Ranskan mielenosoitukset

Ranskassa on otettu kiinni lähes 3 000 nuorta. Lisäksi yli 300 poliisia sekä kymmeniä palomiehiä, opettajia ja oppilaita on loukkaantunut mielenosoituksissa. Poliisi on joutunut käyttämään kyynelkaasua ja muita voimatoimia mielenosoittajia vastaan.

Suomalaismedioiden (edellä Ilta-Sanomat, lisäksi ainakin Yle,  MTV3 ja HS) mukaan lukiolaiset osoittavat mieltään muun muassa suurien ryhmäkokojen, opettajapulan ja kuumien luokkahuoneiden vuoksi. Sosiaalisen median mukaan (esimerkki, toinen, Marine Le Pen) kyseessä on lähinnä toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajien riehumisesta. 

* * *

Oli kysymys kummasta tahansa, on ollut mielenkiintoista huomata ihmisten leikittelevän Ranskan jakamisesta kahteen osaan  (esimerkki, toinen). Toisen saisivat muslimit ja toisen etniset ranskalaiset. 

Leikki tietenkin leikkinä. Tosiasia kuitenkin on, että tämänkertaiset mellakat ovat niin laajoja ja väkivaltaisia, ettei Ranskalla taida olla enää sivistynyttä ulospääsyä, sillä maassa on ilmiselvästi syvällisiä ongelmia. Niiden ratkaiseminen tuskin käy käden käänteessä, jos lainkaan. 

* * *

On selvää, että nyt käynnissä olevat tapahtumat vaikuttavat myös ensi vuoden presidentinvaaliin siten, että gallupeita selvästi johtavan Marine Le Penin asema vahvistuu entisestään. Jos hänet valitaan, se tarkoittaisi Ranskan maahanmuuttopolitiikkaan täydellistä muutosta, joka epäilemättä näkyisi valtavina mellakoina pitkin kortonkien ja viinintekijöiden luvattua maata. 

Eikä noihin mellakoihin osallistuisi pelkästään maahanmuuttajataustaisia tai lukiolaisia, vaan kaikenlaista väestöä, sillä ranskalaiset ovat aina osanneet lakien rajamailla kulkevan mielenosoittamisen taidon. Enkä epäile hetkeäkään, etteivätkö he sitä myös käyttäisi, koska maahanmuuttokysymys ei ole ainoa ranskalaisia syvällisesti jakava poliittinen aihe. Onhan maa esimerkiksi korviaan myöden veloissa. 

* * *

Meillä Suomessa mielenosoitukset ovat tyypillisesti rauhallisempia, mutta nähtäväksi jää, miten täällä Pohjantähden alla äänestetään kevään eduskuntavaaleissa. Tekeekö liikkeelle lähtenyt talouskasvu tehtävänsä ja nykyhallitus saa poliittisesti samankaltaisen seuraajan. 

Vai suunnataanko Suomessakin Ranskan tielle niin kouluissa, julkisen velan hoitamisessa kuin kaduillakin? Ja jos suunnataan, niin mitä siitä seuraa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana
Eurooppa on suuren kysymyksen edessä
Ranskan talous on meidänkin asiamme

Valaiseva tapaus Ruotsista

MTV3 julkaisi uutisen ruotsalaisesta rikoksesta, jossa vanhempi maahanmuuttajataustainen mies, Taher Amini, "auttoi Samiraa sopeutumaan yhteiskuntaan. Hän opetti naiselle, miten Ruotsissa toimitaan."

Samira oli selvästi 41-vuotiasta Taheria nuorempi afgaani ja – toisin kuin mies – oleskellut Ruotsissa vasta vähän aikaa. Niinpä mies lupautui kyyditsemään Samiran Örebrohon. 

Matkalla Taher otti ja kosi Samiraa, mutta tämä kieltäytyi. Siitä mies ei pitänyt, vaan raiskasi tämän ja raahasi sen jälkeen kaivoskuilulle ja pudotti naisen sinne huutaen samalla tappaneensa vaimonsa. Samira ei kuitenkaan kuollut, joten Taher ryhtyi heittelemään häntä tiiliskivillä. 

Lopulta mies lähti ja ohikulkija kuuli naisen avunhuudot ja hälytti apua. Samira saatiin kaivoskuilusta ylös ja Taher sai elinkautisen ja karkotuspäätöksen, minkä seurauksena tapaus pääsi medioihin.

* * *

Otin asian esille siksi, että se osoittaa niin sanottujen turvapaikanhakijoiden joukossa olevan vaarallisia ihmisiä, myös muille turvapaikanhakijoille. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, koska turvapaikan varjolla länsimaihin saapuneiden ihmisten yliedustus seksuaali- ja väkivaltarikoksissa on tunnetusti valtava. 

Siitä huolimatta MTV3:n julkaisema uutinen on lähes veret seisauttava kaikessa kauheudessaan. Ja siksi on syytä olla tyytyväinen siihen, että Petteri Orpon (kok) hallitus on tiukentanut oleellisesti suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa. 

Onhan nimittäin selvää, että tuskin kukaan suomalainen – tai muukaan eurooppalainen – haluaa maahansa Taherin kaltaisia ihmisiä. Ja siksi on kohtuutonta, että vihervasemmisto vaatii heitä – eli meitä – vuosi toisensa jälkeen hyväksymään sellaisten asettumisen maahamme uhkaamaan muita ihmisiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimit ratkaisivat Ruotsin vaalit
Ruotsissa ei ammuttu ketään hengiltä
Muslimeihin kohdistuvaa syrjintää, lasten salakuuntelua ja imaamin ratkaisu

Esimerkillinen demokratia

Saksan osavaltiovaalit ovat herättäneet poikkeuksellisen paljon huomiota, koska niissä on tapahtumassa historiallinen muutos, jossa Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD on ajamassa vanhaa vallanpitäjää eli Kristillisdemokraatteja (CDU) pienpuolueeksi. 

Tästä saatiin esimakua pari viikkoa sitten ja lisää on tulossa tänä viikonloppuna Berliinissä ja Mecklenburg-Etu-Pommerissa. Suurimman tyytymättämyyden syynä on saksalainen maahanmuuttopolitiikka, joka on muuttamassa koko yhteiskuntaa rajulla tavalla. 

