Erikoislääkäri Ari Kemppainen kertoi, että olisi ollut lottovoitto mikäli hän olisi tullut Suomeen 25-vuotiaana. Kemppaisen laskelmien mukaan yhteiskunta on maksanut kaikkiaan 380 000 euroa hänen kasvatuksestaan ja koulutuksestaan.
Veronmaksajana hän oli yhteiskunnalle taakka aina nelikymppiseksi saakka, minkä jälkeen hän on tuottanut nettovoittoa. Maahanmuuttajat maksavat - edelleen Kemppaisen mukaan - 328 miljoonaa euroa kymmentätuhatta tulijaa kohti, eli 32 800 euroa per nokka. Onko miehen puheissa siis järkeä?
Ensimmäinen näkökulma. Kemppainen on korkeapalkkainen lääkäri, jonka verotuotto on korkea. Yhteiskunta on hänen kohdallaan tehnyt tavallista suuremman investoinnin ja saa vastineeksi noin 25-30 vuoden verokertymän, joka lienee yli 20 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa noin puolen miljoonan euron nettotuottoa koko hänen elämänkaarellaan.
Jos Suomeen saapuu valmis lääkäri pakolaisena, hän ei voi ryhtyä hoitamaan lääkärintointa välittömästi, vaan ensin on varmistuttava hänen osaamisestaan sekä opetettava tulijalle riittävä kielitaito. Se tarkoittaa, että lääkäri tuottaa yhteiskunnalle kuluja useiden vuosien ajan - eivätkä nämä kulut sisälly Kemppaisen laskelmissaan käyttämiin 328 miljoonaan euroon.
Jos oletetaan lääkärin pääsevän hoitamaan tointaan kolmessa vuodessa, ehtii hän tuottaa yhteiskunnalle verotuloja noin 37 vuoden ajan. Se tarkoittaisi suunnilleen 200 000 euroa Kemppaista suurempaa nettovoittoa. Siten voidaan todeta, ettei yhteiskunnan hyöty valmiista lääkäristä ole aivan loton päävoiton suuruinen, mutta merkittävä kuitenkin.
Toinen näkökulma. Tyypillinen humanitaarinen maahanmuuttaja ei ole lääkäri tai muu korkeasti koulutettu henkilö. Hän ei myöskään muutu yhdessä vuodessa nettomaksajaksi. Irakilaisten työllisyysaste on vuoden kuluttua 74 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestön.
Vielä kymmenen vuoden kuluttua hänen työllisyysasteensa on reilusti yli puolet heikompi kuin kantasuomalaisen, joka sekään ei ole sataprosenttinen. Siten nykyiset maahanmuuttajat ovat keskimäärin koko elinkaarensa ajan pysyvä nettokustannus yhteiskunnallemme - kuten ainoassa asiallisesti tehdyssä, mutta kustannusten osalta puutteellisessa selvityksessä on todettu.
Tämän näkökulman mukaan Kemppaisen väite on harhaanjohtava: spontaani turvapaikanhakuprosessi ei tuota Suomelle nettotuloja. Asiaa pahentaa vielä se, että myös toisen polven maahanmuuttajilla on suuri riski syrjäytyä ja sitä kautta jäädä pysyvästi yhteiskunnan kustannuksiksi.
Tästä pääsemme kolmanteen näkökulmaan. Suomihan on vapaa yhteiskunta, joka ottaa vastaan työperäisiä maahanmuuttajia kaikille sellaisille aloille, joissa tulijalle on tarjolla työpaikka ilman, että sen täyttämisestä aiheutuu suomalaisille työmarkkinoille ongelmia (tarveharkinta). Lääkärintoimi on epäilemättä sellainen.
Niinpä Suomen lääkäripulaa olisi paljon turvapaikanhakuprosessia kustannustehokkaampaa paikata työperäisen maahanmuuton keinoin. Se voitaisiin tehdä vaikkapa rekrytoimalla syyrialaisia lääkäreitä haja-asutusalueiden terveyspalvelujen toteuttajiksi.
