Mohamed Abdukadir Alin vaalivilppiepäilystä

Ruotsin vaalit näyttävän saavan mielenkiintoisen jälkinäytöksen. Syyttäjä nimittäin epäilee jaetun äänestyslippuja, joihin oli rastitettu jo ennalta somalitaustainen vasemmistopoliitikko Mohamed Abdukadir Alin nimi.

Kyseessä on henkilö, jota ruotsalaisviranomaiset luonnehtivat pari vuotta sitten kirjaamalla, ettei hän "täyttänyt kunniallisen elämäntavan vaatimusta”. Ja nyt mies on – mahdollisen vaalivilpin kautta – valittu Ruotsin valtiopäiville kansanedustajaksi. 

Toki Ali on kiistanyt tietävänsä mitään nimensä sisältävistä äänestyslipuista. Tämä tapahtui tekstiviestillä asiasta kertoneelle toimittajalle. Sen mukaan "En ole tehnyt sitä. Tiedän lain. Olen saanut luottamusta jokaisessa Taalainmaan piirissä. En voisi tehdä niin vakavaa rikosta Ruotsin lakia vastaan."

* * *

Tapauksesta nousi mieleeni kolme ajatusta. Ensimmäinen on kysymys siitä, että yllättyikö joku vaalivilpistä epäillyn henkilön sukujuurista. 

Toinen puolestaan panee pohtimaan sitä, kuinka ruotsalainen yhteiskunta on muuttunut viime aikoina. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että epäillyn vaalivilpin tekijä oli uusruotsalainen, vaan hänen elämäntavastaan aiemmin tehdyn luonnehdinnan sisältöä, joka ei estänyt miehen valintaa. 

Tähän liittyen mieleeni nousi – kolmantena asiana – epäily siitä, että mahtaisiko Alin menestyksen taustalla olla niin sanottujen "ruotsalaismiesten" johtama järjestäytynyt rikollisuus, joka epäilemättä haluaa omia edustajiaan vaikuttamaan parlamenttiin. Ja olisi järjestänyt siitä syystä puheena olevalle ei-kunniallisen elämäntavan omaavalle miehelle läpimenoon riittävän äänimäärän.

Hyvä kuitenkin, että ruotsalaisviranomaiset tutkivat tapausta ja saavat selville mitä saavat. Toivon mukaan myös meidät suomalaiset pidetään tietoisina asian tulevista käänteistä. Eivätkä täkäläiset "espoolaismiehet" saisi päähänsä pyrkiä vastaavanlaiseen yritykseen oman parlamentaarikkonsa saamiseksi osaksi suomalaisen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimit ratkaisivat Ruotsin vaalit
Somalit osoittivat EU:n suunnittelemien palautuskeskusten tarpeellisuuden
Ruotsin vaaleissa meno oli kuin kehitysmaassa

Fahad Firas Adday Al-Nuaimi alleviivasi suomalaisten päättäjien sinisilmäisyyden

Kuten arvoisat lukijani tietävät, on vuodesta 2015 alkanut turvapaikkasirkus johtanut Suomessa seksuaalirikollisuuden kasvuun. Raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäiltyjä oli viime vuonna 1 080, joista ulkomaalaistaustaisia oli 364 eli 33,7 prosenttia kaikista epäillyistä. 

Tämän rikoslajin trendi on ollut koko 2000-luvun ajan nouseva, ja yhtenäisillä kriteereillä laskettuna määrä on noussut edelleen. Tosin raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumusperiseksi on laskenut ulkomaalaisten suhteellista osuutta.

Tässä mielessä oli mielenkiintoista huomata, että ikänsä pääministeri Juha Sipilälle vuonna 2015 valehdellut Fahad Firas Adday Al-Nuaimi tuomittiin kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Syynä oli halvaantuneen naisen raiskaaminen Vantaalla heinäkuussa 2022.

* * *

Tapaus ikään kuin alleviivaa suomalaisten päättäjien maahanmuuttopolittisen sinisilmäisyyden ja kehitysmaista tulleiden elintasopakolaisten röyhkeyden. Ja siksi sen voisi toivoa avaavan paitsi Juha Sipilän, niin myös poliittisen vihervasemmistomme ja arvoliberaalin oikeistomme edustajien – ja kannattajien – silmät näkemään monikulttuurisen yhteiskunnan todellisuuden. 

Näin erityisesti siksi, että nykyisen hallituskauden aikana Suomessa on saatettu voimaan useita suomalaista yhteiskuntaa monikulttuuriselta helvetiltä suojelevia lakimuutoksia, jotka on listattu täällä. Jopa Euroopan Unioni on ottanut ensimmäisiä haparoivia askeliaan tosiasioiden tunnustamiseksi ja tehtyjen virheiden korjaamiseksi. 

