Erävoitto aktivisteille

Gazalaisten tilanne Hamasin järjestämän massiivisen terrori-iskun jälkeen on saanut punavihreitä länsimaalaisia – niin sanottuja ihmisoikeusaktivisteja – hakemaan julkisuutta pyrkimällä laivoilla muka avustamaan sikäläisiä ihmisiä. Aluksi nämä laivastot saivatkin paljon julkisuutta, mutta sittemmin näkyvyys on ollut hiipumaan päin. 

Viimeisin laivue pysäytettiin muutama päivä sitten ilman sen suurempaa julkisuutta, kunnes Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben Gvir julkaisi videon, jossa Gazaan matkalla olleelta niin sanotulta avustuslaivueelta kiinni otettuja henkilöitä kohdellaan epäasiallisesti. Tämä oli suuri palvelus palestiinalaisaktivisteille, jotka nousivat jälleen otsikoihin. 

Onhan selvää, ettei suurin osa ihmisistä hyväksy nähdyn kaltaista kovakouraista ihmisten kohtelua ja näiden säilyttämistä polvillaan, kädet sidottuna ja pää maahan painettuna. Ei sittenkään, vaikka nämä olisivat itse lähteneet hakemaan konfliktia ja julkisuutta.

* * *

Aktivistien kohteluun on herännyt uutisten mukaan ainakin Italia, jonka pääministeri Giorgia Meloni on vaatinut kiinni otettujen vapauttamista ja Israelilta anteeksipyyntöä. Myös Suomen ulkoministeriö on pyytänyt selvitystä tapahtuneesta. 

Näiden kannanottojen seurauksena Israelin hallituksessa on herätty huomaamaan tehty julkisuusvirhe. Sen seurauksena maan ulkoministeri Gideon Saar tuomitsi kollegansa toiminnan viestimällä sosiaalisessa mediassa, että "olet tahallasi aiheuttanut vahinkoa valtiolle tällä häpeällisellä esitykselläsi".

Tosiasia kuitenkin lienee, ettei tapahtuneella ole pidemmällä aikavälillä muuta merkitystä kuin erilaisten aktivistiryhmien – konfliktiteollisuuden – voimaantuminen yhä näyttävämiin tempauksiin, joissa toivotaan saavutettavan samankaltaisia julkisuusvoittoja kuin olen edellä kuvannut. Onhan sen saama palsta- ja bittitila epäilemättä pantu merkille palestiinalaismielisten lisäksi myös niin sanottujen luonnonsuojelu- ja eläinoikeusliikkeiden parissa – ja ehkäpä myös poliittisen aktivismikentän toisella äärilaidalla. 

Nähtäväksi siis jää, millaisiin "urotekoihin" omaa asiaansa ajavat liikkeet yltävät tulevina viikkoina ja kuukausina. Ja miten paljon ne keräävät julkisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on yliopistolehtori Anna Rastaan mukaan epäonnistunut
Säälittävää aktivismia Suomessa ja Kaliforniassa
Syömälakko Hamasin puolesta

Elina Valtoselle osoitettu kirje osoittaa laatijoidensa kyvyttömyyden ymmärtää tosiasioita

Israel on iät ja ajat ollut siitä outo maa, että se on hyväksynyt jopa vuosikymmenten ajan säännöllisen epäsäännöllisesti toistuvat raketti-iskut omaa siviiliväestöään kohtaan. Mutta näyttää se mitta jossain vaiheessa täyttyvän myös juutalaisilla. 

Se tapahtui siinä vaiheessa kun palestiinalaisten Hamas oli tehnyt yli tuhannen ihmisen kuolemaan ja 240 siviilipanttivangin ottamiseen johtaneen terrori-iskun ja Israel oli aloittanut vastahyökkäyksen tuhotakseen kyseisen terroristijärjestön. Tällöin - säästyäkseen kostolta ja päästäkseen kansainvälisten ns. ihmisoikeusjärjestöjen suojelukseen - terroristit piiloutuivat gazalaisten siviilien joukkoon ja sairaaloihin. 

Sen seurauksena Israelin armeijan toimet johtivat nopeasti kasvavaan määrään siviiliuhreja. Siitä huolimatta sota jatkui taukoamattomana, koska sen vaihtoehtona olisi ollut terroristien voitto tai ainakin heidän uudelleenjärjestäytymisensä ja sitä kautta sodan pidentyminen sekä lopullisten uhrien määrän kasvu.

Tätä ei ymmärretty YK:ssa, vaan siellä vaadittiin tulitaukoa terroristien ihmiskilviksi joutuneiden siviilien auttamiseksi. Kun tämä tehtiin vielä siten, että lauselmaehdotuksessa syyllistettiin vain hyökkäyksen uhri, ei sodan suhteen puolueettomalle Suomelle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin pidättäytyä sen allekirjoittamisesta.

