. 

Kongossa rokotteet eivät käy kaupaksi oikein muille kuin niille, jotka haluavat lentää jonnekin. Eikä ongelmana ole rokotteiden saatavuus vaan niihin kohdistuva epäluottamus.

Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä jo silloin kun rokotteet tulivat saataville, oli niihin suhtautuminen kehitysmaissa kielteisempää kuin länsimaissa. Sen jälkeen tilanne on mennyt entistä heikommaksi, ja esimerkiksi 43 prosenttia libanonilaisista ei aio missään tapauksessa rokotuttaa itseään. Papua-Uusi-Guineassa taas peräti 80 prosenttia ei aio ottaa rokotetta tai ole harkinnut asiaa. Niinpä sikäläisestä väestöstä vain kolme prosenttia on rokotettu.

Kehitysmaalaisten kriittisyyteen on monin paikoin johtanut se, että paikalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat usein niin tehottomia, että rokotteet ovat lähellä vanhentumista ennen kuin ne ovat ihmisten saatavilla. Eikä asiaa ole ainakaan parantanut se, että osa kehitysmaihin viedyistä rokotteista on ollut länsimaiden ylijäämätavaraa, jonka viimeinen käyttöpäivä on jo senkin takia lähellä.

Toisaalta rokotteiden nopea kehittäminen on aiheuttanut pelkoa niiden turvallisuudesta. Samoin niiden käyttöön liittyvien ohjeistuksien muutokset ovat lisänneet epäilyjä. 

Myös kehitysmaissa yleinen epäluulo hallituksia kohtaan aiheuttaa haluttomuutta ottaa rokotteita. Toisaalta siellä, missä luotetaan yleisesti lääketieteen tutkijoihin ja asiantuntijoihin, on suhtautuminen rokotteisiin myötämielisempää.

Eikä kehitysmaissakaan voi väheksyä sen länsimaista lähtöisin olevan disinformaatiotulvan virtaa, joka liittyy rokotteisiin. Se on monin paikoin jopa syrjäyttänyt tieteeseen perustuvan tiedon, kuten kehitysmaissa usein muutenkin. 

Kongossa on myös paikallisia syitä. Esimerkiksi jatkuvat sodat ja Ebola-epidemiat ovat aiheuttaneet epäluottamusta sekä paikalliseen poliittiseen johtoon että länsimaisiin tuotteisiin. Mikä pahinta, koronarokotteeseen liittyvä kielteisyys on monin paikoin siirtynyt myös muihin rokotuksiin. 

Tansaniassa taas on levinnyt ajatus, että ellei virus ole vielä tarttunut, ei se sitten varmaan enää tartukaan. Eikä rokotukselle siten ole enää tarvetta. 

Naturen kirjoituksessa todettiin lopuksi, ettei kehitysmaalaisten rokotekielteisyys ole kovin vahvaa. Esimerkiksi kolmannes rokotteita välttelevistä eteläafrikkalaisista olisi valmis kuitenkin ottamaan sellaisen, mikäli sitä ilman ei pääsisi kansainväliselle matkalle.  

Siksi rokotuskattavuutta voitaisiin nostaa yksinkertaisesti viemällä rokotuksesta kertovia asiantuntijoita ihmisten pariin sen sijaan, että käytetään rahaa massamedian informaatiokampanjoihin. Tämä on aikanaan toiminut hyvin AIDS:in osalta. 

Lisäksi terveydenhuollon pariin muiden syiden - esimerkiksi tuberkuloositarkastukset tai AIDS-lääkitykset - takia hakeutuneille kannattaisi tarjota rokotusmahdollisuutta. Näin toimien rokotuksen ottamisesta ei aiheutuisi näille ihmisille ylimääräistä lisävaivaa. 

* * *

Ajattelin ensin, että teen edellä olevasta omia johtopäätöksiäni, mutta päätin lopulta poistaa jo kirjoittamani ja jättää tämän kirjoituksen johtopäätösten tekemisen arvoisan lukijani tehtäviksi. Toivotan siten teille - arvoisat lukijani - mielenkiintoisia ajatuksia täksi pyhäpäiväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy
Kieltolain opetus vaikuttaa koronapakkoon
Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa

Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy

Suomi on parhaillaan vaikeuksissa SARS-CoV-2-viruksen omikron-muunnoksen kanssa. Tartuntoja on päivittäin viisinumeroinen luku ja kuolleitakin keskimäärin kymmenen päivässä. Ja mikä pahinta, terveydenhuollon kapasiteettikin joutuu ennusteiden mukaan resurssiensa rajoille. 

Taisin olla Suomessa ensimmäinen, joka ensin epäili ja sitten totesi tilastojen perusteella, ettei omikron ole yhtä virulentti kuin aiemmat koronaviruksen muunnokset. Tämä käsitys on nyt valtavirtaa kaikkialla maailmassa. 

Eilisessä Nature-lehdessä kerrottiin, että nyt on saatu myös selville mahdollinen syy omikronin vähäisemmälle virulenssille. Erilaisten jyrsijä- ja muiden kokeiden perusteella omikron ei nimittäin infektoi syvällä keuhkoissa olevia soluja yhtä tehokkaasti kuin ylempien hengitysteiden soluja. Ero aiempiin virusmuunnoksiin on peräti kymmenkertainen.

Ei siis ole mikään ihme, jos kuolleisuus- ja vakavan sairauden riski on tartunnan saaneilla oleellisesti laskenut. Ja mitä tulee noihin käyttämiini Etelä-Afrikan tilastoihin, niin niiden perusteella voi edelleen tehdä sen johtopäätöksen, ettei omikron ole likimainkaan yhtä vaarallinen tartunnan saaneille kuin edeltäjänsä. 

Edelle kirjoittamastani huolimatta edelleen on syytä ottaa rauhallisesti, välttää virustartuntoja ja rokotuttaa itsensä. Tätä kautta vähennetään terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta ja pelastetaan sitä kautta ihmishenkiä.

Nähtävissä on kuitenkin jo selvästi, että koronapandemia on nyt menossa ohi, koska ensinnäkin itse viruksen evoluutio on suuntautunut kohti vähemmän tappavia muotoja ja toiseksi viruksen suuri tartutuskyky johtaa siihen, että ajan myötä jokainen ihminen saa sen - ellei siten rokotuksen luoma immuniteetti estä sitä - joten jatkossa virustartunnan aiheuttamat vakavat sairastumiset ovat joko virustartunnan tai rokotuksen ansiosta kertaluokkaa nykyistä epätodennäköisempiä. 

Lopputuloksena SARS-CoV-2 muodostunee samankaltaiseksi vitsaukseksi kuin muutkin ihmiskuntaa kiertävät enemmän tai vähemmän vakavat hengitysteiden virukset. On mahdollista, että sen vakavuus laskee influenssan tasolle, mutta ei myöskään ole poissuljettu, ettei siitä olisi jatkossa senkään vertaa haittaa.   

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon
Nyt tiedämme pääsikö korona karkuun kiinalaislaboratoriosta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi

Kieltolain opetus vaikuttaa koronapakkoon

Suomessa äänestettiin 90 vuotta sitten kieltolain päättämisestä. Kansa ilmaisi silloin selvän tahtonsa ja maan poliittinen apparaatti noudatti sen kehotusta, minkä seurauksena alkoholi teki paluun lailliseksi päihteeksi 5. 4. 1932 kello 10. 

Kieltolaki oli säädetty sen jälkeen, kun maamme eduskunta aloitti toimintansa. Se ei kuitenkaan onnistunut ensimmäisellä kerralla, koska tsaari kieltäytyi vahvistamasta autonomisen Suomen parlamentin yksimielistä päätöstä. Sen sijaan eduskunnan toinen yritys vuonna 1909 tuotti tulosta. 

Kieltolain seurauksena kansalaiset ostivat alkoholinsa laittomilta markkinoilta ja koska siellä myytiin vain salakuljetettua viinaa - vettähän ei kannata kuljetella - syntyi Suomeen ennennäkemätön viinan salakuljetusruljanssi

Pirtua salakuljetettiin Suomeen erityisesti Virosta ja Saksasta, mutta myös viinan kotipoltto yleistyi etenkin syrjäseuduilla. Näin suomalaiset muuttuivat olutkansasta väkevien kuluttajiksi. Samalla alkoholin kulutus nousi 1,4 litrasta sataprosenttista alkoholia noin kahteen litraan asukasta kohden ja juopuneena tehtyjen rikosten määrä kasvoi. 

Muina kieltolain haittapuolina on syytä mainita rikollisuuden kasvu ja myös verotulojen menetys. Lisäksi kansan parissa epäsuosittu laki heikensi yleistä oikeuden kunnioitusta.   

Kaiken kaikkiaan kieltolailla oli yksi opetus ylitse muiden: se osoitti selkeästi, ettei pakko ole aina paras ratkaisu. Tämä oppi on kuitenkin hankala sovellettava, sillä lainsäädäntö on myös keino ohjata ihmisiä toimimaan siten, että yhteiskunta toimii kaikkien kannalta mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti. 

Hyvä ja ajankohtainen esimerkki tästä on koronarokotteiden ottaminen tai ottamatta jättäminen. Pieni osa kansastahan ei syystä tai toisesta halua ottaa rokotuksia, vaikka koko yhteiskunnan kannalta se olisi erittäin järkevää. 

Toistaiseksi kieltolain opetus on kuitenkin pitänyt, eikä ihmisten terveyttä ole lähdetty turvaamaan pakkokeinoin.  Siitä huolimatta suurin osa kansasta on rokotettu, mikä yhdessä muiden suojautumistoimien kanssa on mahdollistanut terveydenhuollon resurssien riittävyyden. 

Nyt kun koronaviruksen evoluutio on johtanut aiempaa lievemmän viruskannan kehittymiseen ja valta-asemaan, on enää huolehdittava siitä, että se leviää hallitusti rokottamattoman kansanosan parissa ja tuottaa siten heille samanlaisen suojan, kuin rokotteen avulla olisi saavutettu - vaikka rokottamattomuus johtaakin edelleen joihinkin kuolemantapauksiin. 

Sen jälkeen voimme huokaista helpotuksesta aivan kuin suomalaisten enemmistö vuonna 1932. Ja palata takaisin normaaliaikaan, jossa alkoholinhuuruisia huvitteluitakaan ei tarvitse rajoittaa enempää kuin yleisen järjestyksen kannalta on välttämätöntä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon
Sukulaiseni on alkoholisti
Myrsky viskilasissa paljasti valtionhallinnosta oivan säästökohteen

Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon

Palaan vielä yhden kerran aiemminkin käsittelemääni (ensimmäinen, toinen, kolmas) SARS-CoV-2-viruksen omikronvariantin aiheuttamaan Etelä-Afrikan koronatilanteeseen, enkä tämän jälkeen palaa aiheeseen, ellei COVID-19-pandemiassa tapahdu uusia oleellisia muutoksia. Tänään palaamisen syynä on se, että Britanniasta kuultiin eilen uutisia pienestä tutkimuksesta, jonka mukaan omikronvariantti aiheuttaisi yhtä vaarallisen taudin kuin deltamuunnoskin.

Jos näin olisi, pitäisi eteläafrikkkalaisten kuolleisuuslukujen olla nyt jo varsin korkeita, sillä kuten alla olevasta kuvasta nähdään, oli tartuntojen määrä 20 päivä sitten (siis 28.11.) - jolloin nyt kuolemaan johtavien tartuntojen oireiden eli testitulosten olisi pitänyt ilmaantua - noussut jo noin seitsenkertaiseksi verrattuna tapausten nykyistä aaltoa edeltäneeseen tasoon. 

Ja toden totta: eteläafrikkalaisten kuolleisuudessa nähdään lopultakin hienoista nousua. Ei kuitenkaan seitsenkertaista, vaan pikemminkin satunnaisvaihtelulta näyttävää, kuten alla olevasta kuvasta voi jokainen päätellä. 

Keskeistä koronaviruksen vaarallisuuden eli kuolleisuuden suhteen (verrattuna deltaan) on 20 päivää sitten tartunnan saaneiden ja kuolleiden välinen suhde, jonka olen havainnollistanut seuraavaan kuvaan. Se kertoo (edelleen) siitä, että omikron on selvästi vähemmän virulentti kuin aiemmat koronavirusmuunnokset. 

Vaihtoehtoisesti voitaisiin tosin ajatella, että se olisi yhtä vaarallinen, mutta aiheuttaisi kuoleman deltavarianttia hitaammin. Siksi laskin vielä saman suhteen 25 päivää tartunnan alkamisen jälkeen, jolloin tartuntatapaukset olivat jo nousseet noin kaksinkertaisiksi verrattuna uutta korona-aaltoa edeltäneeseen aikaan.  

Kuten arvoisa lukijani näkee, ei myöskään tässä kuvaajassa näy nousua, vaan myös siinä on kuolleiden määrä nopeassa laskussa. Siten omikronin aiheuttamien koronakuolemien aiempia muunnoksia hitaampi ilmentyminen ei saa tukea tästä vertailusta.