Rekrytoimalla 25-vuotiaita syyrialais- tai irakilaislääkäreitä voitaisiin edellä tekemäni laskelman mukaan saavuttaa noin 200 000 euron nettohyöty (suhteessa kantasuomalaiseen lääkäriin) per nokka ilman, että hyödyn vastapainoksi maahamme syntyisi huonosti työllistyvä ja etnisesti profiloitunut köyhälistö yhteiskunnan elätettäväksi ja lieveilmiöiden (rikollisuus, terrorismiriski) tuottajaksi.
Yhteenvetona edellisestä totean, että on täysin järjetöntä pyrkiä erikoislääkäri Kemppaisen tavoin perustelemaan löperöä maahanmuuttopolitiikkaa tulijoiden joukossa harvinaisena esiintyvillä helpohkosti työllistyvillä henkilöillä. Näin siitä huolimatta, että tällaiset henkilöt ovat sinänsä kannattavia investointeja suomalaiselle yhteiskunnalle. Samat hyödyt voidaan saavuttaa ilman kallista turvapaikkajärjestelmää yksinkertaisesti työperäisen maahanmuuttojärjestelmän kautta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulutus ei takaa ymmärrystä
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia
Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää
Tekstit
-
Sekin kannattaa huomioida, että kehitysyhteistyöstä koituu suomalaiselle yhteiskunnalle liki miljardin euron kustannus vuodessa (ja ennen Perussuomalaisten hallituskautta yli miljardi). Tähän tietenkin vastataan, että kehitysyhteistyö on suomalaisten velvollisuus maailman köyhiä kohtaan. Siihen taas voi vastata, että jos suomalaisilla tällainen velvollisuus on, niin on varsin epäeettistä houkutella tänne köyhempien maiden korkeasti koulutettua työvoimaa. Kehitysmaissa lääkäreitä tarvitaan enemmän kuin täällä.
VastaaPoistaTotta.
PoistaMutta mistä tämä tämmöinen velvollisuus meille on oikein tulla tupsahtanut? Eihän millään valtiolla koskaan ole ollut velvollisuutta avustaa Suomea silloin kun meillä on ollut todellinen hätä. Jos muistan oikein, Suurten Nälkävuosien aikaan tehdyt viljaostot maksettiin lainarahalla. Ja niin edespäin.
PoistaSe lienee samanlainen velvollisuus kuin ne lukuisat "kansainväliset sopimukset", joihin Petteri Orpo & Kumpp. aina vetoavat kysyttäessä, miksi Suomen pitää ottaa vastaan laittomasti alueelleen tunkeutuvia ulkomaalaisia.
PoistaMainittujen Suurten Nälkävuosien ja vastaavien aikaan Suomi ei ollut itsenäinen valtio, toisin kuin nyt. Niin on myös vaikkapa Unkari, joka on tietääkseni allekirjoittanut ja ratifioinut samat todellisuudessa olemassaolevat kansainväliset sopimukset kun Suomi, mutta voi tehdä silti järjellistä maahanmuuttopolitiikkaa.
Mutta johan ne muinaiset roomalaiset (joihin vetoamalla ei pitäisi ainakaan aloittaa puheenvuoroaan) totesivat, että kansalla on juuri niin hyvät hallitsijat kuin se ansaitsee.
Siis totta on se, että työvoiman houkutteleminen kehitysmaista on epäeettistä. Sen sijaan ei ole totta, että meillä olisi jonkinlainen velvollisuus auttaa kehitysmaita. Se on yksiselitteisen vapaaehtoista.
PoistaTänään oli Hesarissa juttu myös Ceutasta. Toimittaja tuntui elävän unelmaa eikä mitenkään kyseenalaistanut yhtään mitään. Mielestäni olisi voinut sen yhden tennisammattilaiseksi tai vaihtoehtoisesti kirjanpitäjäksi haluavan unelmaa hieman avata. Tennisammattilaisia on oikeastaan melko vähän ja ATP-listalle pääsee, jos on lapsena aloittanut lahjakkaana pelaamisen. Suuri osa lopettaa ja ammattilaiseksi päätyy murto-osa. Kun vielä pitäisi elantokin hankkia, niin ei taida yli kaksikymppisestä tulla professionaalia. Eikä kyllä oikein kirjanpitäjääkään, kun robotiikka ja algoritmit pian korvaavat ihmisen.
