Poliittinen korrektius ja väestötieteellinen tieto

Aiemmin oli tavallista luonnehtia eri ihmisryhmiä suorasukaisesti. Esimerkiksi tummaihoisen afrikkalaisväestön ulkonäöstä saatettiin sanoa, että "neekeri on väriltään musta tai ruskea, hiukset ovat mustat ja lampaan villan tapaan kiharat. Huulet ovat vahvat, nenä matala ja hampaat viistot." 

Eikä luonnehdinta koskenut ainoastaan ihmisten ulkonäköä, vaan myös väestöryhmien luonteesta esitettiin kaikenlaisia väitteitä. Siis sellaisia kuin "neekeri ei koskaan tee työtä, kun hänellä vain on tarpeeksi syömistä". Tai "eivät he koskaan ole pitkävihaisia, siksi he ovat liian iloisia mieleltään. Meidänkin soutajamme lauleskelevat, lörpöttelevät ja hoilaavat aamusta iltaan."

Kuten arvoisa lukijani tietää, ei edelle kirjoittamani kaltaisia luonnehdintoja enää suvaita. Eikä edes tummaihoisen afrikkalaisväestön ikiaikaista ruotsista aikanaan väännettyä suomenkielistä neekeri-nimitystä, koska samaa alkuperää olevaa sanaa on Yhdysvalloissa käytetty rasistisessa tarkoituksessa.

Nykyajan kielletyt aiheet eivät kuitenkaan rajaudu pelkästään ikävältä kuulostavien sanoihin tai epätäsmällisiin yleistyksiin, vaan esimerkiksi ihmisryhmien välisten henkisten erojen tieteellinen tutkiminen on poliittisesti varsin epäkorrektia. Näin siitä huolimatta, että tiedämme esimerkiksi älykkyyden periytyvän samankaltaisesti kuin pituuden - ja että ihmisten pituuksissa on ihmisryhmien välisiä perinnöllisiä eroja. Loogisesti tämä tarkoittaa, että samankaltaisia eroja esiintyy varmuudella myös ihmisryhmien älykkyyksien välillä. 

* * *

Tämän aamun Helsingin sanomissa kerrottiin, että Haitissa oli siepattu 17 lähetyssaarnaajaa ja heidän läheistään. Tapauksen tarkemmat yksityiskohdat ovat HS:n jutun mukaan vielä epäselviä, mutta siinä kerrottiin kuitenkin, että "pääkaupunki Port-au-Princen köyhimmät alueet ovat olleet vuosia aseistautuneiden jengien hallinnassa, ja viime aikoina jengit ovat laajentaneet valtaansa kaupungissa ja sen ympärillä". 

STT:n jutussa tätä tarkennettiin kertomalla, että "pääkaupungista arviolta puolet jengien hallinnassa" ja että "Haitin pääkaupungissa toimivan ihmisoikeusjärjestön mukaan vuoden 2021 ensimmäisten kolmen vuosineljänneksen aikana kirjattiin yli 600 sieppausta". 

Siten HS:n uutinen lienee ylittänyt suomalaismedioiden uutiskynnyksen vain siksi, että siepatut olivat amerikkalaisia. Aiemminhan uutiskynnys ylittyi kun haitilaisten presidentti murhattiin - jolloin meitä muistutettiin myös siitä, että maa on ollut jo vuosikaudet syvän poliittisen ja taloudellisen kriisin rampauttama.

Kuten muistamme, on Haiti läntisen pallonpuoliskon ainoa maa, jossa väestö koostuu heti itsenäisyyden jälkeen toimeenpannusta kansanmurhasta johtuen lähes kokonaan tummaihoisista afrikkalaistaustaisista ihmisistä. Siksi on poliittisen korrektiuden kannalta harmillista, että juuri se on läntisen pallonpuoliskon vähiten kehittynyt ja köyhin valtio ja - kuten lähetyssaarnaajauutiset ja presidentin murha kertoivat - rikollisuuden riivaama. 

Ikävää on myös se, ettei väestön merkitystä maan katastrofaalisen tilanteen taustalla ole nykyaikana korrektia tutkia. Olisihan selvää, että missä tahansa muussa aiheessa korkea korrelaatio jonkin ongelman mahdollisen syyn ja seurauksen välillä johtaisi hypoteesiin, jonka totuusarvoa punnittaisiin tieteellisin keinoin. Ja näin maailman parantamiseen käytettävän tieteellisen tiedon määrä lisääntyisi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Haiti on köyhä ja siksi jää
Oliko Trump rasisti puhuessaan persläpimaista?
Katastrofi tarjoaa perversseille sairaan taivaan ja uhreille helvetin