Näiden edistysaskelien peruminen olisi negatiivinen muutos sekä naisten ja lasten turvallisuuden, yhteiskunnan toimivuuden että taloudellisen kestävyyden kannalta. Enkä tällä kertaa tarkoita pelkästään Suomen talouden parhaillaan tapahtumassa olevaa positiivista käännettä (yksi, kaksi, kolme viimeisintä tilastotietoa), vaan ennen kaikkea maahanmuuttajiin liittyviä tolkuttomia kustannuksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jussi Halla-aho muisteli menneitä
Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille
Jukka Kopra avasi pelin politiikan

Homoseksuaalien oikeudet Nigerissä

Tuoreen uutisen mukaan Länsi-Afrikassa sijaitseva Niger on kriminalisoinut samaa sukupuolta olevien väliset suhteet. Sen seurauksena homoseksuaalisuutta harjoittavat ihmiset voidaan tuomita jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen sekä sakkoihin.  

Lisäksi laissa sanotaan, että "LHBTQ-tekoihin" ryhtymisen yrittämisestä voidaan rangaista samalla mitalla. Eikä siinä kaikki, sillä myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestöjen toimintaan osallistumisesta voi saada yhtä rankan rangaistuksen. 

* * *

Syyksi uuteen lakiin on mainittu se, etteivät samaa sukupuolta olevien suhteet ole maan sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen mukaisia. Nähtäväksi siis jää, miten erilaiset suomalaiset järjestöt ja kansalaisvaikuttajat reagoivat nigeriläisiin arvoihiin ja kulttuuriin. 

Eli nähdäänkö Helsingin kaduilla sateenkaariväkeä osoittamassa mieltään nigeriläisten homoseksuaalien puolesta tai tuomitsevatko suomalaiset poliitikot Nigerin hallituksen toimet? Vai nousevatko nigeriläiset itse päätöksen seurauksena maan sotilashallintoa vastaan?

* * *

Itse kyllä luulen, ettei nigeriläisten homoseksuaalien asia ainakaan täällä Suomessa kiinnosta oikeasti ketään. Eivätkä sen enempää poliitikot kuin sateenkaariväkikään innostu protestoimaan asiasta.

Omalta osaltani totean, että seksuaalisuus on jokaisen ihmisen oma asia, eikä sen pitäisi kuulua kenellekään muulle kuin asianosaisille, mikäli siihen ei liity väkivaltaa, pakottamista tai hyväksikäyttöä. Tämä pätee niin Suomessa kuin Nigerissäkin, ja siksi ilmaisen tässä paheksuntani maan sotilashallituksen toiminnan johdosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko homoseksuaalisuus luonnollinen ja terve seksuaalisuuden variaatio?
Miljardeja EU:sta etelään
Nigeriläiset ja vastuukysymys

Härkää sarvista vai islamia lapsille

Iltalehti tarttui härkää sarvista. Tai pitäisikö sanoa, että se paljasti keisarin uudet vaatteet. 

Tarkoitan lehden juttua suomalaisesta islaminopetuksesta. Se ei nimittäin siinä piilotellut löydöksiään vaan kirjasi suoraan otsikkoon, että "Islamia opetetaan Suomen peruskouluissa vastoin lakia – Opetushallitus myöntää virheen: 'Olemme pahoillamme'".

* * *

Jutun mukaan Suomessa käytettävät islamin oppikirjat ovat tunnustuksellisia, eli niissä harjoitetaan uskontoa, käännytetään oppilaita tai sitoutetaan heitä islamiin sen sijaan, että annettaisiin siitä vain  yleissivistävää tietoa. Tästä IL antaa useita esimerkkejä. 

Siis sellaisia kuin seuraavat: "kaikkein hienoin lahja on, että olemme muslimeja", "paasto on pakollinen aikuisille muslimeille", "islamin mukana tuli naisen tasa-arvo lain edessä" tai "islamissa perheen elatus on miehen uskonnollinen velvollisuus".

* * *

Oppikirjat ovat yksi asia ja toteutuva opetus toinen. Jälkimmäisen osalta voin vain kuvitella, millaista viestiä opettajaksi ryhtynyt käännynnäinen mahtaa jakaa lapsille. Tai kuinka islamilaiseen kulttuuriin syntynyt henkilö opastaa lapsia uskonsa salaisuuksiin. 

Puhumattakaan siitä mahdollisuudesta, että kouluopetuksen hyödyntäminen tulisi mieleen islamistisille toimijoille. Ja he ryhtyisivät käyttämään sitä saadakseen aivopestyä lapsia omaan sairaaseen ideologiaansa ja rekrytoidakseen lisää jäseniä toimintaansa. 

* * *

Näistä syistä on erinomaista, että Iltalehti nosti asian esille. Ja jopa Helsingin sanomat jo pari vuotta sitten. 

Siten enää kaivataan vain Opetushallituksen aktiivisuutta asiantilan korjaamiseksi. Ja ehkäpä myös sen virkailijoilta hiukkasen selkärankaa tarttua aiheeseen. 

Positiivista tässä suhteessa on, että IL haastatteli juttuunsa opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (ruots), joka ei näin voi enää sulkea silmiään tosiasioilta.  Tai ehkä hän on huomannut ongelman jo aiemminkin, koska sanoi haastattelussa olleensa "yhteydessä Opetushallitukseen ja saanut heiltä tietoa, että siellä on meneillään Salam-oppimateriaalin korjaaminen ja että he samalla tarkistavat myös muiden uskontojen oppimateriaalit".