VastaaPoistaJos erikoislääkäri valmistuttuaan työllistyy yksityisen terveydenhoidon piiriin on vero / tuottoajattelu paikkansa pitävää. Mikäli hän työllistyy julkiselle sektorille, ei nettoveronmaksua tapahdu, jolloin on hieman kyseenalasta, onko kaikki koulutuskulut yhteiskunnan kannalta vain kuluja. Tässä ei oteta huomioon sitä että toki lääkärien työn tulos on paljon muutakin kuin rahaa. Joka tapauksessa, yksityiset yritykset ja niissä työskentelevät ansaitsevat kaikki rahat millä yhteiskuntaa pyöritetään, julkinen puoli tuottaa palveluita mutta ei rahaa.
VastaaPoistaTavallaan totta. Terveydenhuolto on kuitenkin hoidettava tavalla tai toisella. Maksajan kannalta ei ole merkitystä sillä mitä kautta raha kulkee. Siksi en ottanut tätä näkökulmaa esiin.
PoistaTämä erikoislääkäri näyttää olevan Mehiläisen, Avan ja Diacorin listoilla ja nämä firmat eivät käsittääkseni ole niitä innokkaimpia veronmaksajia Suomeen. Lääkäritkin voivat myös kikkailla palkkaverojensa kanssa joten veronmaksajien kannalta asialla on kuitenkin jonkinlainen merkitys, olettaisin.
Poistatira+
"Senegalin nuoret miehet haluavat Eurooppaan elättääkseen perheensä."
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/3-9535815
Ylen artikkeli tänään kertoo hyvin sen, että lähdetään työn perään.
Se on periaatteessa ymmärrettävää mutta ei sitten tarvitse leikkiä, että ollaan turvapaikanhakijoita.
Suomen velvollisuus on huolehtia omista vähäosaisista mutta ei koko maailmasta. Se nyt vaan on se raaka totuus.
Syntyvyyden säännöstelyn ja ehkäisyn opettamiseen Suomi muiden mukana voi hyvinkin osallistua.
Jos väkirikkaiden maiden johtajat ja kansalaiset eivät syntyvyyden säännöstelyä halua, sitten pitää itse hoitaa ongelmansa eikä ulkoistaa sitä Euroopan hoidettavaksi.
Totta tämäkin.
Poistahttp://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=96&artikel=6394027
VastaaPoista” Ruotsin sosiaalihallituksen tutkimuksen mukaan vain joka kolmas Euroopan ulkopuolella lääkäritutkinnon suorittanut Ruotsiin muuttanut henkilö saa ruotsalaisen pätevyyden toimia lääkärinä. Viime vuonna 214 Euroopan ulkopuolelta tullutta henkilöä yritti tenttiä lääkäritutkinnon, mutta näistä siis vain kolmannes ( 73 ) sai hyväksytyn tuloksen.”
Tokkopa suhde Suomessakaan on tuota parempi kun Ruotsi on 'siivilöinyt' tänne tulleista ehkäpä 'kerman' päältä.
-Beowolf-
Olisi mukava tietää, miten ulkomailla suoritettu lääkärintutkinto oli osoitettu. Vai oliko lainkaan?
PoistaNeuvostoliitossa ja itäblokissa oli aikoinaan paljon afrikkalaisia (mies)opiskelijoita, lähinnä sitä ainoaa oikeaa ideologiaa tunnustavista maista kuten mm. Somaliasta ja Mosambikista. Köyhät stipendiläiset opiskelivat ja valmistuivat, rikkaiden pappojen pojat hurvittelivat ja ostivat sillä maiden kovasti tarvitsemalla länsivaluutalla tutkintotodistukset. Lääkäriksi pääsi blokkimaasta riippuen 5-10.000 taalalla. Pieni hinta siitä kunnioituksesta jonka sai palatessaan (jos) kotimaahansa.
Poistatira+
Asiat ovat monisäikeisiä.