* * *

Tahdon lopuksi vielä painottaa, ettei koronaviruksen omikron-muunnos ole suinkaan vaaraton flunssavirus, vaan - kuten edellä näkyvistä kuvioistakin voi huomata - myös se aiheuttaa paljon kuolemantapauksia ja siten myös tehohoitoa vaativia oireita. Koska se leviää erittäin nopeasti väestössä - Etelä-Afrikassa tartuntamäärät ovat nousseet suhteessa kuukauden takaisiin yli 80-kertaisiksi - riskinä tulee olemaan terveydenhoidon, ja aivan erityisesti tehohoidon, kapasiteetin loppuminen. 

Ja juuri tämä on oman terveyden lisäksi toinen tärkeä syy sille, miksi väestöä kannattaa edelleen rokottaa ja meidän kaikkien kannattaa käydä ottamassa piikki, ellei siitä kieltäytymiselle ole erityisiä terveydellisiä syitä. Rokotushan ei sinänsä estä tartuntaa sataprosenttisesti, mutta lieventää huomattavasti sen oireita ja vähentää myös elimistössä olevien virusten määrää. 

Siten se myös vähentää tehohoidon tarvetta, pienentää viruksen edellentartutuksen riskiä ja siten myös vähentää muista syistä välttämättömien hoitojen siirtämistarvetta eteenpäin - eli pienentää epäsuorasti koronasta johtuvan kuolleisuuden lisääntymistä väestön parissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokote- ja koronaskeptikon valta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi
Koronaviruksen evoluutiosta nyt ja tulevaisuudessa

Avaako mRNA-tekniikka keinon suojautua borrelioosilta?

Borrelioosi on ikävä tauti, joka leviää ihmisiin yleensä hämähäkkieläimiin kuuluvan puutiaisen kautta, mutta joskus harvoin myös muiden pistävien tai purevien hyönteisten avulla. Itse taudin aiheuttaa Borrelia burgdorferi -niminen bakteeri. 

Borrelia-bakteereiden varsinainen lähde luonnossa ovat pienet jyrsijät, joista ne leviävät punkkien avulla. Tartuntaa seuraa tavallisesti tulehduspesäke ihossa ja vähäisiä yleisoireita, mutta se saattaa myös johtaa krooniseen tautiin, johon liittyy esimerkiksi nivelten, ihon ja hermoston oireita.

Punkit purevat suomalaisia noin 500 000 kertaa vuodessa, useimmin Ahvenanmaalla, Manner-Suomen rannikkoalueilla ja itäisessä Suomessa. Kaikki puremat eivät kuitenkaan johda borrelioosiin, sillä ainoastaan viidesosa puutiaisista kantaa Borrelia-bakteeria ja niidenkin puremista vain kaksi kolmasosaa johtaa bakteerin siirtymiseen ihmisiin. 

Lisäksi punkin nopea poistaminen estää yleensä Borrelian siirtymisen, koska bakteeri tarvitsee paljon aikaa. Siksi käytännössä vain pari prosenttia punkin puremista johtaa borrelioosiin.

* * *

Otin asian puheeksi siitä syystä, että luin eilen Science-lehdestä amerikkalaisten kehittäneen rokotetta borrelioositartuntoja vastaan. Rokote perustuu samaan innovaatioon kuin mm. Pfizerin kehittämä koronarokote. 

Ideana siinä on viedä rokotettavan soluihin lähetti-RNA:ta (mRNA), joka sisältää ribosomeille ohjeen siitä, kuinka valmistetaan kohteena olevan eliön proteiinia eli antigeenia. Kyse ei kuitenkaan ole geneettisestä manipulaatiosta, vaan ainoastaan väliaikaisen proteiinituotannon käynnistämistä. 

Rokotteen saaneessa nisäkkäässä proteiinin tuotanto jatkuu vain lyhyen aikaa, minkä jälkeen mRNA tuhoutuu. Sen seurauksena immuunijärjestelmä kuitenkin ehtii aktivoitua ja alkaa tuottaa vasta-aineita antigeeneja vastaan sekä käynnistämään myös soluvälitteisen immuunijärjestelmän. 

Borrelioosi-bakteeri on monin verroin monimutkaisempi eliö kuin virukset. Ja punkki on vielä sitäkin kertaluokkaa monimutkaisempi. Siitä huolimatta amerikkalaiset suunnittelivat rokotteensa nimenomaan punkkia vastaan. 

Se tapahtui valmistamalla mRNA-molekyylejä, joissa oli solulle ohje peräti 19 eri punkin syljestä löytyvän antigeenin valmistamiseen. Koronarokotteissa niitä on vain yksi. 

Rokotetta ei ole vielä testattu ihmisillä, mutta marsuissa ne tehosivat. Kun rokotettujen punkkien annettiin purra marsuja, tulehtui puremahaava nopeasti ja punkit irtosivat niistä 18 tunnin kuluessa. 

Juuri tämä on oleellista, sillä Borrelia-bakteeri ei yleensä ehdi siirtyä nisäkkään verenkiertoon näin nopeasti. Ja siksi punkin sylkeä vastaan suunnattu rokote suojaa rokotettua borrelioosilta (kuten todennäköisesti myös puutiaisaivokuumetta aiheuttavalta virukselta). 

Nähtäväksi jää, kuinka punkkirokote tehoaa ihmisiin ja pääseekö se lopulta käytännön rokotetuotantoon. Tästä riippumatta Science-lehden uutinen osoitti, että koronaviruksessa ensimmäistä kertaa sovellettu rokotetekniikka avaa ovia aivan uudenlaisiin tapoihin suojata ihmisiä erilaisilta terveysriskeiltä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punkit leviävät koirien mukana
Kyykärmes on terveellinen
Borrelioosin syistä

Miten meille käy kun koronarajoitukset poistetaan?

Suomen hallitus aikoo poistaa koronarajoitukset. Asialla on myös opposition tuki, joten ei liene epäilystä siitä, etteikö Marinin kabinetti saisi tahtoaan toteutetuksi. 

Suomalaisten kannalta tämä tarkoittaa tervetullutta paluuta puolisentoista vuotta sitten katkenneeseen tavalliseen elämänmenoon. On siis syytä toivoa, että kaikki menee hyvin, eikä yhteiskunnan vapautumisesta seuraa takaiskuja. Tätä riskiä voi pohdiskella Science-lehden tuoreen artikkelin tarjoamien esimerkkien valossa. 

