Lisääkö terrorismin tukeminen Ruotsin vasemmistopuolueen kannatusta?

Yle kertoi, että ruotsalaiset vasemmistopoliitikot olivat lähettäneet kannustavia kirjeitä Israelin vangitsemille palestiinalaisterrorristeille. Yksi kirjeen saaneista oli Ahmad al-Moghrabi, joka oli määrännyt perhejuhlaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli yksitoista ihmistä mukaan luettuna kaksi pikkulasta.

Ruotsalaiset olivat pyytäneet ja saaneet maassaan asuvilta palestiinalaisilta listan henkilöistä, joille kirjeen voisi lähettää. Ja nämä olivat toimittaneet heille sellaisen, jossa oli mukana terroristeja. 

Nyt ruotsalaispoliitikot sitten pahoittelevat tapahtunutta ja syyttävät palestiinalaisia virheestään. Tosiasia kuitenkin lienee, ettei edes Israelissa ihmisiä suljeta vankilaan – ainakaan pitkäksi aikaa – ilman hyvää syytä. Ei edes palestiinalaisia. 

Nähtäväksi jää, vaikuttaako tapahtunut jollain tavalla ruotsalaisen vasemmistopuolueen kannatukseen. Ja jos vaikuttaa, niin tapahtuuko se heidän kannaltaan positiivisesti vai negatiivisesti – eli löytyykö maahanmuuttajataustaisista ruotsalaisista terrorismia tukevaa henkeä, vai ovatko he jo omaksuneet länsimaisen käsityksen, jonka mukaan terrorismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tanskalainen todellisuus ja Teemu Keskisarja

Ruokakriisi, joukkoampuminen ja retoriikkaa

Poliittisesti oikeaoppinen blogimerkintä

YK:n pääsihteeri onnitteli Iranin islamistihallintoa

Kuten me kaikki tiedämme, on Iranin islamistinen hallinto tappanut brutaalilla tavalla tuhansia mielensoittajia viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa. Lisäksi se on rahoittanut ja tukenut Lähi-idässä toimivia terroristijärjestöjä kuten Hamasia ja Hizbollahia, jotka ovat omalta osaltaan tappaneet siviilejä Israelissa. Eikä tietenkään sovi väheksyä maan johdon ansioita iranilaisten naisten pakkosäkittämisessä ja sen aiheuttamassa jokapäiväisessä kärsimyksessä.

Tämä kaikki ei ole estänyt Iranin jäsenyyttä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Eikä se estänyt YK:n pääsihteeriä Antonio Guterrezia lähettämästä Iranin hallinnolle onnittelukirjettä eilen, islamilaisen vallankumouksen voiton vuosipäivänä. Kirjeessään maailmanjärjestön pääsihteeri onnitteli nimeltä Iranin presidentti Masoud Pezeshkiania. 

Kirjeessään Guterrez kuvaili päivää myös tilaisuudeksi pohtia maan polkua, roolia ja panosta kansainväliselle yhteisölle ja kutsui iranilaiset globaaliin yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Ja osoitti näin täydellistä kyvyttömyyttä maailmanjärjestön johtajana.

Tokihan Antonio Guterrez on jo aiemmin osoittautunut kelvottomaksi, mutta juuri omaa kansalaisiaan joukoittain teloittaneen terroristihallinoon onnitteleminen on suorastaan hävytön teko. Ja samalla se vie viimeisenkin rippeen YK:n uskottavuudesta maailmanpolitiikan toimijana. 

Aiemopia ajatuksia samasta aihepiiristä:
YK:sta ei ole rauhan, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden tai ihmisoikeuksien edistäjäksi
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista
Maduron kausi loppu, eikä sen perään jäänyt haikailemaan kuin YK:n Antonio Guterrez

Mika Meranon kritiikki ja Suomen Akatemian velvollisuus

Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano julkisti eilen pamfletin, jossa arvioidaan suomalaisen – lähinnä Suomen Akatemian – tiedepolitiikkaa. Sen perimmäinen sanoma on, että lähinnä, mutta ei pelkästään, humanististen tieteiden julkiseen rahoitukseen on sekoittunut wokeltavaa politiikkaa, minkä seurauksena rahoitettavaksi on päätynyt kelvottomia hankkeita. 

Koska pamfletti herätti jo etukäteen keskustelua, jonka seurauksena Suomen Akatemia lähetti jopa jonkinlaisen varoituskirjeen tutkijoille, ajattelin nostaa tässä esille Meranon oman pääviestin suomalaiselle tiedeyhteisölle. Minun ymmärtääkseni se kuuluu näin: tiede on erittäin tärkeää ja siksi tutkijoiden tulisi ottaa vastuu omien tieteenalojensa uskottavuudesta vaatimalla poliittisesti värittyneiden agendatutkimusten poistamista julkisen rahoituksen piiristä.

Lisäksi Merano vaati, että tutkimusrahoituksen viime kädessä veroistaan kustantavalla tavallisella kansalla tulee olla mahdollisuus ymmärtää, mitä heidän rahoillaan on tehty ja saavutettu. Ja siksi jokaisen rahoitetun hankkeen tuloksista ja merkityksestä tulisi saattaa julkisesti nähtäväksi kansantajuinen raportti. 

* * *

Nähtäväksi jää, onko Meranon pamfletilla vaikutusta Suomen Akatemian toimintaan. Omalta osaltani totean, että hänen ulostulonsa on hyvin perusteltu ja sellaisena sen soisi tulevan huomioiduksi suomalaisessa tiedepolitiikassa. 

Siksi pamfletissa listatuksi tulleiden – kelvottomiksi väitettyjen – hankkeiden vetäjillä ja rahoituspäätökset tehneellä Suomen Akatemialla on suorastaan velvollisuus tulla puolustamaan tekemisiään. Siis kertomaan miksi rahoitetut hankkeet olivat tärkeitä suomalaiselle ja kansainväliselle tiedeyhteisölle, minkälaista tieteellistä tietoa niillä haluttiin saavuttaa ja miten niiden löydöksiä oli tarkoitus hyödyntää. Tai vaihtoehtoisesti tunnustaa, että Meranon kritiikki oli aiheellista. 

Ihan lopuksi totean, että olen johtanut Suomen Akatemian rahoittamia projekteja, joten tiedän, että ainakin minua rahoittaneet toimikunnat ovat aina vaatineet tuomaan esille edellä mainitsemani asiat sekä tutkimussuunnitelmaan että myös hankkeen loppuraporttiin. Siten tämän tehtävän, eli näiden asioiden viestiminen kansantajuisella kielellä, ei pitäisi olla kenellekään tutkijalle – tai edes Suomen Akatemian toimihenkilöille – kovin vaativa tehtävä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijatohtori Daria Krivonos, kansanedustaja Wille Rydman ja Suomen Akatemian tehtävä
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta
Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana

Halla-aho älyllisesti rehellisenä

USA:n presidentti Joe Biden kehotti maansa kansalaisia poistumaan Ukrainasta sodan uhan takia. Samalla hän kertoi, ettei olisi valmis lähettämään sotilaita pelastamaan maasta pakenevia yhdysvaltalaisia, koska kyseessä olisi "maailmansota, jos amerikkalaiset ja Venäjä alkavat ampua toisiaan kohti".

Maan ulkoministeri Antony Blinken puolestaan varoitti, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mahdollinen jo parhaillaan käynnissä olevien talviolympialaisten aikana. Venäläisten tiedottaja puolestaan ilmoitti maansa johdon olevan tyytymätön länsimaiden reaktioon heidän lähettämäänsä kiristyskirjeeseen.

Tämän kaiken seurauksena monet länsimaat - Suomi mukaan luettuna - kehottivat kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta. Elämme siis jännittäviä aikoja muutenkin kuin pelkästän meneillään olevien urheilukilpailujen takia. 

Suomessa on samaan vyyhteen liittyen vaihtunut ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja. Siinä huonoa harkintakykyä osoittaneen Mika Niikon (ps) sijalle astui pitkään melkoisessa mediahiljaisuudessa ollut Jussi Halla-aho (ps), joka Ylen eilisessä aamulähetyksessä osoitti, miksi Perussuomalaiset nousivat hänen johdollaan takaisin maan suurten puolueiden joukkoon. 

Mestariksikin kutsuttu tuore valiokuntapuheenjohtaja nimittäin eritteli loogisesti ja rauhallisesti Venäjän ja länsimaiden kriisiytyneestä tilanteesta oleelliset seikat. Hänen mukaansa Venäjä vaatii asioita, joista ei kannata edes käydä neuvotteluja, koska niistä ei ole mahdollista tehdä kompromissia. 

Toisaalta hänen mukaansa Venäjän kanssa tulisi ylläpitää jatkuvasti keskusteluyhteyttä, vaikka länsimaiden ei olekaan syytä suostua sen vaatimuksiin. Ja samaan aikaan auttaa Ukrainaa nostamaan omaa puolustuskykyänsä, jotta sinne hyökkämisen kynnys nousisi venäläisille mahdollisimman korkeaksi.

Lisäksi hän totesi ilmeisesti ensimmäisenä ihmisenä, että Venäjän kovistelussa on nähtävissä argumentointivirheenäkin pidettyä ns. maalitolppien siirtelyä, joiden avulla se pyrkii pitämään kansainvälisen huomion poissa itselleen kiusallisista asioista. 

Samalla Halla-aho taisi älyllisesti rehellisellä, loogisesti oikeaan osuneella, ja valtiomiesmäisen rauhallisella puheenvuorollaan kääntää puolueensa Riikka Purran (ps) kaudella alakuloisen kannatuskehityksen jälleen kohti nousua. Ja ehkäpä samalla avata myös oman tiensä kohti presidentinvaaleja - mikäli hänen sitten aikanaan tekee mieli pyrkiä Sauli Niinistön seuraajaksi vuodesta 2024 alkaen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tietämättömyys mahdollistaa propagandan - ja propaganda estää hyvän elämän
Älyllistä epärehellisyyttä
Halla-aho otti kantaa väitteisiin