Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana
Ennuste seuraavasta eurooppalaisesta sisällissodasta
Sitä saa, mitä tilaa
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Euroopan Unionilla on omat sääntönsä liittyen maahanmuuttoon. Niiden mukaan jäsenmaat ovat teknisesti velvollisia ottamaan vastaan muista EU-maista siirrettyjä siirtolaisia tai maksamaan 20 000 € "taloudellisen korvauksen" jokaisesta siirtolaisesta, jota ne eivät halua ottaa vastaan.
Myös Suomi noudattaa näitä linjauksia, vaikka onkin nykyisen Petteri Orpon hallituksen aikana tehnyt uudistuksia, joiden tarkoituksena on tiukentaa maahanmuuttopolitiikka sääntöjen sallimaan minimiin. Ja sen seurauksena maahamme virtaa edelleen kehitysmaalaisia muista Unionin jäsenmaista.
Visegrád 24-verkkouutispalvelun mukaan Latvia on päättänyt toisin, sillä parlamentin vuosittaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa ulkoministeri Baiba Braže selvensi Latvian kantaa EU:n muuttoliikesopimukseen. Hän kertoi, ettei Latvia aio ottaa vastaan uusia maahanmuuttajia EU:n tämän sopimuksen nojalla ja kieltäytyy myös maksamasta EU:n sakkoja tästä.
Nähtäväksi jää, miten Euroopan Unioni ja muut jäsenmaat suhtautuvat Latvian linjaukseen. Ja miten loppuratkaisu vaikuttaa Euroopan Unionin yhtenäisyyteen ja sen maahanmuuttopolitiikkaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsissa ei ammuttu ketään hengiltä
"Tamperelaismiehistä" julkaistiin valokuva
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Tämä aamu toi mukanaan tavallista useampia rikosuutisia. Ensimmäisen mukaan Raaseporin alueella on esiintynyt "normaalista poikkeavaa" väkivaltaa, johon syylliseksi poliisi epäilee 2000-luvun alussa syntynyttä – tällä hetkellä vangittua – ruotsalaismiestä.
Tutkinnanjohtajan mukaan "rikosnimikkeinä on ollut esimerkiksi törkeitä pahoinpitelyitä, pahoinpitelyitä, kiristys, vapaudenriisto, törkeä huumausainerikos sekä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen". Syyllisen epäiltyjä motiiveja, etnistä identiteettiä tai hänen oleskelunsa syytä Raaseporin alueella ei kuitenkaan ole uutisoitu.
Toinen tapaus koskee Espoota, missä neljä nuorta on pahoinpidellyt aikuisen miehen kerrostalon rappukäytävässä. Tapauksesta on julkaistu sosiaalisessa mediassa video, jota ei poliisin mukaan saa jakaa eteenpäin.
Videon mukaan uhria muun muassa potkittiin useamman nuoren voimin, mutta tekoon syyllistyneistä ei anneta minkäänlaisia tuntomerkkejä. Siitä huolimatta virkavalta on pyytänyt tapahtumasta jotain tietäviä ottamaan yhteyttä.
Toistaiseksi poliisilla ei ole tietoa pahoinpitelyn tekijöiden henkilöllisyydestä, kansallisuudesta tai motiivista. Nähtäväksi siis jää, onko tälläkin tapauksella joitain yhteyksiä läntiseen naapurimaahamme.
Kolmas väkivaltauutinen koski niin ikään Espoossa viime huhtikuussa tapahtunutta puukotusta. Se on nyt käsitelty oikeudessa, joka on todennut teräaseen käytön hätävarjelukseksi.
Tapauksessa on ollut osallisena kaksi seuruetta, eikä tapahtumien kulkua saatu selvitetyksi. Niinpä oikeus jätti teräaseen käytön "näytön puutteessa" rankaisematta – siitä huolimatta, että syytetty oli tunnustanut teon – eikä tapauksesta tullut kenellekään sakkotuomiota kummoisempia seurauksia.
* * *
En lähde tässä esittämään omia arvauksiani tänään uutisoitujen tapahtumien viitekehyksistä. Sen sijaan muistutan, että väkivallasta epäiltyjen teini-ikäisten osuus Suomessa tehdystä väkivallasta on erittäin suuri, kuten alle kopioimani tilastokeskuksen kuva osoittaa.
Ikävä kyllä, alussa kuvaamani kaltainen rikollisuusuutisointi ei avaa millään tavalla tekijöiden taustaa – pois lukien ensimmäinen, jossa puhutaan "ruotsalaismiehestä". Siinäkin kuitenkin jää avoimeksi, onko kyse etnisesti ruotsalaisesta vai kehitysmaalaisen taustan omaavasta henkilöstä.
