Oikeudentaju koetuksella

Suomen Uutisten mukaan Helsingin poliisi on tehostanut maassa olevien ulkomaalaisten valvontaa. Tarkastusten määrä kasvoi 48 prosentilla ja niiden seurauksena maasta poistettiin alkuvuoden aikana 489 henkilöä, joilla ei ollut laillista oikeutta oleskella Suomessa. Tämä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Pääkaupunkimme poliisin lisääntynyt aktiivisuus lienee yksi hallituksen aiempaa tiukemman maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Toivon mukaan virkavallan aktiivisuus on lisääntynyt myös muualla, sillä vaikka Suomeen voi edelleen tulla – ja täällä olla – laillisin perustein, ei laiton maassamme oleskelu ole mikään ihmisoikeus vaan suomalaisten oikeudentajun vastainen rikos. 

* * *

Rikoksista puheen ollen oli mielenkiintoista huomata, että Vaasan poliisi kertoi kahdeksanvuotiaan pojan kiusanneen tyttöjä heittelemällä kiviä ja hiekkaa näiden päälle. 15- ja 16-vuotiaat pojat olivat käskeneet tätä lopettamaan, minkä seurauksena kahdeksanvuotias oli ottanut käsiinsä syövyttävää putkenavausnestettä sisältäneen pullon, jota vanhemmat nuoret yrittivät saada häneltä pois. 

Tämän seurauksena 8-vuotias roiskutti pullosta nestettä 15-vuotiaan pojan kasvoihin ja vaatteisiin, minkä seurauksena 16-vuotias otti pullon pois ja kaatoi sen 8-vuotiaan päälle. 16-vuotias oli ukrainalainen ja 8-vuotias eteläsudanilainen. 

* * *

Tapaus on monella tavalla mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi, että siinä syyllisyys- ja moraalinen oikeudenmukaisuus ovat ristiriitaisia. Onhan selvää, ettei kivien ja hiekan heittely ihmisten päälle ole hyväksyttävää, mutta sellaiseen puuttuminen on lähtökohtaisesti oikein ja suorastaan toivottavaa.

Väärin on myös syövyttävän putkenavausnesteen roiskuttaminen ihmisen kasvoille ja vaatteille, mutta niin on myös koko pullollisen kaataminen ihmisen päälle. 

Kaiken kaikkiaan näkisin, että 8-vuotias oli – käytettävissä olevan tiedon mukaan – pääsyyllinen koko tapahtumaketjuun, eikä hänen toimissaan tapahtuman aikana ole ensimmäistäkään positiivista piirrettä. 15-vuotiaan toiminta on ollut pelkästään positiivista, mutta 16-vuotiaan toiminta sekä positiivista että negativista. 

* * *

Tapaus ratkaistaan aikanaan oikeudessa. Asiasta kertoneen uutisen mukaan 8-vuotiaan tekoa tutkitaan lievempänä rikoksena (pahoinpitely) kuin 16-vuotiaan (törkeä pahoinpitely), vaikka juuri hänen toimintansa oli syynä sekä koko tapahtumaketjun alkamiseen että myös sen eskaloitumiseen. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, mikä on oikeuden ratkaisu – ja tuntuuko se oikeudenmukaiselta. Etenkin kun ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa on vain 16-vuotias ukrainalaisnuori.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit
Yle teki jutun oslolaisesta rikollisuudesta
Outo tapaus Vantaan Pähkinärinteessä

Ovatko länsimaat viimeaikaisten tapausten valossa oikeusvaltioita vai persläpiä?

Oikeusvaltion tunnistaa siitä, että kaikkia ihmisiä pidetään syyttöminä rikoksiin, ellei syyllisyyttä ole todistettu oikeudessa. Siksi edes terroristi ei ole rikollinen, vaan rikoksesta epäilty, siihen asti kunnes syyllisyys on osoitettu lakituvassa.

Tämä asia on meille suomalaisille – tai ainakin itselleni – niin syvällisesti juurrutettu, että suorastaan hätkähdin nähdessäni Yleisradion uutisotsikon, jonka mukaan "Harvey Weinsteinin raiskausoikeudenkäynti jäi taas tuloksettomaksi".

* * *

Kyseessä oli tapaus, jossa syytetty on jo valmiiksi istumassa tuomiotaan muista seksuaalirikoksista, mutta tässä tapauksessa valamiehistö ei päässyt yksimielisyyteen siitä, oliko hän syyllinen myös tällä kertaa käsittelyssä olleessa asiassa. Ylen jutun mukaan tästä seurasi – kuten totesin – oikeudenkäynnin julistaminen tuloksettomaksi. 

Oikeusvaltioperiaatteen – syytön, ellei ole todettu syylliseksi – mukaan tämän ratkaisun olisi pitänyt johtaa syytetyn syyttömäksi toteamiseen. Yhdysvalloissa näin ei kuitenkaan ollut, vaan – myös sikäläisten lähteiden mukaan – tuloksena oli ratkaisematon. Ja vieläpä toista kertaa. 

Siksi on syytä kysyä, että onko USA oikeusvaltio vai jotain muuta.

* * *

Weinsteinin oikeudenkäynti toi mieleeni Anneli Auerin (ja Jens Ihlen) tapauksen, jota on vatvottu erilaisissa rikostutkinnoissa ja oikeusistuimissa vuodesta 2009 alkaen. Hänet on välillä todettu syylliseksi ja sitten taas syyttömäksi. 

Kaiken tämän soutamisen ja huopaamisen aikana Auer on istunut vankilassa ja saanut siitä yli puoli miljoonaa euroa koppikorvauksia. Mutta syyttäjä ei ole hellittänyt, ei edes sen jälkeen, kun käräjäoikeus päätti viime keväänä, että Auer on syytön, vaan on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. 

* * *

Näiden tapausten valossa on syytä kysyä, että onko – paitsi Yhdysvaltoja – niin myös Suomea syytä epäillä siitä, ettei se ole oikeusvaltio. Ja pohtia, että onko yleinen käsitys länsimaista kansalaistensa oikeuksia kunnioittavina demokratioina oikea. 

Tai kenties vielä vakavammin: onko ihmisten oikeuksia koskeva ero länsimaiden ja kiinalaisen kommunismin, afrikkalaisen diktatuurin tai islamilaisen teokratian välillä pikemminkin suhteellinen (kvantitaviivinen) kuin laadullinen (kvalitatiivinen). Eli ovatko myös länsimaat kansalaistensa oikeuksen kannalta samankaltaisia persläpiä kuin muunkin maailman maat, mutta vain vähemmän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvallisuus suomalaisessa oikeusvaltiossa
Oikeus- ja sisäministeri bilehuumeiden kimpussa
Irakilaiskaksikon koppikorvausesta

Yahuan Bablees ja Mahmoud Mahmoud maahanmuuton mannekiineina

Yahuan Bablees ja Mahmoud Mahmoud ottivat kyytiinsä lievästi vammaisen 14-vuotiaan tytön ja ajoivat syrjäiselle paikalle. Siellä ensin mainittu vei tämän metsään ja käski tätä riisuutumaan. Lapsi ilmoitti, ettei halua tehdä niin, mutta Yahua ei totellut, vaan käski tytön maahan makaamaan ja raiskasi tämän. 

Raiskauksen jälkeen Bablees talutti tytön takaisin autolle, jolloin Mahmoud Mahmoud raiskasi tämän takapenkillä. Sen jälkeen molemmat miehet raiskasivat tytön vielä kerran.

Bablees myös löi tyttöä jalkaan kivuliaasti ja koko tapahtumaketjusta tälle aiheutui myös ruhjeita selkään. Äiti sai tietää järkyttävistä tapahtumista seuraavana päivänä ja soitti hätäkeskukseen.

* * *

Käräjäoikeus tuomitsi nykyisin 22-vuotiaan Yahya Bableesin seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja törkeästä lapsenraiskauksesta 5 vuoden vankeustuomioon. Hänen 21-vuotias kaverinsa, Mahmoud Mahmoud, tuomittiin samoista syistä sekä korvauksen tarjoamisen yrityksestä ja nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta 5 vuoden ja 2 kuukauden linnareissulle.

Näin Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on jälleen johtanut yhteen törkeään rikokseen, josta yhteisvastuullisena voidaan pitää kaikkia niitä poliitikkoja, jotka ovat vuosien kuluessa kannattaneet löperöä maahanmuuttopolitiikkaa. 

Erityismaininnan tässä suhteessa "ansaitsee" entinen pääministeri Juha Sipilä, joka lupailemalla vuonna 2015 taloaan turvapaikanhakijoille lisäsi merkittävästi Suomen vetovoimaa elintasopakolaisten parissa. Siten hän on henkilökohtaisesti vastuussa – toki "vain" poliittisesti – valtavasta määrästä suomalaisiin naisiin ja nuoriin kohdistuneita seksuaali- ja muita väkivaltarikoksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?
Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
Poliisi julkaisi poliittisen perusteen

Syyllistyykö Israel kansanmurhaan?

Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla vaati eilen, että Israelille pitäisi asettaa pakotteita, koska se on - hänen mukaansa - syyllistynyt kansanmurhan. Syytös on kieltämättä varsin kova. 

Samalla hän vaati Suomea lopettamaan aseostonsa Israelista ja moitti maatamme kaksinaismoralistiseksi. Sekä väitti, että Israel pommittaa Gazaa verhoten sen taisteluksi Hamasia vastaan. 

En odottanut kuulevani tällaisia kannanottoja Kokoomuksen parista, vaan pikemminkin Vasemmistoliiton tai Vihreiden suunnasta. Ja siksi ajattelin lausua niistä pari sanasta. 

Ensinnäkin Wikipedian mukaan kansanmurha (oikeustieteessä joukkotuhonta) on jonkin tietyn etnisen, kielellisen, uskonnollisen tai muun, yleensä vähemmistönä olevan ryhmän järjestelmällistä tuhoamista. Tunnetuimpia historiallisia esimerkkejä siitä ovat armenialaisten joukkotuhonta yli sata vuotta sitten sekä juutalaisten kansanmurha Hitlerin Saksassa. 

Molemmissa tapauksissa ihmisiä tapettiin järjestelmällisesti tarkoituksena tuhota koko kansa. Näin armenialaisia kuoli eri arvioiden mukaan useista sadoista tuhansista aina puoleentoista miljoonaan. Natsien juutalaisvainoissa kuoli miljoonia ihmisiä, yleisimmän estimaatin mukaan kuusi miljoonaa. Kummassakaan tapauksessa kansanmurhan kohteella ei ollut mahdollisuutta sellaiseen omaan ratkaisuun, jonka seurauksena joukkotuhonta olisi loppunut. 

Israelin hyökkäyksessä Gazaan on iskuja kohdistettu myös esimerkiksi sairaaloihin ja kouluihin. Ainakin osassa näistä tapauksista (esimerkki ja toinen) - mahdollisesti kaikissa - ovat kohteena olleet siviilien joukkoon piiloutuneet terroristit, eivätkä siviilit. Siten ensimmäisen sotarikoksen on niiden osalta tehnyt Hamas, kuten teki koko Gazan sodassakin. 

Lisäksi palestiinalaisilla - toisin kuin 1900-luvun alun armenialaisilla tai Saksan juutalaisilla - on halutessaan mahdollisuus lopettaa Israelin hyökkäys. Tämä tapahtuisi vapauttamalla viime lokakuussa otetut panttivangit ja laskemalla aseet. Tämä ei kuitenkaan sovi Hamasille, joka mieluummin jatkaa omaa sotaretkeään piittaamatta sen aiheuttamista kymmenistä tuhansista palestiinalaisuhreista.

* * *

Edelle kirjoittamieni tosiasioiden perusteella voidaan kyseenalaistaa Salla Auran väite Israelin Gazassa tekemästä kansanmurhasta. Sitä ei puolla mikään muu kuin uhrien suuri lukumäärä kun taas palestiinalaisten mahdollisuus omaan aktiivisuuteen sen lopettamiseksi sekä palestiinalaisten omat sotarikokset puhuvat sitä vastaan. 

Lisäksi täällä kaukana pohjoisessa on syytä muistaa, että meillä on itärajan takana imperialistinen suurvalta, jonka aiheuttaman sotilaallisen uhan torjumiseksi on armeijamme aseistus syytä pitää mahdollisimman korkealuokkaisena. Tässä suhteessa miljardin muslimin vihaama Israel on ensiarvoisen tärkeä toimittaja, koska sen tuottamat asejärjestelmät ovat korkeatasoisia ja käytännössä erinomaisiksi osoittautuneita.

Lopuksi totean Aura Sallalle, että mikäli Hamas luovuttaa ottamansa panttivangit Israelille ja laskee aseensa, eikä Israel sen seurauksena lopeta sotatoimiaan Gazassa, liityn hänen näkemykseensä palestiinalaisten kansanmurhasta. 

Sitä ennen katson kuitenkin, että kymmenien tuhansien palestiinalaisten kuolemaan johtaneet tapahtumat on pikemminkin palestiinalaisten kuin Israelin vastuulla. Ja vastustan sitä, että Suomi asettaisi minkäänlaisia pakotteita Israelille tai luopuisi ostamasta siellä valmistettuja aseita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
YK irtisanoo terrorismiin syyllistyneitä työntekijöitään
Ei turvapaikkaa terroristeille
Maailmanpolitiikan pilkkeitä

Kuka hyökkäsi sairaalaan?

Gazan kaistaleella Lähi-idässä on tehty tuhoisa isku sairaalaan. Sellainen on tietenkin vastoin kaikkia kansainvälisen politiikan pelisääntöjä mukaan lukien sodankäyntiin liittyvät sopimukset. Eikä iskusta ole ottanut vastuuta kukaan. 

Nähdäkseni syyllinen voi olla kumpi tahansa osapuoli. Israelin kohdalla kyse voisi olla joko jonkinlaisesta vahingosta tai tarkoituksellisesta teosta. Ensin mainittua ei pitäisi voida tapahtua juutalaisvaltion tapaisen sotilasmahdin hyvin järjestäytyneelle armeijalle. 

Sen sijaan tarkoituksellinen teko on mahdollinen ja kertoisi siitä, että israelilaisten mitta on tullut täyteen Hamasin murhattua joukoittain juutalaisia koteihinsa. Mikäli asia on näin, tulemme näkemään raa´an näytelmän, jossa Israel tuhoaa koko Gazan - ehkä jopa sen väestön. Eli syyllistyy kansanmurhaan.

Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, tulemme näkemään salamasodan, jossa Israelin johto tai armeija ei juurikaan vilkuile sivuilleen vaan pyrkii tuhoamaan Gazan ja sen asukkaat mahdollisimman nopeasti. Eli ennen kuin kansainvälinen painostus - tai jopa palestiinalaisten suojaksi lähetettävä sotilaallinen voima - ehtii kasvaa niin vahvaksi, että hyökkäys on lopetettava. 

Tällaisen operaation lopputuloksena olisi väistämättä Israelin joutuminen kansainvälisen hylkyvaltion asemaan ja sen seurauksena maan hallinnon kaatuminen. Sekä USA:n vuosikymmeniä antaman sotilasavun päättyminen. 

Syyllinen voi olla myös Hamas, jonka kohdalla kyse olisi ns. false flag -operaatiosta eli lavastetusta hyökkäykskestä, jonka tarkoituksena on saada koko maailma kääntymään Israelia vastaan. Mikäli näin on, se kertoisi terroristijärjestön käsittämättömästä piittaamattomuudesta omiaan kohtaan.

Selvää on, että juuri tässä vaiheessa koko islamilaisessa maailmassa syylliseksi uskotaan Israelin asevoimat ja sen seurauksena Gazan kahakkaan saattaa liittyä ainakin osa muslimimaista. Toisaalta niiden johtajia pidättelee tietoisuus siitä, että juutalaisvaltion asevoimat ovat heidän armeijoihinsa verrattuna sekä tekniseltä että moraaliselta suorituskyvyltään täysin ylivoimaisia. Ja sen seurauksena todennäköisesti tappiolliseksi koituva sotaretki saattaisi johtaa islamilaisten maiden epädemokraattisten johtajien vallan kaatumiseen. 

* * *

Minun nähdäkseni Israelin asevoimien vahinko ei ole käytännössä mahdollinen. Enkä pidä kovin todennäköisenä myöskään Israelin hyökkäystä sairaalaan osana Gazan hävittämistä. Jälkimmäinen on kuitenkin mahdollista, sillä Hamasin hyökkäys on epäilemättä aiheuttanut ennenäkemätöntä raivoa - ja myös suunnatonta pelkoa - maan asukkaiden parissa.

Todennäköisimpänä pidän kuitenkin Hamasin järjestämää lavastettua hyökkäystä sen jouduttua epätoivoiseen asemaan Israelin hyökättyä ja saarrettua Gazan kaistaleen. Näin siksi, että terroristien voi hyvinkin kuvitella epätoivoisessa tilanteessa turvautuvaan mihin tahansa keinoon saadakseen tavoitteensa toteutetuksi. 

Valitettavasti minulla ei kuitenkaan ole kristallipalloa, joten tässä vaiheessa on vain jäätävä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Ja toivottava, että Lähi-idän kriisipesäkkeeseen saataisiin jonakin päivänä kestävä ratkaisu - mikä ikinä se sitten olisikaan.

JK kello 18.40. Päivän mittaan on käynyt yhä selvemmäksi, että puheena oleva räjähdys oli palestiinalaisten tekosia. Omasta mielikuvituksettomuudestani johtuu, ettei aamulla käynyt edes mielessäni, että palestiinalaisten kyvyttömyys voisi olla niin täydellistä, että he osuisivat sairaalaansa - tai sen parkkipaikalle - ihan vain vahingossa. Toistaiseksi pidän kuitenkin mahdollisena, joskin vähäisenä, että osuma ei sittenkään olisi vahinko vaan päätekstissä arvelemani lavastettu hyökkäys.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hamasilaista lastenhoitoa
Terrorismin uhri olikin syyllinen
Palestiinalaisille annettavista kehitysapurahoista

Kanslaisaloite oikeusvaltion rikkomiseksi

Aamun uutiset kertoivat, että kansalais­aloite Suomessa pitkään asuneiden turva­paikan­­hakijoiden oleskeluluvista etenee edus­kuntaan. Jos se hyväksytään, valtio voisi myöntää nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan henkilöille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta ennen vuotta 2017, mutta eivät ole pystyneet esittämään sille päteviä perusteita.

Toisin sanoen kansalaisaloitteen allekirjoittajat haluavat, että maahamme hyväksyttäisiin pysyviksi oleskelijoiksi - siis monenlaisista sosiaaliturvaan liittyvistä eduista nauttiviksi - turvapaikan hakemisoikeutta väärinkäyttäneet elintasoturistit. Samalla maamme vetovoimaa länsimaisesta hyvinvoinnista unelmoivien kehitysmaalaisten parissa kasvatettaisiin aimo harppauksella. 

Nähtäväksi jää, kuinka eduskunta tulee suhtautumaan kansalaisaloitteeseen. Onko se vastuullinen oman maan kansalaisia vai solidaarinen kansainvälisiä sopimuksia tahallaan väärinkäyttäneitä ihmisiä kohtaan. 

Sanomattakin on selvää, että jokainen oikeusvaltioperiaatteita kunnioittava poliitikko jättäisi aloitteen hyväksymättä. Onhan sen taustalla ajatus, että yhteiskunnan pelisäännöt on kirjattu lakeihin ja asetuksiin, joita noudattamalla ihmiset voivat rakentaa elämänsä ennustettavalla tavalla. 

Nyt esillä olleen kansalaisaloitteen osalta ei tehtäisi näin, vaan säädettäisiin taannehtivasti sääntö, jonka mukaan kansainvälisiä sopimuksia tahallaan väärinkäyttäneet ihmiset palkittaisiin. Siis vähän samaan tapaan - joskin käänteisesti - kuin tehtiin toisen maailmansodan jälkeisessä sotasyyllisyysoikeudessa, jossa maamme johtajat jouduttiin pakon edessä tuomitsemaan lainmukaisista tekemisistään.

Onneksi tällainen ei voi olla mahdollista 2020-luvun Suomessa. Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Politiikan suhde oikeusvaltioon on selvitettävä puolin ja toisin
Niljakasta ja röyhkeää tanssia oikeusvaltion haudalla
Suomi rikkoo avoimesti oikeusvaltioperiaatetta

Wokellusta päiväkodissa

Helsingin sanomien tänään julkaiseman mielipidekirjoituksen mukaan kirjoittajan poika on viime viikon naistenpäivän jälkeen "ottanut useasti esille sen, miten juhlapäivää hänen päiväkodissaan vietettiin. Tytöt saivat päättää leikeistä ja muista asioista ilman neuvottelemista, ja heille laulettiin laulu. Kun pojat kysyivät, milloin olisi heidän vuoronsa päättää tai milloin heitä juhlittaisiin, heille oli kerrottu, että tytöt saivat tehdä päätökset naistenpäivänä, koska pojat ja miehet tekivät päätökset vuoden muina päivinä."

Kuten lukijani varmasti huomasi, on lapselle annetussa perustelussa kyse suorasta valheesta - miehethän eivät todellakaan tee kaikkia päätöksiä "vuoden muina päivinä". Eivät politiikassa, eivät työelämässä, eivät vapaa-ajalla, eivätkä etenkään perheissä - eivätkä varsinkaan Suomessa. Sitä paitsi pienet pojat eivät päätä kaikista asioista myöskään lasten leikeissä, mikäli niihin osallistuu molempia sukupuolia. 

On myös selvää, että kirjoittajan kuvaaman sukupuolten vastakkainasettelun korostaminen kasvatuksessa on väärin kaikki lapsia kohtaan. Sen välittämä sanoma on tasa-arvon vähentämisen sijaan lasten ihmiskuvaa vääristävä ja sellaisena vaikutuksiltaan pienten ihmisten henkiselle kasvulle äärimmäisen haitallista. 

Yksi mielenkiintoinen seikka tässä tapauksessa on se, kuka teki päätöksen mielipidekirjoittajan mainitsemasta tavasta viettää naistenpäivää päiväkodissa. Oliko se omavaltaisesti kyseisen lastentarhan henkilökunta, kaupungin hallintovirkamies tai poliittinen johto vai peräti opetusministeriö? 

Oli syyllinen kuka tahansa, on tapahtunut karu esimerkki siitä, minkälaisiin älyttömiin vinoutumiin Atlantin toiselta puolelta meille rantautunut wokelluskulttuuri on johtanut. Eikä se olisi ollut mahdollista ilman suomalaispoliitikkojen ja -medioiden kritiikitöntä hypetystä tätä ilmiötä kohtaan. 

Onhan jopa nykyinen hallitus linjannut tasa-arvopolitiikkansa perustuvan intersektionaaliseen feminismiin, joka liittyy kiinteästi samaan uhriajattelusta ponnistavaan uusvasemmistolaiseen suuntaukseen kuin wokelluskin. Ja joka on - jos mahdollista - vielä 1970-luvun neuvostojohtoista taistolaisuuttakin järjettömämpi tapa hahmottaa maailmaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Nämä uutiset olisivat hauskoja, elleivät ne olisi totta
Poikien päivä oli ja meni
Sanna Marin: luokkataistelija ja harhaanjohtaja

Eva Biaudet ei ymmärrä monimutkaisia asioita

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan uudesta puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta (perus) jouduttiin äänestämään, vaikka yleensä nämä nimitykset tehdään yksimielisesti, koska kyse on puolueiden jo aiemmin keskenään sopiman paikkajaon toteuttamisesta. Syynä tapahtuneeseen oli valiokuntajäsen Eva Biaudetin (ruots) vaatimus.   

Mielenkiintoista kyllä, äänestyksessä puolueiden sopimaa paikkajakoa vastusti peräti kuusi jäsentä äänestämällä tyhjää. Tämä on tietenkin varsin erikoista, eikä ole omiaan luomaan valiokuntaan hyvää työilmapiiriä. 

Biaudet selitti toimintaansa vuosikymmenen takaisilla asioilla kertomalla, että "en voi sille mitään, että se vielä vaikuttaa, että hän on julkisuudessa, niissä Scripta-kirjoituksissaan toivonut hänen poliittisten vastustajiensa… että he ansaitsevat tulla raiskatuksi. Eikä hän koskaan ole halunnut vetää takaisin tai pyytää anteeksi. Hän ei koe, että siinä on mitään ongelmaa ja on nimennyt minut ja Filatovin näihin naisiin."

Todetaan tässä nyt kuitenkin, ettei Halla-aho ole koskaan toivonut yhdenkään naisen tulevan raiskatuksi. Ei edes Eva Biaudetin. Sen sijaan hän on todennut nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksista, että "raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan."

Tämä on ilmeisesti kansanedustaja Eva Biaudetille liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi. Kuten myös se, että toisin kuin Halla-aho, hän itse on omilla toimillaan epäsuorasti aiheuttanut sen, että suuri joukko suomalaisia naisia ja tyttöjä on joutunut maahanmuuttajamiesten tappamaksi, raiskaamaksi tai muuten kaltoin kohtelemaksi. 

Silti en vaadi Biaudetia tunnustamaan omaa syyllisyyttään tai pyytämään anteeksi, sillä naisten kokemat rikokset eivät ole seuranneet hänen pahantahtoisuudestaan tai olleet hänen tavoitteenaan tai edes toiveissaan, vaan johtuneet yksinkertaisesti hänen ja hänen kaltaistensa tyhmyydestä. Eikä olisi kohtuullista vaatia ihmisiä pyytämään anteeksi tekoja, joita he eivät kykene edes ymmärtämään.

Biaudet väitti myös, että Halla-aho olisi toivonut myös itsensä tulevan raiskatuksi. Tässä hän viitannee Ylen artikkelista löytyvää, ilmeisesti Halla-ahon blogista aikanaan kopioitua, kohtaa, jossa tämä kertoi, että "kollektiivisessa närkästyksessäni huomaan välillä, että minun on vaikea tuntea aitoa sympatiaa näiden rikosten uhreja kohtaan. Tunnen houkutusta ajatella, että naiset saavat sitä, mitä pyytävät. Yritän kuitenkin olla ajattelematta näin. Koska kaikki naiset eivät ole sellaisia kuin Virtanen, Biaudet ja Filatov."

Tässäkään Halla-aho ei toivo Biaudetin tulevan raiskatuksi, kuten tämä väittää. Sen sijaan hän listaa julkisuudesta tunnettuja naisia, joiden toiminta on johtanut maahanmuuttajien tekemiin raiskauksiin.  Mutta kuten edellä tuli jo todetuksi, eihän Biaudet kykene ymmärtämään kovin monimutkaisia asioita. Eikä hän näköjään osaa edes pitää suutaan kiinni silloin, kun käsillä olevat asiat ovat hänelle liian vaikeita ymmärrettäväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sananvapaus ja jumalanpilkka
Mitä on vihapuhe?
Maahanmuuttajan painajainen

Kenen syy, että maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin?

Suomessa toimii monenlaisia hyvää tarkoittavia järjestöjä, koska valtio verorahoineen ei onnistu hoitamaan kuntoon kaikkia ongelmia. Yksi näistä järjestöistä on Aseman Lapset - se on järjestö, jonka toimintaa minäkin olen joskus tukenut.

MTV3 oli haastatellut yhtä järjestön nuorisotyöntekijää siitä, miksi maahanmuuttajanuoret ajautuvat nuorisojengeihin. Ja syitähän löytyi. 

Niistä ensimmäinen oli se, että "jos kieli ei ole hallussa, niin eihän tässä yhteiskunnassa saa samoja mahdollisuuksia pärjätä kouluyhteisöissä, akateemisessa maailmassa tai harrastuksissa, missä hyväksyntää tulisi". Avoimeksi jäi, miksi kieli ei ole hallussa - erityisesti niillä maahanmuuttajanuorilla, jotka ovat syntyneet Suomessa ja/tai käyneet lapsesta asti suomalaista koulua. Onko sekin suomalaisten tai yhteiskunnan vika?

Työntekijä nosti esille myös tarpeellisten palveluiden saatavuuden tärkeyden. Näin siksi, ettei kaikkia maahanmuuttajaperheitä ole välttämättä saatu kotoutumaan siten, että niissä osattaisiin pitää huolta nuorista. 

Tämä kohta herätti mielessäni kaksi kysymystä. Yksi: onko tosiaan niin, että maahanmuuttajavanhemmissa on jokin sellainen perusteellinen vika, jonka seurauksena he eivät osaa huolehtia lapsistaan ilman kotouttamistoimia. Kaksi: tarkoittiko haastateltu siis sitä, että maahanmuuttajajengien syntyminen on viime kädessä kantasuomalaisten syy?

Kolmanneksi nuoristotyöntekijä mainitsi sen, että yhteiskunnassamme on jengien lisäksi suuri yhteiskuntaan integroitumattomien nuorten joukko. Heitä viehättää usein gangsta-maailmasta ammentava roadman-kulttuuri, joka on noussut selkeäksi nuorisoilmiöksi pääkaupunkiseudulla. Siinä johtavana ajatuksena on, että "en kuulu yhteiskuntaan ja olen yhteiskuntaa vastaan". Tätä sitten julistetaan kaduilla puukko kädessä ja korostetaan ajatusmaailman autuutta sosiaalisessa mediassa. 

Yhteiskunnan kannalta akuutti kysymys on kaksijakoinen. Ensinnäkin pitäisi löytää keinot, joilla edellä kuvattujen nuorisoilmiöiden haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi sekä sivullisille että myös nuorille itselleen. Ja toiseksi pitäisi ymmärtää nyt käynnissä olevan nuorison käyttäytymismuutoksen perimmäiset syyt ja löytää niiden poistamiseksi ratkaisut.

Valitettavasti maahanmuuttajiin liittyvä keskustelu on Suomessa vahvasti tulehtunut ja sisältää tabu-aiheita. Yksi niistä liittyy maahanmuuttajien ja heidän kulttuuriensa rooliin ongelmien syntymisessä, mikä näkyi edellä kuvatussa haastattelussakin suomalaisten voimakkaana syyllistämisenä maahanmuuttajien ongelmien taustalla ikään kuin nämä olisivat ajatus- ja toimintakyvyttömiä elukoita, joilta itseltään ei voi odottaa ratkaisuja tai vastuun ottamista omissa asioissaan. Ei edes lasten kasvatuksessa.

Ja kuitenkin olisi äärimmäisen tärkeää, että maahanmuuttajaväestö ryhtyisi itse ja omatoimisesti yhteistyöhön suomalaisten viranomaisten kanssa saadakseen omalle nuorisolleen hyvät lähtökohdat elämälle. Valitettavasti tätä halukkuutta heikentävät omalta osaltaan erilaiset maahanmuuttajien oikeuksia korostavat avustusjärjestöt, jotka tosiasiassa näyttävät pikemmin pyrkivän maahanmuuttajien säilyttämiseen tahdottomina hyvesignaloinnin kohteina kuin yrittävän ratkaista heidän ongelmiansa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskunnallisia muutostapauksia
Itähelsinkiläisiä nuoria
Tiedotus nuorten vanhemmille!

Martti Häikiö ja punainen vallankumous

Tänä aamuna pääsin helpolla blogin kirjoittamisesta. Helsingin Sanomat nimittäin julkaisi jutun historiantutkija Martti Häikiöstä, joka otti kantaa oman historiamme vaikenemisen kulttuuriin. Se on syytä lainata tähän kokonaisuudessaan.

"Meillähän on erittäin huolellisesti ja tarkasti vältetty käyttämästä ilmaisua punainen vallankumous, vaikka siitä oli kyse. Liian usein puhutaan kuin sisällissota olisi laskeutunut taivaasta ja sitten olisi ollut kaksi tasapuolista osapuolta.

Suomen historian suurin tragedia on ehdottomasti, että työväenliike tarttui aseisiin ja on järkyttävää, että siitä vaietaan edelleen. Valitettavasti esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin tiettyihin kohtiin luotetaan usein enemmän kuin historiantutkijoiden näkemyksiin, vaikka teoksessakin kuvataan myös Akseli Koskelan aseeseen tarttuminen ja uhmakas lähtö hyökkäyssotaan laillista hallitusta vastaan."

Jos ja kun olemme oman historiamme suhteen näin epärehellisiä ja poliittisesti värittyneitä, niin kuinka voisimmekaan olla rehellisiä oman aikamme samansuuntaisista epäkohdista? Ja mitä asialle tulisi tehdä, jotta nuorisomme ei kasvaisi poliittisen propagandan uhrina, vaan saisi mahdollisimman monipuolisen ja realistisen lähtökohdan oman maailmankuvamme rakentamiselle?

Eikö olisi parempi tunnustaa tosiasiat ja todeta, että työväenliikkeen kapinaliikkeen seurauksena syntyivät kaikki ne hirmuteot, jotka omaan sisällissotaamme on liitetty: tämä koskee siis niin taiteluiden uhreja, tuhoutunutta omaisuutta, punaiseen terroriin kuolleita kuin myös valkoisen terrorin käsissä menehtyneitä. Lisäksi olisi hyvä muistuttaa myös siitä, että punainen vallankumous seurausilmiöineen oli täysin turha, koska siihen johtaneet yhteiskunnalliset epäkohdat kuten kahdeksan tunnin työpäivä ja maan uusjako olivat jo muutenkin toteutumassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS: Suomi oli itsenäinen jo vuonna 1914
Suomen synkkä historia ja vaatimus kehitysapulaista
Alexander Stubb ja 1970-luvun Suomi

Koiran vastuu raiskauksista

Iltalehti kertoi pari päivää sitten tapauksesta, jossa viisikymppinen helsinkiläisnaisen kännykästä oli loppunut virta eikä hän siksi tavoittanut miestään kapakkaillan jälkeen. Nainen oli hukannut avaimensa ja oli niin vahvasti humalassa, että häntä nolotti mennä kotiinsa.

Kapakassa ollut nuori kehitysmaalaismies huomasi naisen tilan ja tarjosi hänelle yöpaikkaa. Tämä ei ymmärtänyt sellaiseen suostumiseen liittyvää valtavaa raiskausriskiä, vaan otti tarjouksen vastaan ja joutui raiskatuksi.

Teosta tuomittiin 21-vuotias Yaser, mutta hänen paikalla ollut kaverinsa pääsi kuin koira veräjästä. Nainen sen sijaan määrättiin saamaan kärsimyksistään 8000 euroa: toivottavasti Yaser hoitaa maksunsa kuin mies eikä jätä sitä koiran lailla hoitamatta.

Kyseessä oli ilman muuta ns. usein toistuva yksittäistapaus ja sen uhriksi joutuneen naisen käytös äärimmäisen riskialtista. Itseäni tässä ikävässä episodissa kiinnostaa kuitenkin eniten se, miksi nainen käyttäytyi siten kuin käyttäytyi. Ja mille kaikille tahoille tästä tapauksesta kuuluu vastuu.

On tietenkin selvää, että päävastuullinen on nuori Yaser. Hän teki tekonsa ilmeisesti harkiten - vaikka toki oman kiihkonsa vallassa - ja on vähintäänkin ansainnut rangaistuksensa.

Toisaalta tiedämme varsin hyvin, että Yaserin kaltaisiin maahanmuuttajiin liittyy ainakin kertaluokkaa muuta väestöä suurempi raiskausriski. Siksi on kysyttävä myös yhteiskunnan - ja erityisesti sen puolesta päätöksiä tekevän maahanmuuttoviraston sekä sitä ohjaavan poliitikkokunnan ja virkamiesten - vastuusta. Onhan selvää, että mikäli Yaser ei olisi asunut Suomessa, ei hän olisi myöskään raiskannut viisikymppistä humalaista suomalaisnaista.

Samalla on hyvä pohtia sitä, miksi raiskattu lähti nuoren maahanmuuttajamiehen matkaan. Miksei hän tiedostanut päätökseensä sisältänyttä riskiä?

Itse epäilen vahvasti, että naisen päätökseen on vaikuttanut suomalaisen median tapa vaieta maahanmuuttajaraiskaajien etnisestä taustasta. Vaikenemisen lisäksi erityisesti Yleisradio ja Helsingin Sanomat on esitellyt maahanmuuttajalapsia kuin hellyttäviä pieniä taaperoita (esimerkki tämän päivän HS:stä). Eivät sellaiset ole pelottavia ainakaan punavihreässä kuplassa eläville.

Edellä olevan kirjoitettuani joudun kuitenkin toteamaan, ettei mediamme tule tämänkään tapauksen jälkeen suhtautumaan kriittisesti omaan toimintaansa. Myöskään humanitaariseen maahanmuuttoon kritiikittömästi suhtautuvat poliitikot tai virkamiehet eivät tule julkisuuteen painottamaan omaa vastuutaan ja vaatimaan muutosta. Sen sijaan turvapaikkoja tullaan jatkossakin jakamaan tuhansille tänne pyrkiville ihmisille, joiden vertaisryhmään kuuluvilla tiedetään olevan kohonneen alttiuden seksuaalirikoksiin.

Samalla luodaan pohjaa uusille raiskauksille, joiden tekijät saavat parin vuoden tuomion - jos sitäkään - ja palaavat kaduillemme kuin koirat veräjästä. Eikä maamme poliitikoista, virkavastuulla toimivista tai sananvapauden airuista ole pelastamaan uhreiksi joutuvien naistemme turvallisuutta yhtään enempää kuin koirilla aidan viereen ruikkimisesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maksamme valkoisen rodun kollektiivista velkaa
Rasistileiman julma seuraus?
Törkeä seksuallinen hyväksikäyttö