Eilisen päivän uutisen mukaan ulkoministeriön nuoret työntekijät eivät tuolloin ymmärtäneet edelle kirjaamiani tosiasioita, vaan pyysivät ulkoministeriltä, että Suomi vaatisi palestiinalaisterroristeille hengähdys- ja uudelleenryhmittymistaukoa. Sellaisen nämä ovatkin saaneet myöhemmässä vaiheessa suostuttuaan luovuttamaan osan panttivangeistaan ja myös Suomi on ottanut kantaa tulitaukojen puolesta muun maailman ymmärrettyä tuomita myös terroristien teot. 

Tapaus on sikäli mielenkiintoinen, että ministeriöiden henkilöstön tehtävänä on toimia hallituksen päättämien poliittisten linjausten käytännön toimeenpanijoina ja toisaalta kulloisenkin hallituksen tahtotilaa noudattavan lainvalmistelun valmistelijoina. Toisin sanoen heidän omilla mielipiteillään ei saisi olla pienintäkään vaikutusta heidän toimiinsa, vaikka niissä olisikin ristiriitaa suhteessa hallituksen linjauksiin.

Toisaalta nyt julkisuuteen tullut kirje oli osa ministeriön sisäistä ajatustenvaihtoa, eikä siinä mielessä missään tapauksessa kiellettyä. Lähinnä se osoitti ainoastaan laatijoidensa kyvyttömyyden ymmärtää laajempia kokonaisuuksia tosiasioiden pohjalta. 

* * *

Tuoreiden tietojen mukaan Etelä-Afrikka on asettunut Hamasin bulvaaniksi ja pyytänyt kansainvälistä tuomioistuinta ottamaan Israelin toimet Gazassa käsittelyyn mahdollisena sotarikoksena tai suorastaan kansanmurhana. Näin myös tulee tapahtumaan, mutta on epäselvää, millä tavoin mahdollinen päätös - suuntaan tai toiseen - vaikuttaa itse sotaan. 

Itse näen rehellisenä humanistina, että Israelin tulisi sallia kitkeä Hamas mahdollisimman tarkoin tästä maailmasta - ja muun maailman tulisi käyttää energiansa turhanaikaisten lausumien sijaan sen pohtimiseen, minkälaisella mallilla pysyvän rauhan tekeminen olisi realistista. Näin siksi, ettei se voi toteutua ainakaan vuosikymmeniä esillä olleen kahden valtion mallin pohjalta. Eikä myöskään sellaisella yhden valtion mallilla, jossa palestiinalaisista tehtäisiin suoraan Israelin kansalaisia.

Yksi tällainen ehdotus perustuu Palestiinan perustamiseen osittain Egyptin hallinnassa olevalle Siinain niemimaalle. Ja oman ehdotukseni tällaisesta mallista julkaisin jouluaattona. Kirjoitus perusteluineen löytyy täältä. 

Siksi ehdotankin, että ulkoministeriön nuoret virkamiehet ottaisivat ja keskittyisivät - ministerille osoitettujen terroristeja tukevien kirjeiden sijaan - pohtimaan näitä tai kenties aivan muita vaihtoehtoja, joilla Israeliin suuntautuvat terroristihyökkäykset loppuisivat ja myös palestiinalaiset pääsisivät kehittämään omaa hyvinvointiaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pyhän maan joululahja
Sairaalassa komentokeskus ja hybridisotaa itärajalla
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä

Palestiinalaisille annettavista kehitysapurahoista

Ulkoministeriön mukaan "Suomen kehitysyhteistyö miehitetyllä palestiinalaisalueella edistää tasa-arvoista ja laadukasta opetusta, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista sekä heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen elinoloja. Suomen tuki kohdistuu Länsirannalle, erityisesti C-alueelle ja Itä-Jerusalemiin, sekä Gazaan."

Sekä edelleen "Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö suuntautuu vuosina 2021–2024 opetuksen laadun parantamiseen, Palestiinan valtionrakennukseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisyhteisöjen kriisinsietokyvyn tukemiseen. Suomen suunniteltu tuki Palestiinalle vuosina 2021–2024 on 28 miljoonaa euroa."

Kuten arvoisa lukijani on huomannut, ei tämä kehitysapu ole johtanut palestiinalaisten määrätietoiseen pyrkimykseen kehittää omia olojaan. Sen sijaan etenkin Gazan alueella on vallassa ollut terroristijärjestö Hamas, joka eilen hyökkäsi yllättäen Israeliin tappaen silmittömästi siviilejä ja murhaten jopa maassa rauhan puolesta järjestetyssä musiikkitapahtumassa vierailleen saksalaisnaisen. Sekä häpäisten hänen ruumiinsa. 

