Pekka Poudan ennuste ja pohjoinen merijää

MTV3:n käyttämä meteorologi Pekka Pouta kertoi, että Suomessa jatkuu edelleen joissakin paikoissa niin sanottu terminen kesä. Se tarkoittaa, että vuorokauden keskimääräinen lämpötila pysyttelee pääosin kymmenen asteen yläpuolella. 

Tämä on poikkeuksellista, sillä elämme jo lokakuuta eli olemme keskellä kalenterin mukaista syksyä. Lisäksi Suomeen saapuu – Poudan ennusteen mukaan – myös lähipäivinä lämpimiä ilmavirtauksia, joten suviset säät sen kuin jatkuvat. 

* * *

Tämän perusteella voisi kuvitella, että pohjoisen jäämereen jääkenttien sulaminen jatkuisi niin ikään nopealla vauhdilla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan viimeisten päivien aikana arktinen merijää on laajentunut nopealla vauhdilla siten, että sen laajuus oli tuoreimman tiedon (toissapäivänä) mukaan ajankohtaan nähden suurempi kuin kertaakaan vuoden 2014 jälkeen. 

Itse asiassa pohjoinen napajää alkaa vuosittain – myös kuluvana vuonna – kasvaa syyskuussa. National Snow and Ice Data Centerin mukaan pohjoisen merijään syyskuinen keskipinta-ala oli suurin sitten vuoden 2022, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. 

Kuvasta näkee myös sen, ettei arktisen merijään syyskuinen keskipinta-ala ole käytännössä sen enempää kasvanut kuin supistunutkaan sitten vuoden 2007. Ja siten – etenkin venäläisten – into käyttää koillisväylää tavarakuljetuksille ei näyttäisi olevan helpottumassa, ellei merijään laajuuden kehitys palaa vuosina 1995-2007 nähdylle lasku-uralle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rahat vedonlyöntitoimistoon vaiko ei – kas siinäpä vasta pulma
Maailman valtameret ovat kuin Riku Illukka tai Pekka Haavisto
Luvassa on pitkä ja kuuma kesä

Maailman valtameret ovat kuin Riku Illukka tai Pekka Haavisto

EU:n Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelu C3S (Copernicus Climate Change Service) on kertonut, että maailman valtameret ovat nyt kuumempia kuin koskaan mittaushistoriassa. Tai tarkemmin sanottuna maapallon merten keskimääräinen pintalämpötila napaseutujen ulkopuolella nousi viime lauantaina 21,1 celsiusasteeseen.

Tämä muotoilu herätti minussa kysymyksen siitä, mistä C3S on keksinyt tuollaisen rajauksen. Ja innoitti katsomaan, mikä mahtaa olla ilmastomallien mukaan muuta maapalloa nopeammin lämpenevän pohjoisen jääpeitteen tilanne. Tai no, oikeastaan vain raportoimaan siitä, sillä olenhan minä seurannut sitä jo vuosien ajan.

* * *

Näin elokuun lopulla olemme lähellä sitä hetkeä, jolloin tuo jääpeite saavuttaa itseäni erityisesti kiinnostavan minimipinta-alansa ja minimilaajuutensa. Se tapahtuu yleensä hiukan syyskuun puolivälin jälkeen, mutta palaan siihen vasta sitten, kun data on saatavilla. Siksi katson tässä päivittäistä tilannetta. 

Tätä kirjoitettaessa tuorein tieto pohjoisen napajään pinta-alasta on keskiviikolta 26.8., jolloin pohjoisen napajään laajuus oli 5 059 miljoonaa neliökilometriä. Tämä mittaustulos tarkoittaa, että jääpeite ei ole lähelläkään tilastohistoriansa minimiä verrattuna muiden vuosien saman ajankohdan tilanteeseen.

Kuluvan vuoden taakse jäävät nimittäin vuodet 2015, 2017, 2025, 2011, 2016, 2007, 2023, 2024, 2019, 2020 ja 2012. Toisin sanoen arkitisen jääpeitteen laajuus on juuri nyt mittaushistoriansa kahdenneksitoista pienin.