* * *

Lopuksi totean, että nyt esille tulleet islaminopetuksen ongelmat tuskin ratkeavat pelkästään Opetushallituksen tarkastuksella. Ja siksi suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi pohtia järeämpiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi kaikille yhteistä uskonnonopetusta. Tai jopa kaiken uskonnonopetuksen sisällyttämistä elämänkatsomustietoon ja sen tekemistä ainoaksi vaihtoehdoksi. 

Selvää on joka tapauksessa se, ettei tunnustuksellinen islamin tai muun uskonnon opetus voi tänä päivänä kuulua koulujen opetukseen. Ja siksi kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa, eli sekulaarin elämänkatsomustiedon laajentamista koulujen ainoaksi katsomusaineeksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi
Muslimitytöt on vapautettava burkasta koko Suomessa!
Suomen ensimmäinen muslimirehtori on Suaad Onniselkä

Käräjäoikeuden Elokapina-ratkaisu on vietävä hovioikeuteen

Helsingin käräjäoikeus tulkitsi Suomen lakia siten, että liikenteen mielivaltainen katkaiseminen pääkaupungin valtaväylällä on laillista, eikä poliisilla ole oikeutta avata katua. Tämä linjaus seurasi ympäristöterroristijärjestö Elokapinan viime vuonna järjestämästä mielenosoituksesta, jossa estettiin tarkoituksella autoliikenne Helsingin Mannerheimintiellä ilman, että siitä olisi ilmoitettu etukäteen viranomaisille.

Käräjäoikeuden mukaan mielenosoitus ei aiheuttanut välitöntä vaaraa, joten mielenosoittajilla ei ollut velvollisuutta totella poliisin käskyjä. Eikä Mannerheimintietä kaupungissa käyttävillä ihmisillä oikeutta käyttää väylää siihen, mitä varten se on rakennettu. 

* * *

Käräjäoikeuden tuomiosta voi toki vielä valittaa, ja toivottavasti valitetaankin. Puuttuisin kuitenkin tuohon näkemykseen, ettei tien tukkimisesta aiheutunut välitöntä vaaraa. 

On tietenkin totta, ettei laittomasta mielenosoituksesta olisi aiheutunut vielä 1980-luvun Suomessa minkäänlaista vaaraa kenellekään. Nyt eletään kuitenkin 2020-lukua, jonka erottaa puolen vuosisadan takaisesta ajasta väestön etnisen rakenteen osittainen muuttuminen sekä länsimaisten yhteiskuntien ilmapiirin polarisoituminen äärimmäisen arvoliberalismin nousun takia. 

Näiden seurauksena on huomattu, että mielenosoituksiin kokoontuneet väkijoukkokeskittymät näyttäytyvät joillekin länsimaiden nykyisille asukkaille hyvänä kohteena demonstroida omaa mielipidettä. Näin kävi Münchenissä ja Virginiassa viime vuonna, joten malli mieleltään häiriintyneille on jo annettu, enkä siksi näe, että oikeuden peruste Elokapinan tapauksen välittömän vaaran puuttumisesta olisi uskottava.

Siksi olisi tärkeää, että syyttäjä vie tapauksen hovioikeuteen, jotta poliisia vastaan niskoittelun lainmukaisuudesta saadaan yhtä käräjätuomaria laajempi laintulkitsijoiden näkemys. Ja kenties jopa ratkaisu, joka linjaa tavalla tai toisella laittomasti toimivien mielenosoittajien oikeutta aiheuttaa kanssaihmisille sellaista haittaa, joka saattaa johtaa huonosti harkittuihin tekoihin. 

JK kello 7:54. Huomasin, että tekstissä puheena olleen päätöksen teki tuomariharjoittelija eli käräjänotaari, eikä varsinainen tuomari. Se korostaa tarvetta hakea ratkaisua hovioikeudesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Harvinaisen typerää toimintaa
Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa
Helsingin kaupungin työntekijät varkaissa

Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi

Suomen Uutiset kertoi, että valtioneuvosto on antanut eduskunnalle lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Sen mukaan jokaisen perusopetuksen päättävän nuoren tulee hallita riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot, mikä varmistetaan määrittelemällä vähimmäisosaamistaso luokalta toiselle siirryttäessä sekä yhtenäistämällä arviointikäytännöt.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei opettajilla ole jatkossa mahdollisuutta jakaa niin sanottuja armoviitosia, eikä myöskään armokahdeksikkoja. Samalla oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä selkeytetään, ja arviointi sidotaan nykyistä tarkemmin niihin. 

* * *

Lakiesitys on enemmän kuin tarpeellinen ja johtaa toivottavasti siihen, että nykyisin armoviitosia saavat lapset ja nuoret omaksuisivat jatkossa tietoja ja taitoja, joiden avulla he pärjäävät myös koulun jälkeisissä opinnoissaan ja aikuisina työelämässä. 

