Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kustannukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kustannukset. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. syyskuuta 2026

Puolueiden julkiselle tuelle tarvitaan vain yksi momentti

Suomen uutiset teki jutun poliittisten nuorisojärjestöjen saamista tukirahoista. Ja täytyy kyllä myöntää, että tämä tilasto on – lievästi sanottuna – ajatuksia herättävä. 

Sen mukaan suurimpia avustusten saajia ovat Keskusta- ja Kokoomusnuoret 10,4 miljoonan euron potilla. Heitä seuraavat Sosialidemokraattiset nuoret 8,4:llä miljoonalla eurolla. Seuraavina tulevat Vasemmisto- ja RKP-nuoret nuoret 4,8 ja 3,3 miljoonalla eurolla. Vihreätkin nuoret saavat 1,9 miljoonaa euroa ja hännänhuippuina tulevat Perussuomalainen Nuoriso/Nuoret 877 000 € ja KD-Nuoret 877 ja 814 tuhannen euron tuella. 

* * *

Näitä summia voi verrata esimerkiksi puolueiden kannatukseen, kansanedustajien määriin tai nuorisojärjestöjen jäsenmääriin. Kaksi ensimmäistä lienevät melko tarkasti arvoisten lukijoideni tiedossa, mutta viimeksi mainitut luvut tuskin. 

Siksi ajattelin listata kunkin järjestön Wikipediasivulla ilmoitetun jäsenmäärän alla olevaan taulukkoon ja suhteuttaa tukisumman sen mukaisesti.



Taulukosta huomataan, että suurimman tuen jäsentä kohden saavat Keskustanuoret. Vastaavasti pienintä tukea julkisista varoista myönnetään Perussuomalaisille nuorille. Ero on noin 23-kertainen! 

* * *

Tämä ero ei selity puolueiden yleisellä suosiolla, koska Perussuomalaiset on sekä tämän hetken kannatukseltaan että eduskuntapaikkojen määrällä mitaten Keskustaa suurempi puolue. Ei siis ihme, että Suomen uutiset tarttui tähän aiheeseen. 

Omalta osaltani totean, että Suomen uutisissa ehdotettu nuorisojärjestöjen erillisen tuen lopettaminen olisi erinomainen ratkaisu monessakin mielessä. Se ensinnäkin poistaisi ylle kirjaamani epäsuhdan, mikäli emopuolueet niin tahtoisivat. 

Lisäksi poliittisten puolueiden saamaan – ja veronmaksajien kustantamaan – puolueiden kokonaistukeen liittyvä byrokratia vähenisi hiukkasen, kun pohdittavaksi tulisi kahden sijaan vain yksi momentti kutakin puoluetta kohti. Ja samalla puolueiden saaman tuen seuranta sen kustantajille – suomalaisille veronmaksajille – olisi helpompaa.  

maanantai 29. kesäkuuta 2026

Pari laskelmaa Suomen ylioppilaskuntien Irja Vaahterin näkemysten johdosta

Uutissuomalainen julkaisi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uuden pääsihteerin, Irja Vaahterin, haastattelun. Otsikon mukaan hän "tyrmää lukukausimaksut ja haluaa lisää tukea opiskellijoille". 

Itse jutussa Vaahteri perusteli näkemystään sillä loogisella tosiasialla, että "opintolainaosuuden pienentäminen ja rahallisten etuuksien kasvattaminen helpottaisi niin opiskelijoiden toimeentuloa kuin vastavalmistuneiden lainataakkaa".

Lisäksi hän arveli, että "kun arjen peruspilarit ovat kunnossa, niin sitten on energiaa ja mahdollisuuksia tuoda oma panoksensa yhteiskuntaan... ja totta kai käsikynkässä menee se, että itse koulutus on korkealaatuista ja maksutonta. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella riippumatta omasta tai vanhempien varallisuudesta."

Vaahterin mukaan on myös kurjaa, että opintotuessa on tulorajat, jotka ylittyvät herkästi, jos opiskelija opiskelee täyden lukuvuoden ja paiskii siinä sivussa töitä ja lisäksi kesätöitä. Sen seurauksena tukia peritään opiskelijoilta takaisin.

Hän myös huomautti, että "opiskelija-asuntoja on vähän, eikä niitä riitä kaikille, ja toisaalta nykyisellä tukitasolla vapaiden markkinoiden asuntojen vuokrat ovat opiskelijan budjetille liian kalliita...  Kun opintoraha on nykyään 279,38 euroa kuukaudessa, niin jokainen voi miettiä, kuinka pitkälle sillä pärjää". 

Lisäksi hän painotti julkisen, ennakoitavan perusrahoituksen ja maksuttoman korkeakoulutuksen tärkeyttä sekä torjui lukukausimaksut yksiselitteisesti. Toisin sanoen hän vaati opiskelijoille sekä ilmaista etua opiskella että työtä tekeville kansalaisille velvollisuutta kustantaa heidän elämänsä.

Lopuksi Vaahteri muisti vielä kansainvälisiä opiskelijoita väittämällä, että heillä on monenlaisia vaikeuksia. Lisäksi "suomen kielen opiskelua voi olla vaikeaa mahduttaa opintoihin mukaan, mikä vaikeuttaa työllistymistä".

* * *

Jutusta ilmeni, että korkeakouluopintojen aikana opiskelijoille kertyy keskimäärin 25 000 euroa opintolainaa. Sitä voinee verrata koulutuksesta saatavaan palkkahyötyyn, joka oli vuonna 2024 julkaistun Yleisradion jutun mukaan esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden (5 550 €/kk) ja toisen asteen koulutuksen saaneiden (3 370 €/kk) välillä noin 2 180 euroa kuukaudessa (tai mediaanilukuina 1 699 €/kk). 

Toisin sanoen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saavat laskutavasta riippuen noin 40 tai 35 prosenttia kovempaa liksaa kuin ammattiopinnon suorittaneet. Näillä tuloilla 25 000 euron opintolaina on "maksettu" viimeistään puolentoista vuoden kuluttua, ellei lasketa verotuksen vaikutusta.

* * *

Ja tässäpä se tenkkapoo tuleekin, sillä verotus on Suomessa progressiivista. Tämän laskurin mukaan helsinkiläiseltä 3 400 euroa kuussa ansaitsevalta henkilölle jää palkastaan puhtaana käteen 2 375 euroa kun taas 5 600 euroa hankkiva saa omaan käyttöönsä 3 557 euroa. 

Näin ollen palkkaero supistuu 1 182 euroon eli 25 000 euron takaisinmaksuun meneekin lähes kaksi vuotta – mikä sekään ei liene huono vaihtoehto ottaen huomioon, että näillä luvuilla laskien viidessä vuodessa valmistuneen korkeakoulutetun kumulatiivinen tulo – pois luettuna 25 000 euron opintolainat – ylittää ammattiopinnot suorittaneelle kertyneen palkkasumman noin 15 vuodessa (laskettuna keskipalkkojen mukaan).

* * *

Ylioppilaskunnan liiton uudelle pääsihteerille on edelle kirjoittamien reunamerkintöjen ohella annettava kuitenkin pisteet siitä, ettei hän lähtenyt – ainakaan Uutissuomalaisen haastattelussa – mollaamaan nykyisen hallituksen pyrkimyksiä. Sen sijaan – hänen mukaansa – "hallituksella on ihan hyviä tavoitteita, mutta niissä ei ole onnistuttu, mikä on heikentänyt koulutuksen ja opiskelun edellytyksiä". 

