Toisaalta Suomessa ei ole uudistusta ennenkään ollut työvoimapulaa, ei ainakaan siitä päätellen, että maassa on lähes kolmeasataatuhatta työtöntä. Kyllä kai niistä olisi löytynyt halukkaille työntekijöitä, jos sellaisille olisi tarvetta.
Minun muistini mukaan työvoiman tarjonnan kasvattamisesta alkoi ensimmäisenä höpöttää – ainakin julkisuudessa – Juhana Vartiainen (kok), josta tuli sittemmin Helsingin pormestari. Aivan kuin työpaikat syntyisivät siitä, että niihin on enemmän hakijoita. Tai että maassa olisi enemmän työhön haluttomia ja siihen kyvyttömiä ihmisiä.
* * *
Tosiasia kuitenkin on, että työpaikkoja syntyy vain siitä, että maassa on sellaisia yrityksiä, joissa toimii - omistajana tai palkollisena – ihmisiä, jotka näkevä uusien työntekijöiden rekrytoinnin tarpeellisena ja kannattavana. Siis ihmisiä, joilla on ideoita toiminnasta, joka tuottaa liikevoittoa.
Siksi on selvää, etteivät sosiaali- ja tyttömyysturvan muutokset vaikuta millään tavalla maamme talous- ja työllisyystilanteeseen. Eikä työttömien tai työvoinan ulkopuolella olevien ihmisten toimeentulon kiristämiselläkään ole sen suhteen mitään merkitystä.
Tästä syystä valtiovallankin kannattaisi keskittyä siihen, että yrittäminen ja yritysten kasvattaminen olisi kannattavaa. Siis parantaa siihen houkuttavia taloudellisia kannustimia.
Se tarkoittaa yritysten toimintaedellytysten parantamista, verotuksen kohtuullistamista ja sen progression loiventamista sekä – jos verovaroja halutaan käyttää – tuotekehityksen tukemista ja kynnyksen alentamista pienten yritysten perustamiselle.
Viimeksi mainitun osalta paninkin tyytyväisyydellä merkille sen, että pienet yritykset ovat voineet vuoden alusta alkaen perua epäonnistuneen rekrytoinnin ja vaihtaa huonon valintansa uuteen, mikäli työnteko ei suju toivotulla tavalla. Kiitos tästä kuuluu Petteri Orpon (kok) hallitukselle.
Tällä on kaiken järjen mukaan aivan oleellinen merkitys erityisesti yksinyrittäjien uskaltautumiselle työnantajayrittäjiksi. Ja sitä kautta työpaikkojen syntymiseen tänne Pohjantähden alle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa
Avaako asevienti tukkiutuneen ketsuppipullon?
Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa
Avaako asevienti tukkiutuneen ketsuppipullon?
Tekstit
Kun julkisen sektorin osuus BKT:sta on miltei 60% on vitka niin suuri, että epäilen ettei tästä kuopasta nousta ilman täydellistä rommausta.
VastaaPoistaPohjoisen Sote-alueilta kuuluu huonoja uutisia. Löytyy yrityksiä joille Sotealue ei ole (tietokone ongelmiin vedoten) kyennyt tai halunnut maksaa jopa 200 000€ saatavia. Pienehköjä 2-3 kuskia työlistäviä firmoja on jo ajautunut konkurssiin. Asia joka ei enää tunnu kiinosta päättäjiä alue-tai valtakunnan tasolla.
VastaaPoistaSen sanon että tästä 23 hevosvoiman Mosse De Luxe taloudesta päästään irti vain 2 pääkeinolla eli pääomaveron noin puolittamisella sekä haittisten eli haittamatujen heivaamisella helvettiin vaikkapa Haitiin
VastaaPoistaMuita säätöjä toki sit viel..ovat eduksi, mutta tossa 2 tärkeintä mainitsin
Aki Kangasharju hehkutti tubessa, että Suomi lähtee upeaan nousuun, kunhan teemme runsaasti uusia asuntoja ja asutamme niihin maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä!
VastaaPoistaJonkun verran yksinyrittajyydesta kokemusta, luokittelen tassa uhkat kokemassani jarjestyksessa:
VastaaPoista1) Asiakaspula. Tama voi johtua huonosta liikeideasta, markkinoinnista tai liikkeenhoidosta. Sisasyntyisesta ongelmasta ei voi syyttaa hallitusta. Hallitusta / jarjestelmaa voi syyttaa ulkosyntyisesta asiakaspulasta kuten asiakkaiden rahattomuudesta tai yleisesta sulkutilasta - eivat voi ostaa/tilata vaikka kiinnostaisikin.
2) Byroslavia. Kaikenkarvaiset direktiivit ja saadokset, seka varsinkin niihin liittyvan byrokratian pyorittaminen vievat hammastyttava maaran resursseja ja voimia. Erityisesti silloin kun saannokset muuttuvat painvastaisiksi parin vuoden valein. Saadoksia valvomassa on verovaroilla hankittu byrokraattiarmeija, ja jos pykalaviidakkoa harvennushakattaisiin, tuommoiseen siemenpuuasentoon, voitaisiin byrokraatitkin jarkeistaa johonkin kansantaloudellisesti vahemman tuhoisaan asemaan samalla kun verotaakka helpottuisi.
Verotus on arsyttavaa, muttei kynnyskysymys, koska palkansaajilla on ankeammat prosentit, ainakin taalla Kaliforniassa. Verotusta haukutaan palkkaamisen ehkaisijaksi, mutta suurempi kynnys yksinyrittajalla on palkollisesta seuraava paperisota ja vastuu. Mikali uudesta tyontekijasta seuraa niin lisaantynyt tyotaakka ja riski yrittajalle etta alaisen tyopanoksesta huolimatta tyonantajan tuntiansiot pienenevat (ja tyollistamisen sivukulujen johdosta voivat menna miinuksellekin), yksinyrittajyys pysyy vallitsevana muotona, ainakin siihen asti kunnes bisneksen pyorittaminen omin voimin on mahdotonta.
Jos tyollisyys siis haluttaisiin oikeasti nousuun eika vain polemiikissa ja juhlapuheissa, pitaisi rohkaista pien- ja kevytyrittajyytta, jolla yritteliaimmat voisivat kohentaa toimeentuloaan. Verohelpotuksia tarkeampana pitaisin pykalaviidakon karsimista, joskin kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien tulisi saada pitaa sosiaaliturvan suojaosa siihen asti kunnes yritystuloja alkaa olla kohtuullinen maara (kohtuullisen suuruuden maarittelee yhteiskunnallinen keskustelu...)
Ja jos halutaan niidenkin tyollistyvan, joilla ei ole liikemiesvaistoa tai motivaatiota, pitaisi tyontekijan palkkaamisesta tehda vahemman pelottavaa.