Ero vuoden 2012 tilanteeseen – jolloin jääpeite oli historiansa suppein – on melkoinen, sillä silloin jääpeitteen laajuus oli elokuun 26. päivänä 4 029 miljoonaa neliökilometriä. Tämä tarkoittaa, että se oli noin miljoona neliökilometriä eli 20 prosenttia pienempi kuin toissapäivänä. Siten Pohjoisen jäämeren lämpötila ei ole lähelläkään ennätyslukemia.

* * *

Niinpä vaikuttaa siltä, että C3S:n uutisen rajaus maapallon merten keskimääräisen pintalämpötilalle napaseutujen ulkopuolella on vähän kuin urheilutoimittaja olisi kertonut äskettäisten yleisurheilun EM-kisojen aikana, että Riku Illukka oli Eurooopan nopein juoksija sadalla metrillä mikäli lasketaan vain finaalista ulos jääneet juoksijat. Tai Pekka Haavisto voitti viime presidentinvaalit niistä ehdokkaista, joista ei tullut presidenttiä.

Noin muuten olen sitä mieltä, että tutkijoiden tulisi pyrkiä välttämään C3S:n nyt nähdyn kaltaista löydöstensä ylidramatisointia. Vaikka sellaisella saakin palstatilaa, on lopputulos kuitenkin negatiivinen eli tieteen ja siihen liittyvien uutisten uskottavuuden heikkeneminen kansalaisten parissa. Eikä se ole hyväksi sen enempää tieteelle kuin tieteellisen tiedon hyödyntäjillekään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luvassa on pitkä ja kuuma kesä
Pohjoinen merijää sulaa sittenkin
Jos tädillä olisi munat, hän olisi...

Helsingin Hernesaaresta halutaan väestönsekoittamo

Helsinki aikoo rakentaa Helsingin eteläisimpään kärkeen eli Hernesaareen asuntoja. Talot rakennetaan täyttömaalle ja niistä kolmannes tulee olemaan valtion tukemia vuokra- ja loput omistusasuntoja. 

Arkkitehti Jari Huhtaniemen vision mukaan "lapset oppivat jo oman korttelin hiekkalaatikolla leikkimään eri taustoista tulevien lasten kanssa". Lisäksi hän on asiasta kertoneen uutisen mukaan huomauttanut, että "sekoittuneella asukasrakenteella voidaan tuottaa hyvää kaupunkia ja vähentää eri asuinalueiden välistä eriarvoistumista, mistä on huonoja esimerkkejä muissa pohjoismaissa".

Myös kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs (vihr) perusteli vuokra- ja omistusasuntojen sekoittamista kertomalla omana näkemyksenään, että "en pitäisi hyvänä, jos rakentaisimme tiukan segregaation, jossa kaikki hyväosaiset ohjattaisiin Hernesaareen ja huono-osaiset Malmille. En usko, että kukaan täällä pitäisi sitä hyvänä, emmekä sitä varmasti tavoittele."

* * *

Taustalla luuraa siis Ruotsin tie eli pohjoismaiden avoin maahanmuuttopolitiikka, jonka seurauksia halutaan minimoida asuttamalla erilaisia väestöryhmiä samalle alueelle. Ajatus on tietenkin kaunis, joten on mielenkiintoista nähdä miten se toteutuu. Ja millä tasolla alueen omistusasunnot saadaan lopulta myydyksi.

Oletusarvo tietenkin on, että uusien omistusasuntojen hintataso merellisellä asuinalueella aivan kaupungin kalleimpien asuinalueiden vieressä nousisi korkeaksi, etenkin kun täyttömaalle rakentaminen on kaikkea muuta kuin halpaa. Hernesaaressa omistusasuntoja sisältävien talojen pystyttämisestä tulee tosin vielä tavallistakin kalliimpaa, koska tuetut vuokra-asunnot rakennetaan alueen parhaimmille rakennuspaikoille, jotta niitä saataisiin pystytettyä mahdollisimman halvalla.

Toivoa tietenkin sopii, että kaikki menee kuin Strömsössä ja alueesta muodostuu lintukoto, jossa maan johtavat poliitikot, yritysjohtajat ja erityisasiantuntijat elävät sulassa sovussa pienipalkkaisten työläisten, yksinhuoltajien, narkkareiden ja monenlaisten maahanmuuttajien kanssa. Ja että väestöryhmien sekoittaminen osoittautuisi siksi toivotuksi huippuinnnovaatioksi, jolla maassamme vältetään Ruotsin tie. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Kuntavaalien voittajilta kaivataan kouluvastauksia
Mitä kunta- ja aluevaalien tulokset kertovat Helsingin tulevaisuudesta ja maahanmuuton seurauksista
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Satelliittimittausten mukaan arktisen merijään tilavuus pienee dramaattisesti

Luin äskettäin tuoreen tutkimuksen, jossa oli satelliittikuvien pohjalta laskettu, että arktisen merijään ja sitä peittävän lumen paksuus ja siten myös kokonaistilavuus ovat lokakuun 2018 ja huhtikuun 2021 välillä pienentyneet merkittävästi. Julkaisussa näitä tuloksia oli verrattu myös vanhempaan satelliittikuviin perustuvaan arvioon lopputalvisista ja syksyisistä jään tilavuuksista. 

Aikasarjojen tulokset yhdistämällä oli esitetty myös trendiviivat, jotka näyttävät jään tilavuuden nopeaa laskua. Tämä näkyy seuraavassa kuvassa sekä punaisella merkityissä lopputalvisissa että sinisellä merkityissä syksyisissä mittaustuloksissa.

Kuvasta näkyy hyvin, että aiemman eli vuodesta 2011 alkaneen pisimmän yhtenäisen satelliittimittaussarjan loppupää vastaa sekä syksyisen että lopputalvisen mittaussarjan trendiltään erinomaisesti nyt uudella tavalla laskettujen kolmen vuoden tuloksia, vaikka absoluuttiset jään tilavuusarviot poikkeavatkin. Voitaneen siis katsoa, että nämä aikasarjat tukevat toisiaan puhuttaessa jään tilavuuden trendeistä, joskin absoluuttisten lukuarvojen määrittämisessä on huomattava ero. 

Mielenkiintoiseksi asian tekee kuitenkin se, ettei tuossa pisimmässä aikasarjassa ole tosiasiallisesti minkäänlaista trendiä (vaikka kuvassa on siis esitetty voimakkaasti alenevat trendiviivat yhdistämällä kaikkien kolmen sarjan estimaatit). Toki tämän sarjan keskivaiheilla jään tilavuusarvio on suurempi kuin vuosina 2020 ja 2021, mutta sen alkupäässä eli vuosille 2011-2013 arvioitu tilavuus on kuitenkin varsin samanlainen kuin lopussa. Toisin sanoen jään tilavuuden vaihtelu näyttäisi vuodesta 2010 alkaen olleen lähinnä satunnaista, mikä vastaa NSIDC:n julkaisemien jään pinta-alatietojen perusteella aiemmin tekemiäni havaintoja. 

Tässä esittelemässäni julkaisussa kerrottiin kuitenkin lopuksi, että vuodesta 2003 alkaneiden satelliittimittausten mukaan pohjoisen napajään talvinen tilavuus on laskenut noin yhdellä kolmanneksella eli 6 000 kuutiokilometrillä. Näin siksi, että jääpeitteen monivuotinen vanha jää on muuttunut pääasiassa kesäaikana helposti sulavaksi yksivuotiseksi jääpeitteeksi. 

Tämän mukaan pohjoisen merijään pitäisi sulaa vuosi vuodelta yhä nopeammin, mikäli napa-alueiden lämpötila nousee. Tämän pitäisi luonnollisesti näkyä myös jääpeitteen pinta-alamittauksissa, joita olen seurannut jo vuosien ajan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kirsikanpoiminta-ennusteita
IPCC:n raportoima uhkaava kehitys ei näy arktiksessa ilmastossa
Arktiset salamat lisääntyvät, mutta pitäisikö meidän olla huolissamme?