Maahanmuuttopolitiikan lisäksi Saksassa muuttuu moni muukin asia, koska AfD:llä on myös muita linjauksia, jotka poikkeavat CDU:sta ja sen kanssa vallan jakaneista sosiaalidemokraateista. Niistä esimerkkeinä mainittakoon puolueen euro-, Venäjä- ja ilmastopolitiikka, jotka kaikki poikkeavat Berliinin vallanpitäjien ja myös useimpien muiden eurooppalaisten johtajien näkemyksistä. 

* * *

Kaiken tämän seurauksen AfD:n menestyksen uutisointi on suomalaismedioissa muistuttanut ajoittain katastrofiraportointia (esimerkki, toinen). Ja samalla on unohdettu, että saksalaisessa muutoksessa on kyse – ei enemmästä eikä vähemmästä kuin – esimerkillisesti toimivasta demokratiasta, jossa muutos seuraa poliittisen eliitin kansan tahdon vastaisesta politiikasta. Eli sikäläistä yhteiskuntaa rajusti muuttaneen kehitysmaalaisten kansainvaelluksen sallimisesta. 

Samalla Saksan osavaltioiden poliittinen muutos osoittaa demokratian hienouden, koska se pakottaa vastahankaisen eliitin hyväksymään kansan tahdon. Tämä ei olisi mahdollista näennäisdemokratioissa, kuten Venäjällä tai Kiinassa, mutta Saksassa kansanvalta näyttäisi toimivan.

* * *

Siksi myös meidän suomalaisten – ja meidän medioidemme – olisi syytä ylistää ja juhlia saksalaisen demokratian toimivuutta. Ja samalla rohkaista myös suomalaisia käyttämään sitä valtaa, joka meille on perustuslaissa suotu. 

Sen mukaan "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". Ja sitä me pääsemme käyttämään seuraavan kerran ensi huhtikuun 18. päivänä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
AfD:n voitto nostatti älyllistä epärehellisyyttä suomalaispoliitikoissa
Saksalainen vaihtoehto
Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä

Mies puri koiraa ja iranilaiset amerikkalaisia

Ketään ei kiinnosta, mikäli koira puree miestä. Niinpä sellaisesta ei myöskään kirjoiteta tiedotusvälineissä, eikä ainakaan tehdä suuria otsikoita. 

Toisin on, jos mies puree koiraa. Se on odottamatonta ja siksi myös otsikoiksi kelpaavaa uutisvirtaa.

* * *

Tämä tuli mieleeni, kun käytännössä kaikki merkittävät suomalaismediat uutisoivat (Iltalehti, MTV3, Uutissuomalainen, Erkkomedia, Yleisradio) Iranin asevoimien onnistuneen tappamaan kaksi ja haavoittamaan neljää amerikkalaista sotilasta. Edellisen kerran Iran onnistui ottamaan hengen vihollisestaan viime maaliskuussa ja kaikkiaan se on käynnissä olevan sodan aikana saanut tapetuksi viisitoista amerikkalaissotilasta. 

Wikipedian mukaan iranilaiset olisivat samaan aikaan menettäneet 1 221 sotilastaan. Siten yhden amerikkalaissotilaan hinnaksi tulee noin 81 iranilaista. Eli yksi jenkki vastaa yli kahdeksaakymmentä persialaista muslimia.

Lukua voi verrata vaikkapa talvisotaan, jossa kuoli tai haavoittui noin viisi puna-armeijan taistelijaa jokaista suomalaisten menettämää sotilasta kohti. Tämä viittaa siihen, että amerikkalaiset ovat tänä vuonna iranilaisiin nähden noin 16 kertaa ylivoimaisempia kuin suomalaiset olivat talvisodassa suhteessa venäläisiin. 

* * *

Oleellista tässä kaikessa on kuitenkin se, että jos suomalaisten viisinkertainen ylivoima riitti pysäyttämään puna-armeijan hyökkäyksen, niin riittääkö amerikkalaisten 16 kertaa talvisodan suomalaisia suurempi – eli kaikkiaan yli 80-kertainen – ylivoima vihollistaan vastaan kukistamaan iranilaiset. Juuri nyt ei näytä siltä, vaikka amerikkalaiset ovat toki aloittaneet tapahtuneen johdosta kostoiskut.

Sellaisilla ei kuitenkaan voiteta sotia, eikä nähtävästi kyetä edes kaatamaan hallituksia. Sellainen vaatisi maavoimien käyttämistä, mikä tarkoittaisi myös amerikkalaisten sotilastappioiden oleellista kasvua. 

Tähän ei liene valmis edes presidentti Donald Trump, sillä myös hän muistaa Afganistanin sodan, jossa kuoli 2 328 Yhdysvaltain sotilasta. Ja joka päättyi kotirintaman painostuksesta amerikkalaisten – ja heitä avustaneiden eurooppalaisten – tappioon. 

* * *

Edelle kirjoittaman perustella on todennäköistä, että Trumpin sota iranilaisia vastaan päättyy amerikkalaisten nöyryyttävään tappioon. Sen suurimpina kärsijöinä ovat tavalliset iranilaiset, jotka olivat toivoneet keskiaikaisia arvoja noudattavan hallintonsa kukistumista. Sekä tietenkin kaikki maailman ihmiset, jos ja kun Hormuzin salmesta tulee jatkossa iranilaisten kontrolloima kauppareitti, josta läpi pääsemiseen vaaditaan tullimaksu. 

Toinen merkittävä seuraus on se, että iranilaisten vastarinta osoitti amerikkalaisten sotilasmahdin olevan luultua vähäisempi. Tämä on asia, joka on varmuudella pantu merkille Beijingissä, jolla on omia intressejään Itä-Aasiassa. Ja siksi erityisesti Taiwanissa, mutta myös Japanissa, on syytä varautua kiinalaisen imperialismin nousuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Iranin sota – salaliitto, epäily ja jälkikäteinen besserwisserismi
Kiinalainen juttu
Onko Donald Trump häviämässä Iranin islamisteille omaa tyhmyyttään?

Andy Burnhamin edellytykset astua Keir Starmerin saappaisiin

Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer erosi eilen. Taustalla oli monenlaista tyytymättömyyttä häneen, mutta perimmäinen ongelma lienee ollut työväenpuolueen kannatuksen romahtaminen. Eikä asiaa auta se, että samaan aikaan maahanmuuton ongelmista kannatuksensa ammentava Reform UK on noussut maan suosituimmaksi poliittiseksi liikkeeksi. 

Länsimaiset mediat (esimerkiksi BBC, CNN, MTV3, Yleisradio) ovat esittäneet Starmerin eron syiksi ainakin eläkeläisten elinkustannusten nousua, suunnitelmia vammaisille maksettavien etujen karsimisesta, ilmaislahjojen vastaanottamista, työväenpuolueen heikkoa menestystä taannoisissa paikallisvaaleissa, uskottavan kilpailijan ilmaantumista oman puolueen sisältä, maan velkaantumista, talouskasvun kituliaisuutta, Epstein-kohussa ryvettyneen Peter Mandelsonin nimitysaikomusta, laajempia rakenteellisia kysymyksiä maan terveydenhuollosta ja asumisjärjestelyjen uudistamisesta sekä hänen värittömyyttään poliitikkona.

Nähtäväksi siis jää, miten Iso-Britannian politiikka jatkuu pääministerin vaihtuessa. Onnistuuko seuraava pääministeri – todennäköisesti työväenpuolueen Andy Burnham – kääntämään puolueensa suosion, vai jääkö hän historiaan vanhan valtapuolueen viimeisenä pääministerinä. 

* * *

Wikipedian mukaan Burnham määritteli vuonna 2010 itsensä sosialistiksi ja korosti filosofiaansa, jota hän kutsui nimellä tavoitteellinen sosialismi, jota kuvaa uudelleenjako, kollektivismi ja kansainvälisyys.

Burnham vastustaa voimakkaasti nationalismia, jota hän on kuvaillut "rumaksi politiikan muodoksi". Suur-Manchesterin pormestarina Burnham on kuitenkin sitoutunut olemaan "kova rikollisuutta kohtaan ja kova rikollisuuden syitä kohtaan".

Poliittisesti Burnham sijoittaa itsensä nykyisin – edelleen Wikipedian mukaan – työväenpuolueen maltilliseen vasemmistoon. Tätä näkemystä kuvaavat myös useat tiedotusvälineet, kuten Financial Times, New Statesman ja LabourList.

Omalta osaltani uskon, että avain Burhamin menestykseen on saarivaltion maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Mikäli se ei onnistu, myös hänen uransa brittipolitiikan huipulla tulee jäämään varsin lyhyeksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille
Onko Yleisradion toimituksella juttupula?
Demokratia toimii Britanniassa, vaikka etujaan menetettävät järjestöt kitisevät

Geneven äärimmäisen väkivaltainen mellakka punalippujen alla

Uutissuomalainen kertoi, että G7-maiden kokousta vastustaneet mielenosoittajat olivat heitelleet Sveitsin Gevevessä poliiseja pulloilla, kivillä, betoninkappaleilla ja ilotulitteilla. Yle ei ole tätä kirjoittaessa kertonut tapauksesta mitään. Ei myöskään MTV3, Helsingin sanomat, Iltalehti tai Ilta-Sanomat. 

Sosiaalinen media sen sijaan on pullollaan videoita tapahtumista (yksi, kaksi, kolme, neljä). Niiden perusteella kyseessä on melkoinen riehunta paljon punaista ja vihreää väriä sisältävien lippujen alla, jopa sirppi ja vasara ovat esillä. Auto palaa, ikkunoita rikotaan, poliisia ammutaan ja se vastaa kyynelkaasulla ja vesitykeillä. 

Tapahtumat ajoittuvat eiliselle illalle, joten suomalaismedioilla on ollut hyvin aikaa tehdä niistä uutisjuttuja. Koska näin ei ole tehty – uutissuomalaista lukuun ottamatta – odotan suurella mielenkiinnoilla, miten tästä kaikesta tiedotetaan meille suomalaisille. 

Uutisoinnin viive joka tapauksessa kertoo, ettei asialle ole lähdetty puhdas tiedottaminen mielessä, vaan harkiten tarkasti mitä tavalliselle kansalle halutaan kertoa ja mitä halutaan jättää kertomatta. Sosiaalisen median videoiden perusteella kyseessä on joka tapauksessa erittäin väkivaltainen ja siten yksiselitteisesti tuomittava poliittisen vasemmiston mellakka, jollaiselle ei ole minkäänlaista oikeutusta demokraattisessa yhteiskunnassa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille

Poliitikkojen puheet ja Tampereen mielenosoitukset
Käräjäoikeuden Elokapina-ratkaisu on vietävä hovioikeuteen

Vihreiden kissojen sota

Sofia Virta (vihr) katsoi tosi-TV:ssä esiintymisen tärkeämmäksi kuin politiikan. Koska kyse on lähtökohtaisesti hyvästä asiasta – vihreiden puheenjohtaja on poissa päättämässä suomalaisten asioista – en ole itse tarttunut asiaan. 

Enkä tarttuisi nytkään, ellen olisi huomannut toisen vihreän naisen hermostuneen kilpailijattarensa suosionkalastelusta. Kyse on eläinoikeusaktivisti Elisa Aaltolasta (vihr), joka antoi Ilta-Sanomille lausunnon, jonka mukaan "mä todella odotan ja toivon sellaista vihreää puoluetta, jonka johto edistää oman uransa sijaan täysillä vihreitä arvoja. Ja on esimerkiksi paikalla silloin, kun eduskunnassa äänestetään porsaiden kastraatiosta."

Huomionarvoista oli myös se, että Aaltola kaipasi vihreiden johtoon jälleen kollia eli Ville Niinistöä (vihr). Lisäksi on syytä huomata asiasta kertoneen toimittajan lisähuomio, jonka mukaan molemmat kissatappelijat kilpailevat ensi kevään vaaleissa saman vaalipiirin äänistä. 

Ettei vain taustalla luuraisi suorastaan kissojen reviiritaistelu? 