Tosin uutisesta ei ilmennyt tarkoittiko Vaahteri hallituksen koulutuspoliittisia vai yleisiä tavoitteita. Eikä edes se, että miltä osin hallituksen tavoitteet ovat epäonnistuneet.

* * *

Yleisellä tasolla on kuitenkin todettava, ettei Orpon hallitus ole vielä onnistunut kääntämään Suomen taloutta kasvuun eikä lopettamaan sen velkaantumista. Ja tästä syystä valtiovallan mahdollisuudet tukea korkeakouluopiskelijoita ovat käymässä päivä päivältä heikommiksi – täysin riippumatta hallituksen värikartasta. 

Siksi(kin) on syytä toivoa, että nähtävissä oleva orastava talouskasvu on todellista ja kiihtyy tulevina viikkoina, kuukausina ja vuosina. Ja että kaiken tason opiskelijat hoitaisivat opintonsa tehokkaasti sekä sijoittuisivat sen jälkeen työelämään joko yrittäjiksi tai palkkarengeiksi kasvattamaan sitä yhteistä hyvää, josta myös opiskelijoiden koulutus viime kädessä kustannetaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valaisevaa marjanpoimintaa
Onko Yleisradion toimituksella juttupula?
Tyhmyys tiivistyy Helsingin yliopiston opiskelijoissa

tiistai 14. huhtikuuta 2026

Epäillyn kunniamurhan tulkkauskulut

MTV3 kertoi, että erään espoolaismiehen kaksi vuotta Suomessa oleskelleen sukulaisen oikeudenkäynti keskeytettiin, koska oikeuden puheenjohtajan mukaan "tulkkaus on liian epätarkkaa, joten emme voi jatkaa. Kyse on kuitenkin hyvin vakavista syytteistä". 

Uutisen mukaan oikeudessa käsitelty henkirikos tapahtui Espoon Suurpellossa elokuussa 2025, jolloin syytetty ampui ex-vaimoaan selkään kerrostalon rappukäytävään. Tapauksella on todistajia, koska tappajan ja tapetun yhteiset lapset näkivät veriteon, eikä murhaajaksi epäiltykään ole kieltänyt ottaneensa tapetun naisen henkeä. 

Tapauksen syyksi epäillään henkirikoksen tehneen suvun kunniaa – tai pikemminkin avioerosta sille muka koituvaa häpeää. Tämän ovat sekä syytetty, että hänen avustamisestaan epäilty henkilö kuitenkin kieltäneet. 

Tapauksessa ei sinänsä liene mitään epäselvää: sekä tappaja että murha-ase ovat tiedossa ja uhri on kuollut. Siksi sijaan oikeudessa pohditaan syyllisen sijasta sitä, että oliko kyseessä murha vai tappo.

Näin siitä huolimatta, että veriteon tekijäksi alkujaan ajateltu murhaajan sukulaismies kiisti toimittaneensa aseen ja sen sijaan väitti löytäneensä sen syytetyn omistaman pizzerian kellarista tavallisesta pahvilaatikosta. Ja juonessa mukana olleen – espoolaismiehelle läheistä sukua olleen – turkkilaismiehen tiedetään lähetelleen henkensä menettäneelle naiselle kivikautiseen kunniakäsitykseen ja alhaiseen älykkyyteen viittaavia viestejä.

* * *

Blogikirjoituksen aiheeksi tämä tapaus nousi siksi, että maassamme kaksi vuotta asunut mies on tarvinnut oikeudessa tulkkia, eikä kykene itse kommunikoimaan suomen tai ruotsin kielellä. Eikä ymmärtämään oikeuden tietotarpeita edes tulkin välityksellä. 

Tämä kyvyttömyys maksaa puhdasta rahaa, jonka maksajaa ei ole kummassakaan edelle linkittämässäni uutisessa kerrottu. Kysyin siksi tätä asiaa tekoälyltä, joka valisti minua siitä, että "jos oikeudenkäynnissä tarvitaan tulkkia (esim. syytetty, todistaja tai muu henkilö ei osaa suomea/ruotsia), tuomioistuin hankkii tulkin", jonka kulut "maksetaan valtion varoista, eivätkä ne kuulu suoraan osapuolten maksettaviksi".

* * *

Tämä ei ole pieni asia, sillä tulkkeja käytetään oikeudenkäynneissä paljon. Esimerkiksi Helsingin poliisi on kertonut, että ulkomaalaisten epäiltyjen osuus pääkaupunkimme kaikissa seksuaalirikoksissa oli pari vuotta sitten noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia. 

En toki ole vaatimassa oikeudenkäyntien käymistä kielellä, jota syytetyt eivät ymmärrä. Sen sijaan kaipaisin järkeä suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ja ennen kaikkea kielen oppimiseen liittyviä ehdottomia vaatimuksia niille maahanmuuttajille, jotka jäävät maahamme pidemmäksi aikaa. 

Olen varma, että kielitaidon testaamisen kustannukset säästyisivät yhteiskunnalle toisaalta erilaisten tulkkauskulujen vähenemisen että – ennen kaikkea – maahanmuuttajien nykyistä paremman yhteiskuntaan integroitumisen ja siitä seuraavan korkeamman työllisyysasteen kautta. Enkä näe yhtään kestävää perustetta sille, etteikö parantunut kielitaito olisi myös maahanmuuttajien itsensä kannalta hyvä asia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voiko naisen sukuelimen tuhoaminen olla vähäisempi teko kuin tavallinen raiskaus?
"Tamperelaismiehistä" julkaistiin valokuva
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista

sunnuntai 22. maaliskuuta 2026

Maahanmuuttajat toivat Suomelle kansainvälistä näkyvyyttä

Simon Hankinson on entinen Yhdysvaltain diplomaatti, joka on palvellut Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Hän tarkasteli The Telegraph-lehdessä väitteitä, joiden mukaan mistä tahansa maailmankolkasta peräisin olevat maahanmuuttajat sopeutuvat helposti läntisiin yhteiskuntiin, muuttuvat nettoveronmaksajiksi eivätkä aiheuta länsimaiden asukkaille haittaa. 

Tarkastelunsa kohteeksi hän valitsi paikan, joka on meille tuttu. Se on "kaukainen Suomi, Euroopan unionin laidalla".

* * *

Hankinsonin mukaan monet maat eivät kerää kattavaa tietoa kansallisesta alkuperästä, joka mahdollistaisi vertailut. Suomessa näin kuitenkin tekee Suomen Perusta, jonka analyysi tästä aiheesta paljastaa arvokkaita opetuksia kaikille maahanmuuttajia vastaanottaville maille.

Kirjoittaja kertoi, että Suomessa on noin 600 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä ja sellaisia tulee lisää noin 50 000 vuodessa, monet Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä. Helsingin seudulla väestöstä yli viidenneksen arvioidaan olevan ulkomaalaistaustaisia. Vuonna 2024 noin puolet uusista tulijoista tuli perheenyhdistämisen kautta.

Hankinson kertoi myös, että somalit olivat kalleimpia, sillä heidän nettokustannuksensa koko elinajalta oli arviolta 951 000 euroa. Irakilaisten kustannus taas oli lähes 700 000 euroa. Kun maahanmuuttajien lapset huomioitiin, nousivat somalialaisten aiheuttamat kulut 1,34 miljoonaan euroon.

