Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste puoluekannatus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puoluekannatus. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. lokakuuta 2026

Kohti parempaa Suomea

Yleisradio julkaisi syyskuun puolukannatusmittauksensa, joka vahvistaa kaksi viimeaikaista trendiä. Niistä positiivisempi on Perussuomalaisten kannatuksen nousu jo 16,5 prosenttiin ja samalla Kokoomuksen ohi. Negatiivisempi on puolestaan se, että yhä suurempi osa suomalaisista kannattaa maan äärivasemmistiolaisinta eduskuntapuolueetta eli Vasemmistoliittoa, jonka kannatus nousi nyt jo 12.4 prosenttiin. 

Nähtäväksi tietenkin jää, miten puoluekannatusluvut kehittyvät seuraavien seitsemän kuukauden aikana eli huhtikuun eduskuntavaaleihin mennessä. Eli jatkuuko Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton nousu sinne asti – ja haastaako ensin mainittu SDP:n aseman maan suurimpana puolueena tai nouseeko jälkimmäinen jopa edeltäjänsä SKDL:n aikanaan saamiin kannatuslukemiin. 

* * *

Oleellista tässä gallupissa lienee kuitenkin se, että vihervasemmiston kannatus on edelleen selvästi pienempi kuin ei-vihervasemmistolaisten puolueiden suosio. Ensin mainittuja kannattaa 43,4 prosenttia mielipiteensä ilmaisseista ja jälkimmäisiä 54,5 prosenttia. Ryhmän "muut" kannattajiksi itsensä ilmaisi 1,9 prosenttia kyselyyn vastanneista. 

Toisin sanoen, vaikka SDP nousisikikin seuraavan eduskunnan suurimmaksi puolueeksi – ja Antti Lindtman (sd) ensimmäiseksi hallitustunnustelijaksi – se tuskin onnistuisi kokoamaan hallitusta. Siihen se tarvitsisi mukaan Kokoomuksen tai Keskustan. Niistä kumpikaan tuskin olisi halukkaita vihervasemmiston aisankannattajaksi. 

Näin siksi, että Kokoomus tulisi sellaisessa roolissa menettämään entistä enemmän kannatustaan Perussuomalaisille ja Keskustalla on puolestaan karvaassa muistissa Sanna Marinin (sd) hallituksen aika, jolloin velaksi otettua rahaa luultiin tuloiksi ja puolueen ministereitä vietiin kuin pässiä narusta kohti seuraavia vaaleja, joissa kansa rankaisi sitä kovalla kädellä.

* * *

Toisin sanoen juuri nyt näyttäisi siltä, että Suomi jatkaisi myös tulevan hallituskauden nykyisellä pohjalla, mutta pääministeriksi nousisi Petteri Orpon (kok) sijaan Riikka Purra (ps). Näin Suomen talouden kasvu saataisiin mitä todennäköisimmin entistä vahvemmalle pohjalle ja samalla jopa haitallisten maahanmuuttajien määrää saataisiin – ehkä – supistettua maassamme. 

Ei kuitenkaan pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ja siksi Orpon hallituksen on jatkettava määrätietoisesti hyväksi osoittautunutta politiikkaansa sekä tehtävä edelleen päätöksiä, jotka viitoittavat kansakuntamme tietä kohti sellaista Suomea, jossa ihmisten on nykyistä parempi yrittää, tehdä työtä ja sijoittaa – ja missä niin ulkoista kuin sisäistäkin turvallisuutta parannetaan tosiasioista johdetuilla määrätietoisilla päätöksillä ja toimilla.

perjantai 18. syyskuuta 2026

Puolueiden julkiselle tuelle tarvitaan vain yksi momentti

Suomen uutiset teki jutun poliittisten nuorisojärjestöjen saamista tukirahoista. Ja täytyy kyllä myöntää, että tämä tilasto on – lievästi sanottuna – ajatuksia herättävä. 

Sen mukaan suurimpia avustusten saajia ovat Keskusta- ja Kokoomusnuoret 10,4 miljoonan euron potilla. Heitä seuraavat Sosialidemokraattiset nuoret 8,4:llä miljoonalla eurolla. Seuraavina tulevat Vasemmisto- ja RKP-nuoret nuoret 4,8 ja 3,3 miljoonalla eurolla. Vihreätkin nuoret saavat 1,9 miljoonaa euroa ja hännänhuippuina tulevat Perussuomalainen Nuoriso/Nuoret 877 000 € ja KD-Nuoret 877 ja 814 tuhannen euron tuella. 

