Kehitysyhteistyön lopettaminen kattaisi 40 prosenttia valtion budjetin leikkaustarpeesta

Suomessa ainakin suuret oikeistopuolueet – Kokoomus ja Perussuomalaiset – ovat ilmaisseet tahtonsa leikata julkisista menoista. Tavallinen kansalainen puolestaan haluaisi kohdentaa leikkaukset siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa suomalaisille. 

Yksi ilmiselvästi tällainen menoleikkaus olisi kehitysyhteistyö. Niinpä Kokoomus onkin ehdottanut noin 300 miljoonan euron vähennystä maailmalle jaettavaan rahaan ja myös Perussuomalaiset on ilmaissut tahtonsa pienentää siihen käytettäviä verovaroja ensi hallituskaudella. 

Tämä sopii tietenkin erinomaisesti suomalaiselle verovelvolliselle, koska silloin leikkaukset eivät koske häntä suoraan. Lisäksi tämän aamun uutinen suomalaisten kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä Tansaniassa vahvistavat käsityksen siitä, että nämä rahat – tai ainakin iso osa niistä – valuvat edelleen vääriin käsiin. 

Kaiken kaikkiaan kyse ei ole pikkurahoista, koska kehitysmaihin syydetään tänäkin vuonna 1 034 miljoonaa euroa veronmaksajien selkänahasta revittyjä rahoja, jotka olisi voinut käyttää myös suomalaisten hyväksi – tai jopa jättää ne rahat ansainneiden ihmisten omaan käyttöön. Tai no, kyllähän niistä suuri osa on aina suuntautunut pikemminkin eräänlaisen kehitysapurälssin elättämiseen etelän auringossa kuin kehitysmaalaisten elinolosuhteiden parantamiseen. 

Lisäksi veronmaksajien – eli suomalaisten äänioikeutettujen – olisi hyvä ymmärtää, että 1 034 miljoonaa euroa vuodessa on reilu prosentti valtion menoista ja toistakymmentä prosenttia yleisesti hyväksytystä valtion menojen noin kymmenen miljardin euron leikkaustarpeesta ensi vaalikaudella – eli neljän vuoden hallituskauden aikana peräti noin 40 prosenttia keskushallinnon kulujen säästötarpeesta. Siten kyse ei ole pikkurahoista, vaan suomalaisilta väkisin kerättyjen rahavarojen vastuuttomasta tuhlaamisesta, jolle olisi saatava loppu pikemminkin heti kuin joskus myöhemmin. 

Valitettavasti meidän äänestäjien vaikutusvalta realisoituu vain kerran neljässä vuodessa. Ja siksi itse kunkin on syytä harkita tarkasti kenelle antaa luottamuksensa ensi huhtikuun 18 päivän vaaleissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvella on luvassa tappavaa kuumuutta ja kesällä lasku

Petteri Orpon hallituksen budjetti muistuttaa Huittisten hullun miehen taloutta
Järkyttävää puhetta ja kehitysapua

Puolueiden julkiselle tuelle tarvitaan vain yksi momentti

Suomen uutiset teki jutun poliittisten nuorisojärjestöjen saamista tukirahoista. Ja täytyy kyllä myöntää, että tämä tilasto on – lievästi sanottuna – ajatuksia herättävä. 

Sen mukaan suurimpia avustusten saajia ovat Keskusta- ja Kokoomusnuoret 10,4 miljoonan euron potilla. Heitä seuraavat Sosialidemokraattiset nuoret 8,4:llä miljoonalla eurolla. Seuraavina tulevat Vasemmisto- ja RKP-nuoret nuoret 4,8 ja 3,3 miljoonalla eurolla. Vihreätkin nuoret saavat 1,9 miljoonaa euroa ja hännänhuippuina tulevat Perussuomalainen Nuoriso/Nuoret 877 000 € ja KD-Nuoret 877 ja 814 tuhannen euron tuella. 

* * *

Näitä summia voi verrata esimerkiksi puolueiden kannatukseen, kansanedustajien määriin tai nuorisojärjestöjen jäsenmääriin. Kaksi ensimmäistä lienevät melko tarkasti arvoisten lukijoideni tiedossa, mutta viimeksi mainitut luvut tuskin. 

Siksi ajattelin listata kunkin järjestön Wikipediasivulla ilmoitetun jäsenmäärän alla olevaan taulukkoon ja suhteuttaa tukisumman sen mukaisesti.

Taulukosta huomataan, että suurimman tuen jäsentä kohden saavat Keskustanuoret. Vastaavasti pienintä tukea julkisista varoista myönnetään Perussuomalaisille nuorille. Ero on noin 23-kertainen! 

* * *

Tämä ero ei selity puolueiden yleisellä suosiolla, koska Perussuomalaiset on sekä tämän hetken kannatukseltaan että eduskuntapaikkojen määrällä mitaten Keskustaa suurempi puolue. Ei siis ihme, että Suomen uutiset tarttui tähän aiheeseen. 

Omalta osaltani totean, että Suomen uutisissa ehdotettu nuorisojärjestöjen erillisen tuen lopettaminen olisi erinomainen ratkaisu monessakin mielessä. Se ensinnäkin poistaisi ylle kirjaamani epäsuhdan, mikäli emopuolueet niin tahtoisivat. 

Lisäksi poliittisten puolueiden saamaan – ja veronmaksajien kustantamaan – puolueiden kokonaistukeen liittyvä byrokratia vähenisi hiukkasen, kun pohdittavaksi tulisi kahden sijaan vain yksi momentti kutakin puoluetta kohti. Ja samalla puolueiden saaman tuen seuranta sen kustantajille – suomalaisille veronmaksajille – olisi helpompaa.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sananvapaus voitti Pinja Vuorisen tapauksessa: hyväksyvätkö mediat sen seuraukset?
Mistä saksalainen äärivasemmisto on tehty?
Vallankumouksellinen vasemmisto kylvää väkivaltaa ja niittää tukea

Wille Rydmanin ehdottamat STEA-avustusten kriteerit ovat tarkoituksen- ja oikeudenmukaisia

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) vastaa sosiaali-​ ja terveysministeriön sosiaali-​ ja terveysalan järjestöille myöntämien avustusten hakemuskäsittelystä, avustusehdotuksen valmistelusta ja avustusten maksamisesta. STEA myös valvoo avustusten käyttöä sekä seuraa ja arvioi avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia. STEA-avustuksia myönnetään oikeuskelpoisille, rekisteröidyille yhteisöille tai säätiöille yleishyödylliseen sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. 

Tähän tarkoitukseen käytetään tänä vuonna yhteensä noin 274 miljoonaa euroa, joka jakaantuu 686 järjestölle. Koska Suomen talous on suurissa ongelmissa, on sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päättänyt vähentää näin jaettavaa rahaa sekä luoda virkamiestensä kanssa uudet kriteerit, joiden mukaan tukea annetaan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön.

