Saksalainen vaihtoehto

Eilisten Saksi-Anhaltin vaalien tulos oli odotetun kaltainen, eli kyseisen Saksan liittotasavallan osavaltion asukkaat päättivät äänestää Berliinin hallitsijoiden harjoittamaa ääliömästä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Näin Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) parlamenttiryhmästä tuli osavaltioparlamentin ylivoimaisesti suurin ryhmä.

Tämän lopputuloksen saavuttamiseksi puolue lupasi vaalikampanjassaan käytännössä palauttaa kansalliskonservatiivisia arvoja ja käytäntöjä. Sen osana AfD halusi myös aloittaa laajamittaisen Remigration-politiikan, johon kuuluu laittomasti maassa oleskelevien ja muiden lähtövelvollisten henkilöiden järjestelmällinen karkottaminen. 

* * *

Puolue ei kuitenkaan ole pelkkä yhden asian liike. Hallitsemattoman maahanmuuton lisäksi se vastustaa myös niin kutsuttua gender-ideologiaa, kannattaa koulujen poliittista neutraliteettia ja korostaa saksalaisen kulttuurin, historian ja perinteiden opettamista. Lisäksi se vastustaa sateenkaarilipun käyttöä valtion rakennuksissa.  

Ulkopolitiikan osalta puolueen tavoitteet muistuttavat lähinnä minun nuoruudessani Suomessa nähtyä Moskovan hallitsijoiden peräpeilin nuolemista kieli ruskeana. Eli AfD vaatii Venäjän vastaisten talouspakotteiden välitöntä purkamista, Nord Stream -putkien kunnostamista ja Saksan suhteiden laajentamista Euraasian talousunioniin. Lisäksi se haluaa lopettaa tai ainakin olennaisesti muuttaa Saksan nykyistä sotilaallista ja taloudellista tukea Ukrainalle ja ajaa sille puolueetonta asemaa NATO:n ja EU:n ulkopuolella.

Eurooppapolitiikan osalta AfD:n kärkitavoite on Saksan erottaminen eurosta, ja puolueessa halutaan palauttaa Saksan kansallisen rajavalvonnan ja tiukentaa voimakkaasti EU:n ulkorajojen valvontaa. Talouspolitiikan osalta se kannattaa sosiaalista markkinataloutta ja sanoo haluavansa vähentää valtion puuttumisen markkinoihin minimiin. Se ajaa muun muassa yritysverojen alentamista, sääntelyn ja raportointivelvollisuuksien vähentämistä sekä yrittäjyyden edistämistä.

* * *

Edelle kirjaamieni linjausten perusteella puolue ei näyttäisi olevan läheskään niin radikaali kuin suomalaismedioiden uutisoinnista voisi päätellä. Eikä se tietenkään voi sitä ollakaan, kun huomioidaan puolueen kannatuksen nousseen Saksi-Anhaltissa lähes 44 prosenttiin kaikista äänistä.

Koko Saksan alueella puolueen kannatus on kuitenkin gallupien mukaan selvästi vähäisempi, vaikka se onkin maan suosituin puolue noin 28 prosentin kannatuksella. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko Saksi-Anhaltin vaalituloksella vaikutusta puoluekannatuksiin koko valtakunnan tasolla. 

Ainakin vaalitulos antoi selkeän signaalin Berliinin päättäjille. Eikä pelkästään kannatuslukujen muodossa vaan myös siinä, että sitä äänesti valtava joukko ihmisiä, jotka ovat aiemmin jättäneet äänioikeutensa kokonaan käyttämättä: tämä on demokratian kannalta hieno asia, ja osoittaa nyt nähdyn vaalituloksen vastaavan aiempaa täsmällisemmin osavaltion asukkaiden poliittista tahtoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä
"Abdul B" ajoi Saksassa autolla
Saksan ja Ranskan synty

Parrasvaloissa Nahom Lagos: Suomen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan edustaja

Arvoliberaalilla maahanmuuttopolitiikalla on tunnetusti vakavia seurauksia. Yksi sellainen on Nahom Hagos, joka tunnetaan Oulun pyykkituparaiskaajana, koska hänen uhrinaan mainitussa paikassa oli 85-vuotias vanhus. 