Valitettavasti uutista lukiessani mieleeni hiipi – ilmeisesti eräästä toisesta blogista karannut – epäilyksen piru, joka kuiskutteli, että entäpä jos osa oppilaista ei yksinkertaisesti kykene oppimaan, eikä siten pysty saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Istuvatko he sitten koulujen ekaluokkalaisina – tai mille tasolle kyvykkyys sitten loppuukin – aina 18-vuotiaaksi eli oppivelvollisuutensa loppuun asti?

Niinpä aloin edellisen kappaleen kirjoitettuani vakuuttelemaan itselleni, että piruparka olisi väärässä ja kaikki ihmiset olisivat kyvyiltään riittävän samanlaisia. Mutta ikävä kyllä, se vain jatkoi jankuttamistaan ja väitti, ettei yhteiskuntamme viime vuosikymmeninä lisääntynyt monimuotoisuus olisi pelkästään rikkaus, vaan myös kyvykkyyskirjon laajennus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lastenkasvatus ennen ja nyt

Peruskoulu 2045 – sanahelinää vai perustaitoja?

Koulu on oppimista varten

Voiko naisen sukuelimen tuhoaminen olla vähäisempi teko kuin tavallinen raiskaus?

Poliisi on aloittanut ensimmäiset esitutkinnat hyvin tunnettujen maahanmuuttajaryhmien parissa tapahtuvista – tyttöjen sukupuolten silpomisesta.  Toivon mukaan tapauksiin tulee selvyys ja syylliset saavat rangaistuksen. 

Asiasta kertoneen uutisen mukaan tyttöjen sukuelinten silpomiseen eli niin sanottuun ympärileikkaukseen syyllistynyt voidaan tuomita vankeusrangaistuksiin, joiden kesto voi vaihdella yhdestä kymmeneen vuoteen. Toisin sanoen haitari on varsin suuri. 

Omalta osaltani toivoisin, että ensimmäisiä tapauksia aikanaan käsittelevät oikeusistuimet olisivat tehtäviensä tasalla ja pidättäytyisivät soveltamasta asteikon alimpia rangaistuksia. Perustelen tätä sillä, että lain mukaan jo perusmuotoisesta raiskauksesta on tuomittava vähintään vuoden mittainen vapausrangaistus – eikä kai kukaan täysjärkinen voi pitää naisen sukuelinten pysyvää vahingoittamista sen väkisin käyttämistä vähäisempänä tekona? 

Siksi on myös ihmeteltävä lainsäätäjien – siis ministereiden ja kansanedustajien – ajatuksenjuoksua, kun nämä ovat implisiittisesti kirjanneet lakiin näkemyksen, jonka mukaan pysyvän ruumiillisen vahingon aiheuttaminen olisi samanarvoinen teko kuin hetkellisen vahingon tekeminen. Näin siitä huolimatta, että myös raiskauksella on toki myös pysyviä ja vakavia henkisiä seurauksia – mutta eikö sellaisia ole monin verroin enemmän erityisen raa´aksi väkivallaksi katsottavalla silpomisella? Ja eikö sellaisen kohdistaminen tyypillisesti kasvuikäisiin tyttöihin tee ympärileikkauksesta vieläkin tuomittavamman?

Jos itse olisin lainsäätäjä, olisin aloittanut silpomisen rangaistusasteikon siitä, mihin se tavanomaisten raiskausten osalta loppuu. Sekä lisännyt lakiin myös silpomisesta päätöksen tehneen vanhemman tai vanhempien maastakarkotuksen, mikäli nämä eivät ole syntyperäisiä suomalaisia. Onhan sukuelinten tahallinen vahingoittaminen tekona sellainen, joka osoittaa täydellistä piittaamattomuutta suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja lainsäädännöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihmissalakuljettajille elinkautinen?
Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla
Paljastuvatko seksuaalisesti häiriintyneet kulttuurit?

Kantelupukit osoittivat piittaamattomuutta naisten turvallisuudesta

Iltalehden mukaan yhdeksän miestä on kannellut tasa-arvovaltuutetun toimistoon pelkästään naisille suunnatusta taksipalvelu Club Wowosta. He ovat halunneet tätä tekemään linjauksen siitä, rikkooko tällainen toiminta tasa-arvolakia. Lisäksi kanteluissa on kysytty, voisiko samanlaisen yrityksen perustaa siten, että sen toiminta olisi suunnattu vain esimerkiksi miehille, valkoisille tai homoille.

Tasa-arvovaltuuttu on todennut, ettei tasa-arvolain tarkoitus ole estää kaikkea naisten ja miesten erilaista kohtelua, vaan ainoastaan toiseen sukupuoleen kohdistetun selkeästi epäoikeudenmukaisen erilaisen kohtelun sukupuolen perusteella. Siten valtuutettu ei näe pelkästään naisille suunnatun taksipalvelun toiminnalle laillista estettä. 

Sellaista ei ole nähnyt myöskään jutussa anonyymiksi jäävä työoikeuden emeritusprofessori, joskin hän oli todennut, että voi olla vaikea osoittaa käytettyjen keinojen olevan oikeansuhtaisia.

* * *

Minua jäi IL:n jutun luettuani mietityttämään artikkelissa mainitun yhdeksän kantelupukin motiivi valitukselleen. En nimittäin jaksa uskoa, että he olisivat tietämättömiä taksia kuljettavien "espoolaismiesten" naisiin kohdistamista seksuaalisen väkivallan teoista (esimerkki, toinen, kolmas, neljäs, viides).

Siten jäljelle jää kaksi mahdollisuutta. Joko he toimivat omassa asiassaan tai vaihtoehtoisesti olivat jonkinlaisia niin sanotun tasa-arvo-aatteen sokaisemia henkilöitä. 

Ensin mainittu lähentelisi luonnollisesti jopa rikoksen valmistelua ja jälkimmäinen vaihtoehto osoittaisi syvällistä todellisuudentajun puutetta. Ja joka tapauksessa tällaisessa asiassa tasa-arvovaltuutetulle osoitettu kantelu osoittaa täydellistä piittaamattomuutta naisten turvallisuudesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Naistaksi
Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia
Palopommeista naisen logiikkaan

Jäätyvää energiantuotantoa

Yle kertoi syyn tämänhetkisiin korkeisiin sähkön hintoihin. Se on tuulimyllyjen jäätyminen, minkä seurauksena ne eivät tuota sähköä odotetulla tavalla juuri nyt, kun sitä tarvittaisiin. 

Ongelma on akuutti, sillä tänään pörssisähkön  korkein varttituntihinta on 43,17 senttiä kilowattitunnilta. Ongelma on myös fataali, sillä se syntyy juuri sellaisina hetkinä, jolloin kotitalouksien sähköntarve on korkeimmillaan - johtuen tietenkin monien talojen sähkölämmityksestä.

Myllyjen jäätyminen lienee myös esimerkki siitä, kuinka vihreään energiasiirtymään lähdettiin maassamme ilman riittävää ymmärrystä. Tai – mikäli jäätyminen oli tiedossa – uhmaten tosiasioita, mikä on inhimillisen typeryyden ehdottomasti järjettömin muoto.

* * *

Tässä tilanteessa me nyt joka tapauksessa olemme ja on sähköyhtiöiden ja viime kädessä valtion tehtävä huolehtia siitä, ettei nyt nähty tilanne muutu käytännöksi sitten kun maamme sähköntuotannosta vielä nykyistäkin suurempi osa tuotetaan tuulimyllyillä. Vaihtoehtoja toki on useita.

Tuulimyllyllä tuotetun energian osuutta koko sähköntuotannosta voitaisiin rajoittaa esimerkiksi lainsäädännöllä. Tämä pienentäisi säistä riippuvan sähköntuotannon osuutta koko energiantuotannosta ja pakottaisi yhtiöitä etsimään vaihtoehtoisia – tuotantovarmempia – tapoja tuottaa sähköä. 

Vaihtoehtoisesti tuulimyllyihin voitaisiin vaatia rakennettavaksi jäätymistä estävät rakenteet tai toimintatavat. Se vähentäisi tuulimyllyillä tuotetun energian taloudellista kannattavuutta ja ohjaisi sähköntuotantoa varmempiin tuotantotapoihin, jotka eivät ehkä edistäisi yhtä paljon vihreää siirtymää kuin tuulienergia. 

Molemmat edellä esittämäni vaihtoehdot tarkottaisivat kuluttajalle mitä todennäköisimmin vuoden keskimääräisen sähkönhinnan nousua, mutta samalla parantaisivat sähköntuotannon ennakoitavuutta ja sen riittävyyttä kaikissa sääoloissa. Siksi meidän suomalaisten ja koko yhteiskuntamme on päätettävä, kumpaa haluamme energiantuotannoltamme: varmuutta vai halpaa keskihintaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Historiallinen hetki Suomen vihreässä siirtymässä
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Mika Anttonen ja vihreä siirtymä

Ihmissalakuljettajille elinkautinen?

Välimeren taksiliikenne ei ole loppunut, sillä tuoreen tiedon mukaan tämän vuoden aikana meren yli on ennättänyt 18. tammikuuta mennessä jo 3 495 tulijaa, pääosin miehiä.

Siksi oli mielenkiintoista huomata, että Kreikan maahanmuuttoministeriö on vienyt maan parlamenttiin käsiteltäväksi uuden lakiesityksen, jossa salakuljettajille esitetään enimmillään elinkautista vankeutta. Lisäksi tulijoita avustaneet maahanmuuttajat voisivat joutua karkotettaviksi.

Toivoa tietenkin sopii, että ministeriön lakiesitys hyväksytään ja otetaan käyttöön. Näin siitä huolimatta, että puolensataa järjestöä – mukana tietenkin "Lääkärit ilman rajoja" – on asettunut vastustamaan sitä. 

