Kuitenkin yksi koululaistemme suoritustasoon mitä ilmeisimmin vaikuttaneista syistä on jäänyt merkillisen vähälle huomiolle. Nimittäin heikosti oppivien maahanmuuttajalasten ja -nuorten epäsuora vaikutus muihin oppilaisiin.
Siitä ei tietenkään voi varmuudella sanoa mitään ilman kunnollista tutkimusta, mutta jo maalaisjärjenkin perusteella voi epäillä, että näiden oppilaiden tunnetusti aiheuttama hälinä ja heidän vaatimansa erityishuomio opettajilta – mikä on pois muiden koululaisten opetukseen käytettävissä olevasta ajasta – tuntuisivat hyviltä ehdokkailta esimerkiksi sosioekonomisesti hyväosaisten perheiden lasten oppimisen yllättävään laskuun.
* * *
Erityisen hämmästynyt olin kun eilisessä A-studiossa asiaa kommentoinut – näyttävää kukkakoristetta päässään pitänyt – professori Mari-Pauliina Vainikainen kielsi eksplisiittisesti maahanmuuton vaikutuksen oppimistuloksiin (noin 15 minuutin kohdalla tässä tallenteessa). Hän perusteli tätä sillä, että heidän ja kantasuomalaisten nuorten välinen osaamisero oli pienentynyt edellisestä mittauksesta.
Hänen perustelunsa on tietenkin sinänsä todenmukainen, mutta hänen johtopäätöksensä tuntui oudolta sitä vastaan, että maahanmuuton seurauksena koululuokkien työrauhan tiedetään oleellisesti heikentyneen. Vielä omituisempaa oli huomata, etten löytynyt helposti linkitettävää suomalaista lähdettä tälle kaikkien monietnisten luokkien lasten vanhempien tuntemalle ilmiölle.
Selvää joka tapauksessa on, että mikäli kantaväestön oppilaat joutuvat opiskelemaan aiempia vuosia rauhattomammassa ympäristössä, se vaikuttaa heidän oppimiseensa. Samoin kuin se, että he saavat – maahanmuuttajalasten vaatiman ylimääräisen huomion takia – takavuosia vähemmän aikaa ja opetusta opettajilta.
Siksi olisi hyvä, että myös näiden seikkojen tutkimukselle löytyisi tekijöitä ja rahoitusta. Ja ennen kaikkea kehitettäisiin sellainen pedagoginen ratkaisu, joka poistaisi nämä ongelmat suomalaisista koululuokista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