Joka tapauksessa olisi koko Suomen etu, jos tästä kehkeytyisi todellinen vihreiden sisällissota, jossa vyön alle suunnatut verbaaliset lyönnit ylittäisivät kaikki uutiskynnykset ja naukuminen kuuluisi läpi sosiaalisen ja perinteisen median. Niin, että ainakin älykkäin osa vihreiden kannattajista ymmärtäisi, millaista joukkoa he ovat kannattaneet.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Antin enkelit ja vihreät vesiliskot Saharassa
Wille Rydman esitti oleellisen kysymyksen Sofia Virralle
Elisa Aaltolan ajattelu on pikkulapsen tasolla

Malmin mustalaisia vai muuta nuorisoa?

Helsingin Malmi tunnettiin minun lapsuudessani etnisestä vähemmistöstään, josta juonsi vielä 1960-luvulla yleisesti käytetty sanonta "Malmin mustalainen". Nimityksen taustalla oli aluelle 1940- ja 50-lukujen taitteessa syntynyt mustalaisleiri, jonka asumukset olivat parakkeja, pahvihökkeleitä ja vanhoja junanvaunuja. 

Valtaväestölle Malmi oli ennen kaikkea merkittävä pimeän viinan hankintapaikka. Olivathan Alkon liikkeet tuolloin vielä harvassa, niiden aukioloajat rajoitettuja ja käytössä viinakortti, jonka kautta kansalaisen alkoholinkäyttöä valvottiin. Ei siis ihme, jos nautintoaineesta tuli pulaa juhlinnan venyessä syystä tai toisesta. 

* * *

Lapsuuteni sanonta ja sen tausta tulivat mieleeni kun luin Iltalehden jutun Malmin nuorisosta. Sen mukaan poliisille on tullut paljon ilmoituksia nuorison parkkihallin katolta viereiselle kadulle heittelemistä tavaroista. 

Uutisen mukaan katolta on heitelty muun muassa pulloja, isoja puukeppejä ja auton osia, mutta tiedossa ei ole minkä väestöryhmän jälkeläisistä on kyse. Ovatko heittelijät siis suomalaista kantaväestöä, romaneja vai niin sanottuja uussuomalaisia?

* * *

Viimeksi mainittua vaihtoehtoa pohdittaessa on hyvä muistaa, että vuonna 2022 Malmin koulunkäyntialueen alle 16-vuotiaista peräti 34 prosenttia oli ulkomaalaisia. Näistä vain 0,7 prosenttiyksikköä oli länsimaisia ja 4,8 prosenttiyksikköä itäeurooppalaisia. 

Poliisi selvittää asiaa, joten tavaraa heittelevän nuorison etnis-kulttuurinen tausta tulee epäilemättä virkavallan tietoon ennemmin tai myöhemmin. Nähtäväksi kuitenkin jää se, kuinka näyttävästi siitä uutisoidaan suomalaismedioissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia
Romaniuutisia
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Oliko Laboren ennuste hyvä vai huono uutinen?

Arvoisa lukijani tietää varmasti sen, että ihmisiin voidaan vaikuttaa monella tavalla. Yksi niistä on esittää asioita hienovaraisesti siten, että kerrotaan niistä sinänsä todenmukaisesti, mutta johdattamalla samalla vastaanottajan ajatuksia tarkoitettuun suuntaan. 

Tänä aamuna saimme tästä asiasta hyvän esimerkin, kun eri mediat uutisoivat Laboren uudesta talousennusteesta, joka julkaistiin otsikolla "Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana". 

Laborea lähellä oleva Demokraatti muotoili asian kertomalla, että "Labore: Kysyntä ja vienti elpyvät, mutta näihin kuoppiin talouskasvu voi tyssätä". Yleisradio taas haki huomiota otsikolla "Labore ennustaa alle prosentin talouskasvua tälle vuodelle". Ja Uutissuomalainen näki asian siten, että "Labore ennustaa alle prosentin kasvua tälle vuodelle – Kasvun tiellä on jälleen kansainvälisiä kuoppia". 

Minun nähdäkseni nämä kaikki otsikot ovat pessimistisiä – kuten oli Laboren omakin otsikko. Mutta toki suomalaisille tarjottiin myös toisenlaista maailmankuvaa.

Sellaiseen oli nimittäin päädytty Helsingin sanomien toimituksessa, joka kirjoitti, että "Laboren arvio: Suomi välttää taantuman". Eikä Verkkouutisetkaan jäänyt kauaksi erkkolaisesta optimismista, sillä sen mukaan "Talous kasvaa 0,9 prosenttia, Labore laski ennustetta".

Näiden erojen merkitys korostuu, kun tiedämme, että ihmiset lukevat suurimmasta osasta uutistarjontaa vain otsikon. Ja luovat siten maailmankuvansa – tai ainakin suuren osan siitä – niiden pohjalta. Siten medioiden otsikot eivät ole vain artikkeleiden nimiä vaan keskeinen poliittisen vaikuttamisen keino. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Havaintoja sukupuolten välisistä eroista ja Ylen katsojiin vaikuttamisesta
BBC:n johtajat erosivat valheellisen uutisoinnin takia – entä Yleisradion johto?
Kannatuksen katoamisella on seurauksensa

Yrittäjä Jesse Rauhamo avautui Yleisradion käytännöistä

Huomasin sosiaalisessa mediassa mielenkiintoisen uuden tuttavuuden. Hänen nimensä on Jesse Rauhamo ja tausta Yleisradion toimittajana vetämässä muun muassa suosittua podcastia.

Hän kertoi oman näkemyksensä meidän kaikkien rahoittaman Yleisradion toimituksellisista käytännöistä. Nyttemmin mies on oman luonnehdintansa mukaan "sisällöntuottaja, kiinnostunut politiikasta, taloudesta ja suomalaisista arvoista."

Mutta palataan Ylen käytäntöihin. Rauhamon mukaan "olin 22 -vuotias sisällöntuottaja ja... luottoni Yleä kohtaan oli suuri ja mahdollisuus työskennellä näin isossa organisaatiossa oli minulle ylpeys."

Sekä edelleen "vuosien saatossa kuvitelmani Ylestä hiljalleen murenivat kun näin miten talon sisällä ihmiset käyttäytyvät. Näin ollen lähdin pois ja siirryin täyspäiväiseksi yrittäjäksi." 

Hän myös mainitsi perehtyneensä tiettyihin Nasima Razmyariin liittyviin asioihin ollessansa "Ylellä rivitoimittaja", mutta "jos Ylen alustalla tästä puhuu, sisältöä ei julkaista. Js siitä puhuu omissa someissa niin se on lähtöpassit." 

Tämä on mahdollista Rauhamon mukaan siksi, että "Ylellä tehdään lähes poikkeuksetta määräaikaisia työsopimuksia kesto 6kk jotta tälläisen tilanteen tapahtuessa työntekijän saa nopeasti pihalle". Näin siis verorahoitteisessa mediassa, jonka tehtävänä on tuottaa puolueetonta tietoa Suomen kansalaisille. 

En luonnollisesti tiedä enkä tunne Jesse Rauhamoa, mutta hänen väitteensä koskien Yleisradiota ovat varsin vakavia. Nähtäväksi kuitenkin jää, kommentoiko kansallismediamme niitä jollain tavalla. Kuin myös se, mitä annettavaa Rauhamolla on lopulta suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. 

Päivän aiempi merkintä:
Virheellistä kieltä

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Ylen hallintoneuvosto tehtäviensä tasalla?
Havaintoja sukupuolten välisistä eroista ja Ylen katsojiin vaikuttamisesta
Miksei Ylen toimittajalta voi vaatia kauhalla?

Miksi Yle vaikenee Iranin kansannoususta?

Toisin kuin suomalaisesta uutisvirrasta voisi kuvitella, on Iranissa parhaillaan käynnissä kansannousu, joka haastaa maan islamistihallinnon vakavammin (yksi, kaksi, kolme lähdettä) kuin kertaakaan sitten mullahien valtaannousun. Tästä huolimatta verorahoitteinen Yleisradio ei – esimerkiksi – eilisessä pääuutislähetyksessään maininnut asiasta sanaakaan (ja tämän päivän Helsingin sanomissakin kerrottiin lähinnä maanpaossa elävästä prinssistä). 

Myös britit ovat ihmetelleet, miksei BBC uutisoi kattavasti Iranin tapahtumista. Yksi sille esitetty selitys on se, että BBC News ei haluaisi "loukata" islamisteja Isossa-Britanniassa tai muualla. 

Tämän näkemyksen puolesta puhuu se, että saarivaltiossa asuu miljoonia muslimeja – heidän joukossaan myös islamisteja – joiden reaktiot Iranin tapahtumien uutisointiin voisivat olla hyvinkin väkivaltaisia. Eikä liene BBC:n toimituskunnan tai edes Keir Starmerin hallituksen intresseissä joutua heidän hampaisiinsa – puhumattakaan siitä, että uutisointi johtaisi tuhoisiin mielenosoituksiin. 

* * *

Suomessa tilanne on kuitenkin toinen, eikä meille ole vielä muodostunut samanlaisia isoja islamistisisia rinnakkaisyhteiskuntia kuin Englannin suuriin kaupunkeihin. Siten en usko, että suomalaismediat – kuten Yle – pyrkisivät varjelemaan Suomea islamistisilta väkivaltaisuuksilta. Sen sijaan selitys voi löytyä verorahoitteisen mediamme laskuun työskentelevien toimittajien poliittisesta vinoutumasta. 

Onhan esimerkiksi Gazan taannoisen uutisinnin valossa jokaiselle vähänkään ajattelukykyiselle suomalaiselle epäilemättä selvää, että Ylen – samoin kuin Helsingin sanomienkin – toimituskunnat ovat äärimmäisen antisemitistisiä. Ja siten varsin vahvasti sitoutuneita tukemaan palestiinalaisten taistelua Israelin hallintoa vastaan.

* * *

Miten tämä sitten liittyy Iranin tapahtumien salailuun? 

Iran on sekä Hamasin että Hizbollahin tärkein tukija. Ja jopa niin merkittävä, että molemmat järjestöt tulisivat käytännössä menettämään merkityksensä, mikäli Iranin islamistihallinto romahtaisi. 

Jos näin kävisi, nousisi voittajaksi erityisesti Israel. Ja siksi epäilen vahvasti, että Ylen toimittajat tuntevat juuri tästä syystä vastenmielisyyttä Iranin kansannousua kohtaan. Ja toivovat vallankumousyrityksen sittenkin epäonnistuvan, jotta Israelin vastainen terroristijärjestöjen rintama voisi jatkaa kuten ennenkin.

Jos olen oikeassa, olisi varsin hyvin ymmärrettävää, ettei verorahoitteinen mediamme halua tarttua asiaan, vaan välttelee toimituskunnalleen epämiellyttävästä asiasta uutisointia. Ja tulee samalla pitäneeksi suomalaiset pimennossa Iranin tapahtumista toivoen, että kapina kukistettaisiin tavalla tai toisella ja Israelia vastaan toimivien terroristijärjestöjen toiminta voisi jatkua kuten ennenkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista
Kapina fanatismia vastaan
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Malilaismiehen perjantaiset seikkailut Pariisin metrossa

Malilaismies puukotti Pariisissa kolmea naista – joista yksi oli raskaana. Asiasta kertoivat Suomessa ainakin Yle ja Uutissuomalainen. 

Tapahtumat alkoivat perjantai-iltapäivänä hieman kello 16 jälkeen sillä, että 25-vuotias malilainen hyökkäsi – tuntemattomasta syystä – ensimmäisen uhrinsa kimppuun Bagnoletin ja Levallois-Perretin yhdistävällä metrolinjalla 3. Sen tehtyään hän jatkoi matkaansa. 

Muutamaa minuuttia myöhemmin puukkomies oli siirtynyt saman metrolinjan Arts-et-Métiersin asemalle, missä hän hyökkäsi toisen naispuolisen metromatkustajan kimppuun. Hän puukotti myös tätä ja jatkoi matkaansa työntäkseen puolen tunnin jälkeen aseensa kolmanteen uhriin, tällä kertaa Opéran asemalla.

Sen jälkeen mies lähti etenemään metrolinjaa 8 pitkin, mutta silloin poliisi oli jo päässyt hänen kannoillaan. Kiitos tästä kuuluu valvontakameraoperaattoreille, jotka avustivat poliisia takaa-ajossa ja puukottajan tunnustamisessa.