* * *

Suomessa jätettiin vuoden 2025 jälkipuoliskolla 1302 turvapaikkahakemusta. Niistä 219 oli afgaanien, 112 irakilaisten ja 107 somalien tekemiä. Heidän jälkeensä suurimpia hakijaryhmiä olivat venäläiset (94), turkkilaiset (64), iranilaiset (56), nigerialaiset (38) ja syyrialaiset (38). 

Samalla aikajaksolla Suomessa hyväksyttiin 1309 turvapaikkahakemusta ja 1011 hakijaa sai kielteisen päätöksen, 354 jätettiin tutkimatta ja asia raukesi 239 kohdalla. Hyväksytyistä suurimpia ryhmä olivat somalit (267 sai turvapaikan), afgaanit (193), venäläiset (111), turkkilaiset (84), irakilaiset (72), iranilaiset (58), syyrialaiset (49) ja nigerialaiset (17). Lisäksi myönnettiin jonkin verran toissijaisen suojeluun ja muihin syihin perustuvia oleskelulupia. 

Toivoa siis sopii, että kreikkalaisten parlamentti hyväksyy rangaistuksen tiukennukset ja että se vaikuttaa sitä kautta Välimeren yli tulevien ihmisten määrään. Ja että Petteri Orpon (kok) hallituksen tekemät tiukennukset maahanmuuttopolitiikkaan vähentäisivät Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määriä – riippumatta siitä, miten he ovat Eurooppaan päätyneet.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tanskalainen neuvoi suomalaisia
Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Turvallisuus suomalaisessa oikeusvaltiossa

Suomen sanotaan olevan oikeusvaltio. Se tarkoittaa sitä, että valtio on organisoitu oikeussäännöin, joiden mukaisesti maan valtioelinten, viranomaisten että kansalaisten edellytetään toimivan.  

Oikeusvaltiossa valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja erityiseen, vaikeutetuin menettelyin säädettyyn perustuslakiin ja yksittäisten ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen yksilö voi itse vaikuttaa. Oikeussääntöjä puolestaan soveltavat riippumattomat tuomioistuimet ja ihmisiä suojaavat perustuslaissa säädetyt perusoikeudet. 

* * *

Näiden kauniiden periaatteiden toteutumista jäin pohtimaan lukiessani uutista Jukka Heikki Kalevi Piristä, joka viilsi veitsellään tuntemattoman miehen kaulaa junassa. Oikeusvaltioon tämä liittyy sikäli, että kyseinen henkilö on aiemmin tuomittu muun muassa useista tapon yrityksistä. 

Niistä hänet on tuomittu viimeksi vankilaan 8,5 vuodeksi. Siihen oli syynä kolmen ihmisen osoittelu pistoolilla ja liipasimen painelu, joskaan ase ei lauennut. Lisäksi hän oli lyönyt yhtä miestä taittoveitsellä.

Näitä rikoksia tehdessään Piri oli ehdonalaisen vapauden koeajalla muun muassa törkeästä raiskauksesta, josta hänet oli tuomittu  yli 7,5 vuoden vankeuteen. Teon taustalla oli kostomotiivi.

* * *

Nyt syyttäjä vaatii oikeudessa, että Piri tuomittaisiin veitsellä viiltelystään viiden vuoden vankeuteen ja sen jälkeen vuodeksi valvonnan alaiseksi. Toisin sanoen tämä erittäin vaarallinen rikollinen olisi vapaa uhkaamaan ihmisten henkeä viimeistään kuuden vuoden kuluttua. Näin siitä huolimatta, että hänet on todettu aiempiin tekoihinsa syyntakeiseksi ja alhaisella kynnyksellä väkivaltarikoksiin syyllistyväksi eli uusintarikollisuuden riski on erittäin korkea. 

Onko siis todella niin, että tämän toistuvasti raakaan väkivaltaan syyllistyvän henkilön oikeudet ajavat yli meidän muiden suomalaisten oikeuden turvalliseen elinympäristöön? Jos näin on ja Piri sitten syyllistyy uuteen väkivaltarikokseen tai jopa tappoon tai murhaan, niin haluaisin kuulla, että millä tavalla suomalainen oikeusvaltio katsoo onnistuneensa ihmisten turvallisuuden takaamisessa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliisi pidätti miehen Vantaa Länsimäessä
Miksei Ylen toimittajalta voi vaatia kauhalla?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista

USA:n presidentti Donald Trumpia voi vilpittömästi onnitella siitä, että hän poisti sosialistidiktaattori Maduron Venezuelan johdosta. Se oli hyvin tehty siitäkin huolimatta, että teko oli mitä ilmeisimmin kansainvälisen lain vastainen. 

Siksi on syytä ihmetellä sitä, ettei Suomessa – eikä käsittääkseni muuallakaan – ole syntynyt keskustelua kansainvälisen lain oikeutuksesta. Eli miksei kukaan kritisoi sitä, että tämä laki suojelee kaiken maailman diktaattoreita laittomasti anastetun vallan menetykseltä? 