* * *

Näitä summia voi verrata esimerkiksi puolueiden kannatukseen, kansanedustajien määriin tai nuorisojärjestöjen jäsenmääriin. Kaksi ensimmäistä lienevät melko tarkasti arvoisten lukijoideni tiedossa, mutta viimeksi mainitut luvut tuskin. 

Siksi ajattelin listata kunkin järjestön Wikipediasivulla ilmoitetun jäsenmäärän alla olevaan taulukkoon ja suhteuttaa tukisumman sen mukaisesti.



Taulukosta huomataan, että suurimman tuen jäsentä kohden saavat Keskustanuoret. Vastaavasti pienintä tukea julkisista varoista myönnetään Perussuomalaisille nuorille. Ero on noin 23-kertainen! 

* * *

Tämä ero ei selity puolueiden yleisellä suosiolla, koska Perussuomalaiset on sekä tämän hetken kannatukseltaan että eduskuntapaikkojen määrällä mitaten Keskustaa suurempi puolue. Ei siis ihme, että Suomen uutiset tarttui tähän aiheeseen. 

Omalta osaltani totean, että Suomen uutisissa ehdotettu nuorisojärjestöjen erillisen tuen lopettaminen olisi erinomainen ratkaisu monessakin mielessä. Se ensinnäkin poistaisi ylle kirjaamani epäsuhdan, mikäli emopuolueet niin tahtoisivat. 

Lisäksi poliittisten puolueiden saamaan – ja veronmaksajien kustantamaan – puolueiden kokonaistukeen liittyvä byrokratia vähenisi hiukkasen, kun pohdittavaksi tulisi kahden sijaan vain yksi momentti kutakin puoluetta kohti. Ja samalla puolueiden saaman tuen seuranta sen kustantajille – suomalaisille veronmaksajille – olisi helpompaa.  

sunnuntai 16. elokuuta 2026

Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä

Kuten arvoisa lukijani tietää, on Eurooppa ollut nopeassa muutoksessa viimeistään vuodesta 2015 lähtien. Siksi on mielenkiintoista nähdä, miten tämä muutos näkyy mielipidekyselyissä. 

Tästä syystä päätin jakaa näin sunnuntaina muutaman kuvan eri maiden puoluekannatuskyselyiden kehityksestä. Kuvien lähteenä on Politico.eu-sivuston Poll of Polls.

* * * 

Aloitetaan Saksasta.


Kuvasta näkyy hyvin, kuinka vielä 20 vuotta sitten Saksan poliittista kenttää hallitsi kaksi suurta puoletta CDU/CSU ja SPD. Kuvaan ilmaantui vuonna 2013 uusi pieni maahanmuuttokriittinen puolue AfD, jonka kannatus on kuluneen noin 13 vuoden aikana noussut aaltoilleen nykyiseen noin 28 prosentin tasoon, mikä tekee siitä Euroopan suurimman talousalueen suurimman puolueen. 

Toinen oleellinen muutos on SPD:n perinteisen kannatuspotin jakaantuminen Vihreiden kesken. Juuri tällä hetkellä Vihreät on jopa suositumpi kuin vasemmiston vanha valtapuolue.

Seuraavaksi Ranska. 


Vuodesta 2017 alkavasta kuvasta näkyy maahanmuuttokriittisen Kansallisen liittouman nousu keskisuuresta puolueesta Ranskan suosituimmaksi poliittiseksi liikkeeksi. Kaksi muuta merkittävää kehityskulkua ovat olleet hajallaan olleen vasemmiston keskittyminen, mikä on tehnyt siitä maan toiseksi suurimman poliittisen liikkeen ja Emmanuel Macronin keskustalaisen puolueen kannatuksen vähittäinen haihtuminen.

Kolmanneksi vanha maailmanvalta eli Iso-Britannia.


Kuvasta näkyy, että siellä kaksi vanhaa valtapuoluetta ovat pitäneet pintansa pitkään, mutta sittemmin asetelma on muuttunut kolmen keskisuuren puolueen asetelmaksi. Juuri nyt kärjessä on Työväenpuolue, mutta Nigel Faragen johtama ja maahanmuuton ongelmista nousunsa saanut Reform UK -puolue sekä konservatiivit "hengittävät" aivan sen niskaan. Viime kuukausina vanhojen valtapuolueiden kannatus on kuitenkin ollut nousussa, kun taas Reform UK:n suunta näyttäisi saavuttaneen huippunsa viime vuoden puolella.

* * *

Kaiken kaikkiaan nämä puoluegallupit kertovat maahanmuuton valtavan suurista vaikutuksista läntisen Euroopan suurimpien läntisten valtioiden poliittiseen kenttään. Sama on tapahtunut myös Suomessa ja Ruotsissa – ja Italiaa hallitsee maahanmuuttokriittinen pääministeri Giorgia Meloni. Kun tähän lisätään se, ettei nykyaikaista kansainvaellusta kaivata myöskään Itä-Euroopan valtioihin, huomataan, että kyse on yleiseurooppalaisesta kansojen näkemyksestä.

Tämä näkemys kuitenkin näkyy varsin heikosti eurooppalaisessa politiikassa. Euroopan Unionin rajoja ei ole saatu suljetuksi, haitalliselle maahanmuutolle on edelleen olemassa avoin reitti eli niin sanottu turvapaikan hakemisoikeus. Ja lisäksi esiintyy spontaaneja laittoman maahanmuuton aaltoja, viimeksi Espanjan Ceutassa.

Nähtäväksi jää, vaikuttaako EU-kansalaisten näkemysten muuttuminen eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ja jos vaikuttaa, niin miten. 

Hylätäänkö natsi-Saksan hirmutekojen seurauksena syntynyt turvapaikkaoikeus liiallisen väärinkäytön takia? Lähtevätkö eurooppalaiset valtiot palauttamaan tehokkaasti rajojen yli viimeisten kymmenen vuoden aikana tulvineita ja niiden yhteiskuntiin sopeutumiseen haluttomia ihmisiä? Ja jopa näiden EU:ssa syntyneitä jälkeläisiä?

* * *

Meidän tavallisten kansalaisten kannalta oleellista on luoda Euroopan paremmalle tulevaisuudelle pohjaa äänestämällä vaaleissa sellaisia puolueita ja ehdokkaita, joiden kautta maanosamme väestö ja kulttuuri voivat säilyttää elinvoimansa. Edellä kuvaamani kehitys osoittaa, että monet eurooppalaiset ovat tämän myös ymmärtäneet, mutta myös sen, että kaikkien ymmärrys ei ole riittänyt.

Tulevaisuus on tietenkin arvaamaton, joten jääköön tämä merkintä yhdeksi välimerkiksi tämänhetkisestä tilanteesta. Ja samalla muistutukseksi kaikille teille – arvoisat lukijani – että viime kädessä jokainen yhteiskunta rakentuu juuri sellaiseksi, kuin siinä asuvat ihmiset haluavat. Ainakin silloin, kun näissä valtioissa elävät ihmiset ymmärtävät oman parhaansa ja käyttävät äänioikeuttaan.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2026

Vihreät talouskasvua vastaan

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kiinnitti huomionsa Vihreiden puoluevaltuuston tuoreeseen talouslinjaukseen. Hänen mukaansa "Vihreät haluaa olla ensimmäinen puolue Suomessa, jonka tavoite on talouskasvuriippuvuuden purkaminen".

Ottaen huomioon Suomen taloudellisen tilanteen, kuulostaa väite kieltämättä ministerin kieli poskessa lausumalta pilalta tai vaihtoehtoisesti pahantahtoiselta mustamaalaukselta. Ellei sitten suoranaiselta valheelta. 

Euroopan vihreiden nuorten tiedote kuitenkin on muotoillut seuraavasti: "ensimmäistä kertaa koko Vihreän liiton historian aikana yhteiskunnan talouskasvuriippuvuus mainitaan ohjelmassa ongelmana, josta tulisi päästä eroon. Vihreät on myöskin ensimmäinen puolue Suomessa, joka linjaa kasvuriippuvuuden purkamisen olevan puolueen jaettu tavoite."

Näyttää siis siltä, että meillä on tosiaankin eduskunnassa puolue, joka haluaa lopettaa maamme talouskasvun. Eikä siinä kaikki, sillä sama puolue on kertonut haluavansa esimerkiksi sosiaaliturvaan toimia, joiden "yhteenlaskettu hinta on noin 500-600 miljoonaa euroa" sekä ilmaissut peruvansa 2 305 miljoonaa euroa hallituksen ehdottamia budjettileikkauksia. 

Edelle kirjoittamani tosiasioiden – ja ilmiselvän älyllisen epärehellisyyden – valossa onkin ihmeteltävä, että Suomesta löytyy edelleen ihmisiä, jotka haluavat Vihreiden päättävän Suomen asioista. Viimeisen Ylen kannatusmittauksen perusteella sellaisia on noin 7,9 prosenttia äänioikeutetuista. 