Lisäksi "kaikkein varakkaimmille järjestöille avustuksia ei enää myönnetä. Muilta varakkailta järjestöiltä edellytetään aiempaa suurempaa omarahoitusosuutta. Lisäksi avustuskriteereissä on taloudellinen kannustin saman alan järjestöille yhdistymiseen ja hallinnon karsimiseen."

* * *

Valtion budjetin supistaminen on tunnetusti tarpeellista, koska Suomen julkinen sektori on jo pitkään elänyt yli varojensa. Toisaalta veronmaksajien rahanjaon supistamisesta seuraa aina jollekin tulonmenetyksiä, mikä on perimmäinen syy sille, että omien taustaryhmiensä etuja ajavat poliitikot pyrkivät vaikuttamaan siihen, mistä rahaa vähennetään. 

Tässä tapauksessa ensimmäisenä älähti kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) ja häntä seurasi puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz (ruots), jotka vaativat, että tulevien rahanjakojen kriteereistä sovittaisiin koko hallituksen voimin. Eli harjoitettaisiin Suomessa kautta aikojen tuttua "sulle-mulle-jakopolitiikkaa".  

Tähän vastasi kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) kysymällä sosiaalisessa mediassa, että "kumman linjauksen haluat perua? 1. Sen, että avustukset painotetaan ihmisiä aidosti kohtaavaan työhön? 2. Vai sen, että kaikkein varakkaimmat järjestöt maksavat suuremman omarahoitusosuuden? Nämä ovat ne kaksi päälinjausta. Kerro suoraan, kumpaa et hyväksy."

* * *

Vastausta ei ainakaan toistaiseksi ole kuultu, enkä usko, että sitä tullaan kuulemaankaan. Sen sijaan tiedämme, että STEA-avustuksia aiemmin saaneiden järjestöjen toiminnasta on löytynyt paljon sellaista (esimerkki, toinen ja lisää) jonka rahoittamista julkisista varoista tuskin kannattavat muut kuin edunsaajat itse. 

Siksi budjettileikkausten kohdistaminen juuri näihin kohteisiin on tarkoituksen- ja oikeudenmukaista. Nähtäväksi siis jää, millaisen koreografian tulemme näkemään tulevina päivinä ja viikkoina. Tai puuttuuko itse pääministeri asiaan – ja jos puuttuu, niin miten. 

Omalta osaltani totean, että ministeri Rydmanin johdolla valmisteltu linjaus STEA-rahoituksen jakokriteereistä vaikuttaa hyvältä, ellei jopa erinomaiselta sekä hallituksen budjetin tasapainottamiseen tähtäävän politiikan suuntaiselta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee
Mielipidevaikuttamisen kustannukset eivät kuulu veronmaksajalle
Tytti Tuppurainen teki älyllisen epärehellisyyden Suomen ennätyksen

Tampere tarjoaa epärehellisille ilmaiset matkat

Tampereella on Suomen Uutisten mukaan tehty päätös, jonka mukaan julkisessa liikenteessä ilman lippua matkustavia ei saa estää poistumasta liikennevälineestä. Näin ollen tamperelaiset voivat jatkossa matkustaa kaupungin liikennevälineissä ilmaiseksi. 

Päätöksen taustalla on lipuntarkastajien työturvallisuus, mikä on tietenkin erittäin tärkeä asia. Mutta samalla se kannustaa epärehellisiä – ja erityisesti aggressiivisia – ihmisiä käyttämään julkista liikennettä ilman, että osallistuu niiden kustannuksiin. Tämä on yksiselitteisesti väärin rehellisesti matkansa maksavia ihmisiä kohtaan.

Suomen Uutisten mukaan uudistus voi ajan myötä heikentää myös joukkoliikenteen kannattavuutta ja kasata painetta verotulojen kautta ohjattavan rahoituksen lisäämiselle. Näin maksumiehiksi joutuisivat entistäkin enemmän sellaiset ihmiset, jotka eivät tarvitse tai jostain muusta syystä käytä joukkoliikennettä. 

Toisaalta näin alkava kehitys voisi ajan myötä johtaa joukkoliikenteen muuttamiseen kokonaan maksuttomaksi – eli verovaroista kustannettavaksi. Tämä alentaisi jonkin verran sen kokonaiskustannuksia, koska lippujen myynnistä ja tarkastamisesta ei syntyisi enää kustannuksia. 

Toisaalta joukkoliikenteen käyttöaste todennäköisesti lisääntyisi maksuttomaksi muuttuessaan. Ja samalla yksityisautoilla tapahtuva matkustaminen vähenisi nykyisestä – tai ainakin sen kasvu hidastuisi. Samalla siihen liittyvä liikenteen ruuhkautuminen, yksityisautoilun päästöt ja katuverkoston kehittämistarve vähenisivät.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että verovaroin kustannettavat julkiset palvelut muuttuvat helposti tehottomiksi, kuten esimerkiksi Oulun julkisen liikenteen ongelmat ovat osoittaneet. Tai vielä selvemmin sosialististen valtioiden talouskehitys kautta vuosikymmenten.

Siten Tampereen uudistuksella voidaan nähdä sekä negatiivisia että myös positiivisia seurauksia. Ja siksi tulee olemaan mielenkiintoista seurata Tampereen joukkoliikenteen kehitystä tulevina vuosina. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lipuntarkastajille kamerat – mutta miksi?
Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä
Oulun bussiliikenteen matkustajat sosialismin uhrina

Virheellistä kieltä

Suomalaisen koulujärjestelmän ja lukuharrastuksen heikkeneminen saivat hämmästyttävän demonstraation Keravalla, missä on asennettu opastetauluja jalankulkijoille. Itse asia on luonnollisesti oikein hyvä, mutta onko syytä huolestua siitä, että valmiissa tauluissa on kirjoitusvirheitä?

Asiasta kertoi paikallinen Keski-Uusimaa-lehti, jonka mukaan esimerkiksi "Kerava-sali on kirjoitettu opasteisiin muotoon Kerava-Sali ja kirjaston Pentinkulma-sali muotoon Pentinkulmasali". Varmaankin ihmiset löytävät nämä paikat virheellistenkin opasteiden avulla, mutta ne tullaan joka tapauksessa uusimaan. 

Eikä se ole ilmaista, vaan kulun kuittaa keravalainen veronmaksaja, koska virhe juontaa paikallisen byrokraatin – Johanna Inkiläisen – mukaan "vuodelta 2022, jolloin opasteiden tekstit määriteltiin ja hyväksyttiin osana opastekokonaisuuden suunnittelua".

* * *

Koska koulujemme tason parantamisesta tai lukuharrastuksen uudesta noususta ei näyttäisi olevan merkkejä, lienee odotettavissa, että virheellinen suomi tulee tulevina vuosina näkymään yhä enemmän ympäristössämme. Eikä tätä asiaa varmaankaan paranna se, että kasvava osa suomalaista puhuu äidinkielenään vieraita kieliä. 

Toisin sanoen meidän tavallisten kielenkäyttäjien on nyt ja tulevaisuudessa sopeuduttava kielellisen ympäristömme vähittäiseen rapistumiseen. Ja sen seurauksena epäilen, että myös suomen kielioppiin tulee – toki viiveellä – uudistuksia, joissa virallistetaan jo tapahtuneet kieliopin löyhennykset ja myös puhekieleen uineet vieraiden kielten vaikutteet. 

Tässä ei tietenkään ole mitään uutta, sillä kieli on kuin elävä organismi, joka muuttuu jatkuvasti ulkoisten vaikutteiden seurauksena – niin menneisyydessä, nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Eikä tästä asiasta kannata siksi menettää yöuniaan, vaikka se – silloin tällöin – vähän harmittaisikin. 

JK kello 7.36. Tuli vielä mieleeni, että kännyköiden oikeinkirjoitusohjelmien tekemien jatkuvien kielioppivirheiden – erityisesti yhdyssanojen katkaisujen – seurauksena suomen rappeutuminen tullee jatkossa kiihtymään entisestään. Näin erityisesti nuoremman sukupolven ja vieraita kieliä kotikielenään puhuvien parissa. Siis jotenkin näin: "kirjoitin blogi tekstin, jossa ihmettelin Suomen kieli opin rappeutumista".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tanskalainen neuvoi suomalaisia
Kansalaisuuskoe
Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa

Onko Ylen hallintoneuvosto tehtäviensä tasalla?

Suomen Yleisradio on päättänyt palauttaa henkilöstölleen niin sanotut tulospalkkiot. Niistä luovuttiin taannoin muun muassa siksi, että johtajien hulppeat palkkiot herättivät ihmetystä ja valtionradiomme budjetin kasvua hillittiin. 

Ylen johdon palkkojen tasosta ja bonusten vaikutuksesta antaa kuvan se, että viime lokakuussa toimitusjohtajana aloittaneen Marit af Björkesteinin kuukausipalkka on 26 000 euroa, jonka päälle hänen on mahdollista saada vuosibonuksena noin 47 000 euroa.

Tavallisella toimittajalla on toki pienemmät tulot, ja lienee odotettavissa myös, että bonus osuu heidän kohdalleen harvemmin kuin johtajille. Nähtäväksi jää, toteutuvatko nämä odotukset. 

Omalta osaltani ihmettelen asiaa sikäli, että Yle toimii budjettirahoitteisena, eikä bonusten perusteena voi siten käyttää yritysmaailmassa vakiintuneita taloudellisia mittareita, jotka palkitsevat yritysten nettotulokseen positiivisesti vaikuttaneita onnistumisia. Näin ollen mielivallan riski on – lievästi sanottuna – sekä todellinen että suuri.

Tästä ongelmasta kertonee se, ettei myöskään Ylen henkilöstö ole ilahtunut palkkioiden palauttamisesta, ei ainakaan työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyn mukaan, sillä suurin osa pitää kannustinjärjestelmää epäoikeudenmukaisena. Ja palkitsemisen perusteita jopa mielivaltaisina. 

Näin ollen vaikuttaa siltä, ettei Ylen kannustimilla tule olemaan yhtiön toimintaan positiivista vaikutusta, vaan pikemminkin päinvastoin. Ja siksi on kysyttävä, että onko yhtiön – omistajan eli veronmaksajien etua vaalimaan valittu – hallintoneuvosto tehtäviensä tasalla? Vai pitäisikö sinne löytää nykyistä pätevämpää väkeä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksei Ylen toimittajalta voi vaatia kauhalla?
Havaintoja sukupuolten välisistä eroista ja Ylen katsojiin vaikuttamisesta
Ylen porsastelu näyttäisi ajaneen seinään

Kalasataman opetukset

Helsingin uutisissa julkaistiin ajatuksia herättävä juttu. Sen mukaan Kalasataman isojen asuntojen myynti takkuaa, eikä se ole ihme. 

Noiden asuntojen kappalemyyntihinta on nimittäin lähes miljoona euroa. Aika harvalla on sellaiseen varaa, ja jos onkin, niin moni ei halua käyttää sellaista euromäärää kerrostaloasuntoon kaupungin ydinkeskustan ulkopuolella. 

HU:n jutun mukaan ongelma on tiedostettu ja nyt rakennetaan isoja asuntoja, joita tuetaan kaupungin veronmaksajien rahoista. Niiden hinnaksi – ostajalle – tulee "vain" 590 000 euroa.

Vaihtoehtona veronmaksajien tukirahoille olisi tietenkin antaa markkinamekanismin toimia, jolloin miljoona-asuntojen hinnat laskisivat ennemmin tai myöhemmin. Samalla rakennuttajat oppisivat, että ennen rahojen panemista kiinni asuntorakentamiseen kannattaisi selvittää paljonko ihmisillä on oikeasti varaa ja halua sijoittaa asuntoonsa suunnitellulla paikalla.

Toinen mieleeni tullut kysymys koskee sitä, että onko veronmaksajien tuki tosiaan ihan välttämätöntä silloin, kun ihminen on halukas ja kykenevä sijoittamaan asuntoonsa 590 000 euroa. Sen verran sosialistia nimittäin löytyy minustakin, etten pidä noinkin rikkaille ihmisille kohdistettuja tulonsiirtoja järkevinä. 

Kolmas kysymys on sitten se, että mikä on kaavoituksen rooli Helsingin kaupungin – ja koko pääkaupunkiseudun – asuntojen hinnanmuodostuksessa. Oma käsitykseni on, että se on varsin suuri. Ellei suorastaan ratkaiseva. 

Positiivista HU:n jutussa oli se, että se päättyi sanoihin "Helsingin kaupunki on päättänyt luopua hitas-järjestelmästä". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsinki tuottaa asukkailleen sutta ja sekundaa – ilman huolta huomisesta
Helsingin Hernesaaresta halutaan väestönsekoittamo
Espoon Finnoossa on asuntoja, jotka kaipaavat asukkaita

Terroristeja Suomeen?

Yle nosti jälleen esiin Al-holin leireillä olevien terroristien ja heidän lastensa palauttamisen Suomeen. Jutussa haastatellu ulkoministeriön virkamiehen mukaan Suomi on kotiuttanut Koillis-Syyriasta 36 "suomalaista", joista 26 on lapsia ja yhdeksän näiden lasten äitejä. Lisäksi on kotiutettu yksi aikuinen mies.

Hänen mukaansa Suomi kotiuttaisi al-Holista kaikki lapset, tarvittaessa äiteineen, jos nämä olisivat siihen halukkaita. Toisin sanoen maamme olisi valmis ottamaan rajojensa sisään 26 potentaalista terroristia, mikäli nämä vain suostuisivat tulemaan.

Siksi ilmaisen tässä – täysi-ikäisenä ja äänioikeutettuna Suomen kansalaisena – etten missään tapauksessa hyväksy yhdenkään terroristin auttamista tulemaan Suomeen. En myöskään halua heitä tänne kuljeskelemaan vapaasti, vaikka he tekisivät matkansa omalla kustannuksellaan ilman sitä 20 000 euron laskua per nokka, joka näiden matkasta lankeaa suomalaisille.