Tämän hyökkäyksen seurauksena Israel pommittaa Gazan kaistaleen rakennukset jälleen kerran murskaksi. Eikä ole epäilystäkään siitä, etteivätkö Hamasin hyökkäyksestä päättäneet johtajat olisi tienneet tästä hyökkäyksensä lopputuloksesta jo etukäteen.

On myös selvää, että Hamasin aseistus on peräisin lähinnä islamistisesta Iranista. Lisäksi on erittäin todennäköistä, että taustalla häärii Putinin Venäjä tavoitteenaan vähentää Ukrainan saamaa tukea lännestä. 

Edelle kirjoittamani perusteella vaadin, että Suomi luopuu palestiinalaisille annettavasta kehitysavusta tuloksettomana rahan tuhlauksena. Lisäksi oletan Petteri Orpon (kok) hallituksen ymmärtävän ilman minun vaatimustanikin, ettei suomalaisten veronmaksajien varoja ole syytä käyttää Gazan alueen mahdolliseen jälleenrakennukseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tosiasioiden tunnustaminen tekisi hyvää palestiinalaisille
Iranin palvelus Israelille
Intersektionaalinen feminismi ja pyhän maan ongelmat

Plan International yllätti

Wikipedian mukaan "Plan International on kansainvälinen lastenoikeusjärjestö, jonka tarkoituksena on kehittyvien maiden lasten elinolosuhteiden parantaminen. Poliittisesti sitoutumaton järjestö edistää muun muassa lasten oikeuksien toteutumista. Plan parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua ja edistää tasa-arvoa." 

Kyse ei ole mistään pikkujärjestöstä vaan - edelleen Wikipedian mukaan - "vuonna 2019 Planin kummitoiminnassa oli mukana 1,2 miljoonaa lasta maailmanlaajuisesti. Suomessa kansainvälistä Plania edustaa Plan International Suomi." 

Järjestön tuotot Suomesta olivat vuonna 2021 kokonaista 24,4 miljoonaa euroa. Neljännes rahoituksesta tulee ulkoministeriöltä. Maailmanlaajuisesti järjestö käytti yhteensä 937 miljoonaa euroa. Kyse on siis merkittävää rahoitusvaltaa käyttävästä organisaatiosta. 

Tätä taustaa vastaan oli yllättävää huomata, että järjestön nettisivuilla on vajaa kuukausi sitten julkaistu kirjoitus, johon sisältyivät seuraavat kohdat. 

"Olemme saaneet kampanjan aikana somessa kysymyksiä ja kärjekästäkin palautetta siitä, että puhumme viesteissämme tyttöjen ja naisten rinnalla tai sijaan menstruoivista ihmisistä. Kommenteissa on noussut esiin huoli, että pyrkisimme häivyttämään sukupuolen tai naiseuden olemassaolon."

"Sana- ja kuvavalinnoissamme ei kuitenkaan ole kyse sukupuolen kieltämisestä vaan siitä, että ihmisoikeusperusteisena toimijana haluamme huomioida kaikkien sukupuolten aseman ja oikeudet."

"Kaikilla tytöillä ja naisilla ei ole kuukautisia, ja kaikki, joilla on kuukautiset, eivät ole tyttöjä tai naisia. Esimerkiksi osa transmiehistä ja muunsukupuolisista ihmisistä menstruoi."

Edelle kopioimani wokellus-henkiset linjaukset eivät sinänsä tarvinne sen kummempia selventäviä kommentteja. Todettakoon kuitenkin, että minulla on lievää suurempia epäilyksiä siitä, ettei puheena oleva järjestö ole juuri nyt tarttumassa kehitysmaiden keskeisimpiin ongelmiin. Enkä siksi kannata veronmaksajan varojen käyttämistä sen toimintaan.

Aloitin kirjoitukseni Wikipedia-sitaatilla, joten lopetettakoon se myös sellaiseen: "uuskieli on englantilaisen kirjailija George Orwellin teoksessaan ´Vuonna 1984´ kuvailema kuvitteellinen kieli. Se on virallisesti ohjailtua ja rajoitettua, ja sen tarkoitus on romaanin maailmassa tehdä toisinajattelu ja poliittinen kapinallisuus mahdottomaksi viemällä kansalaisilta käsitteet, joilla ilmaista poliittisesti vääräoppisia mielipiteitä."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oikeus antoi luvan ahdistella, mutta wokeltajat syyllistyivät shamanismiin
Ukrainan sodan synnyttämää huumoria
Wokellusta päiväkodissa

Ministeri Virolainen järjesti miljoonia euroja korruptioon

Yle kertoi tapauksesta, jossa Suomea vietiin kuin entistä merirosvoa laivan kölin alta. Tapauksessa edellisen hallituksemme ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaiselle (kok) tarjottiin ainutlaatuista tilaisuutta saada maahamme YK:n kehitysmaahankkeisiin valitsema järjestö. 

Vastauksen saamisella Suomen hallitukselta oli kova kiire, mutta halu osallistua maailmanparantamiseen vei ilmeisesti ministeriltä ja hänen ministeriöltään terveen harkinnan. Niinpä Suomi ehti sijoittaa hankkeeseen peräti kymmenen miljoonaa euroa ennen kuin paljastui, että kuvio oli varsinainen korruption pesä. 

Tarjouksen yhteydessä ministerille tai muillekaan suomalaisille ei kerrottu, että hankkeeseen liittyvä rahaliikenne oli ollut jo ennen tarjouksen tekemistä tutkinnan alla. Tätä eivät sinisilmäiset suomalaiset tietenkään osanneet edes aavistaa, saati kysellä.

Koko kuvio on toistaiseksi selvityksen alla, mutta se osoittaa mainiosti minkälainen korruption pesäke kehitysapu on. Rahaa jaettiin 1,3 miljoonan asunnon rakentamiseen ja hommaan palkattiin toimija, jolla ei ole kokemusta edes sadan asunnon rakentamisesta. 

Muutama miljoona sijoitettiin myös palkatun ohjelmatoimiston 20-vuotiaalle tyttären perustamalle yhdistykselle, jonka tavoitteena oli aktivoida Z-sukupolvea merten suojeluun muun muassa musiikin, pelin ja sosiaalisen median keinoin. Tästä summasta pieni osa kanavoitui myös suomalaiselle pelifirma Roviolle, jota ei tiettävästi epäillä väärinkäytöksistä.

Tapaus sietäisi saada Suomessa rikostutkinnan lisäksi kunnollisen julkisen keskustelun. Miten on mahdollista, ettei ulkoministeriön hälytyskello soinut siinä vaiheessa kun meille tarjottiin niin kiireistä hanketta, ettei sen taustojen selvittämiselle ollut aikaa? Tämähän on vanhastaan tunnettu merkki siitä, että tarjouksen tekijällä on ketunhäntä kainalossa - ja luulisi tämän riskin olevan tiedossa myös ministeriöiden virkamiehillä.

Toiseksi tapauksen soisi herättävän nykyisen hallituksen huomaamaan kehitysapuun sijoitettujen varojen riskit - myös silloin kuin niiden taustalla on YK. Ja ymmärtämään tämän kaiken tarkoittavan Suomen nykyisessä taloustilanteessa sitä, että kehitysapuvarat on syytä asetta budjetin tasapainoa haettaessa ensimmäiselle sijalle supistettavien menojen listalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelastetaan tutkimus vähentämällä afrikkalaisten gepardihattujen määrärahoja
Suomalaisten into jakaa kehitysapua on hiipumassa
Hallitus: kehitysapu on sisäistä turvallisuutta ja uuden tiedon tuottamista tärkeämpää

EIT perui Suomen tuomion, mutta sen on korjattava myös omaa toimintansa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on perunut Suomelle antamansa tuomion irakilaismiehen palauttamisesta kotimaahansa. Syynä peruutukseen on se, että langettavaan tuomioon johtaneessa oikeudenkäynnissä käytettiin todisteena väärennettyä materiaalia (johon oikeus ei vaivautunut edes tutustumaan).

Suomen ulkoministeriössä ollaan erittäin tyytyväisiä tuomion peruuntumiseen.  Siitä hurmaantuneena ministeriön virkamies innostui sanomaan, että "tämä osoittaa, että EIT on luotettava instituutio". Hän kertoi myös, että tämä "toimikoon myös tällaisena varoittavana esimerkkinä, että ei kannata lähteä valheella yrittämään".

Itse jäin kuitenkin pohtimaan, että kuinkahan mahtaa olla EIT:n luotettavuuden kanssa. Eikö tapaus pikemminkin osoittanut, että oikeusistuinta on äärimmäisen helppo vedättää, eikä totuuden esille nouseminen onnistunut kuin tuomitun (siis Suomen valtion) oman aktiivisuuden kautta?  

Siksi viimeistään nyt luulisi olevan selvää sekä EIT:lle että koko Euroopan Unionille, että maanosamme viimekätisen oikeusistuimen toiminta on kelvotonta. Ja siksi sen on syytä katsoa tarkasti omia toimintatapojaan sekä korjata niitä oleellisesti, jotta vastaavanlainen munaus voidaan välttää tulevaisuudessa. 

En ole myöskään vakuuttunut, että tapaus toimisi varoittavana esimerkkinä nokkeliksi ja kyvykkäiksi osoittautuneille irakilaisille. Pikemminkin epäilen, että tällainen lähes onnistunut - ja näyttävästi uutisoitu - huiputtaminen pikemminkin innostaisi kehittelemään uusia konsteja elintasopakolaisuuden varmistamiseksi EU:ksi kutsutun lihapadan äärellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nokkelia ja kyvykkäitä irakilaisia
Viisi kysymystä irakilaismiehen ylösnousemuksesta Ohisalon tulevaisuuteen
Veikö irakilainen Suomen hallitusta ja EIT:tä kuin pässiä narussa?

Uusi jäsen demareiden otuskerhoon ja hallitukselle välikysymys kansan harhauttamisesta

Olen seuraillut demareiden omituisten otusten kerhon laajentumista jo pitkään (viimeksi täällä). Siksi oli mielenkiintoista huomata, että pääministeriksi nousseen Sanna Marinin (sd) suurena päivänä nousi julkisuuteen tuon kerhon uusin jäsen, nimeltään John Marc Okello (kuva löytyy täältä). Onnittelen pääministeriä tästä aiempien demaripäättäjien antamasta lahjasta.

Okello ansaitsi jäsenyytensä Vaasassa 26. maaliskuuta 2017 raiskaamalla kaverinsa Philip Muisya Kimuyan kanssa samaa naista vuoron perään sekä olemalla pian sen jälkeen eli huhtikuun 9. pävänä vuonna 2017 SDP:n ehdokkaana kuntavaaleissa saaden kolme ääntä.

Valehtelisin, jos väittäisin olevani hämmästynyt tästä uutisesta, sillä niin sinisilmäinen en kaikkien edellisten tapausten jälkeen enää ole. Pikemminkin olisin hämmästynyt, mikäli demareiden otuskerho ei saisi lisää jäseniä tulevina vuosina.

* * *

Myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) junailu ISIS-jengin saamiseksi Suomeen valaistui eilen. Ylen tietojen mukaan nämä ihmiset tuotaisiin maahamme pieninä erinä siksi, ettei asiassa tarvitsisi tehdä poliittista päätöstä, vaan kotiutus voitaisiin tehdä pelkän viranomaispäätöksen ja konsulilainsäädännön nojalla. Toisin sanoen Haavisto ja ulkoministeriön johto halusivat tuoda joukon turvallisuusuhkia salassa äänestävältä kansalta ja ehkä jopa koko Antti Rinteen (sd) hallitukselta.

Oppositiojohtaja Jussi Halla-ahon (ps) mukaan ensimmäinen ISIS-erä olisi ilmeisesti saapunut Suomeen jo tänään ilman asian ennenaikaista paljastumista. Lisäksi hän ihmetteli Twitterissä, että tulli tiedotti vasta eilen Helsinki-Vantaan lentokentällä järjestettävästä viranomaisten harjoituksesta - siis samana päivänä, jolloin ensimmäisen salalennon olisi pitänyt saapua.

Ilta-Sanomat puolestaan julkaisi käsityksensä, jonka mukaan ensimmäinen islamistien joukko saapuisi maahamme ensi viikon torstaina. Lehden mukaan terveydenhuollon viranomaiset ovat valmistautuneet sen tuloon "pitkään ja huolella". Tästä kaikesta on mahdollisesti pidetty tietämättömänä myös tasavallan presidentti, joka kehotti hallitusta tekemään asiasta selvän päätöksen.

Hyvää tässä asiassa on se, että oppositio aikoo tehdä näistä tapahtumista välikysymyksen. Toivon mukaan se tuo lisäselvyyttä sekä tapahtumien kulkuun että Haaviston (sekä myös ulkoministeriön korkeimman johdon) mahdolliseen rikolliseen toimintaan tai vähintäänkin muunnellun totuuden kertomiseen.

Hallituspuolueista Keskustan kansanedustaja Mikko Sevola ilmoitti että hänen mielestään näitä islamisteja ei pitäisi tuoda Suomeen. Tästä tuli mieleeni, että hallituksella on eduskunnassa kaikkiaan 116 paikkaa, joista 31 Keskustalla. Se tarkoittaa sitä, että mikäli näistä 17 on kyllästynyt punavihreän aisan kannattamiseen ja äänestää hallituksen luottamusta vastaan, jää Marinin hallitus Suomen historian lyhytikäisimmäksi. En toki usko näin käyvän, mutta irtiottoja saattaa hyvinkin tapahtua.