Hänen mukaansa jo vuonna 2011 oli laskettu, että Suomessa syntyneen henkilön vuotuinen nettoverovaikutus oli positiivinen, 3 400 euroa. Sen sijaan kaikkien ulkomailla syntyneiden osalta se oli lähellä nollaa, mutta somalien kohdalla miinus 7 900 euroa ja saksalaisten kohdalla plus 5 100 euroa.

* * *

Amerikkalaisdiplomaatin mukaan on liian aikaista tietää varmasti, mitä tapahtuu seuraavien sukupolvien aikana, mutta Suomen havainnot vastaavat Tanskasta, Alankomaista ja muualta Euroopasta saatuja tuloksia. Ja siksi hän kysyy, että jos Yhdysvalloista olisi saatavilla tarkkaa dataa, nähtäisiinkö sielläkin suuria eroja?

Hän huomautti myös, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole samanlaisia. Lähtömaa, kulttuuri, koulutus ja maahantulon tapa tuottavat hyvin erilaisia lopputuloksia. Yhteenvetona diplomaatti totesi, että jotkin länsimaiden tällä hetkellä hyväksymät maahanmuuttajaryhmät vähentävät yhteistä verokertymää sen sijaan, että ne lisäisivät sitä.

Hankinson muomautti myös, ettei suuri osa suomalaisista äänestäjistä halua massamaahanmuuttoa, mutta vasemmiston, yritysintressien ja maahanmuuttajaäänestäjien yhdistelmä voittaa vaaleja ja ylläpitää nykytilaa. Myös hyvinvointituista riippuvaiset tulijat tietävät selvästi mitkä poliittiset liikkeet ajavat heidän asiaansa. 

Siksi yli kaksi kolmasosaa maahanmuuttajista äänestäisi vaaleissa vasemmistopuolueita, jotka yleensä kannattavat laajempaa maahanmuuttoa ja universaaleja sosiaalietuuksia.

* * *

Ilmiö ei ole ainutlaatuinen Euroopassa. Minnesotassa 81 prosenttia somalialaistaustaisten kotitalouksista käyttää jonkinlaista liittovaltion sosiaalitukea, kun vastaava luku kantaväestön kotitalouksille on 21 prosenttia. Myös siellä (ja koko Yhdysvalloissa) "useimmat somalialais-amerikkalaiset äänestäjät pysyvät demokraattien tukijoina".

Yhdysvaltojen järjestelmä asettaa perheenyhdistämisen taloudellisten etujen edelle eikä priorisoi niitä potentiaalisia maahanmuuttajia, jotka olisivat tuottavia ja sopeutuisivat parhaiten. Trumpin hallinnon aikana ulkoministeriö on ollut valmiimpi epäämään viisumeita, jos hakijan katsotaan todennäköisesti muodostavan “julkisen rasitteen” (eli kuormittavan veronmaksajien rahoittamia palveluja).

Se on Hankinsonin mukaan hyvä asia, mutta pitkällä aikavälillä maahanmuuton tulisi olla sekä rajoitettua, jotta tulijoiden sopeutuminen voidaan varmistaa, että kohdennettua niihin, jotka ovat nettomaksajia. Näin voitaisiin välttää julkisen talouden heikkeneminen.

* * *

Diplomaatti totesi myös, että Euroopassa on vuosisatojen aikana nähty paljon sisäistä muuttoliikettä ja siirtymisiä, mutta viimeisen 30 vuoden aikana maanosan ulkopuolelta tullut massamaahanmuutto on muuttanut kansakuntien rakennetta merkittävästi. Useissa suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, kantaväestö on menettänyt enemmistöasemansa. Ja noin kolmannes pariisilaisista on syntynyt ulkomailla.

Hän myös valisti ihmisiä siitä, että ihmisten halu paeta köyhistä maista tulee aina olemaan suurta. Käytännössä se tapahtuu opiskelija-, perheenyhdistämis- ja työviisumien kautta sekä perusteettomien turvapaikkahakemusten avulla. 

Siksi kysymys siitä, jatkavatko kohdemaiden ihmiset äänestämistä näiden kaikkien väylien ylläpitämiseksi, on perustavanlaatuinen. Ja tästä syystä olisi olennaista tarjota äänestäjille tarkkaa tietoa maahanmuuton kustannuksista ja hyödyistä.

* * *

Hankinsonin kirjoitus Telegraphissa ei jäänyt maailmalla huomaamatta vaan maamme maahanmuuttopolitiikan ydinkohdat välitti sosiaaliseen mediaan Visegrád 24 sivusto X:ssä. Lisäksi koko kirjoitus avautui suomalaisen henkilön linkityksestä. 

Telegraphilla on kuukausittain kymmeniä miljoonia lukijoita. Ja Visegrád 24:llä noin 1,7 miljoonaa seuraajaa ympäri maailmaa ja sen viesti oli uudelleenlähetetty tätä kirjoittaessani 669 kertaa. Siten Suomi sai epäilemättä paljon kaivattua huomiota ympäri maailman. 

Toivoa tietenkin sopii, ettei tuo huomio johtaisi lisääntyvään maahanmuuttoon vaan Hankinsonin epäilemättä kaipaamaan poliittiseen heräämiseen länsimaihin kohdistuvan kansainvaelluksen aiheuttamiin haittoihin ja – ennen kaikkea – toimiin sen järkevöittämiseksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Espanjan pääministerin suositus Suomelle on huono
Terrorismivaroitus
Latvia kieltäytyy EU:n pakolaispolitiikasta

tiistai 3. maaliskuuta 2026

Tampere tarjoaa epärehellisille ilmaiset matkat

Tampereella on Suomen Uutisten mukaan tehty päätös, jonka mukaan julkisessa liikenteessä ilman lippua matkustavia ei saa estää poistumasta liikennevälineestä. Näin ollen tamperelaiset voivat jatkossa matkustaa kaupungin liikennevälineissä ilmaiseksi. 

Päätöksen taustalla on lipuntarkastajien työturvallisuus, mikä on tietenkin erittäin tärkeä asia. Mutta samalla se kannustaa epärehellisiä – ja erityisesti aggressiivisia – ihmisiä käyttämään julkista liikennettä ilman, että osallistuu niiden kustannuksiin. Tämä on yksiselitteisesti väärin rehellisesti matkansa maksavia ihmisiä kohtaan.

Suomen Uutisten mukaan uudistus voi ajan myötä heikentää myös joukkoliikenteen kannattavuutta ja kasata painetta verotulojen kautta ohjattavan rahoituksen lisäämiselle. Näin maksumiehiksi joutuisivat entistäkin enemmän sellaiset ihmiset, jotka eivät tarvitse tai jostain muusta syystä käytä joukkoliikennettä. 

Toisaalta näin alkava kehitys voisi ajan myötä johtaa joukkoliikenteen muuttamiseen kokonaan maksuttomaksi – eli verovaroista kustannettavaksi. Tämä alentaisi jonkin verran sen kokonaiskustannuksia, koska lippujen myynnistä ja tarkastamisesta ei syntyisi enää kustannuksia. 

Toisaalta joukkoliikenteen käyttöaste todennäköisesti lisääntyisi maksuttomaksi muuttuessaan. Ja samalla yksityisautoilla tapahtuva matkustaminen vähenisi nykyisestä – tai ainakin sen kasvu hidastuisi. Samalla siihen liittyvä liikenteen ruuhkautuminen, yksityisautoilun päästöt ja katuverkoston kehittämistarve vähenisivät.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että verovaroin kustannettavat julkiset palvelut muuttuvat helposti tehottomiksi, kuten esimerkiksi Oulun julkisen liikenteen ongelmat ovat osoittaneet. Tai vielä selvemmin sosialististen valtioiden talouskehitys kautta vuosikymmenten.