* * *

Edelle kirjaamani yksityiskohdat löytyivät asiasta kertoneesta ranskalaisesta lehdestä, Le Parisienista. Sen sijaan asiasta kertoneet suomalaismediat jättivät tapahtumien yksityiskohdat kertomatta – mikä sinänsä onkin merkityksetöntä. Ne eivät myöskään maininneet, että puukottaja oli jo aiemmin "päässyt" poliisin tiedostoihin tekemiensä seksuaalirikosten takia. Eivätkä edes sitä, että ranskalaiset olivat yrittäneet useita kertoja palauttaa häntä takaisin kotimaahansa. 

Joka tapauksessa jollain tavalla positiivista oli se, ettei yksikään puukotetuista kuollut. Ja lisäksi on kai pidettävä hyvänä asiana myös sitä, ettei miehen motiivina ollut terrorismi, vaan "ainoastaan" mielisairaus. 

* * *

Meidän suomalaisten kannalta oleellista on – suomalaismedian harjoittaman yksityiskohtien salailun lisäksi – huomata se, että kyse oli jälleen yhdestä pienestä palasesta sitä todellisuutta, joka on luotu Eurooppaan viime vuosikymmenien järjettömän maahanmuuttopolitiikan avulla. 

Tämä oli myös syy sille, että kirjoitin tästä tapauksesta näin yksityiskohtaisesti. Ja siksi toivon, että tämä blogimerkintäni kannustaisi omalta pieneltä osaltaan nykyistä hallitusta viemään loppuun maahanmuuton ongelmia vähentävät ohjelmansa kohdat. 

Sekä motivoisi Suomen tulevia vallanpitäjiä jatkamaan samalla linjalla, jotta voisimme välttää aiemmin Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan loogisen lopputuleman.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka vähentää ranskalaista lapsiseksiorjuutta?

Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana

Mielenterveysongelmaisia

Sananvapaus voitti Pinja Vuorisen tapauksessa: hyväksyvätkö mediat sen seuraukset?

Poliisi ei enää epäile vasemmistonuorten puheenjohtajaa Pinja Vuorista kiihottamista kansanryhmää vastaan. Näin siitä huolimatta, että tämä kyseli sosiaalisessa mediassa – juutalaisia tarkoittaen – että "haluammeko me todella olla turvallinen maa kansanmurhaa suorittavan valtion kansalaisille matkustaa". 

Poliisin päätös on hyvä asia, koska se ei rajoita sananvapautta sellaisen kommentin pohjalta, jossa ei suoranaisesti uhata ketään. Toivon mukaan tämä linjaus koskee kaikkia suomalaisia.

* * *

Lisäksi oli hyvä, että Vuorisen näkemys tuli erinomaisesti kaiken kansan tietoon. Se on tärkeää siksi, että vasemmistonuorten pomon näkemys muistuttaa lähes yksi yhteen sitä propagandaa, jota äärimmäisimmät lapualaiset käyttivät kommunisteista 1920-luvulla ja vielä 1930-luvun alussa. Ja äärivasemmistolaiset "porvareista" jo sitä ennen aina vuoteen 1918 asti.

Meidän tavallisten äänestäjien tehtäväksi jää kuitenkin sen asian arvionti, että onko Vuorisen harjoittama retoriikka sellaista, mitä me haluamme nähdä ja mille annamme tukemme Suomessa ja vaaleissa. Sitä pohdiskellessa on hyvä huomata, ettei Vasemmistoliitto ole reagoinut nuorisosiipensä johtajan puheiden sisältöön kummemmin kuin toteamalla – puheenjohtajansa suulla – niiden olleen harkitsemattomia.

* * *

Jotta näkemykseni tulisi selväksi, pyydän teitä – arvoisat lukijani ja lehdistön edustajat – tekemään vielä pienen mielikuvaharjoituksen. Eli kuvittelemaan mitä seuraisi tilanteesta, jossa joku kansalliskonservatiivinen nuorisopoliitikko vihjaisisi, ettei Suomen pidä olla turvallinen paikka muslimeille, koska islamistit ovat murhanneet joukoittain ihmisiä muun muassa Yhdysvalloissa, Nigeriassa, Ranskassa, Saksassa, Israelissa ja Australiassa. 

Mikäli harjoitus tuottaa sellaisen mielikuvan, että 1) lehdistö toteaa tapahtuman neutraaleilla pikkujutuilla, kuten myös sen, kun 2) kansalliskonservatiivisen puolueen puheenjohtaja ilmaisee nuorisopoliitikkonsa vihjaisun olleen harkitsematon ja lisäksi 3) poliisi sitten aikanaan ilmoittaa, ettei rikosta ole tapahtunut, on kaikki hyvin Suomen ja sananvapauden kannalta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Missin silmät nostivat esille yhteiskuntamme dystooppisia voimia
Terroristiyhteyksistä epäiltyjen Li Anderssonin ja Vasemmistoliiton kannattaisi osoittaa sitoutuneisuutensa rauhanomaiseen demokratiaan
Proletariaatin vallankumous elää ja voi hyvin Vasemmmistoliitossa

Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

EU-maiden sisäministerit sopivat eilen maahanmuuttoa koskevista tiukennuksista. Heidän pyrkimyksenään on kehittää järjestelmä, jossa jäsenmaat voivat palauttaa luvattomasti unionissa oleskelevia ihmisiä EU:n ulkopuolella sijaitseviin turvallisiin maihin. 

Sekä jäsenmaat itse että EU voivat sopimuksen mukaan neuvotella näistä sopimuksista kolmansien maiden kanssa, joten toivon mukaan yhteisymmärrys syntyy nopeasti ja maanosassamme laittomasti oleskelevien ihmisten määrä saadaan laskuun. Ja etenkin EU-maiden houkuttelevuus turvapaikkaturismille vähenee oleeellisesti nykyisestä. 

Tämä kuulostaa minusta varsin hyvältä. Etenkin kun Tanskan maahanmuuttoministerin mukaan sopimus "mahdollistaa jäsenmaille palautuskeskusten perustamisen joko kauttakulkukeskuksiksi, joissa luvattomasti oleskelevien maahanmuuttajien asiat käsitellään ennen heidän lähettämistään kotimaihinsa, tai laitoksiksi, joissa henkilöä voidaan pitää pidemmän aikaa". 