Se on onneksi lukema, jolla ei voi romuttaa Suomen taloutta lopullisesti, mutta vähintäänkin kulmakarvoja nostattavaa on, että Vihreiden kannatus on – heidän linjaustensa mukaisesta politiikasta eniten kärsivimään joutuvien – nuorten parissa useita prosenttiyksiköitä korkeampi. Tämä ei kerro hyvää nuorten suomalaisten poliittisen ymmärryksen tasosta. 

torstai 18. syyskuuta 2025

SDP:llä on huikea kannatus vieraskielisten parissa

Taloustutkimus on selvittänyt Suomessa asuvien yli 18-vuotiaiden vieraskielisten poliittiset näkemykset. Sen mukaan SDP on heidän parissaan ylivoimaisesti suosituin puolue, sillä sitä kannattaa peräti 49,2 prosenttia kyselyyn vastanneista. 

Toiseksi suosituin puolue tutkittujen joukossa on Kokoomus 12,3 prosentin kannatuksella ja kolmas Vasemmistoliitto 11,6 prosentin kannatuksella. Niitä seuraavat järjestyksessä RKP (7,8 %), Vihreät (6,6 %), Keskusta (5,0 %), Perussuomalaiset (3,3 %), Kristilliset (2,3 %), liike NYT (1,0 %) ja muut (0,9 %).

Näistä luvuista laskemalla huomaamme, että vihervasemmiston kannatus vieraskielisten parissa on huikeat 67,4 prosenttia. Eli mikäli Suomessa asuisi vain vieraskielisiä, eivät vihervasemmiston lainsäädäntötyötä – perustuslain muutoksia lukuun ottamatta – estäisi edes määräenemmistösäädökset. 

Nykyisten hallituspuolueiden kannatus on puolestaan vain 25,7 prosenttia, joten sillä on varsin kehno suosio tutkimuksen kohdejoukon parissa. Eikä Petteri Orposta (kok) tai Riikka Purrasta (ps) olisi siitä syystä tullut koskaan edes ministereitä, mikäli maahanmuuttajamme olisivat saaneet päättää asiasta.

Niinpä Suomen uutiset kirjoitti yhden tähän asiaan liittyvän artikkelinsa otsikkoon, että "ei ihme, että SDP kosiskelee vaalikansaa arabiaksi, somaliksi, persiaksi ja jopa kasakan käyttämällä kielellä – syy on juuri se, minkä ajattelitkin sen olevan". Niinpä, maahanmuuttajien kosiskeleminen rahaa jakamalla kannattaa.

* * *

Aasiasta kotoisin olevista 63,8, EU:n ulkopuolisesta Euroopasta 62,8, Afrikasta 62, Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Afganistanista 59,2 ja Venäjältä kotoisin olevista 50,1 prosenttia äänestäisi puoluetta. Eli jos nämä väestöryhmät saisivat päättää, voisivat sosiaalidemokraatit hallita Suomea jopa yksinään. 

Toki SDP:n kannatus on korkea myös muiden vieraskielisten parissa. Vironkielisten parissa sen kannatus on 34,8 prosenttia ja länsimaisia kieliä puhuvien joukossa 28 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että Suomi houkuttelee myös niistä pikemminkin tavallista työväkeä kuin paljon kaivattuja korkean tason erityisosaajia. Enkä sano tätä siksi, etteikö työväkeä tarvittaisi, vaan koska poliittisessa keskustelussa ovat usein korostuneet juuri korkeasti koulutetut (esimerkki).

Onni onnettomuudessa on se, että vieraskieliset ovat varsin laiskoja käyttämään äänioikeuttaan, eikä vihervasemmisto siitä syystä saa maahanmuuttajaväestöstämme täyttä hyötyä. Siitä huolimatta on kuitenkin selvää, että maassamme harjoitettu avoin maahanmuuttopolitiikka on osaltaan vaikuttanut SDP:n nousuun Suomen ylivoimaisesti suosituimmaksi puolueeksi – ja auttaa sitä jatkossa myös säilyttämään tämän aseman. 

* * *

Lopuksi totean, etten ole huomannut suomalaisten valtamedioiden – Ylen, Helsingin sanomien tai MTV3:n – tehneen juttua edellä käsittelemästäni mielipidekyselystä. Syitä voimme vain arvailla, sillä ei kai asiasta vaikenemisen taustalla voi sentään olla halu pimittää maahanmuuttajiin liittyvää tietoa suomalaisilta? 




Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!