Epäillyn kunniamurhan tulkkauskulut

MTV3 kertoi, että erään espoolaismiehen kaksi vuotta Suomessa oleskelleen sukulaisen oikeudenkäynti keskeytettiin, koska oikeuden puheenjohtajan mukaan "tulkkaus on liian epätarkkaa, joten emme voi jatkaa. Kyse on kuitenkin hyvin vakavista syytteistä". 

Uutisen mukaan oikeudessa käsitelty henkirikos tapahtui Espoon Suurpellossa elokuussa 2025, jolloin syytetty ampui ex-vaimoaan selkään kerrostalon rappukäytävään. Tapauksella on todistajia, koska tappajan ja tapetun yhteiset lapset näkivät veriteon, eikä murhaajaksi epäiltykään ole kieltänyt ottaneensa tapetun naisen henkeä. 

Tapauksen syyksi epäillään henkirikoksen tehneen suvun kunniaa – tai pikemminkin avioerosta sille muka koituvaa häpeää. Tämän ovat sekä syytetty, että hänen avustamisestaan epäilty henkilö kuitenkin kieltäneet. 

Tapauksessa ei sinänsä liene mitään epäselvää: sekä tappaja että murha-ase ovat tiedossa ja uhri on kuollut. Siksi sijaan oikeudessa pohditaan syyllisen sijasta sitä, että oliko kyseessä murha vai tappo.

Näin siitä huolimatta, että veriteon tekijäksi alkujaan ajateltu murhaajan sukulaismies kiisti toimittaneensa aseen ja sen sijaan väitti löytäneensä sen syytetyn omistaman pizzerian kellarista tavallisesta pahvilaatikosta. Ja juonessa mukana olleen – espoolaismiehelle läheistä sukua olleen – turkkilaismiehen tiedetään lähetelleen henkensä menettäneelle naiselle kivikautiseen kunniakäsitykseen ja alhaiseen älykkyyteen viittaavia viestejä.

* * *

Blogikirjoituksen aiheeksi tämä tapaus nousi siksi, että maassamme kaksi vuotta asunut mies on tarvinnut oikeudessa tulkkia, eikä kykene itse kommunikoimaan suomen tai ruotsin kielellä. Eikä ymmärtämään oikeuden tietotarpeita edes tulkin välityksellä. 

Tämä kyvyttömyys maksaa puhdasta rahaa, jonka maksajaa ei ole kummassakaan edelle linkittämässäni uutisessa kerrottu. Kysyin siksi tätä asiaa tekoälyltä, joka valisti minua siitä, että "jos oikeudenkäynnissä tarvitaan tulkkia (esim. syytetty, todistaja tai muu henkilö ei osaa suomea/ruotsia), tuomioistuin hankkii tulkin", jonka kulut "maksetaan valtion varoista, eivätkä ne kuulu suoraan osapuolten maksettaviksi".

* * *

Tämä ei ole pieni asia, sillä tulkkeja käytetään oikeudenkäynneissä paljon. Esimerkiksi Helsingin poliisi on kertonut, että ulkomaalaisten epäiltyjen osuus pääkaupunkimme kaikissa seksuaalirikoksissa oli pari vuotta sitten noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia. 

En toki ole vaatimassa oikeudenkäyntien käymistä kielellä, jota syytetyt eivät ymmärrä. Sen sijaan kaipaisin järkeä suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ja ennen kaikkea kielen oppimiseen liittyviä ehdottomia vaatimuksia niille maahanmuuttajille, jotka jäävät maahamme pidemmäksi aikaa. 

Olen varma, että kielitaidon testaamisen kustannukset säästyisivät yhteiskunnalle toisaalta erilaisten tulkkauskulujen vähenemisen että – ennen kaikkea – maahanmuuttajien nykyistä paremman yhteiskuntaan integroitumisen ja siitä seuraavan korkeamman työllisyysasteen kautta. Enkä näe yhtään kestävää perustetta sille, etteikö parantunut kielitaito olisi myös maahanmuuttajien itsensä kannalta hyvä asia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voiko naisen sukuelimen tuhoaminen olla vähäisempi teko kuin tavallinen raiskaus?
"Tamperelaismiehistä" julkaistiin valokuva
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista

Miksi Espanjan pääministerin suositus Suomelle on huono

Helsingin sanomat julkaisi jutun, jonka mukaan Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on suositellut Suomelle maahanmuuton lisäämistä. Näin siksi, että Espanjan talous on lähtenyt – BKT:n perusteella – nopeaan 2,9 prosentin kasvuun samalla kun muualla syntyneiden osuus sen  50-miljoonaisesta väestöstä on kasvanut peräti kymmeneen miljoonaan. Siten Espanjan BKT ei ole juurikaan kasvanut henkeä kohti laskettuna. 

Näin siitä huolimatta, että Espanjaan asettuneet maahanmuuttajat ovat pääosin espanjankielisiä ja kristittyjä, mikä on helpottanut oleellisesti heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Tosin heidänkin osaltaan ongelmia muodostaa asuntojen tarve, mikä nosti viime vuonna – yhdessä turismiin liittyvän käytön kanssa – niiden hintoja peräti 12,9 prosentilla. 

Espanjalaisten talouskasvua on lisännyt myös koronapandemian aikana sille EU:n  elpymisvälineestä suunnattu tuki, jota meillä suomalaisillakin on ollut ilo maksaa samalla kun oma taloutemme on sakannut. Lisäksi HS:n jutussa jäi mainitsematta, että Espanjan viennin ja tuonnin välinen negatiivinen ero on kasvamaan päin, mikä tuskin lupaa hyvää tuleville vuosille. 

* * *

Edellä kirjoittamani perusteella on selvää, ettei Sánchezin suositusta kannata ottaa kovin vakavasti täällä Pohjantähden alla. Pikemminkin päinvastoin, sillä viime vuoden tilastot osoittavat vientimme lähteneen kasvuun, joka jatkuessaan auttaa vetämään myös maamme julkisen sektorin siitä suosta, johon se ajettiin viimeistään Sanna Marinin (sd) kaudella.

Toki tasapainon saavuttaminen edellyttää viennin kasvun lisäksi myös valtion budjetin supistamista esimerkiksi – Sánchezin hehkuttaman – maahanmuuton kulujen osalta. Mutta se ei yksin riitä, vaan myös kaikkia muita Suomen julkisia palveluita on supistettava seuraavissa hallitusneuvotteluissa sillä ajatuksella, että niiden mitoitus olisi linjassa taloutemme kantokyvyn kanssa. 

Tässä yhteydessä on oleellista huomata, että kotimainen talouskasvu on käytännössä rahan kierrättämistä suomalaisten kesken, kun taas vienti on suomalaisessa yhteiskunnassa pyörivän varallisuuden lisäämistä – ja tuonti puolestaan sen vähentämistä. 

Siksi Espanjan tilanne ei BKT:n kasvusta huolimatta ole pidemmällä aikavälillä kovin auvoinen. Sen sijaan Suomessa viennin kasvu tarjoaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen – edellyttäen, että aiemmin aiheutetut julkisten palveluiden ylimitoitusongelmat saadaan ratkaistuksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suattaapi olla, vuan suattaapa olla olemattakin
Afrikasta Albaniaan ja chileläisistä jengiväkivaltaan
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?

Kotoutumistukea maahanmuuttajille

Yle julkaisi eilen harhaanjohtavasti otsikoidun jutun Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotouttamisesta. Sen mukaan Suomi olisi onnistunut erinomaisesti tänne saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisessa, vaikka artikkelissa puhuttiin tosiasiallisesti vain heidän hyysäämiseensä tehtyjen toimien laajuudesta ja suurista kustannuksista. 

* * *

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on kertonut Uutissuomalaiselle, että maahanmuuttajien sosiaaliturvaan on tulossa muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Eli saada heidät ja heidän lapsensa työllistymään ja oppimaan suomenkieltä.

Grahn-Laaksosen mukaan hallitus valmistelee kotoutumistukea, jota myönnettäisiin tietyksi ajaksi Suomeen saapuville ulkomaalaisille, jotka eivät työllisty heti. Samalla kotihoidon tuki on tarkoitus rajata vain yli kolme vuotta Suomessa tai muualla EU-alueilla asuneille.

Muutoksen tarkoituksena on kannustaa maahanmuuttajataustaiset lapset osallistumaan mahdollisimman kattavasti varhaiskasvatuksen piiriin oppimaan kieltä ja saamaan hyvät valmiudet koulunkäynnille. Tämä tapahtuisi siten, että aluksi maksettava tuki olisi pieni, mutta voisi nousta, mikäli henkilö olisi ollut riittävän pitkään työssä ja hankkisi riittävän kotimaisen kielen tason. 

Lisäksi Grahn-Laaksonen kertoi, että tähän asti "toimeentulotuella on ollut mahdollista hoitaa 3–7-vuotiaita lapsia kotona ilman velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tämä mahdollisuus poistuu toimeentulotukiuudistuksessa. Sen on tarkoitus parantaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien työllistymistä."