Siten Tampereen uudistuksella voidaan nähdä sekä negatiivisia että myös positiivisia seurauksia. Ja siksi tulee olemaan mielenkiintoista seurata Tampereen joukkoliikenteen kehitystä tulevina vuosina. 

perjantai 27. helmikuuta 2026

Virheellistä kieltä

Suomalaisen koulujärjestelmän ja lukuharrastuksen heikkeneminen saivat hämmästyttävän demonstraation Keravalla, missä on asennettu opastetauluja jalankulkijoille. Itse asia on luonnollisesti oikein hyvä, mutta onko syytä huolestua siitä, että valmiissa tauluissa on kirjoitusvirheitä?

Asiasta kertoi paikallinen Keski-Uusimaa-lehti, jonka mukaan esimerkiksi "Kerava-sali on kirjoitettu opasteisiin muotoon Kerava-Sali ja kirjaston Pentinkulma-sali muotoon Pentinkulmasali". Varmaankin ihmiset löytävät nämä paikat virheellistenkin opasteiden avulla, mutta ne tullaan joka tapauksessa uusimaan. 

Eikä se ole ilmaista, vaan kulun kuittaa keravalainen veronmaksaja, koska virhe juontaa paikallisen byrokraatin – Johanna Inkiläisen – mukaan "vuodelta 2022, jolloin opasteiden tekstit määriteltiin ja hyväksyttiin osana opastekokonaisuuden suunnittelua".

* * *

Koska koulujemme tason parantamisesta tai lukuharrastuksen uudesta noususta ei näyttäisi olevan merkkejä, lienee odotettavissa, että virheellinen suomi tulee tulevina vuosina näkymään yhä enemmän ympäristössämme. Eikä tätä asiaa varmaankaan paranna se, että kasvava osa suomalaista puhuu äidinkielenään vieraita kieliä. 

Toisin sanoen meidän tavallisten kielenkäyttäjien on nyt ja tulevaisuudessa sopeuduttava kielellisen ympäristömme vähittäiseen rapistumiseen. Ja sen seurauksena epäilen, että myös suomen kielioppiin tulee – toki viiveellä – uudistuksia, joissa virallistetaan jo tapahtuneet kieliopin löyhennykset ja myös puhekieleen uineet vieraiden kielten vaikutteet. 

Tässä ei tietenkään ole mitään uutta, sillä kieli on kuin elävä organismi, joka muuttuu jatkuvasti ulkoisten vaikutteiden seurauksena – niin menneisyydessä, nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Eikä tästä asiasta kannata siksi menettää yöuniaan, vaikka se – silloin tällöin – vähän harmittaisikin. 

JK kello 7.36. Tuli vielä mieleeni, että kännyköiden oikeinkirjoitusohjelmien tekemien jatkuvien kielioppivirheiden – erityisesti yhdyssanojen katkaisujen – seurauksena suomen rappeutuminen tullee jatkossa kiihtymään entisestään. Näin erityisesti nuoremman sukupolven ja vieraita kieliä kotikielenään puhuvien parissa. Siis jotenkin näin: "kirjoitin blogi tekstin, jossa ihmettelin Suomen kieli opin rappeutumista".

sunnuntai 15. helmikuuta 2026

Tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n hiilinielupolitiikka on järjetöntä

Norjalaistutkijat Maarit Kallio ja Elias Garvik julkaisivat tutkimuksen EU:n ja Norjan (jatkossa Eurooppa) hiilinielupolitiikasta, jossa metsien nielutavoitteiden saavuttaminen edellyttää välitöntä ja jyrkkää runkopuun hakkuun vähentämistä Euroopassa. Tämä vähennys voisi nousta 113–117 miljoonaan kuutiometriin vuosina 2030–2035 verrattuna markkinalähtöiseen skenaarioon, joten päästövähennysten kustannukset nousisivat jopa yli 700 euroon jokaista hiilidioksiditonnia kohti.

Tutkijoiden mukaan samalla kävisi kuitenkin niin, että noin kaksi kolmasosaa Euroopan hakkuuvähennyksestä korvattaisiin lisäämällä puiden kaatamista muualla maailmassa, erityisesti Pohjois-Amerikassa, Brasiliassa, Venäjällä, Indonesiassa ja Chilessä. Eli lopputuloksena metsänhakkuiden rajoittaminen johtaisi valtavaan tulonsiirtoon Euroopasta muualle maailmaan ilman, että sillä saavutettaisiin merkittäviä ilmastohyötyjä. 

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että vaikka hakkurajoitukset vähentäisivätkin metsien hiilinieluja, niiden vaikutus ilmastoon jäisi rajallisiksi, koska samalla katoaisivat puutuotteiden ilmastohyödyt. Samalla maanosamme taloudellinen toimeliaisuus vähenisi ja syntyisi merkittäviä tulonsiirtoja maanosamme ulkopuolelle. 

Siten eurooppalaisiin kohdistuvan taloudellisen rasituksen vuoksi säästettyä päästötonnia kohden aiheutuvat kustannukset olisivat moninkertaiset verrattuna Euroopan päästökauppajärjestelmässä käytettyihin hintoihin. 

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Euroopan hiilinielupolitiikka ei nykyisessä muodossaan ole kustannustehokas hillintätoimi verrattuna muihin saatavilla oleviin vaihtoehtoihin. Ja siksi Euroopan olisi syytä luopua pikaisesti nykyisestä – sinisilmäisestä ja tehottomasta – hiilinielupolitiikastaan, koska se on yksinkertaisesti täysin järjetöntä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuka on syyllinen Suomen hiilinieluongelmiin?
Ilmainen veronkevennys ja metsähakkuiden vähentämisen miljardilasku
Suometsäprofessori Annamari Laurén: Suomelle miljardilaskua ennakoiva malli on huonosti tehtyä tutkimusta

tiistai 13. tammikuuta 2026

Tanskalainen todellisuus ja Teemu Keskisarja

Yleisradio kertoi, että Tanskassa on noin sata rikollissukua, jotka yhdessä aiheuttavat yhteiskunnalle ainakin miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Se jopa mainitsi, että nämä suvut asuvat tyypillisesti kaupunginosissa, joita Tanskassa kutsutaan haavoittuvaisiksi alueiksi tai rinnakkaisyhteiskunniksi ja ne ovat tyypillisesti maahanmuuttajataustaisia kuten irakilaisia ja palestiinalaisia. 

Jutussa mainittiin myös, että Ruotsissa on samanlaisia sukuja, mutta vielä Tanskaakin enemmän. Tämä ei tietenkään yllätä tämän blogin lukijoita, mutta olisi mielenkiintoista tietää, onko myös Suomessa tällaisia rikollissukuja. 

Jos ja kun sellaisia on, olisi mukava nähdä myös laskelma niiden Suomelle aiheuttamista kustannuksista. Luulen, että summa saattaisi olla täälläkin yllättävän korkea. 

* * *

Viime aikoina on puhuttu paljon maahanmuuton vaikutuksista yhteiskuntaan. Erityistä huomiota tässä suhteessa sai Teemu Keskisarjan Lahdessa pitämä luento historiallisista väestönvaihdoista. 