Sen mukaan Tanska vapautti yhteiskuntansa syyskuun 10. päivänä. Perusteena rajoitusten purkamiselle oli yli 18-vuotiaiden 88 prosentin ja yli 60-vuotiaiden 97 prosentin täysi rokotekattavuus, eikä avautumisesta ole seurannut suurempia ongelmia: uusia tartuntoja on ollut päivittäin noin 450. Lukua voi verrata koronarajoituksia ylläpitävän, mutta selvästi heikomman rokotuskattavuuden saavuttaneen Suomen suunnilleen yhtä korkeisiin päivittäisiin koronalukuihin. 

Esimerkin epäonnistumisesta tarjoaa Britannia, missä rajoituksista luovuttiin heinäkuussa, jolloin vain puolet asukkaista oli saanut täyden rokotesuojan. Sen jälkeen koronatartuntojen määrä räjähti käsiin ja uusia tartuntoja ilmenee nykyisin päivittäin yli 30 000 - virukseen kuolleitakin tulee 100 hengen päivävauhdilla.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Israel, joka avautui jo kesäkuun alussa. Siellä tautitapausten määrä suorastaan räjähti kesän aikana lähes 10 000 päivittäiseen tartuntaan, mutta on sittemmin laskenut jonkin verran. 

Tartuntojen seurauksena Israelissa tulee koronakuolemia parinkymmenen ihmisen päivävauhdilla. Näin siitä huolimatta, että maan yli 60-vuotiaista noin 90 prosenttia on saanut kaksi rokotusta - se tarkoittaa, että rokottamattomien osuus riskiryhmäläisistä on noin kolminkertainen verrattuna tanskalaisiin.

Nähtäväksi siis jää, kuinka käy Suomessa. Science-lehden tarjoamien esimerkkimaiden perusteella ennuste ei kuitenkaan ole kovin hyvä, koska yli 60-vuotiaista täyden rokotesuojan on meillä saanut vasta alle 90 prosenttia. Toivottavasti tämä näkemys on kuitenkin väärä, ja Israelissa nähty koronaepidemian uusi nousu vältetään meillä - joko ihmisten vastuullisen käyttäytymisen tai uudelleen kiihtyvän rokotusinnon seurauksena. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pölhöpopulismia Saksassa ja Suomessa
Miksi Amnesty on väärässä moittiessaan kolmatta rokotekierrosta?
Hallitus päätti yhteiskunnan avaamisesta

Pölhöpopulismia Saksassa ja Suomessa

Helsingin sanomat kertoi, että Saksan vaaleissa yksi tappion kärsineistä puolueista oli Vaihtoehto Saksalle eli AfD. Puolueen linjasta HS mainitsi, että "keskeisin tavoite on ollut maahanmuuton vastustaminen". Lehti totesi myös, että AfD sai vaaleissa "ensikertalaisilta vain kuuden prosentin tuen", eli ettei se ole nuorten parissa kovinkaan suosittu - toisin kuin Suomen Perussuomalaiset. 

En tiedä oliko edelle kirjaamani Perussuomalaisten ja AfD:n rinnastaminen huolella suunniteltu, mutta on syytä huomata, että AfD kampanjoi vaaleissa pölhöpopulistisesti rokotusvastaisuudella. Eikä se houkutellut Saksan sivistynyttä nuorisoa. 

Suomessa Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on sen sijaan todennut tieteellisten tosiasioiden mukaisesti, että koronarokote "kannattaa ottaa, koska se estää vaikeita tautitapauksia ja vähentää sairaalahoidon tarvetta, vaikka se ei tartuntoja täysin estäkään". Lisäksi muutamat perussuomalaisissa toimivat koronarokotteiden avulla profiloitumaan pyrkineet henkilöt on joko erotettu puolueesta tai jääneet vaille mainittavaa menestystä. 

Siten AfD:n ja Perussuomalaisten rinnastaminen on harhaanjohtavaa, vaikka puolueilla onkin samankaltainen suhtautuminen maahanmuuttoon. Ja ehkäpä juuri siksi AfD:tä kannattaa itäsaksalainen vanhempi polvi kun taas Suomessa perussuomalaisten aatteet jakaa erityisesti sivistynyt nuoriso.

* * *

Saksan Vihreät menestyivät vaaleissa mainiosti ja päässevät liittotasavallan hallitukseen ajamaan tavoitteitaan. Sen suomalainen sisarpuoluehan on parhaillaan vastaavassa asemassa ja kokee vaikeuksia suhtautumisessaan laittomaan ympäristöradikalismiin. 

Tästä saimme esimerkin viimeksi eilen, kun puolueen puheenjohtaja ja Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo ei halunnut moittia julkisesti radikaaliliike Elokapinaa sen järjestäytyneen yhteiskunnan vastaisista toimista, vaan kiemurteli kiemurtelemistaan Alfa-TV:n Sanna Ukkolan haastattelussa. 

Asia on juuri nyt ajankohtainen, kun Elokapina on järjestämässä peräti kymmenen päivän mielenosoitusta Mannerheimintielle. Liikkeelle kiusallisesti joku oli luovuttanut Suomen uutisille videon, josta paljastuu heidän piittaamattomuutensa mielenosoituksiin liittyvistä laeista eli viime kädessä järjestäytyneestä oikeusvaltiosta. 

Nähtäväksi jää, kuinka näyttävästi valtamediat välittävät Suomen uutisten skuupin laajemmille kansanjoukoille. Sellaista saattaa kuitenkin ehkäistä AfD:n valitseman koronalinjan kärsimä tappio Saksassa, koska Vihreiden ja erityisesti puheenjohtaja Ohisalon ilmiselvä tuki Elokapinan toiminnalle on samalla tavalla pölhöpopulistista - ja saattaa vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti sivistyneen nuorison suhtautumiseen puolueeseen tulevissa aluevaaleissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terroristijärjestö iski jälleen Helsingissä
Johtaako koronaviruspandemia populistien voittoon?
Valtapuolueet pohjustivat AfD:n voiton

Hallitus päätti yhteiskunnan avaamisesta

Hallitus teki päätöksen suomalaisen yhteiskunnan avaamisesta koronaviruspandemian jälkeen. Sen mukaan maamme avautuu normaalitilaan heti, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut ns. täyden rokotesuojan eli kaksi rokotetta. 

Päätös on periaatteessa järkevä, mutta tietyllä tavalla liberaalin demokratian vastainen. Lisäksi ainakin teoriassa on mahdollista, ettei tuota prosenttilukua saavuteta koskaan, jos maasta löytyy yli 20 prosenttia ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät halua rokotuttaa itseään. 

