
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus

Helsingin käräjäoikeus tulkitsi Suomen lakia siten, että liikenteen mielivaltainen katkaiseminen pääkaupungin valtaväylällä on laillista, eikä poliisilla ole oikeutta avata katua. Tämä linjaus seurasi ympäristöterroristijärjestö Elokapinan viime vuonna järjestämästä mielenosoituksesta, jossa estettiin tarkoituksella autoliikenne Helsingin Mannerheimintiellä ilman, että siitä olisi ilmoitettu etukäteen viranomaisille.
Käräjäoikeuden mukaan mielenosoitus ei aiheuttanut välitöntä vaaraa, joten mielenosoittajilla ei ollut velvollisuutta totella poliisin käskyjä. Eikä Mannerheimintietä kaupungissa käyttävillä ihmisillä oikeutta käyttää väylää siihen, mitä varten se on rakennettu.
* * *
Käräjäoikeuden tuomiosta voi toki vielä valittaa, ja toivottavasti valitetaankin. Puuttuisin kuitenkin tuohon näkemykseen, ettei tien tukkimisesta aiheutunut välitöntä vaaraa.
On tietenkin totta, ettei laittomasta mielenosoituksesta olisi aiheutunut vielä 1980-luvun Suomessa minkäänlaista vaaraa kenellekään. Nyt eletään kuitenkin 2020-lukua, jonka erottaa puolen vuosisadan takaisesta ajasta väestön etnisen rakenteen osittainen muuttuminen sekä länsimaisten yhteiskuntien ilmapiirin polarisoituminen äärimmäisen arvoliberalismin nousun takia.
Näiden seurauksena on huomattu, että mielenosoituksiin kokoontuneet väkijoukkokeskittymät näyttäytyvät joillekin länsimaiden nykyisille asukkaille hyvänä kohteena demonstroida omaa mielipidettä. Näin kävi Münchenissä ja Virginiassa viime vuonna, joten malli mieleltään häiriintyneille on jo annettu, enkä siksi näe, että oikeuden peruste Elokapinan tapauksen välittömän vaaran puuttumisesta olisi uskottava.
Siksi olisi tärkeää, että syyttäjä vie tapauksen hovioikeuteen, jotta poliisia vastaan niskoittelun lainmukaisuudesta saadaan yhtä käräjätuomaria laajempi laintulkitsijoiden näkemys. Ja kenties jopa ratkaisu, joka linjaa tavalla tai toisella laittomasti toimivien mielenosoittajien oikeutta aiheuttaa kanssaihmisille sellaista haittaa, joka saattaa johtaa huonosti harkittuihin tekoihin.
JK kello 7:54. Huomasin, että tekstissä puheena olleen päätöksen teki tuomariharjoittelija eli käräjänotaari, eikä varsinainen tuomari. Se korostaa tarvetta hakea ratkaisua hovioikeudesta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Harvinaisen typerää toimintaa
Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa
Helsingin kaupungin työntekijät varkaissa
Yle teki jutun Oslon huumekaupan keskuksena toimivasta Grønlandin kaupunginosasta. Sen mukaan sikäläiset "rikollisverkostot rekrytoivat lapsia ja nuoria ampumaan ja tekemään räjäytyksiä. Oslossa alle 18-vuotiaita vastaan nostettujen vakavia rikoksia koskevien syytteiden määrä on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut."
Juttuun oli haastateltu kahta maahanmuuttajanuorta, itäaasialaista miestä ja ruskeaihoista naista. Heitä harmitti, että Grønlandilla on niin huono maine, mikä luonnollisesti on ymmärrettävää, koska sellainen ei tietenkään ole siellä asuville mikään mukava asia.
Ihmettelin kuitenkin sitä, että vaikka toimitus kyllä mainitsi alueen monikulttuurisuudesta, jutusta jäi sellainen kuva, että maahanmuuttajaväestön yhteyttä alueen ongelmiin yritettiin vähätellä. Niinpä jutussa kerrottiin – sinänsä varmaankin ihan oikein – että "merkittävä osa huumeiden ostajista asuu Oslon varakkaammilla alueilla".
Lisäksi mainittiin, että poliisin rikollisverkostot palkkaavat yhä nuorempia tekemään yhä vakavampia rikoksia... osin rekrytoijat ovat ruotsalaisjengejä, jotka toimivat myös Norjassa, osin Norjan omia rikollisjärjestöjä. Aivan kuin kyse olisi lähinnä viikinkien jälkeläisistä, mikä tuskin pitää paikkaansa.
Kulmiani nostatti myös se, että jutussa haastateltu poliisi vähätteli ongelmia kertomalla, että "Norjassa tilanne on vielä ihan eri tasolla ja laajuus on paljon pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa". Siis parempi kuin maassa, joka on maahanmuuttajiensa kanssa tunnetusti – anteeksi kielenkäyttöni – korviaan myöden kusessa.
Koko Ylen kirjoitus päättyi siinä haastateltujen nuorten kotiseuturakkauteen. Ensin ruskeaihoinen kertoi, että "kun ajattelen Grønlandia, näen mielessä ystäväni. Ei tämä ole vaarallinen paikka", minkä jälkeen siteerattiin aasialaistaustaisen lämmintä näkemystä, jonka mukaan "Grønland on paikka, jossa olen turvassa. Se on koti".
* * *
Tämän kirjoituksen lopuksi minä siteeraan puolestani tekoälyä, joka osasi kertoa minulle seuraavaa: "Grønland/Tøyen-alueella (osa Gamle Oslo) on selvästi korkeampi määrä paikallisia poliisitehtäviä ja rikosilmoituksia verrattuna moniin muihin Oslon kaupunginosiin. Tähän kuuluvat esimerkiksi väkivaltarikokset, järjestyshäiriöt ja huumausaineisiin liittyvä toiminta. Alueella on ollut vakaviakin väkivaltatapauksia, kuten puukotuksia, ryöstöjä ja pahoinpitelyjä."
Se mainitsi myös tilastojen osoittavan "että rikollisuuden taso ja luonne vaihtelevat merkittävästi eri maahanmuuttajaryhmien välillä (esim. taustamaa, sukupuoli, ikä, koulutustaso)... joissakin ryhmissä rikoksiin syyllistyminen oli korkeampaa kuin kantaväestöllä ja joissakin ryhmissä matalampaa."
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uhkaus, josta ei voi kieltäytyä
Mitä Oslon terroriteosta pitäisi oppia?
Pommiuhka ja ammuskelua Oslossa
Milanon-Torinon talviolympialaiset saivat omat härikkönsä. Paikalle nimittäin raahautui viitisen tuhatta USA-vastaisuudesta ja ympäristöaatteista hurmaantunutta mielenosoittajaa, joista osa ryhtyi ampumaan ilotulitteita ja heittelemään kiviä poliiseja kohti.
Näyttää siis siltä, että tälle väestöryhmälle on mahdotonta pitäytyä laillisuuden puitteissa, mikäli heille tarjoutuu jonkinlainen syy – tai minun nähdäkseni pikemminkin tekosyy – julkiselle riehumiselle ja egotrippailulle.
* * *
Kuten arvoisa lukijani hyvin tietää, on myös meillä Suomessa nähty kaikenlaista egotrippailua ja riehumista erilaisista syistä. Yksi niistä liittyy niin sanottuun metsänsuojeluun.
Tähän asiaan otti kantaa UPM:n pääjohtaja Massimo Reynaudo, joka ihmetteli Suomen äärimmäisen kriittistä keskustelua metsien käytöstä. Hänen mukaansa sellaista ei ole muualla ja muistutti, että "kyseessä ovat kymmenet tuhannet työpaikat. Niiden menettäminen koskettaisi koko Suomea."
Tämä ei tietenkään vähennä ympäristöaktivistien touhuilua, kuten ei sekään, että Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu jo 18 prosenttia. Ja loppujenkin käyttöä on rajoitettu sekä metsänomistajan omilla suojelupäätöksillä että erilaisin sertifikaatein.
Taitaakin olla niin, että positiivisin asia Reynaudon haastattelussa oli lopulta se, että hänen johtamansa yhtiö tekee hyvää tulosta Uruguayssa, jossa se saa raaka-aineen itse hallinnoimistaan eukalyptusmetsistä. Ja jakaa kertyneitä liikevoittoja yhtiön suomalaisille omistajille, joista kerättyjen verojen kautta niistä osa kanavoituu myös suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa
Kaukaan tehtaan sulkeminen edistää talouselämän uudistumista
Kyselytutkimukset johtavat helposti metsään