Luennossaan hän otti esille myös paljon puhutun äärioikeistolaiseksi sanotun "väestönvaihtoteorian" toteamalla, että "en ole koskaan eläessäni kohdannut ihmistä, joka uskoo, että jokin salaliitto vaihtaa valkoisia mustiin taikka päinvastoin". Sikäli väite on uskottava, etten ole minäkään. Ja vielä vähemmän olen tavannut ihmisiä, jotka olisivat itse olleet osallisena sellaiseen.

Sen sijaan olen havainnut, että jopa eduskunnassa on ihmisiä, jotka haluaisivat ottaa maahamme mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka sanovat olevansa vainottuja kotimaassaan tai joilla on siellä muuten vain heikot elinolot. Jos näin tehtäisiin, olisi – matemaattisesti vääjäämättömänä – lopputulemana ensin etnisesti suomalaisen väestönosan suhteellisen osuuden lasku ja lopulta sen jääminen vähemmistöksi maassamme. 

Tuosta aiheesta tulin aikanaan tehneeksi myös laskelmia. Niiden mukaan muslimien määrä Suomessa ylittäisi miljoonan rajan vuonna 2037 ja ohittaisi kantasuomalaisten määrän eli 5,5 miljoonaa vuonna 2049. Laskelma perustui muslimien määrän prosentuaaliseen kasvuun vuodesta 1990, mutta viimeisten vuosien aikana heidän maahanmuuttoaan on rajoitettu, joten mainitut islaminuskoisten – ja heidän jälkeläistensä – määrät tullaan saavuttamaan myöhemmin. 

Lopuksi todettakoon, etten itse ollut kuuntelemassa Teemu Keskisarjan luentoa – ja vielä vähemmän osallistunut sitä vastustaneeseen mielenosoitukseen. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, kuinka paljon Lahden kirjastoon olisi ollut tulossa kuulijoita: sali oli täynnä ja lisäksi sen ulkopuolelle jäi samankokoinen joukko. Sanoisin, että melko suosittu tiedetapahtuma.

tiistai 6. tammikuuta 2026

Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa

Lienee erinomaisesti tunnettua, että Suomen julkinen talous on velkaantumassa hyvin nopeasti. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Oras Tynkkyseltä on nyt tullut ehdotus, miten julkisiin menoihin merkittävästi vaikuttavaa työttömyysturvaa tulisi muuttaa. 

Hän nimittäin ehdotti maahamme perustulokokeilua perustellen sitä Irlannista saaduilla kokemuksilla. Siellä sellaista kokeiltiin 2 000 taiteilijalle, jotka saivat 1 300 euroa kuukaudessa ilman erillisiä ehtoja. 

Tämä tuli maksamaan saarivaltiolle 35 miljoonaa euroa vuodessa, josta kassaan kuitenkin palautui suuri osa taiteilijoiden lisääntyneen aktiivisuuden seurauksena. Näin ollen nettokustannus jäi 20 miljoonaan euroon. Siis noin 15 000 euroon per taiteilija. Lisäbonuksena irlantilaiset saivat aineettomia hyötyjä.

* * *

Suomessa on viimeisimmän tiedon mukaan noin noin 176 000 työtöntä. Jos näille kaikille nyt annettaisiin samanlainen etu kuin kokeiluun osallistuneille irlantilaisille taiteilijoille, tulisi kustannus yksinkertaisen kertolaskun perusteella olemaan noin 2,7 miljardia euroa. 

Tätä summaa voidaan verrata työttömyydestä valtiolle nykyisin aiheutuviin kustannuksiin, joissa ei huomioida ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Se on noin 1,9 miljardia euroa, joten Irlannin malli lisäisi työttömyydestä veronmaksajille aiheutuneita kuluja noin 40 prosentilla.

* * *

Toki voitaisiin ajatella, että tuen taso jätettäisiin pienemmäksi kuin irlantislaistaiteilijoilla. Tällöin taloudellisesti neutraalin tuen tasoksi tulisi noin 750 euroa kuukaudessa. Tämä on varsin vähän, mutta toisaalta melko pienikin ansiotulo sen päälle riittäisi nostamaan ihmisten tulotason kohtuulliseksi. 

Tästä pääsemme sitten siihen kysymykseen, että miten määritettäisiin kuka on perustulon piirissä. Omalta osaltani olen aina ajatellut, että perustuloksi pitäisi tulkita vain sellainen tuki, joka koskisi kaikkia ihmisiä. Tällöin kustannus olisi tietenkin jotain aivan muuta kuin edellä olevat laskelmat antavat ymmärtää. 

Tämän ongelman ratkaisemiseksi muistan joskus esitetyn, että perustulon voisi verottaa pois parempaa palkkaa saavilta. Eli kiristää veroruuvia nykyisestä – perustulon verran – silloin, kun tätä varten määritetty tuloraja on ylitetty. 

Nähtäväksi siis jää, eteneekö Tynkkysen ja muidenkin vihreiden lempilapsi suomalaiseen tukiverkostoon. Ja onko suomalaisilla veronmaksajilla halua rahoittaa sitä.

torstai 11. joulukuuta 2025

Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan  EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Kyse ei ole ihan pienistä rahoista, vaan esimerkiksi lukiovuoden hinnaksi voi tulla yli 10 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisen koulutuksen opintojen harjoittajista oli vuonna 2022 noin 35 000 ja lukiolaisista noin 3 400 ulkomaiden kansalaisia. Näissä luvuissa ovat mukana myös EU- ja ETA-maista tulleet, joita lainmuutos ei koske. Ammattikouluissa oli eniten virolaisia (non 4 500), venäläisiä (noin 4 500), irakilaisia (noin 3 500), afgaaneja (noin 2 200) ja filippiiniläisiä (noin 2 000).  

Esitystä vastaan äänestivät eduskunnassa laitavasemmiston eli Vihreiden ja Vasemmistoliiton lisäksi Keskusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä puolueen äänestäjät mahtavat ajatella asiasta aikana, jolloin julkisia palveluita on leikattu ja tullaan leikkaamaan jatkossakin kovalla kädellä – ellei ulkomaalaisten, niin sitten suomalaisten palveluista. 

Tätä ihmetteli myös kansanedustaja Joakim Vigelius, joka totesi lisäksi – aivan oikein – että "Suomi ei voi olla koko maailman koulutuskeskus eikä sen enempää globaali sosiaalitoimisto, terveyskeskus, hoivakoti tai vankilakaan. Rahat eivät riitä, jos palveltavien määrä laajenee jokaiselle rajat ylittäneelle vailla ehtoja, maksuja tai vastuita."

maanantai 17. marraskuuta 2025

Terroristeja Suomeen?

Yle nosti jälleen esiin Al-holin leireillä olevien terroristien ja heidän lastensa palauttamisen Suomeen. Jutussa haastatellu ulkoministeriön virkamiehen mukaan Suomi on kotiuttanut Koillis-Syyriasta 36 "suomalaista", joista 26 on lapsia ja yhdeksän näiden lasten äitejä. Lisäksi on kotiutettu yksi aikuinen mies.

Hänen mukaansa Suomi kotiuttaisi al-Holista kaikki lapset, tarvittaessa äiteineen, jos nämä olisivat siihen halukkaita. Toisin sanoen maamme olisi valmis ottamaan rajojensa sisään 26 potentaalista terroristia, mikäli nämä vain suostuisivat tulemaan.