Siksi olisi ehkä ollut syytä tehdä päätös, jonka mukaan yhteiskunta avataan silloin, kun kaikilla yli 12-vuotiailla suomalaisilla olisi ollut mahdollisuus saada kaksi rokotettaan. Näin jokaisella ihmisellä olisi vastuu omasta terveydestään sen sijaan, että tuo vastuu on nyt siirretty yhteiskunnan kontolle. 

Voidaan tietenkin kysyä, miksi hallitus päätyi sellaiseen ratkaisuun kuin päätyi. Ehkä kyse oli vain tyypillisestä sosialistisesta ajattelusta, jossa yksilöiden vapaudella ja vastuulla ei ole merkitystä, eikä muunlainen vaihtoehto käynyt edes mielessä. 

Tai ehkä kyse oli siitä, että rajan kytkemistä todennettuihin rokotusmääriin haluttiin käyttää painostuskeinona, jolla ihmiset saadaan vapaaehtoisuutta nopeammin hakemaan toinen rokotteensa. Näin toimien yhteiskunnassa voidaan suojata paremmin sellaisia ihmisiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa koko rokotetta, vaikka haluaisivatkin.

Joka tapauksessa nyt nähdyn päätöksen seurauksena jokaiselle suomalaiselle pitäisi olla selvää, että COVID-19-pandemiasta johtuneiden yhteiskunnan rajoitusten purkaminen on sitä nopeampaa, mitä pikemmin rokotuskattavuus nousee yli asetetun rajan. Siksi näihin rajoituksiin tyytymättömät - vielä täyttä rokotussuojaa ilman olevat - ihmiset käytännössä päättävät milloin Suomi palaa normaaliaikaan.

Sen jälkeen jää nähtäväksi, miten koronavirus tarttuu väestön keskuudessa. Ja kuinka paljon sen seurauksena kuolee rokotteista vapaaehtoisesti tai terveyssyistä kieltäytyneitä ihmisiä. Hyvää tässä on se, että vapaaehtoisesti itsensä rokottamatta jättäneet ihmiset ovat tehneet tietoisen päätöksen eli ottaneet vastuun itselleen. 

Huonoa asiassa on puolestaan se, että terveyssyistä rokottamattomat joutuvat yhteiskunnan palatessa normaalitilaan joka tapauksessa kuolemanvaaraan, ilman muuta mahdollisuutta siltä suojautumiselle kuin jatkaa omaa karanteeniaan. Eli pitääkseen itsensä turvassa, näiden ihmisten on jatkettava omaehtoista karanteenia aina siihen asti, kunnes SARS-CoV-2-virukselle löytyy tehokas lääkitys. Toki sen eteen tehdään juuri nyt valtavasti tutkimusta ympäri maailman.

Taustaksi ja tämän kirjoituksen lopuksi muistutan vielä, että tähän mennessä Suomessa on kuollut 1 030 ihmistä, ja tällä hetkellä koronataudin vakavaan muotoon sairastuneista ihmisistä ylivoimaisesti suurin osa on rokottamattomia. Koko maailmassa SARS-CoV-2 on tappanut lapsuuteni Suomen asukasmäärän verran ihmisiä. Eli 4 599 807. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Karvasta oppia Uruguaysta
Tyhmiä ja vastuuttomia, mutta ei syyllisiä
Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa

Karvasta oppia Uruguaysta

Uruguay oli yksi niistä maista, jotka näyttivät pääsevän SARS-CoV2-viruksen (tässä jutussa on kuva eristetystä viruksesta) aiheuttamasta COVID-19-pandemiasta kuin koira veräjästä. Ilo oli kuitenkin ennenaikainen, koska pandemia räjähti siellä tänä keväänä käsiin. Vuoden 2020 19 100 tartunnan ja 180 kuolleen sijaan kuluvana vuonna on 3,5 miljoonaisen kansan parissa ollut tartuntoja jo nyt noin 350 000 ja kuolleita sen seurauksena peräti 5 300.  

Tätä kehitystä analysoitiin Nature-lehdessä. Sen mukaan maan hallitus noudatti heti viruksen ilmaannuttua tieteellisen ohjausryhmän neuvoja ajaen alas liiketoimintaa ja kouluja sekä rajoittaen matkustamista viime vuoden aikana. Uruguayssa kehitettiin myös oma testi SARS-CoV2:n tunnistamiseksi ja sitä käytettiin runsaasti, jolloin uudet tartuntaketjun saatiin nopeasti hallintaan.

Vuoden 2020 joulukuussa Uruguayn tautitilanne alkoi jälleen pahentua. Tälläkin kertaa tieteellinen ohjausryhmä antoi hallitukselle ohjeita, mutta nyt niitä ei noudatettu ja esimerkiksi ravintolat pidettiin taloudellisista syistä vapaasti auki. Niinpä tartuntaluvut nousivat nopeasti saavuttaen ajoittain maailman kärkitilan. 

Uruguayn ongelma ei kuitenkaan liittynyt pelkästään yhteiskunnan avaamiseen, vaan myös maantieteellä oli osansa pelissä. Maa rajoittuu Brasiliaan ja Argentiinaan ja monin paikoin näiden valtioiden välillä on Suomen ja skandinaavisten maiden rajojen tapaan vain veteen piirretty viiva. 

Tämä ei ollut suuri ongelma ennen kuin naapurimaissa yleistyi uusi aiempaa tarttuvampi viruksen gammamuunnos juuri silloin kun eteläisen pallonpuoliskon Uruguayssa alkoivat kesälomat, joiden aikana perheet ja tuttavat kerääntyivät ylläpitämään kulttuurinsa mukaisia tiiviitä sosiaalisia kontakteja. 

Lisäksi Uruguayn tilanteeseen vaikutti vielä se, että maan hallitus uskoi menestyksellisen vuoden 2020 jälkeen, että ongelma oli ohi. Niinpä se ehti julistaa voiton viruksista, joka heikensi oleellisesti kansalaisten halua noudattaa viruksen tartuntaa vähentäviä varotoimia.

Huvittavaa kyllä, Uruguayn hallituslähteet kieltäytyivät kommentoimasta Naturelle epäonnistumistaan. Pandemian loppu on nyt kuitenkin häämöttämässä, sillä hallitus on onnistunut rokottamaan väestöään erittäin tehokkaasti ja sen seurauksena tartuntaluvut ovat kääntyneet nopeaan laskuun samoin kuin koronakuolemat, joiden määrä on pudonnut peräti 95 prosentilla vain muutaman viikon takaisesta.