VastaaPoistaJouduin muutamaksi päiväksi sairaalaan. Hoitava lääkäri oli venäläinen, emmekä kumpikaan ymmärtäneet toisiamme. Kun minulle selitettiin, mitä pitää tehdä, paikalla oli suomalainen ja venäläinen lääkäri. Ei kovin tehokasta. Ja tuo Suomeen soveltamiskoulutus kai on tehty jos sairaalalääkäriksi pääsee.
Köyhä maa kouluttaa itselleen lääkäreitä, ja rikkaat länsimaat ottavat heidät töihin. Kehitysmaa riistoa pahempana versiona kuin kuningas Leopoldin aikaan.
Sitten Euroopasta lähetetään täällä koulutettuja lääkäreitä ilman rajoja kehitysmaihin.
Maahanmuutto on irvokasta puuhastelua, josta ei paljoa hyvää jää millekään maalle. Jos mitään
Pauli Vahtera
(jos tupla, pahoittelen, eka tuli ja meni)
Pauli Vahtera voisi kirjanpitoammattilaisena laskea, paljonko lääkäri on säästänyt veroissa yhtiöittämällä toimintansa?
Poistawww.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/arthros+oy/19411010
Kehitysmaiden riistämistähän tuo.
PoistaOlen laskenut kirjassani "Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä" 2011. Laskin kahden lääkärin verot 20 vuoden aikana kun toinen on töissä julkisella sektorilla ja toinen yrittäjänä yhtiön kautta. Kummankin tulo ja eläketurva olisi sama. 20 vuodessa julkisen sektorin lääkäri maksaa vähemmän veroja. Yhden vuoden kohdalla voi olla toisin, mutta ei tätä asiaa saa tarkkailla vuositasolla. Vahtera
PoistaOikeastaanhan maahanmuuttajan palkkaaminen on aina epäeettistä. Jos palkkaan maahanmuuttajan ammattitaitoa vaativaan hyväpalkkaiseen työhön, olen ulkoistanut koulutuksen kolmanteen maailmaan, mikä on tietysti epäeettistä. Jos taas palkkaan maahanmuuttajan paskaduuniin, sehän on myös aivan itsestäänselvästi epäeettistä.
VastaaPoistaSuomen väkiluku on 0,075% maapallon väestöstä.
VastaaPoistaWikipedian mukaan Afrikan väkiluku on noin 1,2 miljardia eli 1 200 000 000 henkeä.
Ylen artikkelissa jokin aika sitten väännettiin rautalangasta mikä on tulevaisuus.
http://yle.fi/uutiset/3-8190745
"Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat –
Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa"
Artikkelin lopussa oli harvinaisesti ihan järkeäkin:
"- Mitä paremmin Afrikka kehittyy taloudellisesti ja sosiaalisesti, sitä pienempi on paine siirtolaisuuteen, Messner toteaa.
Hän mainitsee rohkaisevana esimerkkinä Botswanan, joka on hyvän hallintonsa ja ulkomaisen avun myötä pystynyt kehittämään yhteiskuntaansa.
Botswanalaiset naiset saavat koulutusta ja
heillä on pääsy terveydenhoidon palveluihin.
Tämän seurauksena maan lapsiluku on saatu kestävälle tasolle."
Jätetään siis ne ulkomaan lääkärit hoitamaan omiaan kun sielläkin työtä riittää.
Euroopassa taas ei tarvita onnenonkijoita eikä turvapaikka-lottoajia kuluerinä.
Kemppaisen artikkelin esimerkki 10k tulijoita on pelkkää huijaamista.
Jos meillä on vetovoimaa, tulijoita olisi riittämiin mutta sen jälkeen ei ole hyvinvointivaltiota vaan kalifaatin maakunta.
Kumpaa haluamme?
Yrityksissä työntekijöiden työn tuotto on keskimäärin suurempi kuin työstä maksettu palkka sosiaaliturvineen. Muuten yritys ei ole kannattava. Joku ekonomisti voisi laskea esimerkiksi paljonko lääkärin työpanos tuottaa valtiolle, jos hän saa pidettyä kymmenen työikäistä työelämässä seuraavat 10-20 vuotta. Lääkäreiden työpanos ilmenee mm. siten, että suomalaisten keskimääräinen elinikä on lisääntynyt noin 10 vuotta viimeisen 30 vuoden aikana. Mikähän hintalappu sille saadaan?
VastaaPoistaHyvä näkökulma.
PoistaLeikitään tätä Kemppaisen ajatusleikkiä hiukan pidemmälle kyseenalaistamatta hänen esittämiään lukuja. Ari Kemppainen kertoo aiheuttaneensa yhteiskunnalle 25 vuoden aikana 380 000 euron kulut. Tämän jälkeen hänestä on tullut yhteiskunnan nettomaksaja.
VastaaPoistaTurvapaikanhakijan kustannukset näyttävät olevan 32 800 euroa/vuosi. Tästä tulee 25 vuodessa summaksi 820 000 euroa. Turvapaikanhakija on siis tullut enemmän kuin kaksi kertaa Kemppaista kalliimmaksi. Koska pääasiallisista turvapaikanhakijamaista tulleiden työllisyysasteet ovat 20 % pinnassa, niin neljässä tapauksessa viidestä tuloksena ei ole nettomaksaja vaan menot edelleenkin jatkuvat. Eikä siinä viidennessäkään tapauksessa tuloksena ole mikään erikoislääkäri, verraten harvoin edes elinkeinoelämän avoimelle sektorille työllistyvä työntekijä tai yrittäjä.
Toki tänne tulee niitä valmiita lääkäreitäkin, mutta he eivät tule turvapaikanhakijoina vaan työnhakijoinä. Ja pääosin he taitavat tulla Virosta ja Venäjältä.
Kukaan ei aikuisten oikeasti valmistu lääkäriksi 25-vuotiaana. Toiseksi ottiko Kemppainen huomioon, että hänen vanhempansa makselivat hänen synnyttyään het erilaisia veroja hänen syntymänsä johdosta? Ruoka! Vaipat ja muut, mitkä syntyvät Ruokapalvelu sestikin vanhempien maksettaviksi lapsesta. Puhdasoppinen mokutusjuttu, kirjoitettu niille, jotka vielä menevät tällaiseen halpaan.
VastaaPoistaÄlyllisesti epärehellinen mokutusjuttu tietenkin. Ja siksipä siihen puutuinkin.
PoistaLääketieteen lisensiaatiksi valmistuu hyvinkin 25-vuotiaana, jos käy armeijan vasta opiskelun jälkeen tai jostakin syystä ei käy sitä (esim. naiset, joista suurin osa ei käy sitä).
PoistaLääkärikoulu on hyvin putkimainen ja suurin osa opiskelijoista valmistuu aivan aikataulun mukaan, eli n. 25-vuotiaina. Kun minä menin lääkikseen, olin 18-vuotias, ja jos olisin mennyt putkessa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, olisin saanut lisensiaattitutkinnon suoritettua jo 24-vuotiaana.
