Halla-aho linjasi maahanmuuttopolitiikkansa perusteita - niin minäkin

Esko Aho (kepu) teki yhden Suomen sisäpoliittisen historian suurimmista munauksista vuoden 2000 presidentivaalien toisella kierroksella ryhdyttyään äärimmäisen konservatiiviseen vaalikampanjaan. Se karkotti ison osan näkemyksiltään poliittisessa keskustassa olleista äänestäjistä vasemmistososialisti Tarja Halosen (sdp) taakse.

Tapaus on jäänyt mieleeni koska vaalien lopputulos oli nähtävissä heti toisen kierroksen kampanjoiden alettua ja ymmärsin tuolloin Halosen valinnan jo etukäteen suomalaiseksi tragediaksi. Näin siitä huolimatta, etteivät Esko Ahonkaan kyvyt olisi todennäköisesti riittäneet presidentin tehtävien kelvolliseen hoitamiseen.

Tapaus tuli mieleeni kun Perussuomalaisten nuorisojärjestön piiristä julkaistiin rasistisluonteinen twiitti. Siinä on kuva maahanmuuttajapariskunnasta ja teksti, jossa sanotaan että "äänestä perussuomalaisia, jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä".

Twiitti ei ylitä minkäänlaista rikoskynnystä, kuten rikosoikeuden professori Matti Tolvanen epäilee, vaan sopii kyllä sananvapauden rajoihin. Sen sijaan sen julkaiseminen oli yksinkertaisesti typerää ja etenkin emopuoluetta aiheettomasti leimaavaa sekä äänestäjiä karkottavaa.

Tämän huomasi myös puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps), joka totesi suorin sanakääntein, että "Perussuomalaisten ohjelmaan tai tavoitteisiin ei kuulu ihmisten geeniperimän tarkkailu tai suomalaisuuden määrittely ja rajaaminen tällaisin kriteerein".

Halla-aho toivoi myös, että nuorisojärjestön jäsenistön enemmistö ymmärtäisi tilanteen vakavuuden. Tällä hän vihjasi siihen, ettei twiitin takana ole koko nuorisojärjestö vaan ainoastaan sen pieni rasistinen vähemmistö, joka on jo aiemminkin osoittanut vähä-älyisyyttä.

Todettakoon lopuksi omana kantanani maahanmuutto-asioihin, ettei kenenkään ihonväri tai syntymäpaikka ole itsessään syy diskriminointiin tai Suomessa oleskelun eväämiseen. Sen sijaan maahanmuuttoa tulee arvioida sen perusteella onko tulijalla annettavaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Siksi hyväpalkkaisen työpaikan työvoimapulasta kärsivältä alalta hankkineet ihmiset ovat etusijalla, mutta vähäisen koulutustason vaativille tai työttömyydestä kärsiville aloille pyrkiville on annettava työlupia vain hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa.

Humanitaarisen maahanmuuton osalta lisäarvoa ei pääsääntöisesti voi odottaa, joten sen osalta auttamisen volyymi on asetettava kymmenien miljoonien enemmän tai vähemmän hädänalaisten ihmisten nykymaailmassa sellaiselle tasolle, etteivät yhteiskuntamme taloudellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen kestävyys ole uhattuina. Autettavien ihmisten määrän maksimoimiseksi on turvapaikkapäätökset kuitenkin tehtävä aina määräaikaisina ja rikolliset ynnä muut apuamme väärinkäyttävät on karkotettava maasta.

Edelle kirjoittamani ei poista sitä, ettei kaikenlaisissa maahanmuuttoon liittyvissä suunnitelmissa tulisi huomioida tulijoiden taustaa tai yksittäisiin kulttuureihin kuuluvien aiemmin tänne saapuneiden ihmisten määrää, koska nämä seikat näyttävät vaikuttavan valtavasti tulijoiden panokseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta - ja tämä on tärkeä mutta - tämä tulee tehdä tosiasioiden pohjalta eikä ennakkoluuloihin perustuen.

Tällä kaikella yritän sanoa, että myös maahanmuuttopolitiikassa on tosiasiat tunnustettava ja järjen käyttö sallittu. Samalla linjalla näyttäisi olevan myös Jussi Halla-aho ja hänen puolueensa - sekä uskoakseni myös suomalaisten ehdoton enemmistö.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttokriittisyys on tosiasioiden tunnustamista
Maahanmuuttajien matkasta työelämään
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi