Samuli Havelan öyhötys paljasti Ylen poliittisen linjan

Yleisradion olemassaolon oikeutus veronmaksajien kustantamana mediana syntyy siitä – ja vain siitä – että suomalaisilla ihmisillä on oikeus ja tarve puolueettomaan ja paikkansa pitävään uutisointiin. Tästä huolimatta valtionradiotamme on usein syytetty vasemmistolaiseksi tai ainakin vasemmiston agendaa edistäväksi, mikä on kerta toisensa jälkeen kiistetty yhtiön suunnalta. 

Tänä aamuna huomasin sosiaalisesta mediasta viestin, joka osoittaa tämän harvinaisen selvästi: tietenkin olettaen, että se pitää paikkansa. Kyseinen tapaus syntyi, kun oikeustieteen maisteri Samuli Havela viritti valtionradiollemme testin, joka mittaa valtiomediamme poliittista linjaa. 

* * *

Havela nimittäin kertoi lähettäneensä kaksi öyhöttämiseksi luonnehtimaansa kommenttia Yleisradion uutiseen rahaministeriön leikkausideoista. Vain toinen kommenteista hyväksyttiin. 

Se kuului seuraavasti. "Eduskunnan puhemiehen palkkiota voisi verottaa enemmän niin saadaan Jussi Halla-ahokin kantamaan kortensa kekoon yhteiseksi hyväksi".  

Hylätyksi tuli sen sijaan kommentti, jossa ehdotettiin, että "listaamattomien yhtiöiden osingot verolle 30 % riippumatta osingon määrästä. Näin saadaan Sanna Marinkin kantamaan kortensa kekoon yhteiseksi hyväksi". 

* * *

Jälkimmäisen kohdalla Yleisradio oli ilmoittanut Havelalle, että "keskusteluja moderoidessa tarkastelemme kokonaisuutta ja valitsemme julkaistavaksi kommentteja, jotka vievät keskustelua eteenpäin". Näin siitä huolimatta, että molemmat kommentit ovat ilmiselvästi turhanaikaista öyhötystä, jotka ei vie keskustelua sinne eikä tänne. 

Lisäksi – Ylen omilla julkaisukriteereillä – erityisesti julkaistavaksi päätynyt kommentti on toteuttamiskelvoton, koska se koske vain yhden henkilön verotusta. Ja siitä syystä Ylen päätös sen julkaisemisesta osoittaa kiistatta valtiomediamme poliittisen värittyneisyyden – mikä sinänsä ei ole mikään uutinen, tuskin edes uutisen poikanen. Mutta juuri siksi huomion arvoinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylellistä uutisointia
Nuorison historiallisen heikot tulevaisuudennäkymät
Etnisesti suomalaisen näköisiä poikia ei löytynyt edes piilokuvista

Mihin unohtuivat maahanmuuttajalasten epäsuorat vaikutukset?

Eilen julkaistut koululaisten osaamista mittaavat PISA-tulokset kertoivat suomalaisten koululaisten suoritustason heikentyneen edellisestä mittauksesta. Sen syitä on pohdittu yhden jos toisenkin median palstoilla, eikä ainakaan ilmiselvää sosiaalisen median vaikutusta lasten keskittymiskykyyn ole vähätelty.

Kuitenkin yksi koululaistemme suoritustasoon mitä ilmeisimmin vaikuttaneista syistä on jäänyt merkillisen vähälle huomiolle. Nimittäin heikosti oppivien maahanmuuttajalasten ja -nuorten epäsuora vaikutus muihin oppilaisiin. 

Siitä ei tietenkään voi varmuudella sanoa mitään ilman kunnollista tutkimusta, mutta jo maalaisjärjenkin perusteella voi epäillä, että näiden oppilaiden tunnetusti aiheuttama hälinä ja heidän vaatimansa erityishuomio opettajilta – mikä on pois muiden koululaisten opetukseen käytettävissä olevasta ajasta – tuntuisivat hyviltä ehdokkailta esimerkiksi sosioekonomisesti hyväosaisten perheiden lasten oppimisen yllättävään laskuun.

* * *

Erityisen hämmästynyt olin kun eilisessä A-studiossa asiaa kommentoinut – näyttävää kukkakoristetta päässään pitänyt – professori Mari-Pauliina Vainikainen kielsi eksplisiittisesti maahanmuuton vaikutuksen oppimistuloksiin (noin 15 minuutin kohdalla tässä tallenteessa). Hän perusteli tätä sillä, että heidän ja kantasuomalaisten nuorten välinen osaamisero oli pienentynyt edellisestä mittauksesta. 

Hänen perustelunsa on tietenkin sinänsä todenmukainen, mutta hänen johtopäätöksensä tuntui oudolta sitä vastaan, että maahanmuuton seurauksena koululuokkien työrauhan tiedetään oleellisesti heikentyneen. Vielä omituisempaa oli huomata, etten löytynyt helposti linkitettävää suomalaista lähdettä tälle kaikkien monietnisten luokkien lasten vanhempien tuntemalle ilmiölle. 

Selvää joka tapauksessa on, että mikäli kantaväestön oppilaat joutuvat opiskelemaan aiempia vuosia rauhattomammassa ympäristössä, se vaikuttaa heidän oppimiseensa. Samoin kuin se, että he saavat – maahanmuuttajalasten vaatiman ylimääräisen huomion takia – takavuosia vähemmän aikaa ja opetusta opettajilta. 

Siksi olisi hyvä, että myös näiden seikkojen tutkimukselle löytyisi tekijöitä ja rahoitusta. Ja ennen kaikkea kehitettäisiin sellainen pedagoginen ratkaisu, joka poistaisi nämä ongelmat suomalaisista koululuokista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Itäkeskuksen koulun takia Tuusulaan lähtenyt perhe herätti Wille Rydmanin

Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie

Koulutuspoliittinen kynnyskysymys hallitusohjelmaan

Tutkijatohtori Daria Krivonos, kansanedustaja Wille Rydman ja Suomen Akatemian tehtävä

Suomen Akatemian päätös rahoittaa Daria Krivonosin tutkimsta "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on herättänyt suurta huomiota. Siihen on ottanut kantaa myös kansanedustaja Wille Rydman, jonka mukaan "vähempikin ´tieteen ja tutkimuksen vapaus´ riittäisi tässä maassa". 

Rydmanin kommenttiin otti kantaa myös tutkimushankkeen vetäjä, jonka mukaan kansanedustajan kommentit kumpuavat naisvihasta ja rasismista. Samalla hän perusteli tutkimushankkeensa tarpeellisuutta varsin erikoisella tavalla.

Krivonos nimittäin ilmoitti, että "heti kun yritetään tuoda näkyvyyttä maahanmuuttajien ja naisten tekemälle työlle, katsotaan, että rahaa käytetään väärin... Euroopassa alalla työskentelee nimenomaan itäeurooppalaisia ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia naisia. Tutkimus on siksi täysin perusteltu." Lisäksi hän perusteli tutkimuksensa tarvetta sillä, että kauneusala on maailmanlaajuisesti monien miljardien eurojen suuruinen, kasvava ala. 

Rydman puolestaan vastasi, että "nähdäkseni hänen kommenttinsa on syytä antaa puhua puolestaan". Ja arveli, että "emme nähtävästi voi luottaa siihen, että Suomen Akatemia täysin vapaasti harkitessaan ohjaisi rahoitusta kohteisiin, joihin rahoitus on tarkoitettu".

* * *

Minun nähdäkseni Krivonos teki kommenteillaan jättimäisen karhunpalveluksen tieteelle.  Näin siksi, ettei hän - eikä myöskään hankkeen julkinen kuvaus - kertonut käytännössä mitään niistä hyödyistä, joita puheena olevan hankkeen odotetaan tuottavan tieteelle tai yhteiskunnalle. 

Tämä on äärimmäisen ikävää, sillä asian noustua esille hänellä olisi ollut tilaisuus puolustaa näkyvästi hankettaan ja perustella yleisemminkin vapaata perustutkimusta, joka on Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoituksen virallinen viitekehys. Sen sijaan hän valitsi lapsellisen uhriutumisen keinokseen vastata esitettyyn kritiikkiin. 

* * *

Onneksi Krivonosilla - ja luultavasti myös Suomen Akatemialla - on edelleen mahdollisuus tarkentaa vastausta kiinnittäen huomiota esille nostamiini seikkoihin. Toivon näin myös tapahtuvan jo siitäkin syystä, että vapaa perustutkimus on aivan liian hyödyllinen ja arvokas asia menettääkseen rahoitusta vain siitä syystä, ettei sitä osata puolustaa asiallisin argumentein.