Suomessahan koronan torjunnassa on onnistuttu kohtuullisesti, eikä Uruguayn kaltaista katastrofia ole päässyt tapahtumaan. Lisäksi rokotekattavuus suomalaisten parissa nousee ripeästi, joten COVID-19-ongelma poistunee päiväjärjestyksestä tämän vuoden aikana olettaen ettei virus onnistu muuntautumaan siten, että käytössä olevat rokotteet muuttuvat sitä vastaan tehottomaksi. 

Tästä huolimatta Suomessakin on syytä ottaa oppia uruguaylaisten epäonnistumisesta siltä varalta, että maailmaan ilmaantuu jälleen uusi tartuttava eläinperäinen taudinaiheuttaja. Eikä se oppi ole siinä, että tehdään kuten tälläkin kerralla, vaan että noudatetaan niitä ohjeita, jotka voidaan johtaa asiaan liittyvästä parhaasta mahdollisesta käytössä olevasta tieteellisestä tiedosta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tyhmiä ja vastuuttomia, mutta ei syyllisiä
Hallituksen on kannettava poliittinen vastuunsa ryhtymällä toimitusministeristöksi
Jälkiviisautta

Tyhmiä ja vastuuttomia, mutta ei syyllisiä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan Pietarista koronaviruksen uutta muunnosta Suomeen tuoneita jalkapalloturisteja ei kannata syyllistää, koska he saivat Venäjällä ainutlaatuisen elämyksen. Perusteeksi hän kertoi, että moni onnistui käymään kisareissulla saamatta tartuntaa. 

Ottaen huomioon sen, ettei SARS-CoV2 ole kovinkaan herkkä tarttumaan, en olisi vakuuttunut siitä, että kaikki tartunnalta välttyneet olisivat toimineet Pietarissa tartuntaa vältellen. Sen sijaan epäilen, että useimmilla tartunnan välttäneillä kävi vain hyvä tuuri.

Lisäksi osalla oli jo kahden rokotuksen antama immuniteetti, joka ehkäisee tehokkaasti tartuntaa. Ja vielä useammalla yksi rokotus, joka sekin vähentää tartuntoja, vaikka ei niitä edes likimain kokonaan estäkään.

Siten on selvää, että maahan tuodut 386 tartuntaa kertovat huomattavan ja mahdollisesti jopa suurimman osan kisaturisteista vähät välittäneen tartuntariskistä ja jättäneen suojautumatta virukselta. On myös selvää, että näistä 386 tartunnasta lähteneet tartuntaketjut aiheuttavat ylimääräistä inhimillistä kärsimystä ja todennäköisesti myös kuolemantapauksia. 

Jo ennen kisoja oli myös tiedossa, että koronavirus ei ole Venäjällä hallinnassa, vaan siellä on ollut kisojen alla ja aikana uusi korona-aalto. Siksi jokaisen vähänkään ajattelukykyisen ilman täyttä rokotussuojaa olevan ihmisen olisi voinut kuvitella jättävän kisamatkan väliin tai ainakin suojautuvan sinä aikana mahdollisimman huolellisesti tartunnalta. 

Käska näin ei kuitenkaan ole tehty, kysyn ministeriltä, että voisiko kuitenkin Pietariin potkupalloelämyksiä hakemaan lähteneitä ja siellä koronavituksesta piittaamattomia ihmisiä kutsua tyhmiksi ja vastuuttomiksi, vaikka ei heitä syyllistäisikään? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mänttikuulaa Kirkkonummella
Persialaista pallopeliä
Yhteiskunnan pohjasakkaa

Pitäisikö maahanmuuttajat rokottaa ennen kantasuomalaisia?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuomisen mielestä ulkomaalaistaustaisten suosimat asuinalueet tulisi nostaa etusijalle koronarokotejärjestyksessä. Näin siksi, että juuri niissä koronavirus on levinnyt kaikista tehokkaimmin: pääkaupunkiseudun koronatartunnoista noin 40 prosenttia on todettu muilla kuin suomen- tai ruotsinkielisillä. Ongelma koskee erityisesti viron-, somalin-, kurdin- ja arabiankielisiä.

Tämä herätti mielessäni muutaman ajatuksen. Niistä ensimmäinen on se, ettei noita ryhmiä voi niputtaa millään tavalla yhteen. Virolaiset ovat Suomessa tekemässä työtä, kun taas muihin mainittuihin ryhmiin kuuluvat ovat maassamme pikemminkin vain kuluttamassa verovaroja - toki huomaten kurdien aktiivisuus kebabyrittäjinä. 

Siten olen sitä mieltä, että jos ihmisiä aletaan jaottelemaan taustansa mukaan, eivät somalit, arabialaiset tai kurdit todellakaan ansaitse paikkaa etuoikeutettujen joukossa. Päinvastoin, heidän rokottamisestaan viimeiseksi olisi vähiten haittaa yhteiskunnan taloudelle. 

Tässä yhteydessä teen kuitenkin selväksi, etten kannata minkäänlaista diskriminaatiota etnisen tai kulttuurisen taustan suhteen. En positiivista enkä negatiivista.

Toinen ajatus on se, että jos ja kun Suomessa annettavat rokotteet kustantaa lähinnä suomalainen veronmaksaja - siis suomea tai ruotsia puhuva väestö - olisi heidän sijoittamisensa rokotusjärjestyksen hännille kaukana oikeudenmukaisuudesta. Ja sitä kautta epäilemättä lisäisi suomalaisten tyytymättömyyttä verovarojen käyttöön ja yleisemminkin yhteiskuntamme toimintaan. 

Kolmanneksi on muistettava, että virus on sitä vaarallisempi, mitä iäkkäämpi tartunnan saanut ihminen on. Siksi Suomen käyttämä ikäluokittain etenevä rokotusjärjestys on perusteltua kuolemantapausten minimoimiseksi. Jos siitä poiketaan, tulisi ensin osoittaa kiistattomin tutkimuksin tällä säästettävän ihmishenkiä tai saavutettavan muuta erittäin suurta yhteiskunnallista hyötyä.

Neljänneksi on selvää, että jokainen ihminen voi omin toimin vähentää sairastumisriskiään. Näin erityisesti silloin, jos hän ei elantonsa hankkimisen eli työnsä takia joudu hakeutumaan riskitilanteisiin. Edellä mainituista ihmisryhmistä vain yhden voi ajatella kuuluvan tähän ryhmään - etenkään somalit tai arabiankieliset eivät siihen pääsääntöisesti kuulu, eikä heidän vastuutonta toimintaansa ole syytä tukea antamalla etuoikeuksia rokotusjonoissa.