Nähtäväksi siis jää, pystyykö Unionimme hallinto viemään uudistuksen läpi, vai löytyykö sieltä – komissiosta tai parlamentista – hyödyllisiä idiootteja, jotka asettuvat uudistusta ja Euroopan eurooppalaista tulevaisuutta vastaan. Arvoliberaaleista medioista ja niin sanotuista kansalaisjärjestöistähän sellaisia epäilemättä löytyy – etenkin niistä, jotka ovat tehneet nykyaikaisesta kansainvaelluksesta itselleen ja jäsenilleen leipäpuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt
Kuinka vähentää ranskalaista lapsiseksiorjuutta?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia

Yle kertoi otsikolla "näin ruotsalaiset rikolliset murtautuivat Vuosaaren satamaan noutamaan suurta kokaiinierää" Vuosaaren sataman tapahtumista. Tämän teon seurauksena länsinaapurin miehet tuomittiin seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeusrangaistuksiin törkeistä huumausainerikoksista.

Hyvä tietenkin, että ruotsalaiset jäivät kiinni ja heidät passitettiin vankilaan. Mainiota oli sekin, että verorahoitteinen mediamme huomasi mainita jutussaan miesten nimet, jotka – Besnik Gashin ja Fatlum Zeqirin – viittaavat kuitenkin aivan muualle kuin viikinkien jälkeläisiin. 

Mielenkiintoista oli myös se, ettei kyse ollut nuorisorikollisuudesta, sillä Besnik ja Fatlum olivat lähes nelikymppisiä miehiä. Ikävä, mutta toisaalta hyväkin asia, taas oli se, että joukkion kolmas pyörä ehti karata pois maastamme – eipähän enää ole meidän riesanamme. 

* * *

Ylen juttu poikkesi sikäli viime viikon varsin samankaltaisesta uutisesta, jossa Vuosaaren satamassa kiinni otetuista "ulkomaan kansalaisista" ei kerrottu sen enempää. Lienevätkö siis olleet ruotsalaismiehiä hekin? 

Toivon mukaan näidenkin miesten nimet tai ainakin etninen tausta paljastetaan sen jälkeen, kun heidät on tuomittu oikeudessa. Onhan se kuitenkin maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia, mikäli myös he ovat uusruotsalaisia Besnikin ja Fatlumin tavoin? Tai ylipäänsä juuriltaan jostain muualta kuin pohjoismaista.

* * *

Mielenkiintoinen oli myös eilinen uutinen kansanedustaja Marko Kilven (kok) kohtaamasta taksihuijauksesta. Sen osalta huijattu itse kertoi – ja MTV3 välitti – tapauksesta mainitsemalla huijaritaksinkuljettajan vastanneen hänen kysymyksiinsä, että "mina en tietaa".

Luulen, että tämä vastaus nosti monenkin jutun lukijan mieleen jonkinlaisen kuvan taksinkuljettajan olemuksesta. Ja samalla me median tiedonvälityksen varassa olevat äänestäjät saimme tapauksesta maahanmuuttopoliittisesti oleellisen asian tietoomme. Ja voimme hyödyntää sitä tulevissa vaaleissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa

Vesa Kanniaisen lista kannattaisi sisällyttää Euroopan maahanmuuttopolittisiin ohjelmiin

Miksei Mikkelissä asunut puukottaja ollut "mikkeliläismies"?

Ylellinen raiskausvihje

Ylen mukaan 20-vuotiaalla miehellä oli jopa 15 alaikäistä uhria, minkä seurauksena hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen seksuaali­rikoksista. Luulisi, että näin "ansioituneen" raiskaajan henkilötiedot – tai ainakin jonkinlainen kuvaus hänen tuntomerkeistään – olisivat julkaisemisen arvoisia. 

Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä verorahoitteinen mediayhtiömme jätti kaikki raiskaaja-ahdistelijan tiedot julkaisematta, koska – jutun mukaan – se haluaa turvata uhrien yksityisyyden. Niinpä me Ylen toiminnan maksaja-asiakkaat saamme tyytyä tarinoihin "parikymppisestä euralaismiehestä".

* * *

Mahtavatkohan Yle ja sen toimituskunta ymmärtää, että jättämällä rikollisen taustan kokonaan arvailujen varaan, he tulivat samalla vihjaisseeksi, että tuomittu raiskaaja on Eurassa asuva maahanmuuttajataustainen muslimi tai musta afrikkalainen. Ainakin minä – ja uskoakseni vähintään miljoona muuta suomalaista – oletamme niin. 

Yleisradio korjatkoon, mikäli päätelmämme on väärä. Näin jo siitäkin syystä, että olisi perin ikävää, jos maahanmuuttajien piikkiin pantaisiin Yleisradion salailun takia kantasuomalaisten tekemiä rikoksia.

Päivän aiempi merkintä:
Turvapaikanhakijoiden kustannuksissa yli viisinkertainen ero

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
BBC:n johtajat erosivat valheellisen uutisoinnin takia – entä Yleisradion johto?
Johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset

Onnea Keski-Suomen poliisille konnajahdissa!

Kirjoitin eilen siitä, kuinka suomalaismediat johtavat suomalaisia harhaan ulkomaalaistaustaisiin liittyvissä rikosuutisissa. Siksi oli ilahduttavaa huomata Uutissuomalainen julkaisseen täksi aamuksi erittäin asiallisella tavalla kirjoitetun rikosuutisen. Sen mukaan "Jyväskylän keskustassa noin kymmenen hengen ulkomaalaistaustaisista nuorista koostunut ryhmä lähti alaikäisen asianomistajan perään" ryöstääkseen tämän.

Tarkoitan asiallisuudella sitä, ettei lukijan tarvitse arvailla, onko kyse kasvatus- vai maahanmuuttopoliittisesta virheestä. Sen sijaan hän ymmärtää, että poliittinen vastuu tapahtuneesta kuuluu niille puolueille ja poliitikoille, jotka ovat olleet ajamassa Suomea Ruotsin tielle. 

Uutisen loppupuolella mainitaan myös, että virkavallalla on hyvä käsitys siitä, ketä tähän myös muita samankaltaisia rikoksia tehneeseen noin kymmenen hengen maahanmuuttajaryhmään kuuluu, joten sen aiheuttamat ongelmat siirtynevät lähiaikoina pois päiväjärjestyksestä. Tässä auttaa se, että –  rikoskomisario Eeva-Maria Tahvanaisen mukaan – "Sisä-Suomen poliisilla on täysin uusi katurikollisuuden torjuntaan keskittynyt toiminto, joka ottaa katurikollisuuteen liittyvät tapaukset hoitoonsa".

Kiitän sisäsuomalaisia tästä panostuksesta ja toivotan Keski-Suomen poliisille – tyytyväisenä täällä näppäimistön takana – paljon onnea ja menestystä väkivaltarikollisten jahtaamisessa! Sekä lisäksi Suomea johtaville ministereille ja kansanedustajille tosiasioiden tunnustamista ja terveen järjen käyttöä silloin, kun tehdään maahanmuuttopoliittisia päätöksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksei Mikkelissä asunut puukottaja ollut "mikkeliläismies"?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä
Hiiriä ja maahanmuuttajia

Terrorismi vetoaa suomalaisiin

Helsingin sanomien mukaan terrorismi vetoaa suomalaisiin. Erityisesti enintään 30-vuotiaisiin, yli 70-vuotiaisiin ja pääkaupunkiseudulla asuviin naisiin. Koulutustaustan perusteella tähän joukkoon kuuluvat muita useammin opiskelijat ja akateemisesti koulutetut.

Taustalla on tietenkin yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä terrori-iskuista, jossa Gazan kaistaleelta tulleet palestiinalaisterroristit surmasivat 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia ja valtava joukko naisia tuli brutaalisti raiskatuksi. 

Iskun jälkeen Israel lähetti armeijansa kitkemään Gazasta terroristeja, jotka piiloutuivat siviileiden joukkoon, mikä johti sotatoimien leviämiseen läpi koko alueen, siviileiden kärsimyksiin ja koko alueen infrastruktuurin tuhoutumiseen. Tämä kaikki esitettiin näyttävästi suomalaismedioissa, jolloin tuhon varsinainen syy jäi unholaan ja ihmisten mielissä päällimmäiseksi nousi medioissa esillä pidetty inhimillinen hätä. 

Ja lopputuloksena oli – kuten näemme aamun Helsingin sanomista – se, että peräti 48 prosenttia suomalaisista haluaisi tunnustaa Palestiinan valtion palkkioksi terrorismista. Siis valtion, jota ei ole edes olemassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syntyykö rauha vai palataanko lähtötilanteeseen?
Finland’s Foreign Minister Explained Why the States That Have Recognized Palestine Are Well-Meaning Fools
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?

Suomalaismedioiden on syytä ottaa Markku Ruotsilan vastine vakavasti

Iltalehdessä julkaistiin eilen mielenkiintoinen kirjoitus, jolla on valtava merkitys kaikkien suomalaismedioiden toimintaan. Tai ainakin pitäisi olla. 

Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja dosentti Markku Ruotsila vastineeksi lehden kirjoitteluun koskien häntä itseään. Kommentti koski kahta IL:n julkaisemaa niin sanottua faktantarkastusta (yksi, kaksi), ja siinä väitetään – hyvin perustein – niiden olevan virheellisiä.

Samalla Ruotsila totesi, että "vasemmistolaista iskulauseiden litaniaa" sisältävät näkemykset eivät joudu suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä koskaan faktantarkastetuksi ja epäilee, että se johtuu siitä, että "eivät tosin kyseiset iskulauseita tieteen ja tutkimuksen viitan alla levittävät menestyisi erityisen hyvin".

On syytä toivoa, että suomalaiset mediat ja niiden toimittajat ottavat vakavasti Ruotsalan vastineen ja katsovat peiliin. Mikäli sellainen itsensä tutkiskelu osoittaa, että omat poliittiset mielipiteet vaikuttavat heidän työssään esille nostamiensa näkökulmien – mikä on hyvinkin sallittua – lisäksi myös tosiasioiden valikoivaan käyttöön tai jopa niiden vääristelyyn – mikä on todettu epäsopivaksi journalistin ohjeiden kohdissa 7 ja 11 – olisi paikallaan tehdä ryhtiliike ja pidättäytyä jatkossa kaikenlaisen mis- ja jopa disinformaation levittämisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille

USA:n ja Ukrainan presidenttien tapaaminen johti varsin mielenkiintoisiin näkemyksiin, sillä Donald Trump pyysi lopettamaan sodan nykyisille rintamalinjoille ja Volodymyr Zelenskyi näytti hyväksyvän ajatuksen. Jälkimmäisen mukaan "meidän täytyy pysähtyä siihen, missä olemme, hän on oikeassa, presidentti on oikeassa".

Samalla Trump ilmoitti, ettei ole valmis antamaan Ukrainalle Tomahawk-ohjuksia, joilla voitaisiin tuhota venäläisiä sotilas- ja infrastruktuurikohteita kaukana maan sisäosissa. Ei ainakaan ennen kuin on tavannut Vladimir Putinin Unkarissa.

Zelenskyi kertoi ennen tapaamista, että Ukrainan kannalta turvatakuut ovat kaikkein tärkein asia. Ainakaan suomalaismediat, BBC, USA Today tai CBS eivät kuitenkaan kertoneet mitä presidentit puhuivat niistä. Suomen presidentin, Alexander Stubbin mukaan tuki Ukrainalle jatkuu vahvana ja se "sisältää sotilaallisen ja taloudellisen avun, turvatakuut, tulitauon ja rauhanprosessin". 

Nähtäväksi siis jää, miten Putin suhtautuu Unkarissa rauhantekoon, jonka lopputuloksen hän voisi halutessaan esitellä jonkinlaisena voittona kansalleen. Mutta joka hänen aiempiin puheisiinsa verrattuna olisi kuitenkin ilmiselvä epäonnistuminen, jonka seurauksena yli miljoona venäläistä on kuollut tai invalidisoitunut. 

Siten rauha nykyisille rintamalinjoille olisi Putinille ilmiselvä riski, sillä etukäteen lienee mahdotonta sanoa, kumpi kanta – voitto vai epäonnistuminen – lopulta voittaisi venäläisten mielissä. Ja mitä siitä seuraisi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
When Ukraine’s Drones Fly 2,000 km, Putin’s Confidence Shakes
Why Do Russians Tolerate Broken Infrastructure?
Peskov reagoi Venäjän erikoisoperaation heikkoon edistymiseen