Tietenkin toinen mahdollisuus on, ettei hankkeeseen sisälly tutkimuksellista uutuusarvoa eikä siitä odoteta seuraavan käytännön hyötyjä. Näin ei pitäisi kuitenkaan olla - ei ainakaan sen varsin runsaan kokemuksen perusteella, joka itselläni on aivan toisen Akatemian toimikunnan rahoituspäätösten kriteereistä.

Jos näin kuitenkin olisi, pitäisi Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan ryhdistäytyä ja tarkistaa, että sen toiminta - ja rahoituspäätökset - vastaavat suomalaisen yhteiskunnan sille asetettamia tehtäviä ja tavoitteita. 

Ne ilmenevät Akatemian omasta ilmoituksesta, jonka mukaan se "tukee korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla sekä sen hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi". Minun nähdäkseni tämä on erinomaisesti sanottu ja sitä tulee käyttää johtavana periaatteena kaikissa rahoituspäätöksissä - myös kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksessa.

Päivän aiempi blogimerkintä:
Hyvän omantunnon ostamisesta

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta
Strategisen tutkimuksen neuvoston maahanmuuttopoliittinen esitys kaatui
Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana

Antti Lindtmanin viesti viidennelle kolonnalle

Eduskunnan hyväksyttyä käännytyslain on poliittinen laita- ja äärivasemmisto nurissut päätöksen takia. Siksi on syytä antaa myös tässä blogissa tilaa Antti Lindtmanille, joka johdatti SDP:n eduskuntaryhmän lain taakse. 

Lindtman on nimittäin perustellut sosiaalisessa mediassa päätöstään johdattaa puolueensa lain hyväksymisen kannalle seuraavasti.

"Rajaturvallisuuslaki on tarpeen, koska Venäjä on valmis käyttämään häikäilemättömiä keinoja horjuttaakseen eurooppalaisia, demokraattisia yhteiskuntia. Venäjän tarkoituksena on luoda turvattomuuden tunnetta, heikentää suomalaista yhteiskuntaa ja sitä kautta uhata kansallista turvallisuutta."

"Jokaisella yhteiskunnalla pitää olla mahdollisuus turvata oma yhteiskuntarauhansa ja kansallinen turvallisuus. Suomella täytyy olla mahdollisuus osoittaa, ettemme hyväksy Venäjän toimintaa vaan puolustamme kansallista turvallisuuttamme demokratian ja oikeusvaltion tavoin. Venäjän toiminta ei ole ohimenevä ilmiö."

"Suomi on myös rajaturvallisuuslain säätämisen jälkeen sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Emme ole irtaantumassa niistä arvoista ja velvoitteista, joihin olemme sopimusten mukaan sitoutuneet... SDP:lle kansallinen turvallisuus on aivan keskeinen asia, samoin ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset. Ei jompikumpi, vaan molemmat."

"SDP on jatkossakin se puolue, joka hakee ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Vastuullisesti toimien – Suomen ja suomalaisten etu kirkkaana mielessä."

Lindtmanin teksti olisi hyvä lukea ajatuksella myös laita- ja äärivasemmistossa. Näin siksi, että ne ovat viestineet kannattavansa kyllä ihmisoikeuksia, mutta viis veisaavansa suomalaisten turvallisuudesta. Ja siten tehneet kaikkensa avustaakseen venäläisten hybridisotaa eräänlaisena viidentenä kolonnana.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lista Venäjän aisankannattajina toimivista kansanedustajista
Disinformaation levittäminen on osa Venäjän sodankäyntiä
Suomalaiset haluavat rajalain

Maskuliinisuutta ja pyöräteitä kehitysavulla?

Suomen nykyinen hallitus vähentää kehitysmaille annettavaa kehitysapua yhteensä 1,2 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä, mikä on luonnollisesti aiheuttanut marinaa. Siksi oli mielenkiintoista lukea myös saksalaisten tulleen sellaiseen johtopäätökseen, että veronmaksajien rahojen kylvämistä kolmannen maailman valtioille olisi rajoitettava. 