Taustalla lienee tavallaan kaunis ajatus siitä, että näin vältytään leimaamasta maahanmuuttajia. Huomaamatta kuitenkin jää, että samalla suomalaisilta viedään pois mahdollisuus ymmärtää näiden rikosten laajempi viitekehys ilman syvällisempää perehtymistä asiaan.
Siten suomalaisviranomaiset ja mediat heikentävät ihmisten mahdollisuutta tehdä vaaleissa tosiasioihin perustuvia äänestyspäätöksiä. Eikä sellainen edistä kansanvaltaa eli demokratiaa eikä yhteiskuntamme turvallisuustilanteen pitämistä kohtuullisena pitkällä aikavälillä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiiriä ja maahanmuuttajia
Suojelupoliisin Juha Marteliuksen mukaan lapsia radikalisoidaan kotiopetuksessa
Puukotus Salpausselän koulussa
Ilta-sanomat kertoi, että murrosikäinen poika oli kiusannut entistä kaveriaan nimittelemällä tätä alatyylisesti. Asiaa oli yritetty sovitella koulussa, mutta ilman tulosta.
Lopulta kiusattu oli ottanut oikeuden omiin käsiinsä, uhkaillut kiusaajaa ja jopa kuljettanut mukanansa puukkoa. Lisäksi hän oli ottanut asian uudelleen puheeksi opettajien kanssa.
Näin tehdessään hän oli kuullut oven takaa kiusaajansa puhuvan hänestä naureskellen. Sen seurauksena hänen itsehillintänsä petti ja hän syöksyi pahoinpitelemään kiusaajaansa ehtien lyödä kolmella nyrkiniskua ennen kuin opettajat keskeyttivät tilanteen.
Tapauksesta seurasi kiusatulle poliisikuulusteluita, 50 päiväsakon suuruinen rangaistus sekä joutuminen lastensuojelulaitokseen. Tästä kaikesta huolimatta kiusaaja jatkoi hänen kiusaamistaan edelleen.
* * *
Mikäli tapaus on edennyt kuten olen ymmärtänyt - eli kirjoittanut edelle - Ilta-Sanomien jutun pohjalta, olisi tästä tapauksesta ollut syytä seurata vakava itsetutkikelun paikka suomalaiselle koululaitokselle. Tosiasiahan on, että koulu, sen opettajat ja rehtori ovat puheena olevassa tapauksessa epäonnistuneet täydellisesti tehtävässään huolehtia koulujen turvallisuudesta kaikille oppilaille.
Tässä yhteydessä opettajat ja koululaitos eivät voi edes vedota tietämättömyyteen, koska asia oli ollut esillä jo kauan ennen tilanteen eskaloitumista fyysiseksi väkivallaksi. Ja siksi oikeuden antamaan tuomioon johtaneet tapahtumat olisi pitänyt kyetä estämään.
En tässä tietenkään pyri puolustelemaan kiusatun pojan kiusaajaansa kohdistamaa väkivaltaa, mutta näen kylläkin kiusaajan rikoksen paljon suuremmaksi kuin nyt rangaistun henkilön. Suurimman konnan viitan asetan kuitenkin koululaitoksen aikuisille ihmisille, jotka - tästäkin jutusta päätellen - eivät vieläkään ota koulukiusaamista tosissaan, vaikka asiasta on puhuttu jo ainakin puoli vuosisataa.
* * *
En myöskään jaksa oikein puolustella suomalaista oikeuslaitosta - tai niitä lakeja, joita se tulkitsee. Olaus Petrin mukaan "se mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei saata olla lakikaan". Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kuitenkin täysin kohtuutonta se, että pitkäaikaista kiusaamista harjoittanut nuori pääsi jutusta kuin koira veräjästä ja hänen uhrinsa sai rangaistuksen.
Ja kuitenkin - oikeuden ja kohtuuden mukaan - juuri kiusaajan olisi pitänyt joutua vähintäänkin korvausvelvolliseksi kiusatun elämän tekemisestä helvetiksi.
Lisäksi koulun olisi pitänyt huolehtia kiusaajan viemisestä mielenterveydellisiin tutkimuksiin, joissa olisi selvitetty syyt hänen kyvyttömyyteensä toimia sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ihmisten parissa. Näin saatua diagnoosia olisi lisäksi pitänyt seurata psykiatrinen hoito, jotta kiusaaja kykenisi jatkossa toimimaan rakentavana yhteiskunnan jäsenenä. Eikä näitä toimenpiteitä pitäisi katsoa rangaistuksena vaan nimenomaisesti kiusaajaa auttavina asioina.
Olisi myös ollut vähintäänkin oikein ja kohtuullista, että niiden opettajien toiminta, joille kiusattu oli kertonut kiusaamisesta, olisi tutkittu perusteellisesti. Ja mikäli siinä olisi ollut huomautettavaa, olisi siitä tullut heille - ja asiasta viime kädessä vastuussa olevalle rehtorille - jonkinlainen seuraus sekä tarvittaessa lisäkoulutusta, jonka tavoitteena olisi parantaa heidän valmiuttaan käsitellä vaikeita asioita.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuntavaalien voittajilta kaivataan kouluvastauksia
Koulujen haaste syntyy köyhistä vaan ei työväenluokkaisista oppilaista
Koulut alkoivat - ja samalla myös kiusaaminen
Eilisaamuna Elokapina vandalisoi yhdessä ruotsalaisen Återställ Våtmarker -ryhmän kanssa Suomen historiallisesti arvokasta eduskuntataloa saadakseen näkyvyyttä poliittisille näkemyksilleen. Tämän takia en käsittele heidän tavoitteitaan tässä kirjoituksessa, vaan esitän lyhyesti oman mielipiteeni heidän toiminnastaan.
Eduskuntatalon vahingoittaminen oli suora hyökkäys Suomen demokratiaa vastaan, koska elokapinalaiset halusivat teollaan ohittaa kansan valitsemien edustajien tekemät päätökset asiassa, jossa heidän poliittinen näkemyksensä edustaa vain pienen kansanosan näkemystä. Toisin sanoen, he harjoittivat vandalismia, koska eivät hyväksyneet demokraattisen päätöksenteon lopputulosta.
Tällainen ei ole hyväksyttävää edes Elokapinan aktivisteille tai heidän mukanaan olleille ruotsalaisille, eikä heillä ole - eikä pidä olla - diktatorista oikeutta päättää kansakunnan yhteisistä asioista. Sen sijaan heidän vandalisminsa tekee heistä rikollisia vallananastajia, jotka tulee tuomita teoistaan ankarimpien lain sallimien rangaistusten mukaan - jopa vankeuteen - sekä asettaa taloudellisesti vastuuseen vahingoista, joiden kustannusten on arvioitu ylittävän 10 000 euroa.
Tässä yhteydessä Kone Oyj:n perustama Koneen säätiö on joutunut kummalliseen tilanteeseen. Se on rahoittanut Elokapinan toimintaa 200 000 eurolla, mikä ainakin julkisen mielipiteen silmissä tekee siitä osittain vastuullisen tapahtuneesta. Eikä tässä suhteessa tilannetta auta - vaan pahentaa - se, että säätiö pyrki väistämään vastuunsa virheestään kertoessaan myöntämänsä rahoituksen olevan tarkoitettu muuhun kuin eduskuntatalon vahingoittamiseen.
Siksi odotan säätiön pahoittelevan eilistä ulostuloaan ja ottavan vastuun virheellisestä rahoituspäätöksestään edes tänään. Lisäksi sen tulisi julkisesti ilmoittaa lopettavansa Elokapinan rahoitus välittömästi, kieltäytyä osallistumasta aktivistien aiheuttamien vahinkojen maksamiseen ja tuomita heidän harjoittamansa vandalismi yksiselitteisesti.
Katseeni kohdistuu myös Kone Oyj:hin, vaikka se ei olekaan suoraan vastuussa säätiönsä toimista. Olisi nimittäin hyvä, jos yhtiökin tuomitsisi tapauksen ja tavalla tai toisella nuhtelisi säätiötään sen holtittomasta varojen käytöstä. Tämä tietenkin vain siinä tapauksessa, että yhtiö tukee edustuksellista demokratiaa eikä tunne sympatiaa rikollisia kohtaan – kuten oletan - ja silloinkin vain, jos yritys pitää kansainvälisestä mainettaan arvossa.
Lopuksi totean, etten usko eilisen teon lisäävän elokapinalaisten tavoitteiden hyväksyttävyyttä tavallisen kansan keskuudessa. Sen sijaan luulen – ja jopa toivon – että se kääntyy heitä itseään vastaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Professorin ja Teemu Selänteen välinen suhde
Yle antoi palstatilaa Elokapinalle, mutta olisiko sitä tarjolla myös Uusheräykselle tai Suomen sisulle?
Elokapinalaiset osoittivat, etteivät he hyväksy ihmisten tasa-arvoa
Kirjoitin eilen EU:n sosiaalisen ilmastorahaston luonteesta suomalaisten kalliina lahjana muille EU-maille. Tänä aamuna jouduin puolestaan vääntelemään kelloja ns. normaaliaikaan, koska EU-päättäjät eivät ole halunneet luopua tästä järjettömyydestä, vaikka se aiheuttaa mm. terveyteen liittyviä ongelmia ja jopa lisää ennenaikaisia kuolemia.
Kellojen siirtelyn lopettaminen on ollut erityisesti Suomen ajama asia. Lisäksi sille on vankka EU-kansalaisten tuki. Siksi maamme nykyisenkin hallituksen tulisi luoda Unionin kankealle koneistolle painetta asian hoitamiseksi.
Olisi hienoa, jos Suomen hallituksen edustajat lopettaisivat EU-ympyröissä pitämänsä puheenvuorot roomalaisen valtiomiehen Caton esimerkin mukaisesti ilmoittamalla, että "muuten olen sitä mieltä, että kellojen siirtelyn on loputtava". Tätä sanomaa voisi myös tehostaa asettamalla kellonsiirtelyn lopettamisen ehdoksi jonkin EU:lle merkittävän, mutta meille yhdentekevän, päätöksen hyväksymiselle. Toisin sanoen tehdä tällaisesta asiasta vipuvarsi, jolla EU-koneisto väännetään järjen käyttämiseen.
Alussa mainitsemani EU:n sosiaalinen ilmastorahasto ei ole Suomelle yhdentekevä, mutta EU-tuomioistuimen Puolalle määräämä sakko on sellainen. Siksi Suomen tulisi ilmoittaa vastustavansa sakon perimistä Puolalta siihen asti, kunnes EU lopettaa kellonsiirtelyn.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voisiko eduskunta tehdä EU:n hallintoeliitin vastaisen päätöksen?
Kykeneekö EU mihinkään?
Mitä kellofarssi kertoo EU:n päätöksentekokyvystä?
Itse kukin suomalainen lienee seurannut yhteiskuntamme kulttuurista muutosta. Kuka hyvillään ja kuka vähemmän hyvillään.
Tänään saimme hiljaiseksi vetävän merkin tuosta muutoksesta, kun polkupyöräilevä mies löi nyrkillä naisen kiskoille Helsingin rautatieasemalla. Poliisin julkaiseman kuvan perusteella arvioituna mies ei vaikuta kantasuomalaiselta, kuten ei myöskään käyttäytymisensä perusteella.
* * *
Toisen esimerkin tarjosi Ilta-Sanomat, jonka julkaiseman uutisen mukaan vuonna 2015 Suomeen saapunut turvapaikanhakija oli valehdellut henkilötietonsa kotimaata myöden. Sen jälkeen hän oli tehtaillut ensin väärällä ja lopulta oikealla henkilöllisyydellään uusia turvapaikanhakuja nauttien suomalaisen veronmaksajan kustantamasta ylöspidosta.
Mies sai kuitenkin pienet sakot ja Maahanmuuttoviraston 84 516 euron laskun väärin perustein saamistaan vastaanottopalveluista - joita hän tuskin koskaan maksaa ainakaan omalla työllään. Tähän mennessä ei siis sen kummempaa uutista, koska eihän paperinsa kadottaneiden turvapaikanhakijoiden henkilöllisyys ole muutenkaan ollut selvää, ja nytkin se selvisi vain, koska mies teki hakemuksen omalla nimellään.
Uutiseksi Ilta-Sanomien juttu muuttui kuitenkin, kun kaiken tämän seurauksena miehen viimeisintä turvapaikkahakemusta ei hylätty saman tien, vaan se on edelleen käsittelyssä. Nähtäväksi - vaan tuskin koko kansalle uutisoitavaksi - jää se, tärppääkö tällä kertaa.
Yhteiskunnallinen muutos tässä asiassa piilee siinä, että maamme viranomaisten huijaaminen näyttäisi olevan sallittua ja jopa niin suotavaa, että sen jälkeen mahdollisuus saada turvapaikka ei suinkaan katoa. Hakeehan henkilö nyt usean huiputusyrityksen jälkeen suojelua omalla nimellään - tosin edelle kirjoittamieni tapahtumien jälkeen mieleeni nousi epäilys siitä, mahtavatko sen saamiseksi esitetyt perusteet olla tälläkään kertaa rehellisiä.
* * *
Kolmas yhteiskunnan muutoksesta kertonut uutinen oli Ylellä. Sen mukaan poliisiauto oli joutunut Haminassa nuorisojoukon - jonka laatua ei tarkemmin määritelty - kynsiin siten, että mm. rekisterikilpi oli viety. Myös pulloja oli heitelty ja poliisiautoja potkittu.
Nähtäväksi jää, kuulemmeko tästä tapauksesta tarkempaa tietoa. Joka tapauksessa on syytä panna merkille, ettei tällaisia uutisia näkynyt minun nuoruudessani. Kertooko se sitten nuorison muuttuneesta käyttäytymisestä vai medioiden julkaisupolitiikan vapautumisesta - se jää toistaiseksi nähtäväksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itähelsinkiläisiä nuoria
Väkivaltaiset somalinaiset
Koskelan tapaus kielii yhteiskunnan epäonnistumisesta