Viidenneksi on joka tapauksessa selvää, että koronavirus SARS-CoV-2 on tappavana taudinaiheuttajana lähestymässä loppuaan. Viimeistään ensi syksystä alkaen voimme elää Suomessa mitä todennäköisimmin jälleen normaalia elämää, jossa koronavirus on pahimmillaankin "vain" kausi-influenssan tapainen riesa - ja todennäköisesti vähäisempi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsissa maksetaan nyt älyllisen epärehellisyyden hintaa
Turussa 1,8 miljoonaa euroa kantaväestön syrjintään
Pitäisikö jihadistit palkita etuoikeuksilla

Jälkiviisautta

Helsingin sanomat kirjoitti siitä, kuinka monien maiden koronaepidemia on hidastumassa. Näin on käynyt rokotusohjelmissaan pitkällä olevissa valtioissa kuten Israelissa, mutta myös monissa muissa maissa.

Jälkimmäisten osalta jutussa arveltiin syyksi sitä, että aktiivisimmin virusta levittävästä väestönosasta suuri osa on saanut mahdollisesti tartunnan. Tämä herätti minussa ajatuksen, että olisiko rokotuksissa pitänyt sittenkin keskittyä aktiivisimman väestön - siis nuorison tai ammatissaan ihmisten kanssa paljon tekemisiin joutuvien - rokottamiseen passiivisten vanhusten sijaan. 

Näin olisi saatu viruksen leviäminen hidastetuksi nopeasti ja sitä kautta myös vanhukset turvaan laumasuojaefektin kautta. Samalla pandemiasta taloudelle syntyvä rasitus olisi jäänyt pienemmäksi kuin nyt käytössä olevalla rokotusohjelmalla. 

Edelle kirjoittamani lienee tässä vaiheessa turhaa ja jälkiviisaus on kieltämättä tekopyhää, mutta asian perinpohjainen selvittäminen lienee siitä huolimatta järkevää ajatellen mahdollista seuraavaa zoonoosia. Koronavitsaushan on ollut viheliäinen, mutta siitä huolimatta tästä ajasta on syytä ottaa irti se hyöty, joka siitä on saatavissa. Olkoon tulevaisuuden valmiuksien parantaminen yksi sellainen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronaviruksen evoluutiosta nyt ja tulevaisuudessa 
Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?
Koronaviruksen tulevaisuus

Halla-aho ja Marin kohtasivat politiikanteon vaikeuksia

MTV3 järjesti eilen TV-tentin neljän suurimman puolueen puheenjohtajille. Mielestäni kaikki puheenjohtajat selvisivät tentistä kohtuullisen hyvin. 

Tosin ensimmäiseksi minua hämmästytti Jussi Halla-ahon (ps) kiemurtelu silloin, kun kysyttiin koronavirusrokotteen ottamisesta. Sen sijaan, että hän olisi sanonut ottavansa rokotteen koronavirusta vastaan heti kun se on saatavilla, hän vetosi siihen, ettei vielä ole tullut aika ottaa asiaan kantaa. 

Nähdäkseni tässä näkyi se, että Perussuomalaisten äänestäjäkunnasta kohtuullisen suuri osa suhtautuu rokotteisiin negatiivisesti. Sitä en tiedä, kuuluuko Halla-aho tähän ryhmään, mutta epäilen että hän on liian fiksu ollakseen niin hölmö. Tätä käsitystä tukee se, että hän toimittajan ahdisteltua sai lopulta sanotuksi mahdollisimman monen ihmisen rokottaminen olevan tärkeää, koska se tarjoaa väestölle laumasuojan.

Tapaus lieneekin kertonut puheenjohtajan omien asenteiden sijasta siitä, kuinka vaikeaa politiikan tekeminen toisinaan on. Rokotusasiahan on Halla-aholle ja hänen puolueelleen toissijainen seikka, johon tieteellisesti perustellun kannan ottaminen ei tuo puolueelle uusia kannattajia, mutta saattaa kuitenkin karkottaa valtavan joukon äänestäjiä. Sama vaikeus lienee aiemmin vaikuttanut myös puolueen nousevan tähden Riikka Purran (ps) kannanotoissa.

Nyt jää sitten nähtäväksi, mitä tapahtuu puheenjohtajan epäröityä päivänselvässä asiassa. Johtaako se vastoin odotuksia loogiseen ajatteluun perustavien ihmisten pakoon puolueen kannattajakunnasta? Vai katsovatko nämä puheenjohtajan tavoin, että tietyt muut asiat - joiden suhteen Perussuomalaiset on ainoa loogisesti järkevän vaihtoehdon kannattaja - painavat vaakakupissa enemmän.

* * *

Samaisessa tentissä toinen huomionarvoinen seikka oli pääministeripuheenjohtaja Sanna Marinin (sd) haluttomuus kertoa, miksi hallitus haluaa tukea kuntia COVID-19-pandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten takia kolmella miljardilla, vaikka jo kaksikin riittäisi täyttämään niiden rahoitusvajeen.

Toimittaja pani pääministerin vastaamaan neljään kertaan tähän kysymykseen, ja tämä jätti aina vastaamatta samalla tavalla. Tapaus jätti pääministeristä kieltämättä varsin typerän vaikutelman. 

Näin etenkin, kun Jussi Halla-aho arveli ylimääräisen miljardin johtuvan siitä, että tulossa on kunnallisvaalit. Eli toisin sanoen hän arveli pääministerin tukevan hallituspuolueiden vaalikampanjaa miljardilla eurolla veronmaksajien rahaa. Nähtäväksi jää, millä tavalla tämä vaikuttaa SDP:n kannatukseen.

* * *

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen asema oikeusvaltiona joutuu kyseenalaiseksi, mikäli ministeri Pekka Haavisto (vihr) pääsee kuin koira veräjästä kansanedustajista koostuvan perustuslakituomioistuimen vapauttavalla tuomiolla, jollaisen hän on ennakkotietojen mukaan saamassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä Halla-ahon ja kepulaisten viikonlopun sanailussa oli kyse?
Kuntavaalit ratkaisevat hallituksen kohtalon
Riikka Purra sortui kuolemanvakavaan populismiin

Ajatusten säyneenjoesta ja koronaviruksesta

Ajatusten säyneenjoki eli Sitran ylijohtaja Jyrki Katainen (kok) on ilmoittanut omaavansa metsälintujen metsästäjän maalaisjärjen. Sen mukaisesti hän arveli, ettei avohakkuissa olisi järkeä. 

Näin siitä huolimatta, että Suomen metsien puumäärä on kasvanut rajusti 1960-luvulta lähtien eli sen jälkeen kun nykymuotoisesta tasaikäismetsätaloudesta tuli vallitseva käytäntö sitä ennen pääosin jatkuvaan kasvatukseen ja luontaiseen uudistamiseen perustuvan metsänhoidon sijaan. Eikä metsälintujen metsästäjän maalaisjärki taida olla tietoinen myöskään jatkuvan kasvatuksen taimettumis-, kuusettumis- tai tyvilaho-ongelmista.

Kataisen kannanoton jälkeen onkin syytä ihmetellä, millä perusteella ajatusten säyneenjoki aikanaan päätyi maamme siihen mennessä huonoimman hallituksen johtoon. Ja miten ihmeessä hän koki uransa kohokohdan EU:n komissaarina. Ainakaan se ei perustunut säkenöivään älykkyyteen eikä loogiseen ajattelukykyyn.

* * *

Lääkejätti Pfizer uutisoi eilen, että sen kehittämä SARS-CoV-2 rokote on osoittautunut tehokkaaksi. Suomeen näitä rokotteita ollaan saamassa noin 3,69 miljoonaa annosta. Näyttää siis siltä, että COVID-19-pandemian loppu olisi häämöttämässä ja normaali elämä palaamassa.

Nähtäväksi kuitenkin jää kuinka pysyviä muutoksia tämä aika jättää jälkeensä. Käykö niin, että vain osa etätyöhön tottuneista työntekijäistä palaa päivittäiseen matkarumbaan kodin ja työpaikan välillä? Tai pidetäänkö erilaisia kokouksia jatkossakin etäyhteyksin sen sijaan, että kokoonnuttaisiin yhteisen neuvottelupöydän ympärille? Entä väheneekö erilaisiin tiedekongresseihin ja -seminaareihin lentäminen?

Jos korona-ajan käytänteet säilyvät syntyy myös kysymys siitä, miten eri organisaatioissa toimivien ihmisten henkilökohtaisten suhteiden väheneminen vaikuttaa. Aiemminhan varsinkin pitkien etäisyyksien välillä tapahtuneiden matkojen aikana on järjestetty usein myös epävirallista illanviettoa, jolloin eri organisaatioissa toimivien ihmisten välille on syntynyt eriasteisia ystävyyssuhteita. 

Toistaiseksi on mahdoton antaa näihin kysymyksiin vastauksia. Siitä huolimatta lienee turvallista arvella, ettei COVID-19:ää edeltänyt maailma palaa takaisin aivan pian. Etenkin kun muodissa olevat vihreät aatteet tukevat ihmisten välisen suoran kanssakäymisen välttämistä. Näin siitä huolimatta, ettei asialla liene merkitystä virusten leviämisen ja evoluution kannalta tärkeiden lomamatkojen suhteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miljoonia poliittisiin pamfletteihin - näin on hallitus päättänyt
Valeuutinen metsässä
Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?

Onko edessä tappavia ihmiskokeita?

Kirjoitin noin viikko sitten koronavirusrokotteen kehittämiseen liittyvien riskien huomioimisen tärkeydestä erityisesti nyt, kun eri vaiheiden eläin- ja ihmiskokeita tehdään samanaikaisesti kehitystyön nopeuttamiseksi. Eilinen Nature-lehti julkaisi kirjoituksen, jonka pohjalta aiheeseen on syytä palata.

Nature nimittäin kertoi, että jotkut tutkijat ovat harkinneet rokotetestauksen viimeisen vaiheen - eli sen käytännön tehon - testaamista altistamalla ihmisiä keinotekoisesti koronavirukselle. Normaalistihan toimitaan toisin, eli annetaan kahteen ryhmään jaetulle suurelle joukolle ihmisiä rokotteita tai lumepistos ja jäädään seuraamaan, syntyykö ryhmien välille eroja sairastuvuudessa.

Perusteena rokotteen testaamiselle ihmisiä virukselle altistamalla on tietenkin rokotteen kehittämisen oleellinen nopeutuminen. Vaa´an vastakupissa on puolestaan riski siitä, että ihmisiin tartutetaan tapaavaa tautia, jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaat, mikäli rokote ei toimikaan odotetusti.

Tällaisia ihmistestejä on tehty aiemminkin vähemmän vaarallisten tai lääkkein hoidettavissa olevien taudinaiheuttajien rokotteiden kehittämisen yhteydessä. Siis sellaisten kuin kausi-influenssan, lavantaudin tai malarian.

Perusteluina tutkijat esittävät, että koronaviruksen testaamisen voisi tehdä kohtuullisen turvalliseksi. Näin siksi, että vapaaehtoisiksi hyväksyttäisiin ainoastaan terveitä nuoria ihmisiä, joiden kuolleisuus koronaviruksen takia on alhainen ja jotka elävät muutenkin siten, että heillä on suuri riski saada koronavirus.

Turvallisuutta lisäisi sekin, että testihenkilöiden terveyttä seurattaisiin tarkasti ja hoidot aloitettaisiin heti mahdollisten oireiden ilmaannuttua. Eettisyyden osalta ihmiskokeiden ehdottajat toteavat, että jo nyt sallitaan esimerkiksi vapaaehtoisen toiminta sairaiden ihmisten pelastamiseksi - missä he niin ikään altistuvat koronavirukselle.

Eettisyyden takia olisi myös tärkeää, ettei vapaaehtoisille maksettaisi korvausta. Näin siksi, että vältettäisiin tilanne, jossa altistettavaksi hakeutuisivat epätoivossaan yhteiskunnan köyhimmät. Tällaisessa kokeessahan on oleellisen tärkeää eettisesti, että vapaehtoisuus nousisi puhtaasta halusta auttaa lääketiedettä.

Nähtäväksi jää saavatko ehdotuksen tekijät USA:n viranomaiset myöntämään luvan ihmiskokeisiin. Näin ei tehty aiemmin Zika-viruksen yhteydessä. Silloin tosin kyse ei ollut kokeiden aiheuttamasta riskistä vapaaehtoisille, vaan riskin aiheutumisesta heidän elämänkumppaneilleen tai näiden raskaana olevien sikiöille.

Jääkäämme siis odottamaan, näemmekö rokotteen tehokkuustestauksessa kuolemariskin sisältäviä ihmiskokeita sen takaamiseksi, että saamme mahdollisimman pikaisesti rokotteen ja sitä kautta yhteiskunnat palaamaan takaisin normaaliin elämänmenoon. Sen puolesta puhuu ainakin se, että kaikkien maiden talous kärsii sitä enemmän, mitä kauemmin nykyinen pandemia ja sen torjuntatoimet jatkuvat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronarokotteen kehittämisestä ja riskeistä
Koronaviruspandemian hyvistä puolista
Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia