lauantai 4. heinäkuuta 2020

Meritaksiliikennettä turvallisista maista

Tänä aamuna useat suomalaismediat (yksi, kaksi, kolme) julkaisivat uutisen, jonka mukaan Välimerellä ihmissalakuljettajien toimintaa tukevaa taksiliikennettä harjoittavan järjestön laiva tulisi päästää johonkin EU:n satamaan. Perusteluina mainittiin, että siirtolaiset ovat yhä epätoivoisempia maihin pääsystä, eivätkä saa yhteyttä perheisiinsä kertoakseen olevansa kunnossa. Lisäksi laivalla on esiintynyt tappeluita ja itsemurhan yrityksiä.

Keitä sitten ovat nämä EU:n alueelle väkisin pyrkivät ihmiset? Se jäi muuten epäselväksi, mutta kaikissa suomalaisuutisissa mainittiin heidän joukossaan olevan ainakin tunisialaisia, marokkolaisia ja egyptiläisiä.

Siis ihmisiä sellaisista maista, joiden kansalaisilla ei ole tarvetta kansainväliselle suojelulle: esimerkiksi Suomen maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella maassamme ei myönnetty viime vuonna yhdellekään marokkolaiselle tai tunisialaiselle turvapaikkaa ja egyptiläisistäkin vain yhdelle. Tämä siis tilanteessa, jossa turvapaikkapäätökset tehdään aina hakijan eduksi, mikäli asiaan ei saada selvyyttä.

Voidaan siis hyvällä syyllä kysyä, miksei ihmissalakuljettajien taksiliikenneapuri käytä järkeään ja hakeudu laivalla esiintyvien ongelmien takia esimerkiksi jonkin edellä mainitun valtion satamaan, vaan pyrkii väkisin Italiaan tai Maltaan. Toivottavasti ei ainakaan siksi, että se saisi palkkion jokaisesta onnistuneesta ihmistoimituksesta EU:n alueelle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
YK, Lesboksen pormestari ja Oxfam EU:ta vastaan
Mistä humanitaarisessa maahanmuutossa tapahtuneet muutokset kertovat?
Johtiko EU:n, Rinteen ja Ohisalon aktiivisuus kuolonuhreihin?

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!