Mies sai vuonna 2019 tapahtuneesta teostaan – julkisuuden lisäksi – 4,5 vuoden vankeusrangaistuksen. Siitä huolimatta hän raiskasi vuonna 2023 uudelleen: tällä kertaa ennestään tuntemansa 26-vuotiaan naisen. Nahom oli tuolloin ehdonalaisessa vapaudessa. 

Toisesta raiskaustapauksestaan puheena oleva sankari selvisi viime vuonna tehdyssä oikeuden ratkaisussa vain 2,9 vuoden vankeustuomiolla, johon sisältyi edellisen tuomion jäännösrangaistus. Nähtävästi hän ei kuitenkaan ollut jättänyt ehdonalaisessa tekemiään raiskailujaan yhteen kertaan vaan on jälleen syytteessä.

Tällä kertaa häntä epäillään niin ikään vuonna 2023 tapahtuneesta toisesta raiskauksesta. Nähtäväksi jää, seuraako siitä Nahomille lisäistumisia vankilassa. Mikäli niin käy, ei tuomiosta ilmeisesti tule kovin mittavaa, vaan rangaistusta lieventää edellinen tuomio, koska myös tämä tapaus olisi voitu käsitellä vuoden 2025 oikeudenkäynnissä. 

* * *

Nahomin tapaus ei ole mitenkään erikoinen, sillä tiettyihin mahanmuuttajaryhmiin kuuluvat miehet ovat yleisesti tunnettuja korkeasta raiskaamisaktiviteetistaan. Suomalaiset – ja ylipäänsä eurooppalaiset ja etenkin naiset – ovat puolestaan tunnetusti mieleltään sinisilmäisiä, eivätkä vieläkään ymmärrä harjoittamansa maahanmuuttopoliitiikan johtavan monenlaisiin ongelmiin, joista yksi on seksuaaliturvallisuuden heikkeneminen. 

Tässä suhteessa eilinen Ylen gallup oli mielenkiintoinen. Ainoana merkittävänä puolueena harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa jo vuosia vastustaneen – ja tällä hallituskaudella siihen merkittäviä parannuksia aikaan saaneen – Perussuomalaisten kannatus nousi jälleen. Valitettavasti samoin teki myös vastuutonta turvapaikkaturismia tiukimmin kannattavan, ja siten naisten seksuaaliturvallisuudesta vähiten välittävän, Vasemmistoliiton suosio. 

Toki suomalaispuolueiden kannatusmuutoksiin on muitakin syitä, eikä niistä vähäisin ole maan talouden lähteminen jälleen kasvuun – lähes 20 vuoden korpivaelluksen jälkeen. Toivon mukaan se auttaa Suomea sekä keventämään julkista velkataakkaansa että palauttamaan Nahomin kaltaiset rikolliset takaisin sinne, mistä tulivatkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Fahad Firas Adday Al-Nuaimi alleviivasi suomalaisten päättäjien sinisilmäisyyden

Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville

Seksuaaliturvallisuus Ruotsin ja Suomen tilastojen valossa

Israelilaisministereiden kansanmurha- ja väestönvaihtopuheet kohentavat palestiinalaisterroristien asemaa

Eilisillan uutiset kertoivat israelilaisministereiden palestiinalaisia koskevien puheiden koventuneen. Päähallituspuolue Likudia edustava ulkoministeri Israel Katz kertoi maan tyhjentävän Gazan asukkaista heti kun Yhdysvallat osoittaa paikan, mihin nämä voi karkottaa. 

Nämä puheet eivät ole minkään kansainvälisen lain mukaisia, päinvastoin. Siitä huolimatta ne ovat kevyempiä kuin Katzin ministerikollegan ja Otzma Yehudit -puolueenjohtajan Itamar Ben-Gvirin haaveilu 30-40 gazalaisen salamurhaamisesta joka yö.

* * *

Molemmissa tapauksissa ministereiden ääneen ajattelun lopputulos kansainväliseen politiikkaan on yksiselitteinen: ne heikentävät Israelin asemaa. Ja vahvistavat siten palestiinalaisiin muualla maailmassa kohdistuvaa sympatiaa eli voimaannuttavat heitä tukevaa aktivismia. 

Toki on selvää, että Katzin puheet ovat todellisuudessa paljon vakavammin otettavia kuin Ben-Gvirin salamurhahaaveet. Näin jo siksi, että hän on valtapuolue Likudin eikä minkään pienen ääripuolueen edustaja. 

Lisäksi Katzin puheille tuo uskottavuutta se, ettei Gazan ongelmaan ole edes kymmenien vuosien aikana löydetty Israelin turvallisuudeen takaavaa ratkaisua – kuten vuoden 2023 terrori-isku kiistatta osoitti. Tämä epäilemättä turhauttaa juutalaisvaltion kaikkia niitäkin päättäjiä, jotka haluaisivat löytää rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun niin sanotun Pyhän maan kahden kansan ongelmaan.   

Toisaalta on aivan selvää, että edellä manitujen ministereiden ääneen ajattelu on kuin lottovoitto Hamasille, jonka asema oli jo ehtinyt heikentyä 7. lokakuuta 2023 tehdyn terrori-iskun ja sen seurausten jälkeen. Eihän kukaan merkittävä länsimainen poliitikko voi asettua puolustamaan tai tukemaan kansanmurha- tai edes kansan pakkosiirtopuheita demokraattisen hallituksen ministereiltä. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa.

* * *

Nähtäväksi siis jää, miten Israelin ja palestiinalaisten tilanne kehittyy jatkossa. Nyt kuullut kannanotot eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan kertovat Israelin juutalaisten syvästä turhautumisesta palestiinalaisongelman vuosikymmenestä toiseen jatkuneeseen ratkaisemattomuuteen ja sen terroristisiin seurauksiin. 

Valitettavasti vain ratkaisut ovat kortilla tilanteessa, jossa kumpikaan osapuoli ei luota toisiinsa. Eikä palestiinalaishallinnolle kelvannut aikanaan edes itsenäisyys, vaikka sitä tarjottiin. 

Sitä paitsi, ainakaan Hamasilla ei ole tänä päivänäkään todellista tahtoa luopua haaveestaan ulottaa valtansa – kuten he itse sanovat – "from the river to the sea" eli koko nykyisen Israelin alueelle. Ja samalla tyhjentää koko alue juutalaisista.

Siksi minusta näyttää siltä, että Pyhän maan väestöjen vastakkainasettelu ja väkivaltaisuudet tulevat jatkumaan vielä kymmeniä, ellei suorastaan satoja, vuosia. Enkä ihmettelisi lainkaan, mikäli – joskus kuitenkin väistämättä vastaan tuleva – ratkaisu noudattaisi tässä käsiteltyjen israelilaisministereiden ajatuksia. Tai vaihtoehtoisesti palestiinalaisterroristien haaveita juutalaisten syöksemisestä Välimereen.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ei oikeudenkäyntiä, eikä valitusoikeutta
Lisääkö terrorismin tukeminen Ruotsin vasemmistopuolueen kannatusta?
Libanonilaiskristityt osoittivat suomalaisen palestiinalaisaktivismin virheen

Raiskaajien ja murhaajien maasta karkottaminen on äänestäjien käsissä

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esitti eilen, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin automaattisesti Suomesta. Toisin sanoen hän kannatti ajatusta siitä, etteivät raiskaajat ja murhaajat voisi enää vedota Maahanmuuttovirastoon välttyäkseen maasta poistamiselta. 

Ehdotus on tietenkin hyvä ja kannatettava, ja tuntuu suorastaan hämmästyttävältä, että tällaista asiaa edes tarvitsee esittää. Luulisihan luottamuksen pettäneen ihmisen karkottamisen olevan itsestäänselvyys – ja aivan erityisesti sellaisten maahanmuuttajien kohdalta, joiden peruste oleskella maassamme perustuu vainolta suojaamiseen. 

Näin kuitenkin on, sillä asiasta kertoneen uutisen mukaan vielä muutama vuosi sitten lähes puolet rikosten perusteella karkotettavista ulkomaalaisista vältti maastapoistamisen vedottuaan Maahanmuuttovirastoon. Toki voidaan kysyä, että onko vika nykyisessä lainsäädännössä vai sen tulkinnassa, koska lukema näyttää elävän hallitusten maahanmuuttoasenteiden mukaan.

* * *

Nähtäväksi joka tapauksessa jää, mitä Vigeliuksen ehdotukselle tapahtuu, sillä se tuskin toteutuu nykyisen hallituksen jäljellä olevan – reilusti alle vuoden mittaisen – valtakauden aikana. Kuten demokratiaan kuuluu, tämänkin asian ratkaisevat suomalaiset äänestäjät. 

Mikäli he äänestävät SDP:n suurimmaksi puolueeksi – kuten juuri nyt näyttäisi – pääsee puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman määrittelemään hallitusohjelman päälinjauksista. Enkä jaksa uskoa, että se siinä tilanteessa olisi ensimmäisenä kiristämässä maahanmuuttolainsäädäntöä, vaikka viime viikon vaalipuheiden perusteella näin voisikin kuvitella. Ei ainakaan siinä tapauksessa, että hallitusta koottaisiin punamullan varaan. 

Tässä yhteydessä on syytä huomata erityisesti, että – Vigeliuksen sanoin – "kun näitä asioita on nyt äänestetty eduskunnassa läpi, niin SDP:hän on vastustanut niitä, kuten puolue on vastustanut liki jokaista maahanmuuton tiukennusta". Toki itse kukin voi harjoittaa toiveajattelua, mutta realisti turvaa pikemminkin poliittisiin näyttöihin kuin höttöiseen vaalipropagandaan. 

Siksi juuri nyt näyttää siltä, että monet maahanmuuttajaraiskaajat ja -murhaajat saavat jatkossakin jäädä Maahanmuuttoviraston päätöksellä tänne Pohjantähden alle, ja aiheuttaa vaaraa täällä eläville ihmisille. Eikä asiaa muuta kuin se, että suomalaiset sittenkin päättäisivät vaaliuurnilla toisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen
SDP teki epäuskottavan esityksen

Voiko naisen sukuelimen tuhoaminen olla vähäisempi teko kuin tavallinen raiskaus?

Poliisi on aloittanut ensimmäiset esitutkinnat hyvin tunnettujen maahanmuuttajaryhmien parissa tapahtuvista – tyttöjen sukupuolten silpomisesta.  Toivon mukaan tapauksiin tulee selvyys ja syylliset saavat rangaistuksen. 

Asiasta kertoneen uutisen mukaan tyttöjen sukuelinten silpomiseen eli niin sanottuun ympärileikkaukseen syyllistynyt voidaan tuomita vankeusrangaistuksiin, joiden kesto voi vaihdella yhdestä kymmeneen vuoteen. Toisin sanoen haitari on varsin suuri. 

Omalta osaltani toivoisin, että ensimmäisiä tapauksia aikanaan käsittelevät oikeusistuimet olisivat tehtäviensä tasalla ja pidättäytyisivät soveltamasta asteikon alimpia rangaistuksia. Perustelen tätä sillä, että lain mukaan jo perusmuotoisesta raiskauksesta on tuomittava vähintään vuoden mittainen vapausrangaistus – eikä kai kukaan täysjärkinen voi pitää naisen sukuelinten pysyvää vahingoittamista sen väkisin käyttämistä vähäisempänä tekona? 

Siksi on myös ihmeteltävä lainsäätäjien – siis ministereiden ja kansanedustajien – ajatuksenjuoksua, kun nämä ovat implisiittisesti kirjanneet lakiin näkemyksen, jonka mukaan pysyvän ruumiillisen vahingon aiheuttaminen olisi samanarvoinen teko kuin hetkellisen vahingon tekeminen. Näin siitä huolimatta, että myös raiskauksella on toki myös pysyviä ja vakavia henkisiä seurauksia – mutta eikö sellaisia ole monin verroin enemmän erityisen raa´aksi väkivallaksi katsottavalla silpomisella? Ja eikö sellaisen kohdistaminen tyypillisesti kasvuikäisiin tyttöihin tee ympärileikkauksesta vieläkin tuomittavamman?

Jos itse olisin lainsäätäjä, olisin aloittanut silpomisen rangaistusasteikon siitä, mihin se tavanomaisten raiskausten osalta loppuu. Sekä lisännyt lakiin myös silpomisesta päätöksen tehneen vanhemman tai vanhempien maastakarkotuksen, mikäli nämä eivät ole syntyperäisiä suomalaisia. Onhan sukuelinten tahallinen vahingoittaminen tekona sellainen, joka osoittaa täydellistä piittaamattomuutta suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja lainsäädännöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihmissalakuljettajille elinkautinen?
Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla
Paljastuvatko seksuaalisesti häiriintyneet kulttuurit?

Vesa Kanniaisen lista kannattaisi sisällyttää Euroopan maahanmuuttopolittisiin ohjelmiin

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen on tehnyt maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän listan. 

1. EU:n jäsenvaltioiden tulee luopua universaalista sosiaaliturvamallista koko Euroopassa.

2. Turvapaikkahakemuksen käsittely on siirrettävä Euroopan ulkopuolelle. 

3. Talousapu pitää lopettaa niille pakolaisten lähtömaille, jotka kieltäytyvät ottamaan vastaan sellaisia kansalaisiaan, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa ja joiden palauttaminen ei siitä syystä riko Geneven sopimusta.

4. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee velvoittaa yhteistyöhön ja majoittaa palautuskeskuksiin odottamaan kotimatkaansa.

5. Euroopan rajojen ylittäminen pitää kriminalisoida maalla, merellä ja ilmassa silloin, kun henkilöllä ei ole positiivista turvapaikkapäätöstä ja matkustusasiakirjadokumentteja. 

6. Rikollisliigojen rahoittamat kuljetusvälineet (veneet Välimerellä) tulee takavarikoida.

7. Kansainvälisen yhteistyötä pitää tiivistää eri valtioiden kanssa pakolaisten sijoittamiseksi Euroopan ulkopuolelle.

8. Turvapaikan saaneiden vierailut kotimaassaan on kiellettävä.

9. Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiset on kiellettävä tai jäädytettävä.

10. Kaikki ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen saaneet ulkomaalaiset on karkotettava riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet EU-maassa. 

Minusta professorin lista on varsin hyvä. Jopa niin hyvä, että se kannattaisi toteuttaa sellaisenaan. Ja siitä syystä kaikki sen kohdat kannattaisi ottaa ohjenuoraksi sekä nykyisen EU:n komission humanitaarisissa päätöksissä että sisällyttää vuoden 2027 jälkeisen Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää

Kannatuksen katoamisella on seurauksensa

Tämän aamun suomalaisessa kansainvälisten uutisten tarjonnassa oli kaksi ylitse muiden. Niistä ensimäinen koski Gazan sotaa, mutta Suomen kannalta merkittävämpi liittyi Iso-Britannian konservatiivipuolueeseen, jonka kannatus on ollut viime aikoina syöksykierteessä. 

Tämän entisen valtapuolueen kannatus oli vielä vuoden 2020 gallupeissa yli 50 prosentin, mutta siitä on sittemmin sulanut yli kaksi kolmasosaa. Puolue aikoo uuden puheenjohtajansa Kemi Badenochin johdolla kuitenkin palata takaisin parrasvaloihin ja sinne päästäkseen se on tavallaan palannut juurilleen. 

Helsingin sanomien mukaan se on nimittäin luvannut poistaa oman asunnon varainsiirtoveron, leikata sosiaalikuluja, poistaa yksityiskoulujen arvonlisäveron, keventää verotusta ja supistaa julkista velkaa. Lisäksi Badenoch on puhunut maansa eroavan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, jotta maasta häädettyjen valitusoikeuksia voitaisiin vähentää ja sitä kautta päästä eroon maassa laittomasti oleskelevia sadoista tuhansista ihmisistä.

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten Toryt onnistuvat muodonmuutoksessaan. Onhan vastassa kovalla maahanmuuttokritiikillään maan suosituimmaksi poliittiseksi liikkeeksi noussut Reformipuolue, jonka uskottavuus lienee ainakin maahanmuuttoasioissa oleellisesti suurempi kuin takkinsa kääntäneillä konservatiiveilla. 

Tavallisen äänestäjän – niin Britanniassa kuin Suomessakin – kannalta oleellista tässä kaikessa on kuitenkin se, että kannatuksen katoamisella on kuin onkin vaikutusta poliittisten puolueiden agendaan. Ja sitä kautta demokratiaa voi ohjata kohti terveempää suuntaa jopa nykyisenä aikana, jolloin journalistit kautta läntisen maailman ovat pikemminkin wokeltavan vasemmiston propagandan kuin puolueettoman tiedonvälityksen asialla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lontoossa suuri mielenosoitus – entä sitten?
Onko BBC:n rasistis-feministinen henkilöstöpolitiikka leviämässä Yleisradioon?
Iso-Britannian konservatiivien tummanruskea naisjohtaja

Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville

Lokakuussa 2019 tummahipiäinen vuonna 1996 syntynyt nuori mies Nahom Hagos raiskasi 85-vuotiaan naisen teräaseella uhaten. Poliisi selvitti teon ja oikeus passitti miehen vähäksi ajaksi vankilaan. 

Hagos pääsi sitten aikanaan ehdolliseen vapauteen, jonka aikana hän katsoi asiakseen raiskata tuttavapiiriinsä kuuluneen naisihmisen. Tämä tapahtui kesäkuussa 2023, joten Nahos pääsee jälleen lueskelemaan tiilenpäitä - oikeuden tuomion mukaan kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hän - eli luultavasti suomalaiset veronmaksajat - joutuvat maksamaan uhrille muutaman tuhannen euron kipurahat.

Minun nähdäkseni tämän henkilön tapauksessa pitäisi olla selvää, että hänet myös poistetaan Suomesta heti kun vapaus koittaa. Tällaisesta ei kuitenkaan yksikään lukemani uutinen (Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yleisradio) kertonut, joten näyttää siltä, että ilmeisesti pelkästään sukuelimensä ohjaama Hagos liikuskelee jälleen parin vuoden kuluttua uhkaamassa suomalaisnaisten turvallisuutta. 

Toivoa voi tietenkin, etteivät mediat ole jostain syystä vain uutisoineet asiasta. Ja että nimestään päätellen etiopialainen tai eritrealainen Hagos sittenkin pääsisi uusille kotitanhuville - eli sukunsa kotiseuduille - heti vankilasta vapauduttuaan. 

Epäilen kuitenkin, ettei näin ole, vaan Hagosilla on mahdollisuus jäädä Suomeen. Jos näin on, se ei ole millään tavalla järkevää vaan pikemminkin idioottimaista. Näin siinäkin tapauksessa, että puheena oleva tuplaraiskaaja vakuuttelisi oppineensa hallitsemaan halujaan  ja kunnioittamaan kanssaihmisten koskemattomuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita
Kumma juttu

Valtamediat harjoittivat jälleen uutisten piilotusleikkiä

Yhdeksän EU-maan (Italia, Tanska, Itävalta, Belgia, Tshekki, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) johtajat ovat allekirjoittaneet viime torstaina Giorgia Melonin ja Mette Frederiksenin johdolla avoimen kirjeen, jossa he vaativat Euroopan ihmisoikeussopimuksen uudelleentulkintaa. 

Allekirjoittajat katsovat, että rikoksia tehneiden maahanmuuttajien karkottamisen pitäisi olla helpompaa ja vaativat siitä syystä ihmisoikeussopimuksen tulkinnan uudelleenarviointia. Kirjeen mukaan "on tärkeää arvioida, onko tuomioistuin joissakin tapauksissa laajentanut sopimuksen soveltamisalaa alkuperäisiin tarkoituksiin nähden liiallisesti, ja siten muuttanut suojattavien etujen välistä tasapainoa".

Frederiksenin ja Melonin mukaan kirjeellä pyritään "avaamaan poliittinen keskustelu joistakin eurooppalaisista yleissopimuksista ja siitä, kykenevätkö nämä sopimukset käsittelemään aikamme suuria kysymyksiä — alkaen juuri muuttoliikkeestä."

Kirjeessä ehdotetaan muun muassa, että valtioille annetaan vapaus päättää, milloin karkottaa ulkomaalaisia henkilöitä. Lisäksi siinä vaaditaan valtioille mahdollisuutta toimia tehokkaasti sellaisia valtioita vastaan, jotka pyrkivät käyttämään länsimaisia arvoja ja oikeuksia EU-maita itseään vastaan organisoimalla maahanpyrkijöitä Unionin rajoille.

* * *

Tulin huomanneeksi edelle kirjoitetun uutisen sosiaalisesta mediasta. Ja siksi yritin etsiä siitä kertovaa suomalaismedian uutista netistä - ilman tulosta. Ainoa suomalaislinkki koski aina valveilla olevaa PT-Mediaa. Toisin sanoen suuret suomalaiset mediayhtiöt ovat joko katsoneet uutisen merkityksettömäksi tai päättäneet piilottaa sen tavallisilta ihmisiltä, joiden ainoa tietolähde ovat valtamediat. 

Tässä yhteydessä on tietenkin huomattava, että medioilla on sananvapaus ja sen mukaisesti oikeus julkaista mitä ne itse haluavat. Toisaalta - mikäli tiedon julkaisematta jättäminen on ollut tarkoituksellista - on kyse, ainakin eettiseltä katsantokannalta katsoen, sananvapauteen liittyvän määräävän markkina-aseman väärinkäytöksestä.  

Tämä ei tietenkään olisi mitenkään ainutlaatuista suomalaisessa mediakentässä, jolla on koko tämän blogin olemassaolon ajan ollut taipumus vähätellä humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. Eikä linja näyttäisi muuttuneen, vaikka - kuten edellinen kirjekin osoittaa - muissa EU-maissa asia näyttäytyy yhä suurempana ongelmana, joka halutaan pois päiväjärjestyksestä.

Päivän aiempi blogimerkintä:
Maanantai-aamun puiset jalat

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Median tulisi tarkkailla erityisesti konfliktiteollisuustaustaisia päättäjiä
Maahanmuuttopolitiikalla on hintansa, Teemu Keskisarja!
Ihmisoikeusjärjestöjen raportti osoittaa kansainvälisten sopimusten muutostarpeen

Maskuliinisuutta ja pyöräteitä kehitysavulla?

Suomen nykyinen hallitus vähentää kehitysmaille annettavaa kehitysapua yhteensä 1,2 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä, mikä on luonnollisesti aiheuttanut marinaa. Siksi oli mielenkiintoista lukea myös saksalaisten tulleen sellaiseen johtopäätökseen, että veronmaksajien rahojen kylvämistä kolmannen maailman valtioille olisi rajoitettava. 

Näin ajattelee lähes joka toinen saksalainen. Eikä se ole mikään ihme, sillä rahaa on syydetty muun muassa Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, Ruandassa positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojektille ja Perussa pyöräteiden rakentamiseen. Lisäksi kehitysapua on maksettu sellaisiin maihin, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan.

Toivon tietenkin, ettei suomalaisten kehitysmaihin toimittamaan apuun sisältyisi yhtä järjettömiä kohteita, mutta totean samalla ainakin viimeisen edellä mainitsemani seikan koskevan myös meitä. Ja muistutan samalla, että ainakin aiemmin on suomalaisen veronmaksajien selkänahasta revittyä rahaa valunut huomattavia määriä autettavien maiden korruptoituneille johtajille.

Kuvittelisin myös jokaisen ihmisen ymmärtävän, että rahojen käyttäminen vastikkeettomaan kehitysapuun ei ole terveellä pohjalla silloin, kun tulot eivät riitä edes omien kulujen kattamiseen. Ja juuri tämähän on ollut Suomen tilanne vuodesta 2009 alkaen eli jo viidentoista vuoden ajan. 

Siksi hallituksen päätös kehitysavun supistamiseksi on erittäin tervetullut. Samalla kuitenkin toivoisin, että ministerit tai valtion asiaa hoitavat virkamiehet esittelisivät julkisesti laskelmia siitä, mitä muuta - kuin hyvää mieltä - Suomi saa edelleen jäljelle jäävän valtavan kehitysapunsa vastineeksi. Ja selityksen annettavan avun perusteluista silloin, jos ja kun tuollaista vastinetta ei ole. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Asioiden tärkeysjärjestyksestä
Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?