Näin ajattelee lähes joka toinen saksalainen. Eikä se ole mikään ihme, sillä rahaa on syydetty muun muassa Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, Ruandassa positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojektille ja Perussa pyöräteiden rakentamiseen. Lisäksi kehitysapua on maksettu sellaisiin maihin, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan.

Toivon tietenkin, ettei suomalaisten kehitysmaihin toimittamaan apuun sisältyisi yhtä järjettömiä kohteita, mutta totean samalla ainakin viimeisen edellä mainitsemani seikan koskevan myös meitä. Ja muistutan samalla, että ainakin aiemmin on suomalaisen veronmaksajien selkänahasta revittyä rahaa valunut huomattavia määriä autettavien maiden korruptoituneille johtajille.

Kuvittelisin myös jokaisen ihmisen ymmärtävän, että rahojen käyttäminen vastikkeettomaan kehitysapuun ei ole terveellä pohjalla silloin, kun tulot eivät riitä edes omien kulujen kattamiseen. Ja juuri tämähän on ollut Suomen tilanne vuodesta 2009 alkaen eli jo viidentoista vuoden ajan. 

Siksi hallituksen päätös kehitysavun supistamiseksi on erittäin tervetullut. Samalla kuitenkin toivoisin, että ministerit tai valtion asiaa hoitavat virkamiehet esittelisivät julkisesti laskelmia siitä, mitä muuta - kuin hyvää mieltä - Suomi saa edelleen jäljelle jäävän valtavan kehitysapunsa vastineeksi. Ja selityksen annettavan avun perusteluista silloin, jos ja kun tuollaista vastinetta ei ole. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Asioiden tärkeysjärjestyksestä
Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?

 

Tekninen muutos halpuutti Suomen hiilimaksuja 80 prosentilla

Tuore uutinen kertoo, että Suomen lasku metsien hiilinielujen romahduksesta voi laskea miljardeilla. Tekstistä selviää muutoksen olevan riippuvainen päästöyksiköiden määrästä ja esimerkiksi hiilidioksiditonnin hinnan ollessa 40 euroa olisi hinnan alenema 2-7 miljardista eurosta 0,4-1,6 miljardiin euroon. 

Se tarkoittaa prosentuaalisesti noin 80 prosentin "halpuuttamista". Toisin sanoen vanha hinta oli viisinkertainen verrattuna uuteen. Nyt tehty muutos vastaa siis sitä, että bensiinin hinta putoaisi yht´äkkiä kahdesta eurosta 40 senttiin. 

Tämä on hämmentävää, sillä nyt puhutaan todella isoista maksuista suomalaiselle kansantaloudelle. Verrokkina olkoon vaikkapa tämän vuoden oikeusministeriön koko määräraha, joka on 1,1 miljardia euroa. 

Otan asian esille siksi, että jos päästöyksiköiden laskentaperusteet ovat niin heikot kuin nyt näyttää, voidaan mielestäni niiden oikeutus kyseenalaistaa. Näin siitä huolimatta, että hinnanmuutos oli tällä kertaa alennus. 

Taustalla on Luonnonvarakeskuksen tekemä tekninen korjaus, jonka taustalla oli kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion laskentamenetelmien muutos. Uutisessa haastateltu tutkija kertoi, että nyt "vertailutaso on oikeasti vertailukelpoinen inventaarion tuloksiin. Siksi luvut kutistuivat niin paljon."

Jos ja kun hiilipäästöistä joudutaan maksamaan jatkossa, on laskentaperusteiden luonnollisesti oltava täsmälliset ja oikeat. Nyt tehdyn muutoksen mittaluokka kuitenkin asettaa tämän kyseenalaiseksi. 

Näin siksi, että olisi outoa, mikäli myös aiempaa - nyt muutettua - laskentamenetelmää ei aikanaan olisi pidetty oikeana. Olisihan vieläkin oudompaa, mikäli EU:ssa olisi päätetty miljardiluokan tulonsiirroista ilman uskoa sen perusteiden pitävyyteen. 

Kun nyt kuitenkaan asia ei ollut näin, on kysyttävä, että kuka tällä kertaa takaa sen, että uusittu laskelma olisi niin täsmällinen ja oikein, että sen perusteella tehtävät tulonsiirrot ovat perusteltuja? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päästökauppa ja narun päässä oleva pässi
Oikeudenmukainen kompensaatio hiilinieluista
Suomalaispuolueet päättivät ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista