Mari Rantanen ja Milan Jaff ovat samoilla linjoilla

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kävi Irakissa ja totesi, että sen turvallisuustilanne on nykyisin paljon parempi kuin aiemmin. Maa kehittyy nopeasti ja "siellä rakennetaan paljon ja siellä on vireää yritystoimintaa... maata on saatu vakautettua, yleinen järjestys ja turvallisuus on parantunut. Sinne ovat pystyneet myös suomalaiset yritykset investoimaan."

Toisin sanoen laittomien maahanmuuttajien ja muiden rikollisten palauttamiselle Irakiin ei ole asiallisia esteitä. Ministerin näkemyksen vahvisti myös Suomesta rikosten takia karkotettu Milan Jaff, joka oli kertonut olevansa hyvin tyytyväinen siitä, että maassa on hyvin turvallista.

* * *

On siis syytä toivoa, että irakilaisten rikollisten palauttaminen ja laillista perustetta vailla olevien ihmisten paluu sukujensa kotimaahan vilkastuisi jatkossa. Ja että myös ne, jotka eivät ole kyenneet hankkimaan Suomessa toimeentuloaan omalla työnteollaan – tai eivät muuten vain halua omaksua suomalaisia arvoja ja elämäntapaa – ymmärtäisivät oma-aloitteisesti palata kaksoisvirtain maahan. 

Lisäksi on tietenkin itsestään selvää, ettei irakilaisille turvapaikanhakijoille ole enää syytä myöntää oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Puhumattakaan perheiden yhdistämisestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa

Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Tanskalainen todellisuus ja Teemu Keskisarja

Yleisradio kertoi, että Tanskassa on noin sata rikollissukua, jotka yhdessä aiheuttavat yhteiskunnalle ainakin miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Se jopa mainitsi, että nämä suvut asuvat tyypillisesti kaupunginosissa, joita Tanskassa kutsutaan haavoittuvaisiksi alueiksi tai rinnakkaisyhteiskunniksi ja ne ovat tyypillisesti maahanmuuttajataustaisia kuten irakilaisia ja palestiinalaisia. 

Jutussa mainittiin myös, että Ruotsissa on samanlaisia sukuja, mutta vielä Tanskaakin enemmän. Tämä ei tietenkään yllätä tämän blogin lukijoita, mutta olisi mielenkiintoista tietää, onko myös Suomessa tällaisia rikollissukuja. 

Jos ja kun sellaisia on, olisi mukava nähdä myös laskelma niiden Suomelle aiheuttamista kustannuksista. Luulen, että summa saattaisi olla täälläkin yllättävän korkea. 

* * *

Viime aikoina on puhuttu paljon maahanmuuton vaikutuksista yhteiskuntaan. Erityistä huomiota tässä suhteessa sai Teemu Keskisarjan Lahdessa pitämä luento historiallisista väestönvaihdoista. 

Luennossaan hän otti esille myös paljon puhutun äärioikeistolaiseksi sanotun "väestönvaihtoteorian" toteamalla, että "en ole koskaan eläessäni kohdannut ihmistä, joka uskoo, että jokin salaliitto vaihtaa valkoisia mustiin taikka päinvastoin". Sikäli väite on uskottava, etten ole minäkään. Ja vielä vähemmän olen tavannut ihmisiä, jotka olisivat itse olleet osallisena sellaiseen.

Sen sijaan olen havainnut, että jopa eduskunnassa on ihmisiä, jotka haluaisivat ottaa maahamme mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka sanovat olevansa vainottuja kotimaassaan tai joilla on siellä muuten vain heikot elinolot. Jos näin tehtäisiin, olisi – matemaattisesti vääjäämättömänä – lopputulemana ensin etnisesti suomalaisen väestönosan suhteellisen osuuden lasku ja lopulta sen jääminen vähemmistöksi maassamme. 

Tuosta aiheesta tulin aikanaan tehneeksi myös laskelmia. Niiden mukaan muslimien määrä Suomessa ylittäisi miljoonan rajan vuonna 2037 ja ohittaisi kantasuomalaisten määrän eli 5,5 miljoonaa vuonna 2049. Laskelma perustui muslimien määrän prosentuaaliseen kasvuun vuodesta 1990, mutta viimeisten vuosien aikana heidän maahanmuuttoaan on rajoitettu, joten mainitut islaminuskoisten – ja heidän jälkeläistensä – määrät tullaan saavuttamaan myöhemmin. 