Samalla totean, että mikäli havaitsen poliitikkojen – mistä puolueesta tahansa – toimivan terroristien Suomeen tuomisen puolesta, jätän varmasti äänestämättä häntä tai hänen puoluettaan kaikissa tulevissa tulevissa vaaleissa. 

Päivän aiemmat merkinnät:
Terroristiyhteyksistä epäiltyjen Li Anderssonin ja Vasemmistoliiton kannattaisi osoittaa sitoutuneisuutensa rauhanomaiseen demokratiaan

Kuinka metsiemme käy tulevaisuudessa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset

Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?

Veronmaksajan lasku on 20 000 euroa per islamisti + muut kulut

Turvapaikanhakijoiden kustannuksissa yli viisinkertainen ero

Yleisradio julkaisi listan turvapaikanhakijoiden majoittamisen kustannuksista. Sen mukaan Helsingin ydinkeskustan Punavuoressa yksi vuorokausi maksaa 130 euroa vuorokaudessa, kun vastaava menoerä on Halikossa vain 25 euroa eli alle viidennes siitä. Ero on järkyttävän suuri, ja täytyy vain ihmetellä miksi maahan pyrkiviä on ylipäänsä alettu majoittaa pääkaupungissamme näin rasvaiseen hintaan.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat myös Nihtisillan ja Espoon vastaanottokeskukset, joissa kustannustaso on niin ikään Suomen korkeimpia. Ei kuitenkaan yhtä härski kuin Punavuoren majoitustilassa, jonka toiminta maksoi meille suomalaisille viime vuonna yhteensä viisi miljoonaa euroa.

Veronmaksajien onneksi Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Mikael Laurinkari kertoi jutussa kuitenkin, että "jatkossa emme tule sijaitsemaan Helsingin keskustassa emmekä välttämättä edes Helsingissä". Se ei kuitenkaan muuta sitä, että tätä rahanreikää on ylläpidetty ainakin kymmenen vuoden ajan sen sijaan, että turvapaikanhakijoita olisi majoitettu halvemmissa puitteissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille

Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi

Onko luvassa lisää maahanmuuttajien hyysäystä, antirasismia, wokellusta, autoilijoiden kurittamista ja jakopolitiikkaa?

Maahanmuuton harvoin mainittu kuluerä

On ollut jo kauan hyvin tiedossa, että maahanmuutto aiheuttaa Suomessa monenlaisia ongelmia. Tänä aamuna huomasin kuitenkin yhden sellaisen, josta en ole huomannut juurikaan puhuttavan. 

Iltalehti nimittäin kertoi, että Vantaan vankilassa on vakavia ongelmia siksi, että vankien määrä on selvästi suurempi kuin sen kapasiteetti, sillä laitos on suunniteltu maksimissaan vain noin 205 rangaistustaan kärsivälle. Sen päivittäinen vankiluku on kuitenkin noin 300.

Niinpä pulaa on sekä tilasta että henkilöstöstä. Eikä ongelmaan ole olemassa nopeaa ratkaisua, vaikka vankilaan on yritetty saada rekrytoiduksi lisää henkilöstöä. 

Juuri tälläkin hetkellä Vantaalle on haettavana seitsemän vartijan virkaa, kaksi erityisohjaajan virkaa, psykologin virka, sosiaalityöntekijän virka, opinto-ohjaajan virka sekä kaksi rikosseuraamusesimiehen virkaa. Lisäksi vankilarakennusta on remontoitu siten, että vankikapasiteetti voidaan loppuvuodesta nostaa noin 345:een.

* * *

Iltalehti ei kertonut syytä vankien määrän nopeaan kasvuun. On kuitenkin selvää, että – jos ja kun – vankiloissamme oli heinäkuussa peräti 834 ulkomaalaista, mikä vastaa 24 prosenttia koko vankimäärästä, on Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka yksi perussyy myös edellä kuvaamaani Vantaan vankilan ylitäyttöön. 

Ongelma ei kuitenkaan koske pelkästään kehitysmaataustaisia vankeja, sillä ulkomaalaistaustaisista vangeista 112 oli virolaisia, 65 irakilaisia, 64 ruotsalaisia, 44 albanialaisia, 43 liettualaisia, 42 romanialaisia ja 29 somaleita. Venäläisiä vankeja oli 23, iranilaisia 20 ja nigerialaisia 20. 

Toisin sanoen ulkomaalaisissa vangeissa korostuvat kolmannen maailman tulijoiden lisäksi myös naapurimaamme. Tosin luulen tilastoitujen "ruotsalaisten" joukossa olevan paljon tosiasiallisesti kehitysmaataustaisia henkilöitä. 

Tämä tarkoittaa, että Suomen ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvaessa kehitys tulee olemaan sen suuntainen, että myös vankiloihimme sijoitettavien ihmisten määrät kasvavat nopeasti. Ja siksi heille tarvitaan yhä lisää sekä vankipaikkoja että vartijoita. Eikä tämä tietenkään tapahdu ilmaiseksi, vaan kaiken tämän rahoittaminen jää lähinnä meidän tavallisten kantasuomalaisten veronmaksajien kuitattavaksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimeihin kohdistuvaa syrjintää, lasten salakuuntelua ja imaamin ratkaisu
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta

Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä

Helsingissä on tehty kuntalaisaloite joukkoliikenteen matkalippujen hintojen alentamiseksi. Sen allekirjoittaneiden ihmisten mielestä jokaisella kaupunkilaisella tulee olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä.

Tällä hetkellä helsinkiläisten yleisin eli AB-vyöhykkeen kertalippu maksaa – maksutavasta riippuen – 3,20 tai 3,40 euroa, ja 30 päivän lipun voi saada halvimmillaan 60,10 eurolla eli parilla eurolla per päivä. Näihin hintoihin on kuitenkin suunniteltu merkittäviä korotuksia, joiden jälkeen liput maksaisivat 3,85 ja 90 euroa kolmen vuoden kuluttua.

Jokaisella on tietenkin oikeus pitää näitä hintoja hintoja korkeina tai matalina. Itse olen taipuvainen jälkimmäiseen ottaen huomioon, että maamme pääkaupunki rahoittaa nykyisin joukkoliikennettään 50-prosenttisesti verovaroista. Eli jokainen helsinkiläinen maksaa kaupunkinsa joukkoliikenteestä joka tapauksessa, vaikkei käyttäisi lainkaan sen palveluita. 

Käytännössä nyt tehty aloite tarkoittaisi veronmaksajien osuuden kasvattamisesta joukkoliikenteen rahoituksesta. Ja osoittaa siten aloitteen allekirjoittajien tahdon maksattaa omia kulujaan muilla ihmisillä, sekä haluttomuuden kustantaa itse – omalla työllään – elämänsä valinnat.

