Perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka valtaa alaa: ensin SDP ja nyt Kokoomus

Vaalien lähestyessä näyttää siltä, että Perussuomalaisten jo pitkään harjoittama maahanmuuttopolitiikka saa kannatusta yhä laajemmin myös muiden puolueiden parissa. Muistamme äskettäiset SDP:n linjaukset ja nyt on avautunut myös Kokoomuksen Antti Häkkänen. 

Hänen mukaansa "Suomen ikääntyvä väestö tarvitsee lisää työntekijöitä. Sen ei kuitenkaan pidä tapahtua sinisilmäisesti. Meidän pitää varmistaa, että kyse on yhteiskuntaa hyödyttävästä työnteosta. Jos esimerkiksi henkilö tekee hyvin vähän töitä ja elää muuten sosiaaliturvan varassa, järjestelmä ei toimi tarkoituksenmukaisesti."

Sekä edelleen, että "tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka tekevät töitä, hakevat töitä, kouluttautuvat, maksavat veroja ja osallistuvat yhteiskuntaan. Sen sijaan emme kannata sellaista maahanmuuttoa, jossa ihmiset tulevat maahan vailla realistisia mahdollisuuksia työllistyä ja päätyvät myöhemmin pysyvästi sosiaaliturvan varaan... Oikeistolaisessa maahanmuuttopolitiikassa korostuvat yksilön velvollisuudet."

* * *

Toki sekä SDP:n että Kokoomuksen linjaukset ovat edelleen heikommin jäsenneltyjä kuin Perussuomalaisten, mikä johtunee mielenmuutoksen äskettäisyydestä. Niinpä Häkkänenkin kertoi, että hän on "jo kymmenen vuotta korostanut, että maahan tulleiden vakaviin rikoksiin pitää suhtautua erittäin tiukasti. Mutta Suomi on oikeusvaltio. Ei voida toimia niin, että ihmisiä poistetaan maasta mielivaltaisesti ilman asianmukaista prosessia. Yhteiskunnan pitää perustua lakiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen, jotka selvittävät, mitä on tapahtunut ja kuka on syyllistynyt rikokseen."

Kommentti on sikäli outo, ettei kukaan valtakunnantason poliitikko ole vaatinutkaan ihmisten mielivaltaista karkottamista. Sen sijaan Joakim Vigelius (ps) esitti aiemmin tällä viikolla, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin automaattisesti Suomesta – oikeuden päätöksen jälkeen – eikä heille annettaisi enää mahdollisuutta vedota Maahanmuuttovirastoon välttyäkseen maasta poistamiselta. 

* * *

Nähtäväksi siis jää, miten SDP:n ja Kokoomuksen linjaukset vaikuttavat suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ensi vuoden vaalien jälkeen. Ovatko nyt kuulleet puheet pelkkää vaaliretoriikkaa, vai ovatko niiden uudet linjaukset todellisia? 

Jonkinlainen muutos on kuitenkin joka tapauksessa tapahtunut, sillä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) totesi aiemmin kesällä, että hänen parin vuosikymmenen takaisissa – tuolloin radikaaleina pidetyissä blogimerkinnöissä – "puhutaan itsestäänselvyyksistä", koska "yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt. Ne asiat eivät todellakaan olleet siinä vaiheessa itsestäänselviä, ainakaan yleisen tai julkisen keskustelun näkökulmasta."

Toivottavasti tämä kaikki tarkoittaa sitä, että suomalainen maahanmuuttopolitiikkaan tällä hallituskaudella tullut muutos jää pysyväksi, ja sen yhteiskunnan kannalta haitallisia käytäntöjä karsitaan edelleen, eikä tällä hallituskaudella korjattuja järjettömyyksiä edes harkita palautettaviksi. Äänestäjän kannalta on toki selvää, että varminta on edelleen äänestää sitä puoluetta, joka on saanut aikaan edellä kuvaamani laajenevan yhteiskuntapoliittisen muutoksen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaajien ja murhaajien maasta karkottaminen on äänestäjien käsissä
Vaikeuksien kautta voittoon sekä urheilussa että suomalaisessa yhteiskunnassa
Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä

Raiskaajien ja murhaajien maasta karkottaminen on äänestäjien käsissä

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esitti eilen, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin automaattisesti Suomesta. Toisin sanoen hän kannatti ajatusta siitä, etteivät raiskaajat ja murhaajat voisi enää vedota Maahanmuuttovirastoon välttyäkseen maasta poistamiselta. 

