Helsingissä äly sumeni, mutta Norsunluurannikolla järki näyttäisi valaisevan pimeyden

Helsingin valtuusto päätti laajentaa laittomasti maassa oleville tarjottavia terveyspalveluita. Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) valotti Ylen uutisessa päätöstä seuraavasti.

"Tarjoamme välttämättömät sosiaali- ja terveyshuollon palvelut myös kaikille paperittomille. Heillä on mahdollisuus hakea perusterveydenhuollossa hoitoa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi pitkäaikaissairauksiin kuten diabetekseen eikä odottaa, kunnes joutuu päivystykseen... Jokainen Helsingissä oleva paperiton voi tarvittaessa hakeutua perusterveydenhuoltoon... puhutaan lyhytkestoisesta oleskelusta, ..., joten hoitoon eivät kuulu kaikki palvelut. Mutta lääkäri katsoo, mikä on sen sairauden hoitoon välttämätöntä ja silloin... esimerkiksi antibiootteja ei käytetä vain sairaalan sisällä, vaan lääkkeitä voidaan antaa myös mukaan."

Helsingin Uutiset kertoi lisäksi, että "paperittomilla on jatkossa oikeus Helsingissä muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon ja rokotuksiin, suun terveyden hoitoon ja hätä- ja kriisimajoitukseen, oikeudelliseen neuvontaan ja psykososiaaliseen tukeen... Heille taataan valtion puolesta muun muassa asuminen, päivittäinen ruoka, käyttörahaa sekä alaikäisille koulunkäynti".

Minun nähdäkseni edelle kokoamani tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Suomesta tulee täällä laittomasti oleskelevan kannalta entistäkin houkuttelevampi vaihtoehto kotimaahan palaamiselle. Samoin päätös saattaa hyvinkin houkuttaa laittomasti muualla EU:ssa olevia ihmisiä suomalaisen järjestelmän hoivattavaksi. Eikä ole pois suljettu, etteikö päätös houkuttaisi maahamme ihan uusiakin tulijoita EU:n (sisä- tai) ulkopuolelta.

Nähtäväksi kuitenkin jää, mihin päätös lopulta johtaa. Valitettavasti maahanmuuttovirasto ei tilastoi laittomasti maassa elävien määrää, joten sen osalta en pysty antamaan lukua, jonka kehitystä voisimme seurata.

Todettakoon kuitenkin, että viimeisen 12 kk aikana maastamme on hakenut kansainvälistä suojelua yhteensä 4 301 ihmistä. Nähtäväksi jää kasvaako tämä luku tulevina kuukausina.

* * *

Päivän uutistarjonta on muutenkin ollut mielenkiintoinen. Yllä olevan kaupunkilaisjärjen sumenemisuutisen vastapainoksi Ylen tarjonnasta silmiini sattunut uutinen oli kuin kirkkaudellaan sokaiseva järjen ääni menossa olevan kansainvaelluksen pimeyden keskellä. Se kertoi suurimpien EU-maiden, viiden Afrikan maan ja YK:n Norsunluurannikolla tekemästä päätöksestä hajottaa Libyan salakuljetusverkostot ja palauttaa Eurooppaan pyrkivät kehitysmaalaiset kotimaihinsa.

Toivottavasti nyt uutisoitu suunnitelma toteutetaan onnistuneesti ja juuri kuten edelle kirjoitin. Eikä siteeraamastani uutisesta ole puuttunut osiota, jonka mukaan salakuljettajien palkkiorahoja Libyassa tienaavia aiotaan sittenkin pelastaa Eurooppaan.

Tämäkin jää jännitettäväksi, sillä Ylen uutisen mukaan lisätietoa pitäisi olla saatavilla huomenna. Jääkäämme siis odottelemaan suurella jännityksellä huomisia kuulumisia Norsunluurannikolta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ehdotan Nobelin rauhanpalkintoa Libyan rannikkovartiostolle
Poliisi poisti tammikuussa 419 turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjää
Maahanmuuttajien laittomat bisnekset

Vuoden myönteisin kehityskulku löytyi Afrikasta!

Puolustuvoimain erikoistutkijan näkemyksen mukaan lopussa olevan vuoden myönteisin kehityskulku on Saharan eteläpuolisen Afrikan vakautuminen. Erityisesti Somaliassa ja Malissa on hänen mukaansa saavutettu edistystä.

Voihan asian noinkin nähdä, ja voin vilpittömästi ilmoittaa toivovani erikoistutkijan olevan näkemyksessään oikeassa. Somalian tilannehan on siirtynyt täydestä kaaoksesta hallituksen ja ääri-islamistien välienselvittelyksi ja Malissa pari vuotta jatkunut muslimien ja turagien kapina on saatu ainakin pääosin rauhoitetuksi. Terrorismi ei kuitenkaan ole päättynyt Malissa ja Somalian konflikti on osin siirtynyt myös naapurimaahan Keniaan.

Muista Saharan eteläpuolista Afrikkaa koskevista uutisotsikoista päällimmäisiä ovat olleet Etelä-Sudanin vajoaminen sisällissodan partaalle sekä loppuvuodesta eskaloitunut Keski-Afrikan kriisi. Jälkimmäisen osalta erikoistutkijan näkemys afrikkalaisen rauhantoiminnan edistymisestä joutuu hiukan outoon valoon Tshadilaisten joukkojen osoittauduttua puolueellisiksi.

Yleiskäsityksen saamiseksi googlasin satunnaisella valinnalla kuulumisia myös joistain muista maista. Ruandassa on näköjään pidetty presidentivaalit, joissa hallituspuolue voitti ja äänestysaktiivisuus nousi lähes sataan prosenttiin (!). Zimbabwessakin on pidetty hallitukselle ja presidentti Mugabelle suosiolliset, mutta epärehellisiksi väitetyt, vaalit.

Pitkään kriisissä olleen Liberian huolet puolestaan liittyvät yliopistojen opiskelija-ainekseen ja rauhanturvaajien ylennyksiin. Tämä kuulostaa suorastaan mainiolta. Valitettavasti Norsunluurannikolla ei mene näin hyvin, vaan maa on juurrunut väkivallan kierteeseen.

Tällä pikaisella katsauksella sanoisin, ettei Afrikassa nyt aivan valtavaa kehitysaskelta ole otettu. Paikoitellen on kuitenkin saavutettu pientä edistystä. Toivotaan, että nämä pienet edistysaskeleet laajenevat koko mantereen kattaviksi ja saattavat koko mustan maanosan hyvinvoinnin tielle. Valitettavasti en edelle kirjaamani pikaisen katsauksen valossa kuitenkaan ainakaan vielä ole vakuuttunut siitä, että näin todella tapahtuisi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikkalaisuus Suomen historian valossa
Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?
Rohkeita miehiä, ressukoita ja väkivaltaa