Omalta osaltani toivoisin, että Venezuelan tapahtumat käynnistäisivät tältä osin kansainvälisen lainsäädännön uudistamisen. Tai ainakin valmistavan poliittisen keskustelun sen tiimoilta. 

* * *

Tässä suhteessa saattaa olla jopa kiire. Iranissa on nimittäin parhaillaan menossa kansannousu, jonka tavoitteena on poistaa vallasta maan islamistinen hallinto. Levottomuuksien syynä on se, että maan pappisvalta on siirtänyt maan keskiaikaan ja taannuttanut ihmisten – erityisesti naisten – elinolot sietämättömiksi. 

Juuri nyt saattaa olla niin, että presidentti Trump on parhaillaan valmistelemassa iranilaisten auttamiseen tähtäävää operaatiota. Mikäli asia on niin, ja USA:n asevoimat auttavat persialaisia kaatamaan oman kansansa kurittamisen lisäksi myös kansainvälisen terrorismin tukemisesta tunnetun hallituksensa, tulevat oikeusoppineet ja vasemmiston kellokkaat epäilemättä moittimaan jälleen kerran maan operaatiota kansainvälisen lain vastaiseksi. 

On tosin totta, että Iranin mullahit nousivat valtaan kansan tukeman kapinan avulla. Samoin se, että maassa on järjestetty vaaleja, joissa on valittu poliittisia päättäjiä. 

Näillä ei kuitenkaan ole ollut viimeistä sanaa maan asioista, vaan niistä ovat päättäneet islamistiset uskonoppineet. Eikä maan johdolla mitä ilmeisimmin ole maan asukkaiden enemmistön kannatusta.

Siten myös Iranin uskonnollinen johto on diktatuuri – joskaan ei sosialistinen – jonka jokainen vähänkään järjissään oleva ihminen haluaisi kaatuvan. Ja – ainakin omalta osaltani – toivoisin, että se voisi tapahtua siten, että kansainvälinen laki sallisi sen. 

* * *

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata myös se, että presidentti Donald Trump nosti jälleen viime yönä esille Grönlannin aseman. Sen on vihjailtu tarkoittavan, että USA:n asevoimat saattaisivat valloittaa maailman suurimman saaren tanskalaisilta.

Jos näin kävisi, se olisi kansainvälisen lain vastaista. Eli arvoisa lukijani saattaa hyvinkin pohtia mielessään, että olenko tällä tekstillä – eli kansainvälisen lain ilmeisten epäkohtien korjaamisvaatimuksilla – oikeuttamassa mahdollista Grönlannin kaappaamista tanskalaisilta?

Vastausta on haettava tässä käsitellyn kolmen tapauksen taustoista. Ensinnäkin Tanskassa on vapaa demokratia, joten sen poliittinen johto on kansan valitsemaa. Sama koskee Grönlannin paikallishallintoa, joka on kyllä ilmaissut halunsa itsenäistyä.

Tämän on estänyt Grönlannin taloudellinen napanuora Tanskaan, joka on toistaiseksi estänyt ryhtymästä tuumasta toiseen. Tanskalaisille Grönlannin itsenäistyminen kuitenkin sopisi sikäli, etteivät he asettuisi vastahankaan. 

* * *

Itse tämän kirjoituksen pääasiaan liittyen on oleellista huomata tietyt rajaukset, jotka liittyvät ulkopuolisella interventiolla kaadettavan hallinnon laillisuuteen, oikeutukseen ja suosioon kansan parissa. Sekä tietenkin myös ihmisoikeuksien kunnioitus. 

Maduron hallinolla sen enempää kuin Iranin mullaheillakaan ei ole ollut – ainakaan viime aikoina – niistä mitään. Näissä diktatuureissa ihmisiltä ovat puuttuneet myös perimmäiset ihmisoikeudet, kuten vapaus ilmaista mielipiteensä, mutta grönlantilaisille mikään näistä ei ole ongelma osana Tanskan valtiota. 

Siksi olen sitä mieltä, että nykyistä kansainvälistä lainsäädäntöä pitäisi muokata siten, että nykyisin täysin kielletty aseellinen interventio vieraaseen valtioon sallittaisiin tarkoin rajatuissa tapauksissa. Nuo rajat tulisi toki määritellä tarkasti, eikä niihin saisi jättää porsaanreikiä. 

Samalla tulisi huolehtia, ettei kansainvälinen lainsäädäntö estäisi pahimpien diktaattoreiden eliminoimista silloin, kun heidän kelvottomuudestaan ei ole varteenotettavia epäilyksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maduron kausi loppu, eikä sen perään jäänyt haikailemaan kuin YK:n Antonio Guterrez
Kapina fanatismia vastaan
YK:n pääsihteeri toivoi USA:n iskun jälkeen rauhaa, mutta minkälaista?

Hyviä uutisia EU-parlamentilta ja hallitukselta

Tänään on ollut hyvä päivä meille suomalaisille ja kaikille muillekin eurooppalaisille. Euroopan Unionin parlamentti on nimittäin päättänyt keventää yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta.