Mikä on keskimääräinen valmistusmisaika? Monethan joutuvat pyrkimäänkin useamman kerran, kun kaikki eivät heti pääse ja jotkut eivät kenties koskaan (ehkä onneksi. Olet ollut sieltä ahkerimmasta päästä. Nykyään tuntuu, että ylipäänsä nuorilla kestää mikä vaan yo-tutkinto entistä pidempään saada valmiiksi. No se on vain mutua lähipiiristä. Sitten on eri asia millainen on koulutus vaikka Afganistanissa. Tuli vaan mieleen, kun taannoin eräs valvonnan alaisena oleva afgaanilääkäri ei tunnistanut vanhuksen syylää ja otti veitsen ja hups heijaa teki ison reiän viereen, kalppi sanaakaan sanomatta paikalta ja hoitaja lätkäisi haavateipin ja sanoi vanhukselle ei tule verta. Kotona sitten koko kenkä veressä. No seurauksiahan sellaisesta tulee, eikä pelkästään vanhukselle. Tällaistako haluamme tänne? Vie vuosikausia oppia kieli edes välttävällä tasolla. Koetapa tarkentaa kivun määritelmää sellaiselle, joka osaa vain yhden määritelmän. Entäs miten ne valelääkärit noista seulotaan, jos ei papereita saa mistään? Vai onko se sitten varmasti katkaistu tie? Jokuhan voi olla vaikka vähän koulutusta saanut, joka sitten esiintyy tänne tullessaan lääkärinä. Muistelen Jyväskylässä olleen sellaisen, joka taisi jopa nostaa kanteen rasismista, kun ei lukuistne yritysten jälkeen päässyt jostain melko perustentistä läpi. Mikäs se juttu olikaan ja oliko irakilainen vai mikä? Itselläkin on vain epäonnistuneita lääkärikohtaamisia ulkomaalaisten kanssa ja niitä on sitten jouduttu paikkaamaan uusilla käynneillä juurikin kielen takia ja siksi, että lääkäriellä ei ole ollut kokonaisvaltaista osaamista ottaa kaikki seikat huomioon esim. tutkimusta tehdessä. Itsellä on luottamus mennyt ulkomaalaisiin lääkäreihin, mutta kivahan se olisi jos joku sen luottamuksen palauttaisi. Tähän kategoriaan kuuluvat myös länsimaalaiset lääkärit, kuten kohtaamani erilaiset harjoittelijat ja erikoistujat.
PoistaSiis 25-vuotiaan erikoislääkärin muutto Suomeen olisi 380.000 euroa tuloa. Mutta... mutta... hänen poistumisensa omasta maastaan merkinnee sille huomattavaa taloudellista tappiota.
VastaaPoistaacc
Tilastokeskukselta löytyy hyvät tilastot väestön työssäkäynnistä ihan avoimesti verkosta.
VastaaPoistaPX-Webissä taulukko 025 on työssäkäyntitilasto kansalaisuuden mukaan ja 027 työssäkäyntitilasto äidinkielen mukaan.
Vuonna 2015 Suomessa asuvista Somalian, Irakin ja Afganistanin naispuolisista kansalaisista vähän reilu 200 oli työllisiä (105+62+62).
Sekä turvapaikanhakijamaiden kansalaisissa, että kaikissa ulkomaalaisissa yllättävän suuri ryhmä näyttäisi olevan "Muut työvoiman ulkopuolella olevat". Kun Suomen kansalaisista koko väestöstä ko. ryhmään kuuluu 2,5 %, ulkomaan kansalaisista n. 18 % kuuluu ryhmään "Muut työvoiman ulkopuolella olevat".
Kannattaa ehkä myös huomioida, että lääkäri Kemppaisen vanhemmatkin on todennäköisesti maksaneet veroja, joilla on kustannettu pojan opiskelua.
VastaaPoistaLisäisin: Sokeaa uskoa ja heikkoa tulkintakykyä suhteessa viranomaisten lukuihin on tässä maassa paljon (esim. tällä bloggaajalla: http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211973-tosiasioita-ja-tosiasioita-maahanmuutosta-ja-pakolaiskriisista) Mutta ei professorikaan ota kaikkea huomioon: Keskustelu mamujen elinkaarikustannuksista on rehellistä vain, jos poliittisen korrektiuden sijaan käytetään lähtökohtana oikeaa tiedettä kaikilta osin. Eli tulevaisuuden arvioinnin lähtökohdaksi on otettava minimissään KHT Pauli Vahteran viime ja tämän vuotisia laskelmia mamu-kustannuksista. Ja niihin on lisättävä perheenyhdistämiskustannukset. Ja se, mitä taloudellisesti on "rikoslisäosuus". Siis se osuus, miten paljon enemmän turvapaikanhakijat ja kansalaisuuden saaneet ulkomaalaistaustaiset tekevät kantaväestöä keskimäärin enemmän rikoksia + ainakin seksuaalirikoksissa myös niiden törkeämpi laatu vaikuttaa.
VastaaPoistaTässä ei tarvinnut kiistää Kemppaisen lukuja, koska nekin osoittivat hänen logiikkansa kestämättömäksi. Olen kirjoittanut maahanmuuton kokonaiskustannuksista aiemmin esimerkiksi täällä: Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia
Poista