Nähtäväksi tietenkin jää, miten nämä muutokset vaikuttavat voimaan tultuaan. Eli johtavatko uudistukset maahanmuuttajien – ja erityisesti heidän lastensa – parempaan valmiuteen osallistua suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoon työtä tekemällä ja veroja maksamalla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?
Onko luvassa lisää maahanmuuttajien hyysäystä, antirasismia, wokellusta, autoilijoiden kurittamista ja jakopolitiikkaa?
Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja

Petteri Orpo tarvitsee valaistusta, mutta poliisi vaikenee

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on huomannut eilisen uutisen, josta minäkin kirjoitin. Valitettavasti hän ei kuitenkaan osannut tehdä siitä loogista johtopäätöstä, vaan kertoi, että hallituksen on tarkasteltava huolellisesti mediassa esiin nousseita tietoja toimeentulotukien saajista.

On siis toivottava, että hallituksen muut jäsenet – ministerit – ja korkeat virkamiehet osaavat valaista asiaa pääministerille. Siksi ajattelin, että kerrataan ihan ensimmäiseksi eilinen johtopäätökseni myös tänä aamuna. 

Eli arvoisa pääministeri: kehitysmaalaisten maahanmuutto on pysyvästi haitallista – ellei suorastaan katastrofaalista – eikä tähän lopputulokseen päätymistä voi juurikaan ehkäistä, ei etenkään Suomen kaltaisessa supistuvan väestökehityksen valtiossa. Tämä johtuu kahdesta asiasta. 

Niistä ensimmäinen on se, että eri väestöryhmien välillä näyttäisi olevan merkittäviä eroja sen suhteen, miten hyvin he integroituvat. Ja toinen on se, että tietyiltä alueilta tulevat ihmiset eivät integroidu länsimaiseen yhteiskuntaan sen olemassa olevien instituutioiden avulla. 

* * *

Tätä taustaa vastaan on mielenkiintoista, että maamme viime vuosien kehitys on pakottanut poliisin turvautumaan aseeseen aiempaa useammin. Eikä tämä muutos ole marginaalinen, vaan virkavalta joutui viime vuonna uhkaamaan ihmistä aseella lähes 240 kertaa – siis monta kertaa useammin kuin kymmenen vuotta sitten. 

Vielä hurjempi kasvu oli aseen esille ottamisessa, minkä poliisi joutui tekemään noin 2 340 kertaa. Siis peräti 33-kertaa useammin kuin vuonna 2014. Poliisin aseen- ja voimankäytön perusteissa ei kuitenkaan ole ollut muutoksia tänä aikana, joten selitys löytyy muualta.

Tätä "muuta" seikkaa voidaan lähestyä sitä kautta, että poliisin aseenkäytön suuri kasvu alkoi vuonna 2019. Siis muutaman vuoden sen jälkeen, kun maahamme saapui Juha Sipilän (kepu) tunnetun kutsun myötä ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. 

Asiasta kertonut uutinen – tai haastateltu poliisi – ei kuitenkaan puhunut turvapaikanhakijoista tai sellaisen saaneista. Ja siksi ajattelin, että ehkäpä pari poimintaa tämän blogin silloisista otsikoista – ikään kuin ajan kuvana – valaisee asiaa. 

Tässä siis lyhyt lista. Eli olkaapa hyvät – kunnioitettu pääministeri sekä arvoisat lukijani – ja tehkää itse johtopäätöksenne. 

Mistä ja millä hinnalla päihteitä Tikkurilan varhaisteineille ja tyttölapsille? 

Kävelevät aikapommit tulevat Suomeen ennemmin tai myöhemmin 

Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?

Rantautuiko ruotsalainen kulttuuri Helsinkiin?

Ruotsalainen esimerkki velvoittaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Järjettömiä rikosuutisia
Vaarallisia irakilaisia ei tarvita Suomessa
Poliisi ampui miehen

Kehitysmaalaisten maahanmuutto on pysyvästi haitallista

Ilta-Sanomat julkaisi mielenkiintoisen artikkelin Kelan toimeentulotuen saajista. Tai ehkä se on pikemminkin hirveä kuin mielenkiintoinen, ja siksi päätin poimia muutaman siinä esitetyn tiedonpalasen ja kommentin teidän ihmeteltäväksenne, arvoisat lukijani. 

Suomessa oli vuoden 2024 lopulla 43 534 arabiaa äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Heistä 22 918 henkilöä eli 52,6 prosenttia sai perustoimeentulotukea Kelasta. Somaleita oli puolestaan 26 891, joista 13 348 eli 49,6 prosenttia nautti samasta etuudesta. 

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista vain reilu 4,5 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2024 aikana. Siten edellä mainitut väestöryhmät saavat tätä veronmaksajilta kerättyä tukirahaa –  henkeä kohden laskettuna – kertaluokkaa enemmän kuin suomalainen kantaväestö.

Maahamme saapuneista ukrainalaisista puolestaan noin 47 prosenttia saa toimeentulotukea. Siten myös he ovat suurelta osin veronmaksajien elätettävänä, mutta toisaalta heistä elantonsa hankkii omalla työllään jo nyt hiukan suurempi osuus kuin alussa mainittuihin väestöryhmiin kuuluvista ihmisistä. 

* * *

Jutussa oli haastateltu muutamia asiantuntijoita. Niistä erityisen osuva on Elinkeinoelämän tutkimulaitoksen (Etla) vanhemman tutkijan Sakari Lähdemäen näkemys, jonka mukaan "eri väestöryhmien välillä näyttäisi olevan merkittäviä eroja sen suhteen, miten hyvin he integroituvat. Vaikea sanoa mikä tätä selittää, lähtömaan heikot olosuhteet vai kulttuurilliset tekijät vai jotkin muut seikat."

Sekä edelleen: "tämä horjuttaa sitä ajatusta, että tietyiltä alueilta tulevat integroituisivat länsimaiseen yhteiskuntaan sen olemassa olevien instituutioiden avulla". Mutta tämänhän me jo tiesimmekin. 

Toisaalta Valtion talouden tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Hanna Pesola puolestaan kertoi Tanskassa tehdystä tutkimuksesta, jossa havaittiin, "että pakolaisten toimeentulotuen leikkaaminen paransi työllisyyttä ja työtuloja ensimmäisen vuoden aikana, mutta myönteiset työllisyysvaikutukset näyttivät kadonneen viiden vuoden jälkeen".

Hän myös huomautti, että "tukien leikkaukset vaikuttivat voimakkaasti niiden kohteena olleiden perheiden lapsiin. Heidän kohdallaan reformi vähensi varhaiskasvatukseen osallistumista ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Lisäksi se nosti todennäköisyyttä tulla tuomituksi väkivaltarikoksesta."

Näiden kommenttieen perusteella olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että kehitysmaalaisten maahanmuutto on pysyvästi haitallista – ellei suorastaan katastrofaalista – eikä tähän lopputulokseen päätymistä voi juurikaan ehkäistä. Ei ainakaan Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa kantaväestön määrä on juuri kääntynyt kiihtyvään laskuun, jonka seurauksena työtä tekevän kantaväestön kyky tarjota maassa asuville vieraskielisille etuuksia heikkenee vuosi vuodelta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ohjeita maahanmuuttajille, jotka haluavat työllistyä
Yleisradion toimituskunta on paksunahkaista
Suomessa on noin 150 000 muslimia ja 19 000 afrikkalaista, entä sitten?

Rasismia Kontiolahdella

Uutissuomalaisen mukaan Kontiolahdella kuusitoista vuotta asunut, työtä tekevä ja jo toista tutkintoaan opiskeleva, yrittäjäksi tähtäävä, somalinainen on joutunut kahden miehen vainon kohteeksi. Nämä ovat jutun mukaan huudelleet solvauksia ja lähteneet myös seuraamaan häntä kadulla sekä puhutelleet naista käyttämällä neekeri-sanaa. Lisäksi joku – luultavasti jompikumpi näistä miehistä – on kirjoittanut rasistisia tekstejä pyörätien asfalttiin.

Miehet ovat myös kiroilleet hänelle, kutsuneet häntä luokseen ja käyttäytyneet rasistisesti myös hänen lapsensa kuullen. Kaiken tämän seurauksena nainen pelkää, että huutelu muuttuu jossain vaiheessa fyysiseksi väkivallaksi. 

Tilanne on somalinaiselle uusi, koska hän ei ole kohdannut Kontiolahdella aiemmin rasismia. Jutussa haastatellun kantasuomalaisen naisen mukaan "nämä tulevat yöllä, joten ei minulla ole havaintoa tekijästä tai huutelijoista, kun ei tule siihen aikaan täällä liikuttua".

* * *

Kontiolahden tapaus kohdistuu siis – uutisen mukaan – sellaiseen maahanmuuttajaan, joka on oppinut sujuvan suomenkielen, tekee elääkseen töitä ja käyttäytyy paikkakunnalla muutenkin asiallisesti. Toisin sanoen hän ei ole omalla käytöksellään aiheuttanut kohtaamiaan ongelmia. 

Tämän tapauksen taustalla on nähtävissä yleinen maahanmuuttoon liittyvä ongelma. Eli se, että sellaisilla paikkakunnilla, joilla elää runsaasti maahanmuuttajia, heihin on liittynyt tunnetusti paljon ongelmia ja rikollisuutta. Yksi tällaisen – sinänsä aivan aiheellisesti – negatiivisen leiman saanut ryhmä on Suomen somaliväestö. 

Tämän leiman seurauksena negatiivisia ennakkoluuloja kohdistuu myös sellaisiin somaleihin, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaamme. Toisin sanoen syntyy ilmiö, jossa tiettyyn viiteryhmään kuuluvien idioottien toiminta heijastuu kantaväestön suhtautumiseen kaikkiin siihen kuuluviin henkilöihin.

Vaikka tämä voi joidenkin mielestä tuntua oikeutetulta, tulisi kaikkien ymmärtää, ettei väestöongelmia ratkaista maahanmuuttajanaisia ahdistelemalla, kaduilla huutelemalla tai pyöräteille kirjoittamalla, vaan maahanmuuttopolitiikan keinoin. Ja päinvastoin, hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta tosiasiat sivuuttavaan arvoliberaaliin unelmahöttöön perustuvalla maahanmuuttopolitiikalla, vaan perustamalla yhteiskunnalliset päätökset sen mukaisiksi, etteivät maahan syystä tai toisesta saapuneet ihmisryhmät muodosta missään päin maata sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat pitkäaikaista väestöryhmien välistä kitkaa. 

Valitettavasti tätä ei ole ymmärretty Suomessa, vaan erityisesti viime vuosikymmenen yltiöpäisen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena meille on synnytetty tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin liittyvää työttömyyttä, jengejä ja rikollisuutta, jotka vaikeuttavat yhteiskunnan toimintaa myös siellä, minne nämä ongelmat eivät todellisuudessa edes ulotu. Ja juuri tästä Kontiolahden somalinaisen ikävä tilanne kertoo.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille
Vihapuhetta Helsingin rautatieasemalla

Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?

Iltalehti kertoi kahdesta 14-vuotiaasta teinitytöstä, jotka karkasivat Turun yöhön. Siellä he ottivat yhteyttä toisen sosiaalisesta mediasta tuntemaan 21-vuotiaaseen irakilaiseen maahanmuuttajaan. 

Irakilainen otti mukaansa 26-vuotiaan maanmiehensä ja ilta päättyi kuten jokainen tätä blogia vakituisesti lukeva henkilö ton jo arvannut. Tapahtumien seurauksena oikeus tuomitsi Mostafa Mostafa Rezgarin viideksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsenraiskauksesta, huumausainerikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Lisäksi hän joutuu maksamaan 12 000 euron korvaukset raiskatulle.

Mostafan kaveri jätti toisen tytön raiskaamatta tämän vastusteltua, mutta tuomittiin silti lapsenraiskauksen yrityksestä ja huumausaineen käyttörikoksesta yhden vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänen pitää maksaa tälle 3 500 euroa korvauksia.

Tuomion saaneet kaverukset ovat - mielenkiintoista kyllä - niin sanotusti hyvin kotoutuneita irakilaisia. He nimittäin puhuivat tyttöjen kanssa suomea ja kummallakin on myös oma yritys. 

Toisin sanoen tällä tapauksella on tavallista suurempi merkitys puhuttaessa arabien maahanmuutosta, koska kaksikon toiminta kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan hyvin integroituneet maahanmuuttajat olisivat meidän suomalaisten kannalta positiivinen asia. Näin siitä huolimatta, että kyseessä on vain yksi - joskin kaksinkertainen - tapaus. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maaliskuussa Suomessa syntyi 3 734 lasta ja tänne saapui 3 122 maahanmuuttajaa
Laillistettu lapsenraiskaus
Elon Musk palautti mieleemme sen, että joka 72. vastaan kävelevä afgaani on tuomittu seksuaalirikoksesta

Somalian presidentin lupaukseen kannattaa tarttua!

Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa, enkä siksi ala arvuutella asiaa sen enempää kuin toteamalla, että Suomi pärjää hänen kanssaan - ja pärjäisi myös Kamala Harrisin kanssa, mikäli tämä saisi sittenkin valitsijamiesten enemmistön. 

Sen sijaan nostan esille Somalian presidentin Hassan Sheikh Mohamudin ilmoituksen saksalaisille. Hän nimittäin kertoi, että "otan takaisin kaikki Somaliasta tulleet siirtolaiset, joilla ei ole oleskelulupaa täällä Saksassa tai jotka eivät ole integroituneet tänne". 

Lisäksi hän totesi selvin sanoin, että "maastamme on tullut turvallisempi, emme ole enää täyden sisällissodan maa... taistelemme edelleen al-Shabaabin ja ISIS:in terroristijoukkoja vastaan, mutta olemme työntäneet heidät pois."

Tämä ilmoitus on syytä huomata myös Suomessa ja ryhtyä heti toimiin, joilla palautetaan maahamme heikosti sopeutuneet ja paperittomat somalit takaisin kotimaahansa. Mieluummin tänä kuin ensi vuonna. 

Jos ja kun näin tapahtuu, on samanlaista menettelyä sovellettava myös muihin heikosti integroituneisiin maahanmuuttajiin, olivat he sitten irakilaisia, afgaaneja, syyrialaisia, venäläisiä tai englantilaisia. Näin saavutetaan yhdellä iskulla kolme hyötyä.

Ensimmäinen on tietenkin ilmeinen, eli heikosti sopeutuneen maahanmuuttajaineksen väheneminen maassamme. 

Toinen saavutettava etu on se, että todellinen karkotusuhka lisää ainakin joidenkin maahanmuuttajien motivaatiota integroitumiseen. Ja sitä kautta alentaa humanitaarisen maahanmuuton monenlaisia kustannuksia suomalaisille veronmaksajille.

Kolmas hyöty tulee siitä, että palautusten myötä Suomi muuttuu sosiaaliturvaperusteisille maahanmuuttajille vähemmän houkuttelevaksi yhteiskunnaksi. Ja siten vähentää nykyaikaisesta kansainvaelluksesta Suomelle kohdistuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista taakkaa. 

Näin etenkin siinä tapauksessa, että onnistumme maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisellä välttämään niin sanotun Ruotsin tien, josta meitä muistutti MTV3 kertoessaan ruotsalaisen rikollispomon Ismail Abdon johtaman raskaasti aseistetun huumeliigan toimintatavoista Suomessa. 

Sekä myös Etelä-Suomen sanomien uutinen, jossa kerrottiin tyrmäystippojen käytön yleistyneen raiskausten yhteydessä, vaikka jutussa ei puhuttukaan näiden rikollisten etnisistä taustoista. Yhteys lienee kuitenkin ilmeinen myös arvoisalle lukijalleni.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma etenee
Arabian- ja somalinkieliset uutiset
Ruotsin tie näkyi jo 12 vuotta sitten

Arabian- ja somalinkieliset uutiset

Näin kotimatkalla huomasin, että tämä päivä toi mukanaan kaksi Yle-uutista, joita en voi olla kommentomatta, vaikka aamulla kirjoitinkin jo yhden tekstin. 

Yle-uutisista ensimmäinen nimittäin kertoi, että omalla verollaan toimivan mediamme rahoitukseen on saatu parlamentaarinen sopu. Vain Harry Harkimo (liik) on jäämässä siitä ulos katsottuaan, että leikkaukset ovat riittämättömät.

Toisena Yle-uutisena Yle ilmoitti itse, että se aikoo jatkossa käyttää suomalaisilta kerättyjä verovaroja arabian- ja somaliankielisiin uutislähetyksiin. Nähtäväksi jää, millä tavalla ne edistävät kielitaidottomien maahanmuuttajien integroitumista uuden kotimaansa suomen- ja ruotsinkieliseen ympäristöön. Ja sensuroimattomia sosiaalisia medioita seuraamalla havaita, mitä veroja maksavat kansalaiset ajattelevat asiasta.

JK kello 21.20. Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) näkee tämän asian kutakuinkin samalla tavalla kuin minäkin. Eli vaikka on totta, että arabian- tai somalikieliset uutiset voivat lisätä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta - mikä sinänsä on positiivista - ne samalla heikentävät näitä kieliä puhuvien ihmisten motivaatiota opiskella Suomen virallisia kieliä. Ja lopputuloksena on pahimmillaan jopa entistä tiukempi eristäytyminen muusta yhteiskunnasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio ja feministinen dramaturgi
Yle, yhdenvertaisuuslaki ja perussuomalaisia kannattavat työntekijät
Mistä 274 000 euron keinu ja Ylen monimuotoisuuspuuhat kertovat?

Ruotsin tie näkyi jo 12 vuotta sitten

Suomalainen oppositio onnistui kokoamaan itsensä välikysymykseen, jossa tiedusteltiin Sanna Marinin (sd) hallitukselta, että näkeekö se "nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisellä yhteyden Suomessa viime vuosikymmenet harjoitettuun löyhään maahanmuuttopolitiikkaan ja yksilöä olemattomasti velvoittavaan kotouttamispolitiikkaan".

Nähtäväksi jää, millä tavalla hallitus vastaa kysymykseen. Ja pysyvätkö sen rivit yhtenäisinä - eli tyytyykö alhossa oleva Keskusta kannattamaan harjoitettua punavihreää maahanmuuttajapolitiikkaa, jonka seurauksena Suomi on vuosi vuodelta valunut yhä pidemmälle niin sanotulla Ruotsin tiellä. Ellei, on edessä pääministerin mukaan hallituksen kaatuminen. 

Tämä valuminen on sikäli mielenkiintoinen, että meillä on arvioitu olevan noin 120 - 130 000 muslimia. Siten tilanteen eskaloitumisen juuri nyt ei olisi pitänyt olla yllätys kenellekään, koska tosiasiat olivat nähtävissä jo kauan ennen vuoden 2015 kansainvaellusta. 

Kirjoitin nimittäin jo tämän blogin alkumetreillä - vuonna 2010 - seuraavasti: "onko 110 000 islamilaista henkilöä sellainen lukumäärä, jonka seurauksena pohjoismainen yhteiskunta muuttuu vääjäämättä, syvällisesti ja kokonaisuudessaan? Ja mikäli vastaus on kyllä, onko tällainen muutos toivottava? Toivoisin kysymyksiä analysoitavan avoimesti, julkisesti, tosiasioihin tukeutuen sekä epärealistista haihattelua ja älyllistä epärehellisyyttä välttäen. Samalla toivoisin näin saatuja johtopäätöksiä sovellettavan suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan."

Nyt on helppo sanoa, että esittämäni muslimimäärä näyttää osuneen varsin tarkasti kohdilleen, ettei tuollainen muutos ole toivottavaa ja ettei asiaan liittyvä poliittisen valtavirran ja valtamedian analysointi ole ollut avointa, tosiasioihin tukeutuvaa vaan epärealistista haihattelua ja älyllistä epärehellisyyttä.

Siksi olisi toivottavaa, että maan hallitus osaisi viimeinkin tehdä oikeanlaiset eli - tosiasioihin perustuvat - johtopäätökset itsensä ja edeltäjiensä harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta. Ja tunnustaisi harjoitetun politiikan virheelliseksi. Sekä tietenkin aloittaisi valmistelutyön tuon politiikan muuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella sellaiseksi, että Suomi saataisiin lopultakin kammetuksi pois Ruotsin tieltä. 

Eikä hallituksen - tai ylipäänsä poliitikkojen - tarvitse tässäkään asiassa keksiä kaikkea itse. Olenhan esittänyt vuosien varrella ehdotuksia asioiden tilan korjaamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2018 kirjoitin seuraavasti. 

"Maahanmuuttopolitiikan umpikujan välttämiseksi on vain kaksi keinoa. Ensimmäinen on rajojen sulkeminen humanitaarisilta pakolaisilta ja toinen tänne tulleiden integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että he osaavat kieltä, elättävät itsensä ainakin pääosin omalla työllään eivätkä erotu muista ihmisistä kovin oleellisella tavalla.

Erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan sopimattomat tavat (naisten alistaminen, työaikana tapahtuvat paastoamiset ja moneen kertaan vuorokaudessa tapahtuvat uskonnolliset sessiot, piittaamattomuus Suomen laeista ja niin edelleen) olisi syytä karsia pois kotouttamistoimien aikana. Tai saattaa tulijoiden ymmärrys sellaiselle tasolle, että he ymmärtävät itsekin luopua sellaisista."

Näillä muistelmilla toivotan hallitukselle tehtyjen virheiden ymmärtämistä ja tosiasioiden tunnustamista niiden pohtiessa vastausta opposition esittämään välikysymykseen. Erityisesti toivon ns. viisikon ymmärtävän, ettei välikysymykseen johtanut negatiivinen kehityskulku ole ollut yllätys, vaan on toteutunut vain siksi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana - ja jo sitä ennen - valtaa käyttäneissä hallituksissa on kieltäydytty tunnustamasta jokaisen nähtävissä olleita tosiasioita. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttovälikysymyksestä ja osaavan työvoiman rekrytoinnista
Suomen väestön kehityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa
Nousun ja tuhon kautta uudenlaiseen tulevaisuuteen

Kenen syy, että maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin?

Suomessa toimii monenlaisia hyvää tarkoittavia järjestöjä, koska valtio verorahoineen ei onnistu hoitamaan kuntoon kaikkia ongelmia. Yksi näistä järjestöistä on Aseman Lapset - se on järjestö, jonka toimintaa minäkin olen joskus tukenut.

MTV3 oli haastatellut yhtä järjestön nuorisotyöntekijää siitä, miksi maahanmuuttajanuoret ajautuvat nuorisojengeihin. Ja syitähän löytyi. 

Niistä ensimmäinen oli se, että "jos kieli ei ole hallussa, niin eihän tässä yhteiskunnassa saa samoja mahdollisuuksia pärjätä kouluyhteisöissä, akateemisessa maailmassa tai harrastuksissa, missä hyväksyntää tulisi". Avoimeksi jäi, miksi kieli ei ole hallussa - erityisesti niillä maahanmuuttajanuorilla, jotka ovat syntyneet Suomessa ja/tai käyneet lapsesta asti suomalaista koulua. Onko sekin suomalaisten tai yhteiskunnan vika?

Työntekijä nosti esille myös tarpeellisten palveluiden saatavuuden tärkeyden. Näin siksi, ettei kaikkia maahanmuuttajaperheitä ole välttämättä saatu kotoutumaan siten, että niissä osattaisiin pitää huolta nuorista. 

Tämä kohta herätti mielessäni kaksi kysymystä. Yksi: onko tosiaan niin, että maahanmuuttajavanhemmissa on jokin sellainen perusteellinen vika, jonka seurauksena he eivät osaa huolehtia lapsistaan ilman kotouttamistoimia. Kaksi: tarkoittiko haastateltu siis sitä, että maahanmuuttajajengien syntyminen on viime kädessä kantasuomalaisten syy?

Kolmanneksi nuoristotyöntekijä mainitsi sen, että yhteiskunnassamme on jengien lisäksi suuri yhteiskuntaan integroitumattomien nuorten joukko. Heitä viehättää usein gangsta-maailmasta ammentava roadman-kulttuuri, joka on noussut selkeäksi nuorisoilmiöksi pääkaupunkiseudulla. Siinä johtavana ajatuksena on, että "en kuulu yhteiskuntaan ja olen yhteiskuntaa vastaan". Tätä sitten julistetaan kaduilla puukko kädessä ja korostetaan ajatusmaailman autuutta sosiaalisessa mediassa. 

Yhteiskunnan kannalta akuutti kysymys on kaksijakoinen. Ensinnäkin pitäisi löytää keinot, joilla edellä kuvattujen nuorisoilmiöiden haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi sekä sivullisille että myös nuorille itselleen. Ja toiseksi pitäisi ymmärtää nyt käynnissä olevan nuorison käyttäytymismuutoksen perimmäiset syyt ja löytää niiden poistamiseksi ratkaisut.

Valitettavasti maahanmuuttajiin liittyvä keskustelu on Suomessa vahvasti tulehtunut ja sisältää tabu-aiheita. Yksi niistä liittyy maahanmuuttajien ja heidän kulttuuriensa rooliin ongelmien syntymisessä, mikä näkyi edellä kuvatussa haastattelussakin suomalaisten voimakkaana syyllistämisenä maahanmuuttajien ongelmien taustalla ikään kuin nämä olisivat ajatus- ja toimintakyvyttömiä elukoita, joilta itseltään ei voi odottaa ratkaisuja tai vastuun ottamista omissa asioissaan. Ei edes lasten kasvatuksessa.

Ja kuitenkin olisi äärimmäisen tärkeää, että maahanmuuttajaväestö ryhtyisi itse ja omatoimisesti yhteistyöhön suomalaisten viranomaisten kanssa saadakseen omalle nuorisolleen hyvät lähtökohdat elämälle. Valitettavasti tätä halukkuutta heikentävät omalta osaltaan erilaiset maahanmuuttajien oikeuksia korostavat avustusjärjestöt, jotka tosiasiassa näyttävät pikemmin pyrkivän maahanmuuttajien säilyttämiseen tahdottomina hyvesignaloinnin kohteina kuin yrittävän ratkaista heidän ongelmiansa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskunnallisia muutostapauksia
Itähelsinkiläisiä nuoria
Tiedotus nuorten vanhemmille!

Leimattu ryhmä

Helsingin sanomat teki raflaavan otsikon, jonka mukaan "Pakolaistaustaiset nuoret ovat leimattu ryhmä". Ja jatkoi ingressissään, että "myös kantasuomalaisille on tärkeää, että Suomessa jo asuvat pakolaistaustaiset nuoret onnistuvat ja kokevat yhtenäisyyden tuomaa turvaa".

Juttu perustuu Tampereen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen ja sen mukaan - vähemmän yllättävästi - pakolaistaustaiset nuoret (irakilaiset, somalit ja turkkilaiset) kohtaavat Suomessa kiusaamista, rasismia, syrjintää, epäluuloja ja väkivallan uhkaa. Eikä auta, vaikka heillä olisi hyvä kielitaito, opiskeluhalua ja tahto tulla hyväksytyksi kantasuomalaisten joukkoon. 

Itse tutkimus näytti olevan maksumuurin takana, joten en ole sitä lukenut, enkä siten kommentoi sisältöä sen enempää. Sen sijaan oletan edelle kirjaamieni - HS:n jutusta poimimieni - väitteiden olevan tieteellisesti validisti perusteltuja eli pitävän paikkansa sellaisenaan. Ja totean, että loogisesti ajateltuna ne toimivat hyvänä syynä vastustaa viime vuosien maahanmuuttopolitiikan humanitaarista osuutta. 

Perustelen näkemykseni sillä, että jos kantaväestö ei hyväksy uusia tulijoita edes silloin, kun nämä tekevät parhaansa sijoittuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan, on seurauksena yhteiskunnallista polarisoitumista kaikkine ongelmineen. Tarkalleen ottaen ihmisten välinen luottamus heikkenee, eli suomalaisen yhteiskunnan luottamuspohja ohenee ja saattaa lopulta jopa kadota ainakin eri ihmisryhmien väliltä.

Tämä luottamus taas on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä syistä sille, miksi Suomi on vuodesta toiseen maailman onnellisimpien ihmisten kotimaa. Kuten Iltalehden edellä linkittämäni juttu totesi, on tätä luottamusta syytä vaalia, eikä suinkaan riskeerata muodostamalla maahamme väestöryhmiä, jotka herättävät epäluottamusta. 

Näin siis jo siinä tapauksessa, että uusiin väestöryhmiin kuuluvilla ihmisillä olisi hyvä kielitaito, opiskeluhalua ja tahto tulla hyväksytyksi kantasuomalaisten joukkoon. Puhumattakaan siitä, mikäli heidän omassa toiminnassaan esiintyisi asenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttaisivat muille ihmisille turvallisuus- ja muita ongelmia, tai heistä koituisi kantaväestölle valtavia kustannuksia, joiden seurauksena heihin kohdistuva epäluulo olisi perusteltua.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Enemmän ja vähemmän onnistunutta kuntatason maahanmuuttopolitiikkaa
Teini-ikäisten tyttöjen vanhemmille
Jaakko Lehmusvesi: valkoista ihmistä ei sorreta maailmassa

Maahanmuuttajien väliset erot olisi tunnustettava

Suomen uutiset välitti tiedon tanskalaisten selvityksestä, jonka mukaan maahanmuuttajaryhmissä on rajuja eroja. Juttu kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että joidenkin maahanmuuttajien integroituminen on huonoa vielä kolmannessakin sukupolvessa.

Työllistymisen osalta tilanne on erityisen huono somalimiesten kohdalla, mutta naiset pärjäävät lopulta paremmin. Meillä Suomessahan tilanne on muuten samantapainen, mutta somalinaiset työllistyvät vielä miehiäkin heikommin. 

Tanskan esimerkki kertookin siitä, että jos heillä ns. kotouttaminen on mennyt pieleen, on se meillä menossa pieleen vielä rankemmin. Mutta samalla sen, että jopa somaleiden yhteiskuntaan integroitumiseen on mahdollista vaikuttaa oikeilla toimenpiteillä. Siksi ilmainen neuvo pääministeri Sanna Marinille (sd) ja työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kepu): katsokaa mitä Tanskassa on tehty toisin kuin meillä Suomessa ja muuttakaa meidän käytäntöjämme samaan suuntaan. 

Selvityksessä ehkä mielenkiintoisin asia oli kuitenkin maahanmuuttajien koulumenestys. Turkkilaisten, libanonilaisten ja somalien jälkeläisillä se oli kelvottoman huonoa eli keskimäärin pari arvosanaa heikompaa kuin kantaväestöllä. Sen sijaan vietnamilaisten jälkeläiset menestyvät jopa kantaväestön mussukoita paremmin.  

Voidaan tietenkin spekuloida noista ja muista muslimimaista tulevien ihmisten heikon koulumenestyksen syitä. Asia on kuitenkin siksi vakava, ettei siinä ole syytä perusteettomaan optimismiin, vaan tosiasiat tunnustaen on ymmärrettävä näistä maista tulevilta ihmisiltä ja heidän jälkeläisiltään puuttuvan edellytykset menestyä länsimaisessa yhteiskunnassa. 

Siten on suuri riski siihen, että he muodostavat etnisesti ja kulttuurisesti erottuvan muusta yhteiskunnasta segregoituneen ryhmän, jollaisten olemassaolo on aina riski yhteiskunnan turvallisuudelle. Tätä alleviivaavat myös tanskalaisselvityksen rikostilastot. 

Niiden mukaan muslimimaista tulevat henkilöt ovat myös rikollisuuden osalta "johtavaa" porukkaa. Libanonilaisten ja somalien tekemien rikosten määrä on yli kolminkertainen tanskalaisten tekemiin. Suomen kannalta huolestuttavaa on, etteivät somalit ole parantaneet tapojaan seuraavissakaan sukupolvissa. 

En tässä käy läpi koko raporttia, mutta suosittelen arvoisalle lukijalleni tutustumista myös siellä oleviin muihin aspekteihin. 

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin todettava, että vaikka Suomessa saataisiinkin somalinaisten työllistyminen samalle tasolle kuin Tanskassa, ovat somaleihin ja muihin muslimimaista tuleviin maahanmuuttajiin liittyvät ongelmat siksi suuria ja ylisukupolvisia, että asia olisi syytä huomioida maahanmuuttopolitiikassamme. 

Selvällä suomen kielellä sanottuna: näistä maista tulevien maahanmuuttajien määrä olisi saatava minimoiduksi samalla kuin heidän maastamuuttoansa tulisi tavalla tai toisella saada lisätyksi. Tässäkin asiassa voimme ottaa esimerkkiä tanskalaisista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten musliminaisten kouluttaminen ja työllistäminen pelastaisi kulttuurimme?
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019
Yllättäviä tietoja somaleista töissä ja erityispalveluiden piirissä

Maahanmuuttoon liittyviä tilastoja, tapauksia ja johtopäätöksiä

Yle kertoi, että Suomessa on jo 15 000 islamin opetusta saavaa peruskoululaista. Uusimpana paikkana maahanmuuttajien parissa suositun uskonnon koulutus on järjestetty Vaasassa, missä se on herättänyt tunteita. Näiden uutisten perusteella Allahin palvonta on jo yleistä ja leviää Suomessa. 

Samalla nämä tiedot kertovat siitä, kuinka Suomen uskonnollinen ilmapiiri on muuttumassa. Kristinuskon opetus ja siten myös kristittyjen määrähän vähenee nopeasti elämänkatsomustiedon yleistyessä etenkin pääkaupunkiseudun kouluissa. Nähtäväksi jää, millä tavoin tämä kehitys vaikuttaa yhteiskuntaamme. 

Tänä aamuna oli kouluun liittyen mielenkiintoinen uutinen Helsingin Sanomissa. Jutun mukaan Kontulassa on 12 kieltä puhuva luokka, jonka oppilaat "loistavat oppimistuloksissa". 

Kirjoituksessa tosin ei mainita oppimisesta muuta kuin se, että oppilaat ovat taitavia lukemaan, koska opettaja on saanut heidät innostumaan kirjoista. Joka tapauksessa on erinomaista, että myös muslimimaahanmuuttajat menestyvät koulussa tai ainakin oppivat sujuvasti lukemaan. Toivottavasti se auttaa heistä mahdollisimman monen nousemaan aikuisena nettoveronmaksajan asemaan. 

Lienee kuitenkin turha odottaa, että se onnistuisi kaikille maahanmuuttajanuorille. Päinvastoin, Ruotsin esimerkki on osoittanut, että vaarana on heidän eristäytymisensä muusta yhteiskunnasta - ja tämä kehitys on Suomessa jo pitkällä, kuten koronavirustartunnoista kertonut HS:n tuore juttukin kertoi.

Vielä hälyttävämpi kuva maahanmuuttajistamme muodostui HS:n uutisesta, jonka mukaan klaanirikollisuus on rantautumassa ryminällä Suomeen. Kyse on kansainvälisestä toiminnasta, joka on mahdollistunut lähinnä humanitaarisen maahanmuuton kautta, koska juuri se on ollut näille rikollissuvuille keino saada jäseniään EU:n alueelle. 

Nähtäväksi siis jää, miten nopeasti ruotsalaistyyppinen yhteiskuntamalli vakiintuu myös Suomeen. Vai saammeko sen etenemisen jossain vaiheessa pysäytetyksi  lopettamalla uusien tulijoiden virran ja tekemällä jo maassa olevien muslimien lapsista Kontulan esimerkin mukaisia loistavia oppijia ja sitä kautta rauhallisen yhteiskunnan rakentajia. 

Siinä mielessä on meidän onnemme, että COVID-19-pandemia on lähes pysäyttänyt tulijavirran antaen meille aikalisän juuri nyt, kun vallassa on maahanmuuton suhteen täysin sokea hallitus. Sikäli on huono uutinen, että EU-maiden tilanne tulee rokotusten käyttöönoton seurauksena normalisoitumaan ensi vuoden alkupuolella. 

Lopuksi todettakoon, että HS julkaisi myös uutisen, jonka mukaan etnisten tietojen tilatoimatta jättämisen on havaittu aiheuttavan ongelmia. Tässä tapauksessa se liittyi korona-pandemia leviämisen ymmärtämiseeen (ja siten sen rajoittamistapojen kehittämiseen). 

Tosiasia kuitenkin on, että täsmälleen sama logiikka koskee kaikkia yhteiskunnan haitallisia ilmiöitä kuten rikollisuuden torjuntaa tai työttömyyttä - myös niiden osalta parhaiden tulosten saavuttaminen edellyttää mahdollisimman tarkan tilannekuvan käyttämistä. Eikä sellaista saa kuin tilastoimalla tosiasioita mahdollisimman monista kuhunkin asiaan liittyvästä muuttujasta. Siis myös eri väestöryhmien edesottamuksista yhteiskunnassamme.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Järjestäytyneitä musliminuoria
Kuin aivottomat eläimet
Tuhoaako maahanmuutto ihmisten tasa-arvon Tanskassa?

Minkä aamu opettaa, sen ilta vahvistaa

Tämän päivän Ilta-Sanomat valotti sitä, kuinka maamme maahanmuuttopolitiikka on onnistunut erään maahanmuuttajamiehen kotouttamisessa yhteiskuntaamme. Sallittakoon siis muutama suora lainaus siitä, mitä keskellä kaupunkia puukolla tehdystä ex-vaimonsa tappoyrityksestä tuomiolla ollut mies on kertonut tapauksesta.

"Ensimmäisenä reaktiona halusin ottaa hänen puhelimen ja tietää, kenen kanssa hän puhuu. Jos hän olisi puhelimen antanut minulle, tätä ei olisi ehkä tapahtunut. Menetin siinä kohti malttini tai kontrollini."

"Ensinnäkin hän on vienyt minun kunnian. Ja minun elämänsalaisuudet on tullut julki. Tämä on pahinta, mitä minun kulttuurissa voi tapahtua. Vaikka minä olen tässä maassa, niin te ette voi viedä minun uskontoani, ette minun kulttuuria. Tiedän, että minun tulee tämän maan lakeja noudattaa, mutta ette voi viedä minulta näitä."

"Minun kulttuurissa ei kaduta, jos jotain on tehnyt. Ei ollut oikein, että minua kohdellaan tällä tavoin huonosti."

"Se mitä on tapahtunut, niin olen ylpeä siitä. Olen oman uskontoni ja kunniani takia valmis jopa kuolemaan. En pelkää vankilaa."

Taitaa olla niin, etteivät nämä kommentit tarvitse sen kummempia blogistin näkemyksiä. Joskus tosiasiat nyt vaan ovat vastaansanomattoman selkeitä. 

* * *

Sen verran voisin kuitenkin todeta, että tämä tapaus näyttäisi alleviivaavan sitä, mitä kirjoitin aamulla. Eli miksi suomalaiset päätöksentekijät "asettavat turvapaikanhakijan oikeuden turvalliseen elinympäristöön suuremmaksi kuin maassa jo asuvien ihmisten oikeuden turvalliseen elinympäristöön".

Samaa voi toki ihmetellä myös sen uutisen perusteella, että suomalaiset nuorukaiset olivat viime lauantaina joutua maahanmuuttajataustaisen joukkion ryöstämiksi Helsingissä. Tällä kertaa kiitokset myös Ylelle siitä, että se kuvasi ryöstön yrittäjät "noin 15–18-vuotiaiksi maahanmuuttajataustaisiksi pojiksi, joilla oli tummat vaatteet ja useimmilla huppu päässä. Asianomistajien mukaan epäillyt puhuivat suomea, mutta aksentilla". 

Kuten tämän merkinnän alussa puhutun miehen yhteydessä, voi myös tämän tapauksen tiimoilla ihmetellä sitä, kuinka onnistuneeksi meidän tulisi katsoa maahanmuuttoteollisen kompleksin ja alalle palkattujen viranomaisten onnistuminen näiden nuorukaisten kotouttamisessa ja heidän integroimisessaan rakentaviksi suomalaisen yhteiskunnan tukipilareiksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaipaan Sanna Marinia tai Maria Ohisaloa Ylen haastatteluun
Tumman pigmentin kulttuuria?
Kunniakas haponheittouhkaus

Srebrenican verilöylyn siemen kylvettiin jo lähes sata vuotta aiemmin

Helsingin Sanomat muistutti pääkirjoituksessaan Srebrenican verilöylystä 25 vuotta sitten. Silloin serbit surmasivat yli 7 000 bosniakkia osana Jugoslavian hajoamissotien kauhuja.

HS:n mukaan Srebrenica oli pohjimmiltaan seurausta rasistisesta sorrosta, jota edelsi etnistä vihaa lietsova propaganda. Ja siten etninen rasismi ja nationalismi.

On tietenkin totta, että Jugoslavian hajoamissodan taustalla oli nationalismi: entinen sosialistinen liittovaltiohan koostui moniin eri slaaviryhmiin ja uskontoihin kuuluvista ihmisistä, joita suurin ryhmä eli serbit pyrkivät hallitsemaan Josip Broz Titon sosialistihallinnon kaaduttua.

Siinä tilanteessa muut kansallisuudet lähtivät hakemaan tasavertaisuutta ja lopulta itsenäisyyttä, mitä maan serbijohto tietenkin vastusti - ja teki sen lopulta väkivaltaisesti. Tämä kierre johti sitten sisällissotaan, joiden kulku ei liene koskaan ollut kovin sivistynyt eikä puhtoinen. Ei myöskään Suomen sisällissodissa 1500-luvun lopulla tai vuonna 1918.

Jugoslavia oli toki vapaaehtoisesti yhteen liittyneiden eteläisten slaavikansojen muodostama liittovaltio. Sen taustalla oli kuitenkin jo alun alkaen itsenäinen Serbia, johon muut Jugoslavian osavaltiot aikaa myöten liitettiin. Siten serbien ylivallalle oli vankat historialliset syyt.

Itse asiassa Jugoslavia lienee yksi niistä harvinaisista esimerkeistä, joissa monikulttuurinen yhteiskunta on näyttänyt toimivan kohtuullisesti pitkähkön aikaa. Todennäköisesti kuitenkin lähinnä siksi, että ennen toista maailmansotaa maa oli vielä nuori - ja kuten todettu - vapaaehtoisen slaavikansojen yhteenliittymä. Tosin tyytymättömyys serbeihin alkoi kasvaa jo ennen toista maailmansotaa.

Sotien jälkeen Jugoslaviaa piti yhtenäisenä Titon ankara sosialistinen diktatuuri, jossa hallitsemisessa noudatettiin kepin ja porkkanan taktiikkaa. Wikipedian mukaan "Tito puhdisti maata vastustajistaan, erityisesti... yhteistyötä miehittäjien kanssa tehneitä... tapettiin tuhansittain ilman oikeudenkäyntiä, mutta vainojen uhreiksi joutui myös muun muassa kuningasmielisiä četnikkejä ja muita Titon hallintoa vastustaneita ideologiasta tai sodanaikaisesta taustasta riippumatta... Tito tyrehdytti aikaisemmin serbijohtoisessa Jugoslaviassa kyteneet kansallisen itsemääräämisoikeuden vaatimukset kaikki slaavilaiset väestöryhmät huomioineella vallanjakopolitiikallaan ja myös pienempien väestöryhmien oman kulttuurin edistämistä tuettiin. Toisaalta Jugoslaviaa vastustavia kansallismielisiä pyrkimyksiä ei kuitenkaan sallittu."

Kuten edeltä voidaan lukea, ei jugoslavialainen kansallismielisyys seurannut varsinaisesti mistään erityisestä etnisestä rasismista tai nationalistisesta vihapuheesta, vaan se oli läsnä koko liittovaltion olemassaolon ajan. Erityisesti sitä ruokki vahvimman kansan eli serbien hankkima asema maan johdossa.

Siksi HS:n näkemys kansallismielisyydestä monikulttuurisen liittovaltion hajoamisen taustalla pitää sinänsä paikkansa, mutta analyysi jää vajaaksi eikä tavoita perimmäistä syytä. Se oli kylvetty jo liittovaltiota synnytettäessä eli Srebrenican kauhut johtuivat ennen kaikkea monikulttuurisen valtion luomisesta noin sata vuotta aiemmin - ja tuon valtion epäonnistumisesta uuden jugoslavialaisen identiteetin ja kulttuurin luomisessa. Etniset identiteetit olivat sittenkin vahvempia kuin lähes sadan vuoden yhdessäolo tai sosialistinen keppi ja porkkana.

* * *

Jugoslavian sisällissodasta olisi paljon oppimista myös monikulttuurisuuteen punavihreän hallituskabinetin johdolla pyrkivässä Suomessa. Ennen kaikkea olisi ymmärrettävä, ettei monikulttuurinen yhteiskunta voi olla tavoite, vaan sen sijaan yhteen saatetut ihmiset olisi aina saatava identiteeteiltään, kulttuuriltaan ja tavoiltaan niin samankaltaisiksi, ettei eri ryhmien nationalismin kytemiselle ja aikanaan liekkeihin leimahtamiselle olisi syytä eikä sytykkeitä.

Tämä tehtävä on tietenkin mahdollista vain, mikäli tulijoita on niin vähän, että heidän on pakko sulautua valtakulttuuriin. Ja siinäkin tapauksessa ainoastaan silloin, kun tätä sulautumista ei pyritä torjumaan tukemalla kunkin tulijaryhmän omia kulttuurisia tapoja ja käytänteitä, vaan sen sijaan korostetaan valtakulttuuriin sulautumisen etuja. Valitettavasti Jugoslavian historia osoittaa tämänkin tien vaikeuden.

Jostain käsittämättömästä syystä Suomen johdossa asia on kuitenkin nähty toisin päin. Tulijoille saarnataan heidän oikeuksistaan ja rahaa jaetaan runsaasti maahanmuuttajien omien kulttuureiden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Jopa työelämältä vaaditaan sopeutumista tulijoiden kulttuurisiin vaatimuksiin sen sijaan, että pidettäisiin itsestäänselvyytenä palkansaajien velvoitetta noudattaa työnteon kannalta luontevia ratkaisuja esimerkiksi pukeutumisessaan.

* * *

Eräänlaisen varoittavan esimerkin meille tarjosi eilinen Iltalehti kertoessaan vihamyrskystä, joka oli nostatettu sosiaalisessa mediassa tarkastajien pysäytettyä liputta matkustaneen tummaihoisen nuorukaisen pakomatkan. Väitteen mukaa häntä kohdeltiin eri kriteerein kuin valkoihoista kaveriaan, joka matkusti niin ikään ilman matkalippua.

Näiden kahden tapauksen välillä oli kuitenkin selvä ero: valkoinen henkilö antoi tarkastajille henkilötietonsa, kun taas tummaihoinen lähti karkumatkalle. Tästä huolimatta hän itse ja lisäksi sosiaalisessa mediassa metelöivä joukko IL:n mukaan väittivät tapauksessa ilmenneen rasismia.

Tällaiset tapaukset ovat paljon vakavampia kuin väitetty rasismi. Sen sijaan ne nimittäin kielivät maahanmuuttajiemme integroitumisen epäonnistumisesta ja maailmalta tulleen tummaihoisten ihmisten ryhmäidentiteetin houkuttelevuudesta yli suomalaisen integraation. Tämä johtunee siitä, että maahanmuuttajien uhriutuminen on kerta toisensa jälkeen tuonut heille etuja.

Tämä on kuitenkin juuri se kehityssuunta, joka ei saisi Suomessa muuttua valtavirraksi mikäli haluamme välttää "suomalaisen srebrenican". Erityisoikeuksien sijaan kaikkia ihmisiä pitäisi kohdella tasavertaisesti kaikissa tilanteissa (kuten tässäkin tapauksessa IL:n kuvauksen mukaan tapahtui) eikä kenellekään tule suoda etuoikeuksia minkäänlaisen ihonvärin perusteella.

Toisin sanoen kaikkia maassamme eläviä ihmisiä tulee kannustaa - ja velvoittaa - kehittämään omia asenteitaan, taitojaan ja kykyjään sellaisiksi, että yhteiskunnassa vastuun ottaminen omasta elämästä on mahdollista. Ja painottaa, että juuri - ja vain - sitä kautta voi löytää hyvän tulevaisuuden itselleen ja jälkeläisilleen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Verikoston kieltävä sopimus
Paavo Rautio osoittaa syvällistä ymmärtämättömyyttä
Likaista peliä terrori-iskun liepeillä

Tanskan malli on johtanut positiivisiin tuloksiin

Yleisradio kertoi meille järisyttävän uutisen. Sen mukaan tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavan Tanskan tilanne on muuttumassa siten, että kehitysmaalaisten maastamuutto on  kasvamassa maahanmuuttoa suuremmaksi.

Tanskan integraatiosta vastaavan ministeriön mukaan maasta poistuneita oli viime vuonna noin 730 enemmän kuin saapuneita. Somalian, Syyrian, Irakin ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisia palaa nyt kotimaihinsa enemmän kuin heitä saapuu, mutta sen sijaan eritrealaisten, iranilaisten ja afgaanien nettomäärä kasvaa edelleen.

Toki somaleiden, syyrialaisten, irakilaisten ja bosniakkienkin suhteen on huomattava, etteivät tilasto kerro nettomäärien muutoksesta eli heidän syntyvyytensä ja kuolleisuutensa vaikutuksista. Siitä huolimatta nyt nähty muutos osoittaa, että myös Suomessa voitaisiin poliittisin päätöksin huolehtia yhteiskunnan säilymisestä länsimaalaisena.

Edellä kuvattuun tilanteeseen johtaneesta tanskalaisten fiksusta politiikasta mainittakoon esimerkiksi rinnakkaisyhteiskuntien ja erioikeuksien rajoittaminen. Esimerkiksi erään lukion oppilaat eivät saa enää vapaasti valita, kenen kanssa he istuvat koulun ruokalassa, vaan maahanmuuttajien on istuttava sekaisin kantaväestön kanssa.

Samalla erillisten vapaakoulujen määrää on rajoitettu. Puoliksi eritrealaisen ministerin mukaan "lakeja ei ole jouduttu tiukentamaan tanskalaisten, juutalaisten tai katolisten koulujen takia, vaan tiettyjen muslimikoulujen takia".

Myös muslimien pukeutumiseen on puututtu ja kasvot peittävät burkhat on kielletty. Samalla on voitu parantaa musliminaisten miehiinsä nähden alistettua yhteiskunnallista asemaa.

Tanskalaisministerin mukaan onkin "kiistämätöntä, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän liberaalin maan. Jos meillä ei olisi ollut tätä 50 vuoden maahanmuuttokautta, meidän lainsäädäntömme olisi tällä hetkellä paljon vapaampaa".

Toisin sanoen maahanmuuttajien ottamat ja heille myönnetyt erityisvapaudet näyttävät Tanskan tilanteen valossa olevan yksi niistä tekijöistä, jotka toimivat houkutustekijöinä heidän kansainvaellukselleen, jäämiselleen länsimaisen yhteiskunnan elätettäviksi ja syynä heistä aiheutuville monenlaisille ongelmille.

Tämä olisi hyvä tiedostaa myös Suomessa ja järjestää meidän yhteiskuntamme siten, ettei täällä jouduta suitsemaan kaikkien - siis myös kantaväestön - vapauksia yhtä rankasti kuin Tanskassa on jouduttu tekemään. Samalla ehkä humanitaarisistakin maahanmuuttajista tänne valikoituisivat pysyvästi asumaan muita useammin sellaiset, joilla olisi halua ja kykyä rakentaa länsimaiseen malliin järjestettyä yhteiskuntaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa
Tanskan hallitus esittää maahanmuuttoon uudistuksia
Tuhoaako maahanmuutto ihmisten tasa-arvon Tanskassa?

Ilouutinen ja sen varjot

Tänä koronaviruksen synkentämänä keväänä saimme eilen yhden ilouutisen. Se on suomalaisten syntyvyyden kääntyminen hiukan positiivisemmaksi: tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi-helmikuussa syntyi 355 lasta enemmän kuin vuosi sitten.

Siitä huolimatta maassamme syntyy edelleen 508 ihmistä vähemmän kuin kuolee. Eli suomalaisten määrä on vähentymässä.

Sen sijaan Suomessa asuvien ihmisten määrä on edelleen kasvussa. Helmikuun ennakkotilaston mukaan Suomeen nimittäin muutti ulkomailta tammi-helmikuussa 4 917 henkeä kun taas maasta lähti 2 084 henkeä.

Se tarkoittaa sitä, että maahanmuuttoja oli 146 ja maastamuuttoja 221 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-helmikuussa. Jonkinlaisen varjon tälle uutiselle luo kuitenkin se, että Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli vain 1 160 ja maastamuuttajista 1 383 henkeä.

Toisen varjon suomalaisuuden ylle luo syntyneiden etninen tausta. Vaikka tämän blogimerkinnän aineistona käyttämäni tilastot eivät sisältäneet tietoja syntyneiden lasten etnisestä taustasta, on Yle kuitenkin kertonut, että tätä nykyä joka seitsemäs lapsi syntyy maahanmuuttajille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla luku on vielä suurempi, sillä niissä ulkomaalaistaustaisten äitien osuus on jo neljännes.

Kaikista Suomessa vuonna 2018 synnyttäneistä ulkomaalaistaustaisista äideistä yli 40 prosenttia oli tullut Suomeen Euroopasta, lähinnä Venäjältä ja Virosta. Taustaltaan aasialaisia oli noin kolmannes ja afrikkalaisia noin viidennes. Heissä parhaiten edustettuja ovat irakilaiset ja somalit.

Kaiken kaikkiaan nämä tilastot osoittavat, että Suomessa asuvien ihmisten joukossa etnisesti suomalaisten osuus pienenee edelleen vuosi vuodelta. Tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana näemme mihin se johtaa esimerkiksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti.

Toiveena luonnollisesti on, ettemme ainakaan seuraisi Ruotsin esimerkkiä, vaan onnistuisimme tekemään maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan sellaisia suomalaisia, jotka pystyisivät ja haluaisivat rakentaa maamme tulevaisuutta siinä missä kantaväestökin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapsettomuuden aiheuttama taakka
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa
Pelastaisiko 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa suomalaisten eläkkeet?

Maahanmuutosta ja sen liepeiltä

Helsingin Sanomilla oli tänä aamuna teemana maahanmuutto. Siksi lienee jälleen syytä sanoa pari sanaa aiheesta tässäkin blogissa.

Aloitetaan ensin kuitenkin uutisesta, jonka mahdollinen liittyminen maahanmuuttoon on arvoitus. Tarkoitan artikkelia, jonka mukaan "erityisesti nuorisoporukat ovat ampuneet ilotulitteita muun muassa ihmisiä, autoja ja rakennuksia päin". Tekijöistä ei jutussa mainittu muuta kuin nuori ikä.

Juttu toi kuitenkin vääjäämättä mieleeni länsinaapurin jokavuotiset ilotulitusrakettiongelmat, joissa kohteena ovat paitsi tavalliset ihmiset, autot ja rakennukset, niin myös viranomaiset. Toivottavasti Suomessa ei ollut edes osittain kyse samanlaisen kehityksen alkuvaiheista, vaan "ainoastaan" tavallisen, mutta villiintyneen, nuorison joukossa tiivistyneestä tyhmyydestä.

Jos joku arvelee minun nyt maalailevan uhkakuvia heistä versus meistä - kuten presidenttimme eilen puolilta päivin varoitteli, olisi HS:n tai jo poliisin ollut helppo ehkäistä tällainen spekulointi kertomalla tarkemmin, mistä nuorisosta oli kyse. Nyt jäljelle jäi ainoastaan tiedon puute, jollainen ymmärrettävästi lisää enemmän tai vähemmän perusteltua spekulointia sosiaalisessa mediassa ja blogeina tunnetuissa mielipidekirjoituksissa.

* * *

Toinen HS:n maahanmuuttouutinen koski suomalaissyntyistä, mutta Saksassa vaikuttavaa taloustutkijaa, jonka mukaan työlupa vähentäisi Välimereen hukkuvien määrää. Hänen ajatuksenaan oli luoda maksullinen määräaikainen työlupa, jonka saaneiden olisi paluun varmistamiseksi tehtävä talletus, jonka saisi takaisin maasta lähtiessään. Työluvan saisivat vain sellaisten maiden kansalaiset, joiden kotimaat ottavat kansalaisiaan vastaan myös silloin kun nämä eivät itse sitä halua.

Saattaa olla, että tällainen laillinen reitti tosiaan vähentäisi Välimereen hukkuvien määriä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vielä paljon enemmän näitä määriä vähentäisi luopuminen spontaanista turvapaikanhakuoikeudesta - siinähän tapauksessa tulijoilta katoaisi motiivi lähteä vaaralliselle matkalleen.

Joka tapauksessa on selvää, ettei laillisella työluvalla olisi ainkaan Suomeen saapuvalle humanitaariseen maahanmuuttoon kovin suurta vaikutusta. Tännehän pyrkivät edelleen lähinnä irakilaiset, joiden kotimaa ei ota heitä vastaan.

* * *

Kolmas erkkomedian uutinen oli Anna-Liina Kauhasen kolumni, jonka mukaan "EU on hyvästellyt yritykset luoda kaikkia EU-maita koskeva yhteinen maahanmuuttopolitiikka... Syynä on tarve padota kansalliskonservatiivisten ja äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen nousu, sillä se vaarantaa EU:n yhtenäisyyden ja Euroopan talouden".

Kauhanen lienee oikeassa siinä, että monet kansallismieliset haluaisivat purkaa Euroopan Unionin, tai ainakin vähentää sen valtaa jäsenmaissa. Sen sijaan on outoa, että eurooppalaisen politiikan syyksi mainitaan joidenkin eurooppalaisten ihmisten laillisten poliittisten näkemysten kannatuksen kasvun torjuminen.

Jos palaan Niinistön puheeseen, eikö tämä liity juuri siihen, että "kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen... Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä."

Nyt mainitussa tapauksessa eli EU-maiden yhteisen maahanmuuttopolitiikan torppaamisessa ei siis kenelläkään pitäisi olla tarvetta ylenkatsoa joidenkin ihmisten poliittisia näkemyksiä, vaan näiden näkemysten kunnioittaminen ja rakentavien vaihtoehtojen esittäminen - sekä niiden paremmuuden mittaaminen vaaleissa. Näin etenkin nyt, kun monissa jäsenmaissa maahanmuuttokriittinen näkemys on kansan parissa vallitseva, vaikka kolumnisti tai EU-eliitti ovatkin asiasta harmissaan.

* * *

Lopuksi vielä pari sanaa siitä, että HS:n Afrikka-uutisen mukaan tyttöjen yläkouluun menon tukeminen voisi vähentää maailman väkilukua kolmella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Uskoo ken tahtoo, mutta hyvä, että asia oli kirjoitettu konditionaalissa.

Itseäni kiinnosti eniten artikkelin virke, jonka mukaan "vuoteen 2050 mennessä valtaosa maailman nuorisosta (0–24-vuotiaat) on Afrikassa". Toisin sanoen siellä tulee olemaan valtava määrä nuoria miehiä, jolla ei ole tulevaisuutta kotimaissaan.

Tulevaisuuden suhteen epävarmojen ja jopa joutilaiden nuorten miesten suuri määrä taas on tunnetusti yhteiskuntia rajusti epävakauttava tekijä. Suomessa se aiheutti esimerkiksi 1800-luvun puukkojunkkarikauden, joka loppui kuin seinään USA:n ovien ja mahdollisuuksien avauduttua tälle nuorisolle.

Nähtäväksi jää, miten valtava nuorisojoukko muovaa tulevaisuuden Afrikkaa. Alkaako se kehittää kotiseutujaan vai kasvaako sielläkin levottomuus ja sotiminen entisestään? Vai pyrkivätkö miljardit nuoret ulos kotimaistaan kohti vaurasta pohjoista elääkseen siellä parempaa elämää?

Jos jälkimmäistä, niin miten me otamme heidät vastaan? Toimimmeko kuten viime vuosikymmenellä ja teemme heistä joutilaiden sosiaaliturvan varassa elävien etnisesti leimautuneiden nuorten miesten ongelmaväestön, estämmekö heidän saapumisensa maanosaamme tavalla tai toisella vai onnistummeko työllistämään heidät merkitykselliseen elämään?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhat vuotta integroitumatonta maahanmuuttoa
Tuoreet maahanmuuttouutiset vaativat ratkaisuja
Mikä auttaisi haittakulttuureista saapuvia maahanmuuttajia?

HS vähätteli ja Paavo Arhinmäki huuteli maahanmuuttoasioissa

Helsingin Sanomat yllätti tänä aamuna ja otsikoi juttunsa, että "Suomen maahanmuutto­politiikassa on mennyt viime aikoina pieleen lähes kaikki mahdollinen, nyt on aika korjata virheet". Siitä olen aika lailla samaa mieltä.

Karvoistaan lehti ei kuitenkaan ole päässyt. Jutussa nimittäin tuotiin esiin vain kolme maahanmuuton suhteen pieleen mennyttä asiaa, kun listaa olisi voinut helposti pidentää moninkertaiseksi.

Ensimmäinen esille tuotu seikka oli se, kun "Suomi tuomittiin Euroopan ihmis­oikeus­sopimuksen rikkomisesta". Näin tietenkin tapahtuikin, mutta kuten olen aiemmin todennut, turvapaikanhakijoiden mahdolliset kuolemat kotimaassaan voidaan välttää vain antamalla kaikille oleskelulupa Suomessa - eikä silloinkaan, mikäli nämä lähtevät omasta tahdostaan takaisin kotimaahansa. Näinhän eivät tee vain kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, vaan myös maahamme luvalla asettuneet lähettäessään lapsiaan "mummolaan".

Toinen jutussa mainittu pieleen mennyt seikka oli se, että "Suomi opettaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvajärjestelmän varassa". Tämä pitänee monien osalta paikkansa, vaikka toki monet lienevät jo tullessaan tietoisia mahdollisuudesta päästä suomalaisten veronmaksajien elätettäväksi ilman työvelvoitetta.

Kolmanneksi lehden juttu mainitsee "maahanmuuttajien kielikoulutuksen tehottomuudesta sekä opetuksen laatuun liittyvistä ongelmista" ja siihen liittyvästä osaamattomuudesta, joka pitää tulijat työttömänä. Tämäkin seikka perustunee sinänsä tosiasioihin, mutta on syytä huomata se, ettei kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomasta parikymppisestä maahanmuuttajasta ihan helposti saa teknologiayhteiskunnan työelämässä menestyvää henkilöä. Ei varsinkaan, mikäli hänen kulttuuri-identiteettiinsä liittyy työntekoa ehkäiseviä piirteitä kuten kättelystä kieltäytymistä, hankalaa vaatetusta, impulsiivisuutta lisääviä nälkäkuureja tai ylimääräisiä rukoustaukoja.

Näiden kolmen ongelman lisäksi olisi ollut syytä lisätä maahantulijaväestön aiheuttavat turvallisuusongelmat, jotka näkyvät yliedustuksena väkivalta- ja seksuaalirikoksissa ja jopa terroritekona. Lisäksi huomattava osa tästä porukasta on ollut valmis lähtemään maamme rajojen ulkopuolelle sotimaan sairaan aatteensa puolesta.

Epäonnistumisestamme kertoo myös se, että tämän aamun HS kertoi toisessa jutussaan irakilaismiehestä, joka sai tuomion kiihotettuaan kansaa shiiamuslimeja vastaan. Tämän tapauksen kannalta oleellista oli se, että siinä näkyi kuinka maahanmuuttajat ovat tuoneet lähtöalueidensa kiistat mukanaan ja ylläpitävät niitä myös meidän yhteiskunnassamme.

Saman sukuinen on myös ongelma siitä, kuinka turkkilais- ja kurditaustaiset yrittäjät taistelevat reviireistään väkivaltaisesti.

Listaa voisi vielä jatkaa puhumalla autojen polttamisista, väestöryhmien segregoitumisesta, taksikuljetuksista, imaamien näkemyksistä tai käyttäytymisestä joukkoliikenteessä. En nyt kuitenkaan tee sitä, sillä jo edelle kirjoitettu osoitti HS:n oikeansuuntaisesta otsikostaan huolimatta peittelevän maahanmuuttoon liittyvän ongelmavyyhden laajuutta.

Pahinta tässä kaikessa on kuitenkin päättäjiemme välinpitämättömyys tai tietämättömyys. Siitä ikävän esimerkin antoi eilen eduskunnassa Paavo Arhinmäki (vas), joka 20-24 -vuotiaan irakilaismaahanmuuttajan tutkitun elämänmittaisen kustannuksen - 690 000 euroa - kuultuaan katsoi asiakseen huutaa epäuskonsa sanoilla '690 000 euroa, oh-hoh'".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikä auttaisi haittakulttuureista saapuvia maahanmuuttajia?
Silmänkääntötemppu
Etnis-kulttuurinen segregoituminen etenee Suomessakin