Helsingin kaupunginhallitus on puoletsaan päättänyt vastustaa joukkoliikenteensä lipunhintojen korotuksia. Päätös ei ollut yksimielinen, vaan se tehtiin vihervasemmiston eli Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänin. Röyhkeimmät ovat jopa esittäneet – ilmastotavoitteisiin vedoten – lipunhintojen alentamista eli joukkoliikennettä käyttämättömien maksuosuuden kasvattamista 25 prosentilla. 

Mitäpä tähän sitten sanoisi? Ehkäpä roomalaisen Ciceron sanoin: "O tempora, o mores!"

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oulun bussiliikenteen matkustajat sosialismin uhrina
HSL:n edustaja esitti autoilun matka-aikojen pidentämistä
Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta

Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville

Lokakuussa 2019 tummahipiäinen vuonna 1996 syntynyt nuori mies Nahom Hagos raiskasi 85-vuotiaan naisen teräaseella uhaten. Poliisi selvitti teon ja oikeus passitti miehen vähäksi ajaksi vankilaan. 

Hagos pääsi sitten aikanaan ehdolliseen vapauteen, jonka aikana hän katsoi asiakseen raiskata tuttavapiiriinsä kuuluneen naisihmisen. Tämä tapahtui kesäkuussa 2023, joten Nahos pääsee jälleen lueskelemaan tiilenpäitä - oikeuden tuomion mukaan kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hän - eli luultavasti suomalaiset veronmaksajat - joutuvat maksamaan uhrille muutaman tuhannen euron kipurahat.

Minun nähdäkseni tämän henkilön tapauksessa pitäisi olla selvää, että hänet myös poistetaan Suomesta heti kun vapaus koittaa. Tällaisesta ei kuitenkaan yksikään lukemani uutinen (Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yleisradio) kertonut, joten näyttää siltä, että ilmeisesti pelkästään sukuelimensä ohjaama Hagos liikuskelee jälleen parin vuoden kuluttua uhkaamassa suomalaisnaisten turvallisuutta. 

Toivoa voi tietenkin, etteivät mediat ole jostain syystä vain uutisoineet asiasta. Ja että nimestään päätellen etiopialainen tai eritrealainen Hagos sittenkin pääsisi uusille kotitanhuville - eli sukunsa kotiseuduille - heti vankilasta vapauduttuaan. 

Epäilen kuitenkin, ettei näin ole, vaan Hagosilla on mahdollisuus jäädä Suomeen. Jos näin on, se ei ole millään tavalla järkevää vaan pikemminkin idioottimaista. Näin siinäkin tapauksessa, että puheena oleva tuplaraiskaaja vakuuttelisi oppineensa hallitsemaan halujaan  ja kunnioittamaan kanssaihmisten koskemattomuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita
Kumma juttu

Vasemmiston poliittinen propaganda on tehonnut

Uutissuomalainen julkaisi varhain tänä aamuna tulokset mielipidekyselystä, jossa tiedusteltiin ihmisten kantaa ay-liikkeen ja työnantajaliittojen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisesta. Sen mukaan 58 prosenttia suomalaisista piti päätöstä vääränä ja vain 25 prosenttia oikeana. 

Kyselyn tulosta selittänee se, että suomalaisten työntekijöiden järjestäytymisaste on varsin korkea, joten suurimmalle osalle vastanneista verovähennyksen poistamisessa olisi kyse oman verotuksen -  tai oman verotusedun - kiristämisestä. Eikä sellaista varmaankaan toivo kovinkaan moni, vaikka äänestäisikin vaaleista toiseen yleisesti korkeaa verotuksen tasoa ajavaa vasemmistoa. 

Eivätkä korkeampaa veroastetta toivo sen enempää myöskään yrittäjät, jotka niin ikään maksattavat oman edunvalvontansa mieluummin koko kansalla kuin omalla yrityksellään. Tosin nyt tehdyssä kyselyssä yrittäjien enemmistö näyttäisi - tästä huolimatta - pitävän tämän verovähennysoikeutensa poistamista järkevänä.

Siksi näyttääkin siltä, että että juuri poliittisen vasemmiston propaganda ay-liikkeen jäsenmaksun rinnastamisesta tulonhankkimiskuluihin on uponnut erityisen hyvin läpi yhteiskunnan. Näin siitä huolimatta, että kyse on nimenomaisesti edunvalvonnasta eikä mihinkään työsuorituksen vaikuttavasta asiasta. 

Eihän ay-liikkeen jäsenmaksua voi mitenkään verrata esimerkiksi verovähennyksiin niin ikään oikeuttaviin työvälineiden hankkimisen tai ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin, omien tilojen käyttämiseen työntekoon eikä edes matkakuluihin. Eikä työnantajien edunvalvonnalla saavuteta yrityksille ensimmäistäkään tilausta tai tehosteta niiden tuotantoprosesseja edes prosentin murto-osan promillen vertaa. 

Siksi olen jo aiemminkin ihmetellyt, että miksi ihmeessä kaikkien suomalaisten veronmaksajien pitäisi maksaa osa joidenkin työntekijöiden tai yritysten edunvalvonnan rahoituksesta. Eikö juuri sellaisen toiminnan - oikeastaan enemmän kuin lähes minkään muun asian - tulisi tapahtua kokonaisuudessaan omaa etuaan ajavien omalla kustannuksella? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Entä sitten, kun tekoäly ja automatisointi vievät työpaikat?
Kyselytutkimukset johtavat helposti metsään
Pieniä asioita ja moraalitonta ahneutta

EU myönsi 2,5 miljardin tukipaketin Syyrian islamistitaustaiselle hallinnolle

Euroopan unioni on luvannut syyrialaisille noin 2,5 miljardin euron tukipaketin. Belgianalgerialaisen tasa-arvo-, valmius- ja kriisinhallintakomissaari Hadja Lahbibin mukaan "kansainvälinen yhteisö on tänään vahvistanut vahvan solidaarisuutensa Syyrian kansaa kohtaan sen kaikessa moninaisuudessa... Euroopan unioni seisoo jatkossakin Syyrian kansan rinnalla, ei ainoastaan ​​kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamisessa, vaan myös oikeudenmukaisen, osallistavan ja vakaan tulevaisuuden rakentamisessa. Yhdessä emme tarjoa vain apua – investoimme toivoon, kestävyyteen ja tielle kohti kestävää rauhaa."

Toivoa tietenkin sopii, että islamistitaustainen Syyrian johto on komissaarin kanssa samaa mieltä EU:n - eli myös suomalaisten veronmaksajien - antaman rahan käytöstä, eikä ryhdy alistamaan mitään maan monista kansallisuuksista tai uskonnollisista ryhmistä. Hallinnon alku ei kuitenkaan ole ollut kovin lupaava, koska maassa ryhdyttiin pian vallanvaihdon jälkeen tappamaan sekä alaviittejä että kristittyjä.

Toinen asia on, että monen EU-maan talous on melkoisissa vaikeuksissa. Ja surkeinta sen kehitys on viime vuosina ollut - missäpä muuallakaan kuin - Suomessa. 

Samaan aikaan Venäjän uhka on pakottanut eurooppalaisia nostamaan omaa sotilaallista kykyään nopeasti ja aivan uudelle tasolle. Eikä se tapahdu ilmaiseksi, vaan esimerkiksi Saksa on juuri tänään muuttamassa jopa perustuslakiaan löytääkseen rahaa oman turvallisuutensa varmistamiseen.

Siksi on kysyttävä, että onko 2,5 miljardin eurooppalaisilta kerätyn euron lahjoittaminen Syyriaan ihan varmasti järkevää rahankäyttöä? Vai voisivatko syyrialaiset itse ottaa vastuun tulevaisuudestaan siten kuin suomalaisetkin ottivat toisen maailmansodan jälkeen? Tai jo sitä aiemmin vuosien 1917 ja 1918 tapahtumien jälkeen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suomalainen lehdistö vaikenee muslimien kristittyihin kohdistamasta vainosta?
Trump säätää maahanmuuttoa, mutta joutuuko EU maksamaan?
Syyriaan vallankumous, entä sitten?

Onko BBC:n rasistis-feministinen henkilöstöpolitiikka leviämässä Yleisradioon?

Verkkouutiset kertoi, että maailman yleisradioyhtiöiden esikuva BBC on vuosina 2023–2024 maksanut seksuaalivähemmistöön kuuluville ylemmän tason johtajille 15,6 prosenttia ja etnisten vähemmistöjen edustajille 12,6 prosenttia korkeampaa palkkaa kuin valkoihoisille heteroseksuaaleille. Lisäksi yhtiön uusien työntekijöiden valinta tapahtuu etnis-rasistisin perustein, joiden mukaan heistä tulee olla 50 prosenttia naisia, 20 prosenttia tummaihoisia ja ainakin 12 prosenttia vammaisia.

Tähän on johtanut niin sanottu DEI-ajattelu, jossa korostetaan työyhteisön diversiteettiä, tasa-arvoa ja integraatiota lähinnä niin sanotun intersektionaalisen tasa-arvokäsitteen kautta. Ei siis ihme, että TaxPayers’ Alliance -järjestön johtaja Elliot Keck on todennut pakkomielteisen diversiteettiajattelun johtaneen sellaiseen syrjintään, jolta sen pitäisi ihmisiä suojata.

Tämä uutinen on myös meidän suomalaisten kannalta mielenkiintoinen siitä syystä, että BBC on ollut kautta aikain verovaroin toimivan Yleisradiomme esikuva. Ja siksi olisi mielenkiintoista nähdä selvitys, jossa myös sen harjoittamaa diversiteettipolitiikkaa tarkastellaan puolueettomasti.

* * *

Ylen oman nettisivut kertoivat viime syyskuussa, että yhtiössä "tehdään säännöllisesti henkilöstökyselyjä, joissa selvitetään mm. yleläisten työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja keskustelukulttuuriin liittyviä kokemuksia. Seuraavassa kyselyssä on mahdollisuus antaa palautetta myös työyhteisön yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä toimenpiteistä". 

Lisäksi yhtiössä on järjestetty henkilöstölle pakollista "monimuotoisuuskoulutusta", josta kaikki osallistujat eivät ole olleet kovin innostuneita.  Lisäksi yhtiö on jo vuonna 2023 ilmoittanut, että se "pyrkii edistämään henkilöstön monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta rekrytoimalla mahdollisimman monipuolisesti eri taustoista tulevia työntekijöitä".

Toisin sanoen verorahoitteinen mediamme ei näyttäisi vielä sortuneen aivan samanlaiseen rasistis-feministiseen henkilöstöpolitiikkaan kuin esikuvansa, mutta on kuitenkin ottanut jo pitkiä askeleita siihen suuntaan. Lisäksi on selvää, että tämä kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, mikäli yhtiön hallintoneuvosto ei ole hereillä ja huolehdi erityisen tarkkaavaisesti sen rekrytointi- ja palkkauspolitiikan meritokraattisuudesta sekä työsuoritusperusteisuudesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio ja feministinen dramaturgi
Mistä 274 000 euron keinu ja Ylen monimuotoisuuspuuhat kertovat?
Ylen hallintoneuvoston tulee huolehtia lain noudattamisesta yhtiön toimituksessa

Ylen uutistoimituksen kehityshanke

Vasemmisto-oppositio ja erityisesti Yleisradion uutistoimittajat yrittivät hyödyntää Krista Kiuruun (sd) kohdistunutta väkivaltaa Perussuomalaisia vastaan. Viimeisenä keinona - josta blogistikollega Yrjöperskeles jo eilen kirjoittikin -  käytettiin tahallista väärinymmärrystä vielä senkin jälkeen kun oli selvinnyt, ettei Kiurun kohtaamalla väkivallalla ollut mitään tekemistä politiikan kanssa. 

Nähdyn kaltainen uutisointi ei ole hyvää journalismia saati puolueetonta tiedonvälitystä. Sen sijaan se on verovaroin rahoitetun mediayhtiölle sopimatonta poliittista propagandaa, johon Ylen uuden uutispomon Panu Pokkisen on syytä puuttua.

Tapaus nimittäin osoitti Ylen toimittajilta jääneen huomaamatta hyvän journalismin olevan demokratian kulmakivi. Näin siksi, että tässä valtiomuodossa kansa äänestää joukon poliitikkoja tekemään päätöksiä puolestaan. Se taas on mahdollista vain silloin, kun äänestäjät tietävät eri poliitikkojen suhtautumisen erilaisiin asioihin ja käsittävät mitä näiden valtaan pääsemisestä seuraa. 

Ensimmäinen vaatimus on suhteellisen helppo rasti, sillä mediat tarjoavat nykyisin vaalikoneita, joista löytää vaivattomasti ehdokkaiden näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin. Sen sijaan toinen kohta on vaikeammin saavutettavissa ja siksi on lähtökohtaisesti hyvä, että Suomeen on aikanaan perustettu verorahoilla toimiva - lähtökohtaisesti puolueeton, luotettava ja monipuolinen Yleisradio. 

Valitettavasti se kuitenkin epäonnistuu näiden vaatimusten täyttämisessä varsin usein, kuten muun muassa alussa mainitsemani Krista Kiurun Kaisaniemessä kohtaaman väkivallan ennenaikaisia johtopäätöksiä korostava ja poliittinen - virheellisen kannan vielä jälkikäteenkin ottanut - uutisointi osoitti.

Onneksi Yle ei ole maan ainoa media, vaan myös kaupallisilla ja avoimesti poliittisesti sitoutuneilla medioilla toimivilla journalisteilla on sanavapaus, jota hyödyntämällä kansalaisilla on - tai ainakin pitäisi olla - käytettävissään erilaisia näkemyksiä kuhunkin yhteiskunnalliseen asiaan. Näin heillä oli mahdollisuus saada oikeaa tietoa myös Kiurun kokeman väkivallan syistä. 

Vapaan median onnistuminen Ylen uutisoinnin paikkaamisessa on sinänsä hyvä asia, mutta samalla se osoitti, että verorahoitteisen mediamme on syytä ryhdistäytyä. Ja siksi sen uutistoimituksen johdon tulee huolehtia siitä, että yhtiön journalistit ottavat vakavasti vaatimuksen poliittisesta puolueettomuudesta.  

* * *

Saksan hallitus joutuu eroamaan ja maassa järjestetään vaalit helmikuun 23. päivänä. Kyse ei ole mistään pienestä uutisesta, sillä tosiasiassa kahden kuukauden kuluttua ratkaistaan suurelta osin koko Euroopan tulevaisuus. 

Osatakseen äänestää vaaleissa järkevästi, tulisi saksalaisten saada sikäläisiltä mediataloilta tietoa siitä, mitä kukin puolue - ja äänestettäväksi valittava ehdokas - aikoo tehdä esimerkiksi talouden kääntämiseksi, Ukrainan sodan suhteen, energian varmistamiseksi ja maahanmuuton suhteen. 

Sen lisäksi hänen täytyisi ymmärtää vielä mitä mistäkin poliittisten puolueiden tarjoamista talouteen vaikuttavista ratkaisuista seuraisi saksalaisten elinolosuhteille, mitä Ukrainan voitto tai tappio sodassaan tarkoittaisi saksalaisten turvallisuudelle ja valtioiden koskemattomuudelle tai kuinka saksalaisten poskettomiksi muodostuneet energiakustannukset saataisiin taltutetuksi sekä miten maahanmuuton hyödyt saataisiin maksimoitua ja samalla sen haitat minimoitua.  

* * *

Tässä tilanteessa esitän - juuri valtakunnan ylivoimaisesti luotettavimmaksi mediaksi valitun Yleisradion uutistoimitukselle - että he hyödyntäisivät Saksan vaaleja omana kehityshankkeenaan. Eli kiinnittäsivät erityistä huomiota siihen, että saksalaisten vaalikampanjat ja itse vaalien tulos ja sen merkitys uutisoitaisiin mahdollisimman luotettavasti, puolueettomasti ja monipuolisesti myös meille suomalaisille.  

Sen jälkeen suosittelen Ylen johdolle, että se selvityttäisi ulkopuolisella ja riippumattomalla taholla toimittajakuntansa onnistumisen. Eli kykenivätkö he välittämään luotettavasti, puolueettomasti ja monipuolisesti EU:n suurimman talousmahdin vaaleihin liittyvät tapahtumat, taustat ja todennäköiset seuraukset. 

Mikäli selvitys osoittaa onnistumista, on Ylen johdon syytä onnitella itseään ja jatkaa samalla linjalla myös suomalaisen yhteiskunnan tapahtumia uutisoidessaan. Sen sijaan, mikäli Ylen johto ja journalistin epäonnistuvat kokonaan tai joiltain osin, kannattaa selvittää syyt sille, miksi niin pääsi käymään sekä ryhtyä toimiin havaittujen virheiden korjaamiseksi.

Lopullisena tavoitteena tulee luonnollisesti olla Saksan vaaleista saadun opin hyödyntäminen kaikkeen Ylen uutisointiin. Ja samalla asettaa tosiasioihin perustuva tiedonvälitys yleläisen journalismin johtotähdeksi myös tulevaisuudessa, jotta vältyttäisiin Kiurun tapauksen uutisoinnin kaltaisilta veronmaksajien rahoilla tehdyiltä - lievästikin sanoen noloilta - kömmähdyksiltä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen lehdistö on unohtanut, että vaihtoehto olisi hirveä
Onko Ylen toimittaja narsisti?
Ehdotus poliitikoille Arto Nybergin ohjelman lopettamisen johdosta

Häpeällisen vähäinen 250 miljardin dollarin lahja

Kuten kaikki tiedämme, on jouluaatto tasan kuukauden kuluttua. Ja että silloin saapuu joulupukki jakamaan lahjoja kaikille kilteille lapsille - ja jakaa niitä vähän tuhmemmillekin - eikä vaadi vastineeksi mitään.

Tiedämme myös, että jotkut lapset kirjoittavat sivukaupalla lahjatoiveita ja pettyvät, kun eivät saakaan kaikkea toivomaansa. Tämä tuottaa joulupukille - ja hänen tontuilleen pahan mielen - mutta siitä huolimatta hän palaa vuoden kuluttua uusien lahjojen kanssa.

Ilmeisesti kehittyvissä maissa ja saarivaltioissa on kuultu joulupukista ja arveltu, että länsimainen veronmaksaja on sen inkarnaatio. Ja siksi niiden asukkaat haluavat lahjaksi riihikuivaa rahaa - ja vieläpä tuplasti enemmän kuin sen 250 miljardia dollaria, jonka länsimaat olivat perjantaihin mennessä luvanneet.

Näin voisi ajatella ainakin siitä, että rahaa saamassa olleiden kehittyvien maiden ja saarivaltioiden edustajat kävelivät ulos ilmastokokouksen neuvotteluista YK:n ilmastokokouksessa Azerbaidzhanin Bakussa, koska heidän mielestään 250 miljardin dollarin "ehdotukset ovat häpeällisiä". Niin sanotut kansalaisjärjestöt ilmeisesti jakoivat tämän näkemyksen, koska ne vaativat, että on "parempi jättää koko sopimus tekemättä kuin tehdä huono sopimus, ja tämä on hyvin, hyvin huono sopimus". 

O tempora, o mores! Eikö ahneudella ole mitään häpyä eikä rajaa?

Tämän näytelmän jälkeen olisin halunnut Suomen vetävän tarjouksensa pois ja ilmoittavan, ettei suomalainen veronmaksaja ole joulupukki. Eikä hän jaa rahojaan sellaisille ihmisille, jotka halveksivat hänen lahjaansa. Ja vieläpä sellaista hyvän tahdon osoitusta, jonka maksamiseksi hänen pitäisi ottaa uutta lainaa entisten päälle.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kokouksessa nostettiin ilmastorahoituksen määrää vielä 50 miljardilla. Näin siitä huolimatta, että maailman 45 vähiten kehittyneen maan ryhmä ilmoitti tyytymättömyytensä tämänkin lahjan kokoon. 

Siis vähän kuin pikkulapsi, joka pettyy joululahjaksi saamiinsa kymmeneen lahjapakettiin koska joulupukille osoitetulle listalle oli kirjattu sata toivetta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eksistentiaalinen uhka ja älyllinen epärehellisyys
Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?
Marinin hallituksen hinta

Adlercreutz ehdotti työperäisen maahanmuuton vapauttamista

Suomalainen kielipuolue pitää työperäistä maahanmuuttoa välttämättömänä maamme tulevaisuuden kannalta ja esitti siksi hallituksen maahanmuuttopoliittisten linjausten avaamista. Tarkalleen ottaen puheenjohtaja Anders Adlercreutz (ruots) ehdotti vuotuisen nettomaahanmuuton pitämistä yli 40 000:ssa ihmisessä.

Hänen mukaansa työperäinen maahanmuutto pitäisi vapauttaa tarveharkinnasta kokonaan, mutta suomalaiset veronmaksajat velvoittaa järjestämään "englanninkielistä opetusta niin peruskouluun kuin lukiokoulutukseen". Lisäksi hänen mukaansa "tarvitsemme englanninkielisen ylioppilastodistuksen". 

Adlercreutz ehdotti myös, että Suomessa korkeakoulututkinnon suorittanut ulkomainen henkilö saisi pysyvän oleskeluluvan ja jopa ylioppilaaksi suomen tai ruotsin kielellä valmistuneelle pitäisi antaa pysyvä oleskelulupa. 

Puheenjohtajan ajatukset eivät saanut pääministeri Petteri Orpoa (kok) tai valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps) innostumaan. Näin ollen RKP:n vaatimukset tuskin toteutuvat tällä hallituskaudella, kuten Adlercreutz epäilemättä tiesikin niitä luetellessaan. Siksi on kysyttävä, että miksi hän teki ehdotuksensa. 

Vastausta ei tietenkään tiedä kukaan muu kuin hän itse. Minulle juolahti kuitenkin mieleen, että olisiko ajatuksena rakentaa pohjaa jo nyt sille mahdollisuudelle, että maahanmuuttoasioihin vastuuttomasti suhtauttuva vihervasemmisto voittaisi vuoden 2027 eduskuntavaalit ja pääministerin paikka menisi SDP:lle? Vai oliko tarkoituksena yksinkertaisesti vain kosiskella Suomessa jo nyt asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä puolueen kannattajiksi tällä halpahintaisella ulostulolla?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Huolestuttavaa maahanmuuttokeskustelua
EU-parlamentti hyväksyi maahanmuuttopaketin, joka ei vähennä elintasopakolaisuutta
Anders Adlercreutz tahtoo alistua kiristyksen edessä

YK irtisanoo terrorismiin syyllistyneitä työntekijöitään

Eilen vahvistui, että Yhdistyneet kansakunnat joutui palestiinalaisten viime vuoden lokakuussa tekemän hyökkäyksen yhteydessä ehkä historiansa kiusallisimpaan tilanteeseen. Näin siksi, että sen alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n henkilöstön mukanaolo silloin toteutetussa järjettömässä massateurastustapahtumassa - joka aloitti Gazan sodan - varmistui.

YK:n tiedottajan mukaan terrorismiin syyllistyneitä työntekijöitä oli varmuudella yhdeksän. Lisäksi kymmenen henkilön osuutta tutkittiin, mutta näyttö ei riittänyt. 

Asiasta kertoneen uutisen mukaan hyökkäykseen osallistuneet henkilöt irtisanotaan. Toivon mukaan kyseiset terroristit viedään lisäksi myös oikeuteen - mieluiten Israelissa - vaikka jutussa ei tällaisesta mainittukaan. 

Selvää pitäisi olla myös, että YK:n tulisi tarkastella omia toimintaperiaatteitaan. UNRWA:n toimintahan on jo aiemmin johtanut useisiin skandaaleihin.

Näistä kertoo esimerkiksi Wikipedia, jonka mukaan vuoden 2014 Gazan sodan aikana löydettiin raketteja UNRWA:n kouluista, ja ainakin yhdessä tapauksessa ne palautettiin Hamasille.

Vuonna 2019 UNRWA:n johtaja erosi korruption ja huonon hallinnon takia. Se koski sekä vallan väärinkäytöksiä että toisinajattelun tukahduttamista. 

Myös UNRWA:n käyttämissä palestiinalaisissa oppikirjoissa esiintyy antisemitismiä ja kiihottamiseta kansanryhmää vastaan, sillä kesäkuussa 2021 havaittiin, että opetusmateriaaleissa on vihamielisiä asenteita juutalaisia ja juutalaisiin liittyviä ominaisuuksia kohtaan. Tämä viittaa järjestön harjoittamaan juutalaisvastaisten ennakkoluulojen tietoiseen ylläpitämiseen.

Juutalaisvastaisuus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään oppikirjoihin, vaan monet UNRWA:n työntekijät ovat olleet yhteydessä terroristijärjestö Hamasiin. Sekä jakaneet sosiaalisessa mediassa väkivaltaista ja antisemitististä sisältöä. 

Suomalaisten veronmaksajien kannalta oleellista on se, että he maksavat järjestölle tukea, jonka suuruus on viisi miljoonaa euroa vuodessa. Ja näin tekevät monet muutkin niin sanotut oikeusvaltiot. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Julkinen raha synnyttää aina väärinkäytöksiä ja korruptiota
Gazan hätäapua varten tarvitaan uusi järjestö ja Israelin tuki
Elina Valtoselle osoitettu kirje osoittaa laatijoidensa kyvyttömyyden ymmärtää tosiasioita

Maskuliinisuutta ja pyöräteitä kehitysavulla?

Suomen nykyinen hallitus vähentää kehitysmaille annettavaa kehitysapua yhteensä 1,2 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä, mikä on luonnollisesti aiheuttanut marinaa. Siksi oli mielenkiintoista lukea myös saksalaisten tulleen sellaiseen johtopäätökseen, että veronmaksajien rahojen kylvämistä kolmannen maailman valtioille olisi rajoitettava. 

Näin ajattelee lähes joka toinen saksalainen. Eikä se ole mikään ihme, sillä rahaa on syydetty muun muassa Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, Ruandassa positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojektille ja Perussa pyöräteiden rakentamiseen. Lisäksi kehitysapua on maksettu sellaisiin maihin, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan.

Toivon tietenkin, ettei suomalaisten kehitysmaihin toimittamaan apuun sisältyisi yhtä järjettömiä kohteita, mutta totean samalla ainakin viimeisen edellä mainitsemani seikan koskevan myös meitä. Ja muistutan samalla, että ainakin aiemmin on suomalaisen veronmaksajien selkänahasta revittyä rahaa valunut huomattavia määriä autettavien maiden korruptoituneille johtajille.

Kuvittelisin myös jokaisen ihmisen ymmärtävän, että rahojen käyttäminen vastikkeettomaan kehitysapuun ei ole terveellä pohjalla silloin, kun tulot eivät riitä edes omien kulujen kattamiseen. Ja juuri tämähän on ollut Suomen tilanne vuodesta 2009 alkaen eli jo viidentoista vuoden ajan. 

Siksi hallituksen päätös kehitysavun supistamiseksi on erittäin tervetullut. Samalla kuitenkin toivoisin, että ministerit tai valtion asiaa hoitavat virkamiehet esittelisivät julkisesti laskelmia siitä, mitä muuta - kuin hyvää mieltä - Suomi saa edelleen jäljelle jäävän valtavan kehitysapunsa vastineeksi. Ja selityksen annettavan avun perusteluista silloin, jos ja kun tuollaista vastinetta ei ole. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Asioiden tärkeysjärjestyksestä
Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?