Lopuksi totean, että oman näkemykseni mukaan ISIS-naisia tai -lapsia ei pidä auttaa sen enempää kuin muitakaan vaikeuksiin joutuneita matkailijoita. Mutta jos heitä ilmaantuu maahamme, olisi alaikäiset lastensuojelun nimissä aivan ensimmäiseksi otettava huostaan islamistisilta vanhemmiltaan ja pidettävä huoli siitä, että heidän kasvatuksessaan huomioidaan aivan erityisesti vieraannuttaminen aiemmasta terroristisesta kasvatuksesta.

Lisäksi ministeri Haavisto olisi vapautettava tehtävistään siinäkin tapauksessa, että hallitus selviää välikysymyksestä. Myös ulkoministeriön korkeimman johdon rooli suomalaisten harhauttamisoperaatiossa olisi tutkittava.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toivon Sanna Marinin hallitukselle menestystä
Ohisalo luottaa Haavistoon, mutta syyllistää virkamiehiä
SDP vahvisti asemaansa

Toivon Sanna Marinin hallitukselle menestystä

Suomen uusi hallitus koostuu 19 ministeristä, joista 12 on naisia ja seitsemän miehiä. Lisäksi kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat naisia. Maamme astuu siis selkeästi ns. akkavallan aikaan - näin tulemme näkemään sen, millä tavoin feminiininen politiikka eroaa miehisestä vastineestaan.

Ministerien joukossa ovat hunnutettuja poliiseja vaativa Maria Ohisalo (vihr) sekä ministeriönsä virkamiehiä käskyttänyt ja ISIS-lapsia Suomeen haikaileva Pekka Haavisto (vihr). Ja on siellä myös ilmeisesti edellisen pääministerin määräyksestä luikuria lasketellut Sirpa Paaterokin (sd).

Pekka Haaviston ja ulkoministeriön alempien virkamiesten kiista sai eilen uuden vivahteen kun virkamiesjohto lähetti alaisilleen paimenkirjeen, jossa ongelmasta syytettiin Haaviston sijaan alempia virkamiehiä. Ottaen huomioon ministeriön virkamiesten ulostulon äärimmäisen harvinaislaatuisuuden, ei kirje yllätä minua. Luulen nimittäin, että nyt on syntynyt tilanne, jossa virkamiesjohdolle on syntynyt vahva motiivi kasvattaa ministerin luottamusta itseensä ja siten turvata oma asemansa - mahdollisesti jopa Haaviston itsensä käskystä.

Onneksi tapaus on jo paisunut sen verran, että oikeuskansleri on ottanut asian selvittääkseen. Toivottavasti hän tekee työnsä kunnolla ja kuuntelee myös muita kuin ministeriön korkeimpia virkamiehiä.

Tässä tilanteessa tuotakoon esille, että olen itse omalla työhistoriallani kohdannut tapauksia, joissa talon toimiva johto on tietyissä tilanteissa väittänyt mustaa valkoiseksi - siis antanut kenen tahansa todennettavissa olleiden tosiasioiden vastaisia lausuntoja - sen jälkeen, kun sen alaiset ovat kertoneet julkisuuteen asioita, jotka ovat totuudellisuudestaan huolimatta olleet poliittisista syistä kiusallisia. Nämä tapaukset ovat kuitenkin olleet tutkimustuloksia, eivätkä siis henkilöstökysymyksiä, mutta kertonevat omalta osaltaan siitä logiikasta, jolla valtionhallinnon korkeat virkamiehet toimivat hankalissa tilanteissa.

Edelle kirjoittamastani huolimatta on syytä toivoa, että  Sanna Marinin astuessa maan johtoon kieltämättä varsin pessimistiset odotukseni hallituksen tulevista toimista osoittautuvat vääriksi. Siis että epäilyksistäni huolimatta ulkoministeriö tekee viisaita päätöksiä, maamme talous jatkaa nousuaan, suomalainen yhteiskunta saavuttaa muutamassa vuodessa osin kadottamansa sisäisen luottamuksen ja ihmiset voivat seuraavien vaalien aikaan liikkua turvallisesti missä ja mihin aikaan tahansa. Ja ettei minkään laidan ääriajattelu ole lähtenyt hallituksen toimien seurauksena nousuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ohisalo luottaa Haavistoon, mutta syyllistää virkamiehiä
Valehteliko poliisi virkavastuulla Oulun raiskaustapauksissa?
Pyhittääkö tarkoitus epärehelliset keinot?

Kehitysavusta on kuin onkin hyötyä

Helsingin Sanomat on julkaisemassa juttusarjaa Sambiasta. Kyseessä on eteläisen Afrikan suhteellisen stabiili maa, jota ei ole juurikaan näkynyt lehtien otsikoissa.

HS:n juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin, että sambialainen nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 5,5 lasta. YK:n mukaan se on yksi kuudesta Afrikan maasta, joiden väestö yli viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Juttusarjan toisessa osassa puolestaan painotettiin sitä, että Sambian ravitsemustilanne on yksi maailman heikoimmista. Kolme viidestä sambialaisesta elää köyhyysrajan alapuolella ja kaksi viidestä äärimmäisessä köyhyydessä.

Jotain merkillisen ristiriitaista noissa kahdessa edellisessä kappaleessa on. Eli miten voi olla mahdollista, että köyhyydessä, jopa äärimmäisessä sellaisessa, elävä väestö kasvaa huikeaa vauhtia? 

Eivätkö sambialaiset ymmärrä, että raju lisääntyminen ajaa jälkeläisiä yhä pahenevaan kurimukseen? Etenkin, kun ilmastonmuutos on HS:n toisen jutun mukaan Sambiassa nopeampaa kuin muualla: 1,3 astetta noin puolessa vuosisadassa, minkä seurauksena vesi on karannut sadan metrin syvyyteen, viljelykaudet ovat lyhentyneet sekä kuivuus ja tulvat lisääntyneet ja voimistuneet.

Vastausta sambialaisten ymmärtämättömyyteen tekisi mieli hakea maan kulttuurista, mutta tämän päivän vieraskynäkirjoituksen mukaan sellainen olisi vain uutta rasismia. Selitykseksi ei taida käydä myöskään väestön yleinen tyhmyys, koska se olisi vanhanaikaista rasismia.

Mutta kävisikö selitykseksi sitten väestönkasvua ylläpitävä kansainvälinen kehitysapu? Sen suomalainen osahan on tullut tunnetuksi mm. korruptiosta ja yli 10 000 euron hintaisista huusseistaan, mutta mitä muuta sillä tehdään.

Se selviää ulkoministeriön nettisivulta, jonka avattuani hätkähdin. UM:n mukaan Sambia on nimittäin "poliittisesti vakaa ja turvallinen maa, jonka talous kasvaa nopeasti. Maa pyrkii keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä."

Olen havaitsevinani jonkinlaisen ristiriidan HS:n juttusarjan ja ulkoministeriön näkemyksissä. Sen hämmentämänä päätin turvautua nettitietosanakirjan tarjontaan.

Wikipedian mukaan "Sambia kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin. Sen kehityksen suurimpana jarruna ovat laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS. Myönteisempää kehitystä on kuitenkin peruskoulutuksessa. Myös köyhyys on vähenemässä, vaikka hitaasti."

Huomasin myös, että Wikipedian mukaan Sambian väestönkasvu on 1,63 prosenttia vuodessa. Luku on toki suuri, mutta kalpenee esimerkiksi Zimbabwen (4,36%), Etelä-Sudanin (3,92%), Burundin (3,46%), Nigerin (3,28%, Ugandan (3,24%), Togon (2,762%), Mosambik (2,7%), Ruandan (2,7%), Etiopian (2,6%), Liberian (2,52%), Kongon demokraattisen tasavallan (2,5%), Nigerian (2,47%), Eritrean (2,2%), Ghanan (2,19), Norsunluurannikon (2,03%), Kamerunin (2,028%), Kongon tasavallan (1,94%) ja Somalian (1,75%) rinnalla. Katsomistani Afrikan maista vain Namibian (0,67%) ja Etelä-Afrikan (-0,45%) väestönkasvu oli hitaampaa kuin Sambiassa, joka HS:n mukaan on siis yksi kuudesta Afrikan maasta, jonka väestö yli viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Ihan kuin tässäkin olisi jonkinlainen ristiriita HS:n juttusarjan antaman kuvan kanssa? Kumpi on oikeassa: Wikipedia vai HS?

En tiedä, mutta ehkä ei kumpikaan, mikäli jälkimmäisen arvio perustuu siihen, että HIV poistuu Sambiasta yhtä nopeasti kuin se sinne aikanaan ilmaantuikin. Se ei tietenkään ole afrikkalaisessa kulttuuris... eikun hmmmh... ryökäleen uusrasismi...uudestaan...

Se ei ole jostain tuntemattomasta syystä mahdollista ilman, että länsimaiden tuella maahan saadaan toimiva HIV-terveydenhoito ja ilmaiset lääkkeet. Jos niin käy, on syynä Sambian väestön viisinkertaistumiseen vuoteen 2100 mennessä länsimaiden tarjoama kehitysapu, tarkemmin sanottuna maahan viety/vietävä tehokas terveydenhoito.

Palataan siis takaisin ulkoministeriömme nettisivuun. Sieltä selviää, että tuemme Sambiaa seuraavasti.