Siksi ilmaisen tässä – täysi-ikäisenä ja äänioikeutettuna Suomen kansalaisena – etten missään tapauksessa hyväksy yhdenkään terroristin auttamista tulemaan Suomeen. En myöskään halua heitä tänne kuljeskelemaan vapaasti, vaikka he tekisivät matkansa omalla kustannuksellaan ilman sitä 20 000 euron laskua per nokka, joka näiden matkasta lankeaa suomalaisille.

Samalla totean, että mikäli havaitsen poliitikkojen – mistä puolueesta tahansa – toimivan terroristien Suomeen tuomisen puolesta, jätän varmasti äänestämättä häntä tai hänen puoluettaan kaikissa tulevissa tulevissa vaaleissa. 




keskiviikko 12. marraskuuta 2025

Turvapaikanhakijoiden kustannuksissa yli viisinkertainen ero

Yleisradio julkaisi listan turvapaikanhakijoiden majoittamisen kustannuksista. Sen mukaan Helsingin ydinkeskustan Punavuoressa yksi vuorokausi maksaa 130 euroa vuorokaudessa, kun vastaava menoerä on Halikossa vain 25 euroa eli alle viidennes siitä. Ero on järkyttävän suuri, ja täytyy vain ihmetellä miksi maahan pyrkiviä on ylipäänsä alettu majoittaa pääkaupungissamme näin rasvaiseen hintaan.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat myös Nihtisillan ja Espoon vastaanottokeskukset, joissa kustannustaso on niin ikään Suomen korkeimpia. Ei kuitenkaan yhtä härski kuin Punavuoren majoitustilassa, jonka toiminta maksoi meille suomalaisille viime vuonna yhteensä viisi miljoonaa euroa.

Veronmaksajien onneksi Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Mikael Laurinkari kertoi jutussa kuitenkin, että "jatkossa emme tule sijaitsemaan Helsingin keskustassa emmekä välttämättä edes Helsingissä". Se ei kuitenkaan muuta sitä, että tätä rahanreikää on ylläpidetty ainakin kymmenen vuoden ajan sen sijaan, että turvapaikanhakijoita olisi majoitettu halvemmissa puitteissa. 

torstai 30. lokakuuta 2025

Helsingin Hernesaaresta halutaan väestönsekoittamo

Helsinki aikoo rakentaa Helsingin eteläisimpään kärkeen eli Hernesaareen asuntoja. Talot rakennetaan täyttömaalle ja niistä kolmannes tulee olemaan valtion tukemia vuokra- ja loput omistusasuntoja. 

Arkkitehti Jari Huhtaniemen vision mukaan "lapset oppivat jo oman korttelin hiekkalaatikolla leikkimään eri taustoista tulevien lasten kanssa". Lisäksi hän on asiasta kertoneen uutisen mukaan huomauttanut, että "sekoittuneella asukasrakenteella voidaan tuottaa hyvää kaupunkia ja vähentää eri asuinalueiden välistä eriarvoistumista, mistä on huonoja esimerkkejä muissa pohjoismaissa".

Myös kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs (vihr) perusteli vuokra- ja omistusasuntojen sekoittamista kertomalla omana näkemyksenään, että "en pitäisi hyvänä, jos rakentaisimme tiukan segregaation, jossa kaikki hyväosaiset ohjattaisiin Hernesaareen ja huono-osaiset Malmille. En usko, että kukaan täällä pitäisi sitä hyvänä, emmekä sitä varmasti tavoittele."

* * *

Taustalla luuraa siis Ruotsin tie eli pohjoismaiden avoin maahanmuuttopolitiikka, jonka seurauksia halutaan minimoida asuttamalla erilaisia väestöryhmiä samalle alueelle. Ajatus on tietenkin kaunis, joten on mielenkiintoista nähdä miten se toteutuu. Ja millä tasolla alueen omistusasunnot saadaan lopulta myydyksi.

Oletusarvo tietenkin on, että uusien omistusasuntojen hintataso merellisellä asuinalueella aivan kaupungin kalleimpien asuinalueiden vieressä nousisi korkeaksi, etenkin kun täyttömaalle rakentaminen on kaikkea muuta kuin halpaa. Hernesaaressa omistusasuntoja sisältävien talojen pystyttämisestä tulee tosin vielä tavallistakin kalliimpaa, koska tuetut vuokra-asunnot rakennetaan alueen parhaimmille rakennuspaikoille, jotta niitä saataisiin pystytettyä mahdollisimman halvalla.

Toivoa tietenkin sopii, että kaikki menee kuin Strömsössä ja alueesta muodostuu lintukoto, jossa maan johtavat poliitikot, yritysjohtajat ja erityisasiantuntijat elävät sulassa sovussa pienipalkkaisten työläisten, yksinhuoltajien, narkkareiden ja monenlaisten maahanmuuttajien kanssa. Ja että väestöryhmien sekoittaminen osoittautuisi siksi toivotuksi huippuinnnovaatioksi, jolla maassamme vältetään Ruotsin tie. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

tiistai 21. lokakuuta 2025

Viro tarvitsee omat ilmavoimat

Suomen ilmavoimien toimintaa maan rajojen ulkopuolella rajoittaa – rauhan aikana – kansallinen sääntely, jonka mukaan hävittäjät eivät  – ilman erillistä päätöstä – lennä muiden valtioiden ilmatilassa. Nyt virolainen poliitikko Kalev Stoicescu on kuitenkin pyytänyt Suomea muuttamaan käytäntöjään tässä suhteessa. 

Taustalla on se, ettei Virolla itsellään ole varsinaisia ilmavoimia, vaan sen ilmatilan puolustamisesta huolehtivat Ämarin tukikohtaan sijoitetut muiden NATO-maiden hävittäjät. Erityisesti Itämeren alueella saattaa kuitenkin käydä niin, että suomalaishävittäjät ehtivät reagoida venäläisten rajaloukkauksiin nopeammin kuin Ämarista lähtevät. 

Suomen kannalta ongelmana on se, että meillä on 1340 kilometrin pituinen raja Venäjän kanssa. Ja siten aivan riittävästi tarkkailtavaa – ja tarvittaessa torjuttavaa – ilman valvottavan alueen laajentamista Suomenlahden eteläpuolelle.

Siksi olen sitä mieltä, että virolaisten kannattaisi pikemminkin harkita oman hävittäjälennoston perustamista kuin kysellä suomalaisilta apua. Toki sellainen maksaa, eikä Viron kansantalouden koko mahdollista kovin suuren lennoston kustantamista, eikä siten myöskään tositilanteen tullen Venäjän ilmavoimien torjumista omin voimin.

Toisaalta virolaisen lentueen ei tarvitsisi toimia yksinään, vaan se pikemminkin täydentäisi sitä tukea, mitä maa saa jo nykyisellään NATO:lta. Ja sitä kautta myös Viron ilmatilan varjeleminen tunkeutujilta tehostuisi oleellisesti nykyisestä.  


perjantai 19. syyskuuta 2025

Höpöpuhetta ja moraaliposeerausta

Avasin tänä aamuna tavalliseen tapaani Yleisradion nettisivut. Niissä pisti silmääni otsikko, jonka mukaan Putin on sanonut, että Venäjä heikentää tietoisesti talouskasvuaan. Juttua lukiessani selvisi, että tarkoituksena on hidastaa maan kasvavaa inflaatiota. 

Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka moni venäläinen ottaa Vladimir Vladimirinpojan höpötykset tosissaan. Ja kuinka moni ymmärtää, että Ukrainan jatkuvat iskut maan energiateollisuutta ja liikenneyhteyksiä vastaan alkavat tuottaa tulosta, jonka lopputuloksena on mitä todennäköisimmin olojen kurjistuminen kautta laajan Venäjänmaan.

* * *

Samaan aikaan ukrainalaiset ovat – ensitietojen mukaan – saavuttaneet merkittävän voiton Dobropillian alueella, jonne venäläiset tunkeutuivat loppukesästä. Myöhemmin kävi kuin Suomussalmella 1940 eli syvälle rintamalinjan taakse tunkeutuneet venäläiset motitettiin. Ja nyt he ovat siis ryhtyneet antautumaan ja luovuttamaan aseitaan suurina joukkoina.

Nähtäväksi jää, miten Vladimir leningradilainen selittää tämän hallintoalamaisilleen. Eli vaikeneeko tsaarintekele, vai kehitteleekö tavalla tai toisella tarinan, kuinka mukaan Dobropillianinkin taistelu meni juuri niin kuin on suunniteltu. Ja että kolmen päivän erityisoperaatio etenee siten täsmälleen vuonna 2022 laaditun strategian mukaisesti. 

 * * *

Ukrainan sota tullaan tulevaisuudessa muistamaan parhaiten siitä, että se toi sotakentille mukaan miehittämättömien aseiden laajamittaisen käytön. Eli muutti sotakentät sellaisiksi, että niitä hallitsevat erilaiset ilmassa, maalla ja vedessä liikkuvat droonit ja robotit. 

Tässä mielessä oli ilo lukea uutista siitä, että Suomessa on hyvät valmiudet osallistua droonisotaan. Ja samalla huomata, että Israel on kehittänyt laseraseen, jonka avulla drooneja voidaan tuhota kustannustehokkasti. 

Siksi on hyvä, että suomalaispoliitikot ovat pitäneet järjen päässään ja nähneet tarpeelliseksi käyttää puolustusmenoja – poliittisen hyvesignaloinnin sijaan – sellaisiin aseisiin, jotka ovat parhaita saatavilla olevia. Ja siksi en ihmettelisi, vaikka Suomi hyvinkin nopeasti ilmoittautuisi israelilaisaseiden hankintajonoon – jonka pituutta onneksi lyhentää se, että eräissä muissa valtioissa moraaliposeerauksen tarve näyttää olevan Suomea suurempi.
 

torstai 11. syyskuuta 2025

Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä

Helsingissä on tehty kuntalaisaloite joukkoliikenteen matkalippujen hintojen alentamiseksi. Sen allekirjoittaneiden ihmisten mielestä jokaisella kaupunkilaisella tulee olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä.

Tällä hetkellä helsinkiläisten yleisin eli AB-vyöhykkeen kertalippu maksaa – maksutavasta riippuen – 3,20 tai 3,40 euroa, ja 30 päivän lipun voi saada halvimmillaan 60,10 eurolla eli parilla eurolla per päivä. Näihin hintoihin on kuitenkin suunniteltu merkittäviä korotuksia, joiden jälkeen liput maksaisivat 3,85 ja 90 euroa kolmen vuoden kuluttua.

Jokaisella on tietenkin oikeus pitää näitä hintoja hintoja korkeina tai matalina. Itse olen taipuvainen jälkimmäiseen ottaen huomioon, että maamme pääkaupunki rahoittaa nykyisin joukkoliikennettään 50-prosenttisesti verovaroista. Eli jokainen helsinkiläinen maksaa kaupunkinsa joukkoliikenteestä joka tapauksessa, vaikkei käyttäisi lainkaan sen palveluita. 

Käytännössä nyt tehty aloite tarkoittaisi veronmaksajien osuuden kasvattamisesta joukkoliikenteen rahoituksesta. Ja osoittaa siten aloitteen allekirjoittajien tahdon maksattaa omia kulujaan muilla ihmisillä, sekä haluttomuuden kustantaa itse – omalla työllään – elämänsä valinnat.

Helsingin kaupunginhallitus on puoletsaan päättänyt vastustaa joukkoliikenteensä lipunhintojen korotuksia. Päätös ei ollut yksimielinen, vaan se tehtiin vihervasemmiston eli Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänin. Röyhkeimmät ovat jopa esittäneet – ilmastotavoitteisiin vedoten – lipunhintojen alentamista eli joukkoliikennettä käyttämättömien maksuosuuden kasvattamista 25 prosentilla. 

Mitäpä tähän sitten sanoisi? Ehkäpä roomalaisen Ciceron sanoin: "O tempora, o mores!"

sunnuntai 17. elokuuta 2025

Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille

Maahanmuuton kustannukset ovat olleet tässä blogissa esillä moneen kertaan. Niin tälläkin kertaa, koska kansantalouden emeritusprofessori Vesa Kanniainen on kertonut laskeneensa eduskunnan pyynnöstä maahanmuuttajien nettokustannuksiksi - siis hyödyt miinus kustannukset - julkiselle taloudelle pahimmillaan jopa noin 900 000 euroa per tulija (irakilaiset ja somalit).

Tämä luku on samaa suuruusluokkaa kuin muualla tehdyt (Tanska, Norja) ja kotimaassakin aiemmin tehdyt laskelmat. Näin ollen lienee selvää, ettei Suomeen kannata ottaa ensimmäistäkään maahanmuuttajaa ilman, että sille on erityisen hyvät perusteet. Samalla hän osoitti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vastaavan tutkimuksen vakavasti puutteelliseksi ja siksi tuloksiltaan virheelliseksi.

Kanniainen kuitenkin totesi, että maahanmuuttajien välillä on oleellisia eroja, jotka johtuvat erityisesti Lähi-idän ja Afrikan suunnalta tulevien ihmisten olevan erityisen haitallisia taloudelle. He ovat käytännössä lähinnä humanitaarisia maahanmuuttajia.

Koska Kanniaisen analyysi oli tehty eduskunnan pyynnöstä, on syytä uskoa ja toivoa sitä, että niitä tullaan jatkossa hyödyntämään myös maahanmuuttoon liittyvässä lainsäädännössä. Tai itse asiassa, tämän tulisi olla itsestäänselvyys niin oikeiston ja vasemmiston poliittisia linjoja laadittaessa. 



torstai 29. toukokuuta 2025

Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi

Suomalaisista peräti 89 prosentilla on siniset silmät. Tällä asialla ei muuten olisi merkitystä, mutta sinisilmäisyys on pesiytynyt myös sanontaan, jossa herkkäuskoisia ihmisiä kutsutaan sinisilmäisiksi. 

Olen aina kuvitellut, että kyse on pelkästään hassusta sanonnasta. Ja ettei sinisilmäisyydellä ja herkkäuskoisuudella ole oikeasti mitään tekemistä toistensa kanssa. 

Tänä aamuna jouduin kuitenkin hieraisemaan sinisiä silmiäni, sillä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi seuraavia tietoja, jotka viittaavat vahvasti siihen, että herkkäuskoisuus ja sinisilmäisyys sittenkin liittyisivät toisiinsa. 

Purran mukaan "Suomessa todetaan joka vuosi melkein 300 uutta HIV-tartuntaa, joista 86 % ulkomaalaistaustaisilla. Heistä lähes 70 % tiesi tartunnastaan ennen maahantuloa. Suomeen pääsee tartuntaa hoidattamaan esimerkiksi työhön hakeutumalla". 

Hän kertoi myös, että "paraikaa Suomessa on useita tuhansia HIV-potilaita. Yhden potilaan pelkät lääkehoitokustannukset ovat 15-20 000 euroa vuodessa. Lisäksi esimerkiksi tulkkaus ja kaikki muut kustannukset." 

Ja jatkoi mainitsemalla, että "nykyisten potilaiden hoitokustannukset ovat arvioiden mukaan 70-80 miljoonaa vuodessa, ja määrät kasvavat koko ajan. Hoidot ovat potilaalle kokonaan ilmaisia, koska HIV on yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi luokiteltava."

Myös valtiovarainministerillä näyttäisi - ainakin valokuvien perusteella (esimerkki ja toinen) - olevan pikemminkin siniset kuin ruskeat silmät. Siitä huolimatta hän totesi tässä yhteydessä sen tosiasian, että "Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto eikä sen paremmin sairaala tai terveyskeskus". Olen samaa mieltä.

tiistai 27. toukokuuta 2025

Vasemmiston poliittinen propaganda on tehonnut

Uutissuomalainen julkaisi varhain tänä aamuna tulokset mielipidekyselystä, jossa tiedusteltiin ihmisten kantaa ay-liikkeen ja työnantajaliittojen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisesta. Sen mukaan 58 prosenttia suomalaisista piti päätöstä vääränä ja vain 25 prosenttia oikeana. 

Kyselyn tulosta selittänee se, että suomalaisten työntekijöiden järjestäytymisaste on varsin korkea, joten suurimmalle osalle vastanneista verovähennyksen poistamisessa olisi kyse oman verotuksen -  tai oman verotusedun - kiristämisestä. Eikä sellaista varmaankaan toivo kovinkaan moni, vaikka äänestäisikin vaaleista toiseen yleisesti korkeaa verotuksen tasoa ajavaa vasemmistoa. 

Eivätkä korkeampaa veroastetta toivo sen enempää myöskään yrittäjät, jotka niin ikään maksattavat oman edunvalvontansa mieluummin koko kansalla kuin omalla yrityksellään. Tosin nyt tehdyssä kyselyssä yrittäjien enemmistö näyttäisi - tästä huolimatta - pitävän tämän verovähennysoikeutensa poistamista järkevänä.

Siksi näyttääkin siltä, että että juuri poliittisen vasemmiston propaganda ay-liikkeen jäsenmaksun rinnastamisesta tulonhankkimiskuluihin on uponnut erityisen hyvin läpi yhteiskunnan. Näin siitä huolimatta, että kyse on nimenomaisesti edunvalvonnasta eikä mihinkään työsuorituksen vaikuttavasta asiasta. 

Eihän ay-liikkeen jäsenmaksua voi mitenkään verrata esimerkiksi verovähennyksiin niin ikään oikeuttaviin työvälineiden hankkimisen tai ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin, omien tilojen käyttämiseen työntekoon eikä edes matkakuluihin. Eikä työnantajien edunvalvonnalla saavuteta yrityksille ensimmäistäkään tilausta tai tehosteta niiden tuotantoprosesseja edes prosentin murto-osan promillen vertaa. 

Siksi olen jo aiemminkin ihmetellyt, että miksi ihmeessä kaikkien suomalaisten veronmaksajien pitäisi maksaa osa joidenkin työntekijöiden tai yritysten edunvalvonnan rahoituksesta. Eikö juuri sellaisen toiminnan - oikeastaan enemmän kuin lähes minkään muun asian - tulisi tapahtua kokonaisuudessaan omaa etuaan ajavien omalla kustannuksella? 

lauantai 17. toukokuuta 2025

Tieverkoston rapautuminen pysähtyi

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Sen seurauksena sekä ihmisten että tavaroiden kuljettaminen edellyttää toimivaa liikenneverkostoa, joka koostuu sekä rautatie- että maantieverkostosta. Näistä ensin mainittu on viime aikoina ollut keskustelun keskiössä, koska se halutaan - lähinnä sotilaspoliittisista syistä - muuttaa kapearaiteisemmaksi kuin nykyisin. 

Harvaan asutussa maassa rautatiet eivät kuitenkaan yksinään riitä kattamaan ihmisten liikkumis- ja tavaroiden kuljetustarpeita, vaikka ne ovatkin tehokkaita väyliä suurten asutuskeskusten välillä. Maantiet sen sijaan johtavat jokaiseen kylään ja kaikkien talojen nurkille, joten myös rautatie- ja jopa lentokuljetusten perille pääsemiseen tarvitaan maanteitä. 

Lisäksi yksi Suomen tärkeimmistä teollisuudenaloista on metsäteollisuus, jonka raaka-aineet kasvavat hajautetusti ympäri valtakunnan. Eikä niitä voi saada sieltä jalostettavaksi tehdaspaikkakunnille kuin metsäautoteistä ja paikallisteistä alkavia liikenneverkostoja pitkin. 

* * *

Edellä mainitsemistani syistä on ollut äärimmäisen lyhytnäköistä, että suomalainen tieverkosto on päästetty rapautumaan. Vielä vuonna 2016 maassamme oli "vain" noin 8 ooo kilometriä heikkokuntoisia teitä. 

Tämä määrä oli noussut vuonna 2021 eli edellisen hallituskauden puolivälissä noin 9 000 kilometriin. Eikä siinä kaikki, sillä seuraavan kahden vuoden aikana niiden määrä lisääntyi reilusti yli tuhannella kilometrillä, koska asia ei kiinnostanut silloista Sanna Marinin (sd) vihervasemmistolaista hallitusta.

Nykyinen Petteri Orpon (kok) hallitus lähti kuitenkin eri linjoille ja sen seurauksena vuoden 2024 aikana huonokuntoisten teiden määrä laski karvan verran. Eniten parannusta tapahtui vilkkailla tieverkon osilla, mutta vähäliikenteisten teiden kunto heikkeni edelleen. 

Hinnan teiden heikosta kunnosta maksavat tiellä kulkevien ajoneuvojen omistajat rikkoontuneina renkaina, joiden vaihtamisesta aiheutuu helposti satojen eurojen ylimääräinen kustannus. Lisäksi heikkokuntoisilla teillä olevat vaaran paikat lisääntyvät vaarantaen kaikkien teillämme liikkuvien ihmisten turvallisuuden, eikä merkityksetöntä liene myöskään teollisuuden raaka-ainekuljetusten ajallinen pidentyminen. 

Kaiken tämä lisäksi olisi ymmärrettävä, ettei tässä puheena oleva ongelma ole pelkästään lineaarinen, vaan pikemminkin eksponentiaalinen, koska teiden alkava rapautuminen - kuten vettä imevät reiät asfaltissa - kiihdyttävät entisestään teiden kunnon heikkenemistä. Tämän seurauksena suomalaisen tieverkoston ylläpitäminen maksaa ajan myötä sitä enemmän, mitä huonommassa kunnossa niiden pinnoitteet pidetään.  

Toivoa siis sopii, että maanteiden kunnon parantaminen jatkuisi myös tulevina vuosina ja hallituskausina, jotta ihmisten ja tavaran liikkuminen harvalukuisessa ja pitkien yhteyksien Suomessa säilyisi siedettävänä. Eivätkä tieverkoston hoitokustannukset kasvaisi mahdottomiksi hallita.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!