Ehdotus on tietenkin hyvä ja kannatettava, ja tuntuu suorastaan hämmästyttävältä, että tällaista asiaa edes tarvitsee esittää. Luulisihan luottamuksen pettäneen ihmisen karkottamisen olevan itsestäänselvyys – ja aivan erityisesti sellaisten maahanmuuttajien kohdalta, joiden peruste oleskella maassamme perustuu vainolta suojaamiseen. 

Näin kuitenkin on, sillä asiasta kertoneen uutisen mukaan vielä muutama vuosi sitten lähes puolet rikosten perusteella karkotettavista ulkomaalaisista vältti maastapoistamisen vedottuaan Maahanmuuttovirastoon. Toki voidaan kysyä, että onko vika nykyisessä lainsäädännössä vai sen tulkinnassa, koska lukema näyttää elävän hallitusten maahanmuuttoasenteiden mukaan.

* * *

Nähtäväksi joka tapauksessa jää, mitä Vigeliuksen ehdotukselle tapahtuu, sillä se tuskin toteutuu nykyisen hallituksen jäljellä olevan – reilusti alle vuoden mittaisen – valtakauden aikana. Kuten demokratiaan kuuluu, tämänkin asian ratkaisevat suomalaiset äänestäjät. 

Mikäli he äänestävät SDP:n suurimmaksi puolueeksi – kuten juuri nyt näyttäisi – pääsee puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman määrittelemään hallitusohjelman päälinjauksista. Enkä jaksa uskoa, että se siinä tilanteessa olisi ensimmäisenä kiristämässä maahanmuuttolainsäädäntöä, vaikka viime viikon vaalipuheiden perusteella näin voisikin kuvitella. Ei ainakaan siinä tapauksessa, että hallitusta koottaisiin punamullan varaan. 

Tässä yhteydessä on syytä huomata erityisesti, että – Vigeliuksen sanoin – "kun näitä asioita on nyt äänestetty eduskunnassa läpi, niin SDP:hän on vastustanut niitä, kuten puolue on vastustanut liki jokaista maahanmuuton tiukennusta". Toki itse kukin voi harjoittaa toiveajattelua, mutta realisti turvaa pikemminkin poliittisiin näyttöihin kuin höttöiseen vaalipropagandaan. 

Siksi juuri nyt näyttää siltä, että monet maahanmuuttajaraiskaajat ja -murhaajat saavat jatkossakin jäädä Maahanmuuttoviraston päätöksellä tänne Pohjantähden alle, ja aiheuttaa vaaraa täällä eläville ihmisille. Eikä asiaa muuta kuin se, että suomalaiset sittenkin päättäisivät vaaliuurnilla toisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen
SDP teki epäuskottavan esityksen

Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi

Petteri Orpon (kok) hallitus toi eilen eduskunnan hyväksyttäväksi peräti kolme lakiesitystä. Tästä syystä niiden valmistelua johtanut ja eduskunnassa asian esitellyt sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen, että "meillä on tällainen maahanmuuton supertorstai". 

Lakiesitysten tarkoituksena on järkeistää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ottamalla käyttöön kansalaisuuskoe, tehostamalla laittomasti maassa olevien karkottamista ja maahantulokieltoa sekä hyödyntämällä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Kansalaisuuskokeen tarkoituksena on varmistaa, ettei Suomen kansalaisuutta myönnetä ilman hakijan perehtyneisyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tosin tentin läpäistäkseen kansalaisuuutta hakevan henkilön osaamisen ei tarvitse olla kovin kummoista, sillä monivalintakokeen läpäisyyn riittää jo se, että onnistuu valitsemaan oikean vaihtoehdon seitsemään kymmenestä kysymyksestä.

Sisäministerin mukaan hallitus "edellyttää henkilöiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta, aktiivisuutta tehdä asioita tavalla, jota laissa edellytetään". Ja siksi kotouttamisrahoja suunnataan jatkossa entistä tarkemmin Suomen kansalliskielten opetukseen – mistä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. 

Maasta karkottamisen osalta hallitus pyrkii siihen, että karkotuspäätökset saataisin toteutettua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin. Lisäksi maahantulokiellon perusteeksi lisätään kansallisen turvallisuuden vaarantaminen – tämä koskee myös EU:n alueelta Suomeen pyrkiviä henkilöitä. 

Kolmas muutos on lähinnä tekninen. Siinä pannaan toimeen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin siirtämisen Unionin ulkopuoliseen maahan. Mainio asia tämäkin, kunhan tulevaisuus vain tulisi ennen kuin on myöhäistä.

* * *

Minun nähdäkseni kaikki hallituksen eiliset esitykset ovat hyviä ja tarpeellisia – elleivät suorastaan välttämättömiä – edellytyksiä sille, että maahanmuutto muuttuisi nykyisestä taakasta Suomen kannalta järkeväksi. Ja siksi on syytä tarkkailla, miten eduskunta suhtautuu niihin. 

Lienee tietenkin odotettavissa, että laitavasemmiston kansanedustajat suhtautuvat ainakin osaan esityksistä kielteisesti. Jos ja kun näin käy, se ei muuta Vasemmistoliitosta ja Vihreistä jo aiemmin syntynyttä kuvaa maassamme marssivana viidentenä kolonnana. 

Sen sijaan on jännittävää seurata, mitä tapahtuu hallituksen sisällä – erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmissä – sekä opposition pääpuolueissa SDP:ssä ja Keskustassa. Löytyykö niistäkin – ja jos löytyy, kuinka useita – halukkaita osallistumaan viidennen kolonnan toimintaan. 

* * *

Sivumennen sanoen ja aiheeseen väljästi liittyen: kansanedustaja Joakim Vigelius (ps) lohkaisi eilen sosiaalisessa mediassa varsin sattuvasti. Hän nimittäin laukaisi, että "On melkoinen veivaus, että ensin houkutellaan maailmalta pienituloisia pienituloisiksi Suomeen ja sitten ihmetellään, miten suuresti pienituloisuus onkaan kasvanut".

Tämän ihmetyksen näyttäisi jakavan myös professori Heikki Hiilamo, joka totesi maahanmuuton olevan köyhyyden lisääntymisessä "merkittävä tekijä. Työmarkkinoilla on tapahtunut muutos, jossa matalapalkka-ammateissa on yhä enemmän maahanmuuttajia". 

Lisäksi professori totesi asiaan vaikuttavan myös sen, että maahanmuuttajat asuvat isolta osin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat suhteellisen isot. Mitäpä tähän enää lisäämään mitään muuta kuin, sen, että meillä julkinen valta suorastaan kannustaa tähän tarjoamalla erilaisia vastikkeettomia tukia myös muiden maiden kansalaisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Terrorismivaroitus
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Vastuutonta rahankäyttöä EU:ssa ja Tampereella

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps) kertoi käyneensä Ghanassa tutustumassa rokotetehtaaseen, jonka rakentamiseen oli käytetty kymmeniä miljoonia euroja EU:n varoja. Hänen mukaansa "näky paikan päällä oli lohduton. Rokotevalmistuksesta ei ollut tietoakaan. Paikan päällä ei ollut edes valmista rakennusta, saatikka työmiehiä mailla halmeilla."

Ghanalaiset olivat vuonna 2023 kertoneet, että projekti saataisiin valmiiksi vuonna 2024 ja ensimmäiset rokotteet saataisiin valmistettua tämän vuoden aikana. Näin ei tule käymään, mutta europarlamentaarikolle oli vakuutettu, että kaikki asiat ovat hyvin, kunhan vain EU:sta saataisiin lisää rahaa. 

Kyseessä on EU:n Global Gateway -strategian niin sanottu lippulaivahanke, joten sitä on pidetty erityisen tärkeänä osana kehitysyhteistyötä. Valitettavasti näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että toivottujen tulosten sijaan lopputuloksena näyttäisi olevan korruption kukkasen kukoistus. 

Tämä ei tietenkään ole mitään uutta Afrikassa eikä muissakaan kehitysmaissa. Sen sijaan kyse on pikemminkin vakiintuneista toimintatavoista, jotka ovat yksi tärkeä syy sille säännönmukaiselle ilmiölle, jossa kehitysmaihin viety ilmainen raha johtaa pikemminkin eliitin rikastumiseen kuin kansan elinolosuhteiden paranemiseen. Lahjoittaja puolestaan saa palkakseen hyvän omantunnon – jos saa.

Ikävintä on, ettei tämä ole mitenkään uusi asia – tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Uusi tieto ei ole myöskään se, ettei kymmeniä vuosia jatkununut kehitysapu länsimaista Afrikkaan ole nostanut siellä ensimmäistäkään valtiota kukoistukseen. Eli kyse on ollut pikemminkin veronmaksajien varojen vastuuttomasta käytöstä kuin humanitaarisesta avusta.

* * *

Toki julkista rahaa käytetään vastuuttomasti myös Suomessa. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että Joakim Vigelius (ps) kertoi sosiaalisessa mediassa kovia leikkauksia varojensa käyttöön tehneen Tampereen lähettävän pormestarinsa Ilmari Nurmisen (sd) päätöksellä 50 000 euroa Gazaan. 

Kokoomuslaisen valtuutetun Mats Uotilan mukaan avustus maksetaan pormestarin harkinnanvaraisesta määrärahasta, jonka käytöstä pormestari tekee viranhaltijapäätöksen. Hänen mukaansa "avun myöntäminen Gazaan luo ennakkotapauksen kaupungin toiminnan laajentumisesta humanitäärisen avun antamiseen. Tämä toiminta ei kuulu kaupunkien vastuulle, vaan on vakiintuneesti Suomen valtion tehtävä, jollaisena se tulisi pitää."

50 000 euroa ei tietenkään ole mitenkään merkittävä summa suuren kaupungin varainkäytössä. Toisaalta se on summa, joka vastaa suunnilleen yhden kaupungin äskettäin irtisanotun työntekijän vuosipalkkaa. Jäin vain miettimään, että mitähän irtisanotut mahtavat tästä ajatella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskottavantuntuista propagandaa
Poliittinen peli
Hyvän omantunnon ostamisesta

Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan  EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Kyse ei ole ihan pienistä rahoista, vaan esimerkiksi lukiovuoden hinnaksi voi tulla yli 10 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisen koulutuksen opintojen harjoittajista oli vuonna 2022 noin 35 000 ja lukiolaisista noin 3 400 ulkomaiden kansalaisia. Näissä luvuissa ovat mukana myös EU- ja ETA-maista tulleet, joita lainmuutos ei koske. Ammattikouluissa oli eniten virolaisia (non 4 500), venäläisiä (noin 4 500), irakilaisia (noin 3 500), afgaaneja (noin 2 200) ja filippiiniläisiä (noin 2 000).  

Esitystä vastaan äänestivät eduskunnassa laitavasemmiston eli Vihreiden ja Vasemmistoliiton lisäksi Keskusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä puolueen äänestäjät mahtavat ajatella asiasta aikana, jolloin julkisia palveluita on leikattu ja tullaan leikkaamaan jatkossakin kovalla kädellä – ellei ulkomaalaisten, niin sitten suomalaisten palveluista. 

Tätä ihmetteli myös kansanedustaja Joakim Vigelius, joka totesi lisäksi – aivan oikein – että "Suomi ei voi olla koko maailman koulutuskeskus eikä sen enempää globaali sosiaalitoimisto, terveyskeskus, hoivakoti tai vankilakaan. Rahat eivät riitä, jos palveltavien määrä laajenee jokaiselle rajat ylittäneelle vailla ehtoja, maksuja tai vastuita."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulu on oppimista varten
Helsinkiläisille lapsille ja nuorille vain kolme liharuokaa kahdessa viikossa?

Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan

Ylen hallituksen puheenjohtajan epäasialliset puhelut

Yksi tärkeimmistä Yleisradion olemassaolon perusteista on poliittisesti neutraalin uutisoinnin tarve suomalaisessa yhteiskunnassa. Jostain syystä tätä ei ole kuitenkaan ymmärretty verorahoitteisessa mediassamme, vaan sen toimituskunta on varsin usein sortunut esittelemään omia yhteiskunnallisia - arvoliberaaleja ja vasemmistolaisia - näkemyksiään (esimerkki ja toinen) . 

Tämän seurauksena esimerkiksi allekirjoittanut on alkanut epäillä Yleen tarpeellisuutta nykyisessä muodossaan ja koossaan. Viehän sen pyörittäminen vuosittain yli puoli miljardia euroa valtion kansalaisiltaan keräämää varallisuutta. Siis noin sata euroa jokaista suomalaista kohti. 

Petteri Orpon (kok) hallitus on tunnetusti tekemässä Suomen kroonisesti alijäämäiseen budjettiin monenlaisia leikkauksia. Se näkyy tietenkin erityisesti vähätuloisten ihmisten arjessa, eikä ole merkityksetöntä myöskään esimerkiksi keskiluokkaisten ihmisten terveydenhuollossa tai lasten koulutuksessa. 

Näistä syistä on erinomaista, että hallitus on asettanut poliittisen työryhmän pohtimaan Ylen rahoituksen tulevaisuutta. Ja sikäli kuin omasta kokemuksestani tiedän, hankkivat tällaiset työryhmät tarvitsemaansa asiantuntijatietoa pyytämällä sitä erilaisilta tahoilta, kuten aiheeseen perehtyneiltä tutkijoilta. 

Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen ei kuitenkaan ole malttanut odottaa mahdollista kutsua, vaan on katsonut asiakseen ryhtyä painostamaan työryhmän jäseniä omilla yhteydenotoillaan. Ensin ryhmän varajäsen, kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk), kertoi saaneensa Apuselta puhelun, jossa oli kritisoitu hänen sosiaalisessa mediassa esittämäänsä positiivista suhtautumista valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) viestiin sekä hänen ehdotustaan Ylen budjetin leikkaamisesta. 

Myöhemmin kävi ilmi myös, että Apunen oli jo aiemmin ollut yhteyksissä toiseenkin työryhmän jäseneen, kansanedustaja Joakim Vigeliukseen (ps). Tämä tapahtui syksyllä, jolloin Apunen "alkoi poikkeuksellisen suorasukaiseen sävyyn tivata, miksi perussuomalaiset ovat niin ´Yle-vihamielisiä´ ja arvosteli PS:n esittämien Yle-leikkausten suuruutta". Vigelius oli juuri sitä ennen tullut nimitetyksi työryhmään.

Nähtäväksi jää, miten tämä kaikki vaikuttaa - vai vaikuttaako mitenkään - työryhmän linjauksiin. Yleisellä tasolla on kuitenkin selvää, että 1) Ylen budjetti ei voi olla erityisasemassa silloin, kun pohditaan tavalliselle suomalaiselle kohdistettavan verotaakan kokonaissuuruutta eikä 2) yhtiön toimituskunnan krooninen kyvyttömyys täyttää sen olemassaolen tärkeimmän perusteen vaatimuksia päivittäisessä toiminnassaan ainakaan oikeuta Ylestä kansalaisille koituvan verotaakaan säilyttämistä entisellään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen johto on saatettava vastuuseen eilen nähdystä performanssista
Vihreät ovat saaneet ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä loppuvuonna 2021
MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

SDP teki epäuskottavan esityksen

Viime hallituskaudella Suomen talouden alasajon toteuttanut Suomen sosialidemokraattinen puolue esitteli eilen omaa vaihtoehtoaan tilanteen korjaamiseksi. Sen kyhäämä lista on kieltämättä ajatuksia herättävä.

Lyhyesti sanottuna SDP vähentäisi julkisen talouden menoja 2,7 miljardilla ja lisäisi sen tuloja 3,4 miljardilla eurolla. Tämä kuulostaa sinänsä aivan kohtuulliselta, mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että niiden lisäksi puolueella olisi tarkoitus etsiä julkiseen talouteen kolmen miljardin euron positiivista vaikutusta myöhemmin toukokuussa julkaistavilla rakenne-, työllisyys-, ja kasvutoimilla - eli se ei sittenkään tehnyt julkisen talouden tasapainottamisen kokonaisesitystä, vaikka mainostikin tekevänsä saman suuruiset yhdeksän miljardin euron sopeuttamistoimet kuin hallitus.

SDP:n ehdotukseen sisältyi hieman hallituksen esitystä pienempi yleisen arvonlisäveron korotus, jota täydennettäisiin virvoitusjuomaveron kaltaisella laajemmalla sokerivalmisteverolla. Lisäksi SDP korottaisi hallitusta enemmän kaivosveroa. 

SDP ilmoitti myös leikkaavansa yritystuista yhteensä 400 miljoonaa euroa. Tästä 150 miljoonan euron säästö syntyisi teollisuuden sähköistämistuen poistosta ja 250 miljoonaa euroa otettaisiin vähentämällä tasaisella juustohöylällä yritystukia.

* * *

SDP:n esitys herätti muutamia kommentteja hallituspuolueissa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) ihmetteli puolueen esityksen keskeneräisyyttä ja pyysi, että "viekää ne momenteille, jotta te voitte näyttää, että teillä on oikeasti vaihtoehto. Yhdet momentit löytyvät SDP:n kirjasta, ja ne ovat — yllätys, yllätys — veronkorotusmomentit, kolme ja puoli miljardia, jotka iskevät työhön ja yrittämiseen" toisin kuin hallituksen omat toimet, jotka pääministerin mukaan vastaavat sitä, miten Tanskan talous on saatu terveelle pohjalle. 

Kansanedustaja Joakim Vigelius (ps) puolestaan sanoi, että "väitätte sopeuttavanne tuhansia miljoonia toimilla, joita ette ole edes julkistaneet ja joiden lasketut työllisyysvaikutukset olette salanneet. Milloin te tuon vasemmistopopulismin sijaan esitätte uskottavat luvut taikaseinäsäästöjänne tukemaan".

Hän myös mainitsi, että valtion korkomenot ovat tänä vuonna noin 3,2 miljardia euroa eli noin 3,6 prosenttia koko budjetin loppusummasta. Ja muistutti samalla, että "kuitenkin vielä edellisellä hallituskaudella ministerinkin suusta väitettiin, että velan korot eivät koskaan nousisi".

Heitä säesti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), joka totesi SDP:n esityksestä, että "tämä on muutaman sivun powerpoint, jota te esitätte... Täällä ei ole ollenkaan avattu näitä lukuja, mistä nämä säästöt muodostuisivat, jos niitä täältä edes löytyy, ja tässä ainoa vakuuttava sarake on tämä tulosopeutus eli veronkorotusten pitkä lista. Varmasti jossain on siis aineisto, johon voi tutustua tämän powerpoint-aineiston lisäksi, koska tämä ei käytännössä ole minkään tasoinen vaihtoehto."

Kaiken kaikkiaan näyttääkin siltä, ettei SDP ole pystynyt tekemään uskottavaa suunnitelmaa oman pääministeriaikansa aikana romahtaneen julkisen talouden korjaamiseksi. 

Se vaatisi budjettileikkauksiin sellaista politiikkaa - kuten kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps) muotoili - "jossa toissijaisesta ja jopa haitallisesta leikataan ja julkisin varoin rahoitettuja toimintoja laitetaan vihdoinkin tärkeysjärjestykseen". Ja samaan aikaan kannustettaisiin yrityksiä ja kansalaisia taloudelliseen yritteliäisyyteen ja ahkeruuteen, jotta talous tuottaisi sellaiset tulot, joilla voitaisiin ylläpitää kansalaisten ensisijaisesti tarvitsemat ja toivomat hyvinvointipalvelut.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suuri osa suomalaisista äänestää vihervasemmistoa?
Lindmanin retoriikka toi tuulahduksen vuodelta 1918
Suomen ongelmat eivät ratkea ilman yhteistyötä

 

Terroristinen hyökkäys moskeijaan sekä harhaanjohtava Ylen uutinen

Muun muassa Vantaan sanomien julkaiseman uutisen mukaan Myyrmäessä sijaitsevan moskeijan ulko-oven ikkuna oli rikottu ja siitä oli heitetty sisälle jotain palavaa, joka oli aiheuttanut tulipalon. Se rajoittui onneksi pelkästään eteiseen, mutta aiheutti kuitenkin savuhaittoja.

On tietenkin selvää, ettei tällainen toiminta ole hyväksyttävää Suomen kaltaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa. Ja siksi on helppo yhtyä Uskontojen yhteistyöjärjestö Uskot-foorumin kannanottoon, jonka mukaan "tapaus ei loukkaa vain tiettyyn uskontokuntaan kuuluvia, vaan suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin ja perusoikeuksiin kuuluvaa uskonnonvapautta". 

Sen sijaan en vielä tässä vaiheessa ole valmis jakamaan foorumin johtajan näkemystä, jonka mukaan tapaus olisi "huolestuttava merkki kasvavasta islaminvastaisuudesta". Näin siksi, että tapauksen tutkinta on vasta alussa, eikä rikoksen tekijöistä ole toistaiseksi minkäänlaista tietoa.

Eli odotellaan nyt kuitenkin minkälaisiin johtopäätöksiin poliisi päätyy asiaa selvitellessään. En tarkoita tällä sitä, etteikö rikos voisi johtua islaminvastaisuudesta, mutta yhtä hyvin sen motiivina saattaa olla muslimiryhmien keskinäinen vihanpito. 

* * *

Yle kertoi eilen siitä maahanmuuttoon liittyvästä julistuksesta, jonka kirkot - mukaan lukien molemmat Suomen valtiokirkot - julkaisivat jokin aika sitten. Asia nousi julkisuuteen ilmeisesti siksi, että kansanedustaja Joakim Vigelius totesi sen edustavan tosiasiallisesti nykyistä sinisilmäisempää ja naiivimpaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Kirjoitin uskonmiesten julistuksesta itsekin muutama päivä sitten listaten kahdeksan seikkaa, jotka sisältyivät tähän uskonmiesten asiakirjaan. Ja sen muistaen jäin ihmettelemään Ylen uutista. 

Sen leipätekstissä nimittäin todettiin, että kirkot "nostavat vetoomuksessaan esiin esimerkiksi kansalaisuuden ehtojen kiristämisen, perheenyhdistämisen tiukentamisen ja vastaanottorahan pienentämisen". Esille nostettiin siis kolme kahdeksasta julkistuksessa mainitusta seikasta - eikä siitä ilmennyt, että uskonmiehet eivät pelkästään nostaneet esiin mainittuja asioita, vaan esittivät niihin liittyviä vaatimuksia.

Ylen juttu sisälsi  myös listan hallituksen suunnittelemista maahanmuuttopoliittisista tiukennuksista. Ne sisälsivät seuraavat kuusi kohtaa, joihin edellä mainitut kolme kohtaa sisältyvät. Lisäsin siksi alla olevaan - Ylen jutusta kopioituun - listaukseen myös kirkonmiesten vaatimukset.

1. Kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään - kansainvälistä suojelua saavien sekä kansalaisuudettomien kansalaisuuden myöntämistä tulee helpottaa

2. Pysyvän oleskeluluvan ehtoja tiukennetaan - kansainvälistä suojelua saavien oleskelulupien pituutta ei saa lyhentää.

3. Perheenyhdistämistä vaikeutetaan - perheenyhdistämistä ei tule entisestään hankaloittaa ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuus vaihtaa työperäisen oleskeluluvan hakijaksi tulee säilyttää.

4. Kansainvälinen suojelu muutetaan väliaikaiseksi - erityisesti paperittomilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus laillistaa oleskelunsa.

5. Vastaanottorahaa pienennetään - turvapaikkaprosessin aikainen vastaanottoraha tulee säilyttää ennallaan.

6. Välineellistetty maahanmuutto yritetään estää - mahdollisten turvapaikanhakijoiden takaisintyönnön sijaan on etsittävä muita ratkaisuja.

Lisäksi valtionkirkkomme vaativat, että palauttamiskieltoa tulee noudattaa kaikissa tilanteissa ja että henkilöille, joita ei voida palauttaa, on myönnettävä työntekoon oikeuttava oleskelulupa tilapäisen oleskeluluvan sijaan.

Oleellista tässä on huomata se, että Ylen kirkonmiesten vaatimuksista kertova uutinen ei itse asiassa maininnut heidän laatimansa julistuksen sisältöä vaan teki ainoastaan listan hallituksen aikeista. Miksi verorahoitteinen mediamme päätyi tällaiseen ratkaisuun on tietenkin salaisuus, mutta omalta osaltani olisin valmis lyömään vaikka vetoa siitä, että jutun tehneen toimittajan tavoitteena oli - ei enempää eikä vähempää kuin - antaa käsittelemästään asiasta valheellinen kuva kansalaisille. Siis harjaanjohtaminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arkkipiispa Tapio Luoma ja kirkko asettuivat Venäjän tueksi
Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman
Göteborgin murhapolttoyritys