Lopuksi todettakoon, etten itse ollut kuuntelemassa Teemu Keskisarjan luentoa – ja vielä vähemmän osallistunut sitä vastustaneeseen mielenosoitukseen. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, kuinka paljon Lahden kirjastoon olisi ollut tulossa kuulijoita: sali oli täynnä ja lisäksi sen ulkopuolelle jäi samankokoinen joukko. Sanoisin, että melko suosittu tiedetapahtuma.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Australian terrori-iskun opetukset
Sukupuoli-identiteetti on tunneasia, joka vaikuttaa tulevaisuuden suomalaisuuteen
Jukka Kekkonen ja Suomen väestöpolitiikka

Serkku ei ole vain herkku, vaan myös yhteiskunnallisen menestymisen este

Kuten arvoisa lukijani varmasti tietää, on monissa kulttuureissa tapana naittaa nuoret neitsyet sukulaismiehille. Tällainen sisäsiittoisuus aiheuttaa geneettisiä ongelmia, koska lapsille siirtyy samoja geenimuotoja molempien vanhempien kautta - ja jokaisella ihmisellä on perimässään resessiivisesti periytyviä geenejä, jotka molemmilta vanhemmilta perittynä aiheuttavat enemmän tai vähemmän vakavia ongelmia. 

Perinnöllisten vaikutusten lisäksi sukulaisavioliittoperinteellä on väitetty olevan myös yhteiskunnallisen kehityksen kannalta negatiivisia vaikutuksia. Tämän hypoteesin testaamiseksi julkaistiin äskettäin tutkimus, jossa asiaa selvitettiin hyödyntämällä Yhdysvaltain osavaltioiden eroja suhtautumisessa serkusten avioliittoihin. 

Tutkimuksessa analysoitiin miljoonien ihmisten tietoja 1700-1900-luvuilta ja havaittiin, että serkukset, jotka ovat menneet naimisiin keskenään, asuvat muita useammin maaseudulla ja käyvät vähemmän palkkatöissä. Toisaalta serkusten avioliittokiellot johtivat ihmisten muuttamiseen maatiloilta kaupunkialueille, minkä seurauksena he siirtyivät paremmin palkattuihin ammatteihin. 

Tutkijoiden saamat tulokset viittasivat myös siihen, että muutokset johtuivat vähäisempien perhesiteiden sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista eivätkä niinkään geneettisistä tekijöistä. Samalla ihmisten tuki sukulaisilleen väheni, minkä seurauksena esimerkiksi vanhukset hoidettiin sisäsiittoisia perheitä useammin laitoksissa. 

Kaiken kaikkiaan tässä käsittelemäni tutkimus vahvistaa sitä näkemystä, että maahanmuuttopolitiikassa tulisi tavoitella sukulaisavioliittoperinteen katkaisemista niissä maahanmuuttajaryhmissä, joissa se on tavallista. Eikä tätä asiaa tulisi nähdä jonkinlaisena tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymyksenä, vaan luonnollisena osana - ympärileikkausten tai verikoston kaltaisten - haitallisten kulttuuristen perinteiden poistamista maahanmuuttajien yhteiskunnallisen integraation ja yksilöiden menestyksen tieltä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sisäsiittoisuuden seurauksia pitäisi tutkia
Mitä serkumpi, sitä herkumpi
Sisäsiittoisuudesta on etua monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Tasa-arvovaltuutetun kannanotto salolaiskoulun tapaukseen on virheellisesti perusteltu

Olemme viime päivinä saaneet seurata mielenkiintoista sukupuoli-ideologiaan liittyvää tapausta. Siis sitä, josta Salon seudun sanomat kirjoitti, että eräs koulu oli ottanut yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun, koska joku sen ala-asteen oppilaista oli kirjoittanut, että sukupuolia on vain kaksi. 

Tämän seurauksena valtion korkea virkamies oli ottanut kannan, jonka mukaan "tasa-arvovaltuutettu muistuttaa perusopetuksen järjestäjää ja koulua siitä, että molemmilla on tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus huolehtia sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellon noudattamisesta. Perusopetuksen järjestäjällä ja koululla on paitsi oikeus myös velvollisuus puuttua tilanteeseen tai esimerkiksi yksittäisen oppilaan toimintaan, joka syrjii tai loukkaa sukupuolivähemmistöön kuuluvia muita oppilaita. Lisäksi opetuksen järjestäjällä ja koululla on velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. 

Koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin."

Tapaus on tietenkin meille tavallisille täysjärkisille ihmisille käsittämätön. Sitä sen pitäisi olla myös kaikille ihmisoikeuksista kiinnostuneille - jollainen tasa-arvovaltuutetunkin voisi kuvitella olevan - sillä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan, että "jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä".

* * *

Bloggarikollega Yrjöperskeles ehti jo eilen ottaa kantaa tapahtuneeseen. Totesin hänen kirjoituksensa keskusteluosioon, että "tämä on tosiaan niin mielenkiintoinen tapaus, että sillä saattaa olla paljonkin merkitystä tulevissa vaaleissa. Voipa jopa ratkaista seuraavan pääministerin nimen."

Nähtäväksi siis jää, sataako koulun ja tasa-arvovaltuutetun toiminta niitä mitä ilmeisimmin myötäilevän arvoliberaalin vihervasemmiston vai kenties arvokonservatiivisen oikeiston leiriin. Vaaleihin on joka tapauksessa aikaa enää reilut kolme viikkoa, joten tapaus tuskin haihtuu niiden mielistä, joille se on merkitsevä."

* * *

Lopuksi otan vielä kantaa tuohon sukupuolten lukumääräkysymykseen. Ja teen sen suomen kielen kannalta, koska tasa-arvovaltuutetun päätös perustui erityisesti sanojen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti merkityksiin. 

Sana sukupuolihan on yhdyssana, joka koostuu kahdesta osasta: suku ja puoli. Suku taas viittaa lisääntymisen kautta toisiinsa liittyviin ihmisiin. Eli kaikilla samaan sukuun syntyperänsä puolesta kuuluilla ihmisillä on vähintään yksi yhteinen esi-isä, jonka sukusolu on aikanaan yhtynyt toiseen sukusoluun.

Sukusoluja taas on kahdenlaisia: on suurempia ja pienempiä. Ja koska sukua voi jatkaa vain yhdistämällä näitä keskenään, syntyy uutta ihmiselämää vain sellaisesta seksistä, jossa saatetaan suuremmat ja pienemmät sukusolut yhteen.

Siten suomen sanan sukupuoli jälkiosa on varsin kuvaava: sen enempää suurempia kuin pienempiäkään sukusoluja tuottava ihminen ei ole suvun kannalta kokonainen, vaan puolikas, jonka tulee yhtyä toiseen - ja vieläpä erilaiseen - puolikkaaseen, jotta suku voisi hänen kannaltaan jatkua. Tämä ilmaisu vastaa tarkasti myös biologista tosiasiaa.

Koska ei ole kolmannenlaisia sukusoluja, ei myöskään sukupuolia sanan varsinaisessa merkityksessä voi olla kuin kaksi. Mutta toki niiden lisäksi on olemassa hedelmättömiä ihmisiä, jotka eivät tuota lainkaan funktionaalisia sukusoluja tai pysty muuten saamaan lapsia, eivätkä siten pysty jatkamaan sukuaan - eivät ainakaan ilman nykyaikaisen lääketieteen apua. Tämä ei kuitenkaan ole oleellinen eikä ainakaan sukupuolikysymys, sillä tämän ilmiön taustalla on valtava määrä erilaisia syitä, joista osa on varsin erikoisia. 

Kahdella sukupuolella en kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisillä voisi olla vaikka kuinka monia sukupuoli-identiteettejä. Niitä ei ainakaan nykyisin tavata kutsua negatiivissävytteisillä nimityksillä -  kuten kehityshäiriöiksi, mielenterveysongelmiksi tai muuksi sellaiseksi - vaikka kaikissa näissä tapauksissa esiintyy selkeä ristiriita eli häiriö suvunjatkamisen perusteella määrittyvän sukupuolen ja seksuaalikäyttäytymisen välillä, vaan puhutaan mieluummin esimerkiksi sukupuolten tai seksuaalisuuden moninaisuudesta. 

Ilmaisuista ensimmäinen on sanatarkasti ottaen väärin, kuten edeltä ilmenee, mutta jälkimmäinen taas hyvinkin osuva: viittaahan suomen kielen sana seksi intiimiin kanssakäymiseen. Ja sellaistahan voi harrastaa paitsi kaikenlaisten ihmisten ja ihmisryhmien, niin myös itsekseen tai jopa muiden eläinlajien edustajien kanssa. Lapsia eli sukua kuitenkin syntyy vain miehen ja naisen välisessä seksissä.  

* * *

Lopuksi on siis syytä todeta, että tasa-arvovaltuutetun kannanoton perustelu oli asiallisesti ja kieliopillisesti virheellinen väittäessään - aiempiin päätöksiinsä viitaten - että "sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole pelkistettävissä vain kahteen, toisistaan selvästi erotettavaan sukupuoleen". Oikein olisi ollut kirjoittaa, että "sukupuoli-identiteetti on moninainen ilmiö, joka ei ole pelkistettävissä vain kahteen, toisistaan selvästi erotettavaan sukupuoleen". 

Näin ollen tasa-arvovaltuutetun päätös, jonka mukaan "koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin" on virheellisesti perusteltu. Valitettavasti päätökseen johtava oppilaan teksti ei ole julkisesti saatavilla, joten en pysty tässä kirjoituksessa ottamaan kantaa siihen, oliko tasa-arvovaltuutetun päätös myös asiallisesti virheellinen - eli sisälsikö se "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin" vai ei. 

Selvää on kuitenkin, ettei koululla tai tasa-arvovaltuutetulla ole YK:n ihmisoikeuksien julkistuksen perusteella oikeutta kieltää oppilaalta tämän mielipidettä. Ja siten niiden toiminta on ollut yhteisesti sovittujen ihmisoikeuksien vastaista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Selvennystä sukupuolivähemmistöihin
Kuinka poistaa harhainen kultti tuhoamasta yhteiskuntaamme?
Ihmisen sukupuolet - hybridi-ihmisiä, miesten kohtuja, munakiveksiä jne...