Yksityissektoria kehitämme usealla ohjelmalla. Uuteen yksityissektorin kehitysohjelmaan käytämme 9 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021. Vihreät työpaikat –ohjelmaan sijoitamme 8,5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2018. Yhteistyöhön kansallisen eläkelaitoksen kanssa annamme miljoona euroa vuosina 2018–2020. Paikallista yhteistyötä tuemme 0,9 miljoonalla eurolla.

Kehitämme myös demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa monin tavoin. Sosiaaliturvaohjelman puitteissa siirrämme Sambiaan suomalaisten rahoja 9,6 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Annamme myös kansalaisjärjestötukea (Suomen pelastakaa lapset -järjestön kautta) sosiaaliturvaan, vaikka summaa sen enempää kuin vuosiakaan ei mainita. Mistähän syystä?

Lisäksi Metsä- ja luonnonvaraohjelmalle irtoaa 4,4 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018 ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjen rahastolle 4,6 miljoonaa euroa vuosina 2015– 2019. Isoja rahasummia nekin.

Kaikki edellä kirjoittamani sai minut pohtimaan - jälleen kerran - kehitysavun mielekkyyttä ja roolia maailman hädän keskellä. Onko se lopultakaan eduksi vai haitaksi. Ja jos on, niin kummalle: maailman hädälle vai ihmisten hyvinvoinnille?

Varmaa on kuitenkin, että kehitysapuklusterista leipänsä saavat tienaavat sillä. Näin siitä riippumatta ovatko he kansalaisuudeltaan suomalaisia tai vastaanottajamaalaisia. Tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä, kuin että kehitysavusta on kuin onkin hyötyä. Ainakin joillekin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pekka Haavisto, väestösopimus ja realismi
Leila Omar koko mustan Afrikan esikuvaksi!
Miksi afgaanien lisääntymisterveyttä tuetaan verovaroista?

Hyvä veli iski jälleen!

Sattuipa silmiini käsittämätön uutinen. Demarien pitkän linjan poliitikko, Kimmo Kiljunen, on aiottu palkata korkeimmalla mahdollisella ansiotasolla ulkoministeriön neuvonantajaksi. Siis ilman, että palkattavalla olisi pätevyyttä aiottuun asiantuntijatehtävään ja ilmeisesti myös ohi pätevyydeltään huomattavasti itseään parempien henkilöiden.

Esillä olevan pyrkimyksen poliittiseen nimitykseen tekevät vielä arveluttavammaksi valtion säästötoimet, joiden seurauksena kaikista valtion toiminnoista on supistettu rankalla kädellä. Jopa niin, ettei edes ilmiselviin suuren mittaluokan ympäristö- ja muihin ongelmiin pystytä puuttumaan tehokkaasti, kuten esimerkiksi Kainuun kaivostilanne juuri osoitti.

Tämä nimitysuutinen jos joku osoittaa poliittisen järjestelmämme mädännäisyyden, jota vaalirahaskandaali tai edes Iso Jytky ei ole kyennyt muuttamaan. Ei voi olla muuta kuin hämmästynyt siitä paksupäisyydestä, jota tämä hyvä veli -järjestelmän ilmaisu osoittaa. Ja siitä limanuljaskaisuudesta, jota entinen parlamentaarikko Kiljunen osoittaa olemalla valmis hyväksymään nimityksensä. Tämä on halveksuttavaa.

On myös mahdoton uskoa, ettei ulkoministeri Erkki Tuomiojalla olisi tietoinen ministeriönsä tapahtumista. Päin vastoin, hän on mitä todennäköisimmin taustalla tässä puoluetoverin pelastamisyrityksessä.

Tätä taustaa vasten asettuu mielnenkiintoiseen valoon hänen vappupuheessa esittämänsä vaatimus, jonka mukaan "meidän on toimittava johdonmukaisesti arvojemme puolustamiseksi". Koska ei ole epäilystä Tuomiojan rehellisyydestä, on vain uskottava hänen näin tuoneen omat arvonsa kaikkien ihasteltavaksi. Äänestäjä sitten aikanaan tehköön johtopäätöksensä niiden perusteella!

Lopuksi tunnustus: en ole koskaan ollut mikään AY-liikkeen fanittaja, mutta juuri tässä tapauksessa kaikki kiitokseni järjestöille, jotka uskalsivat nostaa tämän törkytempun kaikkien kansalaisten ihailtavaksi. Valtion varoilla on parempaakin käyttöä kuin entisen poliitikon elättäminen korkealla elintasolla. Kiitos!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demarinuorten jäsenrekisterissä ilmaa
Vantaa, kaavoitus ja maan ansiottoman arvonnousun uusjako
Kultainen kädenpuristus