Jatkossa ainoastaan sellaiset yritykset, jotka työllistävät keskimäärin yli tuhat työntekijää, ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa, joutuvat raportoimaan yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksistaan. Lisäksi niin sanottuja huolellisuusvelvoitteita edellytetään jatkossa vain  yrityksiltä, joissa on yli 5000 työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. 

Päätös tulee voimaan kesällä ja auttaa – toivottavasti – sen jälkeen eurooppalaisia yrityksiä keskittymään oleelliseen. Eli kasvuun, työpaikkojen luomiseen, liikevoiton tekemiseen ja tuotekehitykseen.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että Euroopan taloudesta tulisi pelkästään tällä päätöksellä kilpailukykyinen amerikkalaisten ja itäaasialaisten kanssa. Siksi on tärkeää, että Unionin poliittinen johto lähtee laajemmin ja pitkäaikaisesti tälle linjalle. Ja hylkää – mieluiten lopullisesti – edellisten komission ja parlamentin byrokraattis-sosialistisen lähetymistavan EU:n johtamisessa. 

* * *

Hyvät uutiset meille suomalaisille eivät pääty edellä kirjoittamaani, sillä huomenna – 17. joulukuuta – tulee voimaan ensimmäinen osa kansalaisuuslain muutosta. Siihen sisältyvät seuraavat asiat. 

Ensinnäkin, hakijan toimeentulon pitää olla turvattu. Se tarkoittaa omalla työllä tai yrittämisellä saavutettua elinkustannusten kattamista ilman tulonsiirtoja kahden vuoden ajan siten, että hän on saanut alle kolme kuukauden työttömyysetuutta tai toimeentulotukea

Toiseksi, Suomen kansalaisuutta hakevan asiakkaan pitää esittää voimassa oleva kansallinen passi. Ellei sellaista ole, on hänen pystyttävä osoittamaan henkilöllisyytensä muilla luotettavilla asiakirjoilla. 

Kolmanneksi, hakijan rikokset vähentävät entistä enemmän mahdollisuutta saada Suomen kansalaisuus. Tässä korostetaan aiempaa enemmän kansallista turvallisuutta.

Neljänneksi, Suomen kansalaisuuden voi menettää aiempaa helpommin, mikäli henkilö on antanut vääriä tietoja tai toiminut muutoin petollisesti kansalaisuuden hakemisen aikana. Samoin sen voi menettää syyllistymällä vakaviin rikoksiin.

Kaikki tämä on oikein ja kohtuullista. Ja mikä parasta, kansalaisuuslainsäädännön valmistelutyö jatkuu edelleen, joten kannattaa varautua hyviin uutisiin myös jatkossa.

Päivän aiempi merkintä:
Vastuutonta rahankäyttöä EU:ssa ja Tampereella

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Hallitus muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan

Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan  EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Kyse ei ole ihan pienistä rahoista, vaan esimerkiksi lukiovuoden hinnaksi voi tulla yli 10 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisen koulutuksen opintojen harjoittajista oli vuonna 2022 noin 35 000 ja lukiolaisista noin 3 400 ulkomaiden kansalaisia. Näissä luvuissa ovat mukana myös EU- ja ETA-maista tulleet, joita lainmuutos ei koske. Ammattikouluissa oli eniten virolaisia (non 4 500), venäläisiä (noin 4 500), irakilaisia (noin 3 500), afgaaneja (noin 2 200) ja filippiiniläisiä (noin 2 000).  

Esitystä vastaan äänestivät eduskunnassa laitavasemmiston eli Vihreiden ja Vasemmistoliiton lisäksi Keskusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä puolueen äänestäjät mahtavat ajatella asiasta aikana, jolloin julkisia palveluita on leikattu ja tullaan leikkaamaan jatkossakin kovalla kädellä – ellei ulkomaalaisten, niin sitten suomalaisten palveluista. 

Tätä ihmetteli myös kansanedustaja Joakim Vigelius, joka totesi lisäksi – aivan oikein – että "Suomi ei voi olla koko maailman koulutuskeskus eikä sen enempää globaali sosiaalitoimisto, terveyskeskus, hoivakoti tai vankilakaan. Rahat eivät riitä, jos palveltavien määrä laajenee jokaiselle rajat ylittäneelle vailla ehtoja, maksuja tai vastuita."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulu on oppimista varten
Helsinkiläisille lapsille ja nuorille vain kolme liharuokaa kahdessa viikossa?

Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan

Suomeen tarvitaan laadukas eutanasialainsäädäntö

Eduskunnan  sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenien enemmistö näyttäisi kannattavan armokuoleman eli eutanasian sallimista myös Suomessa. Tämä on ehdottomasti hyvä asia, vaikka toki tarkoitukselliseen ihmisten surmaamiseen liittyy myös ongelmia. 

Oman elämäni aikana olen joutunut pohtimaan asiaa useammankin sellaisen ihmiskohtalon valossa, joissa elossa pysyminen ei ole ollut arvokasta tai edes henkilön itsensä mielestä toivottavaa. Enkä näe, että haluaisin missään tilanteessa joutua sellaiseen tilanteeseen. 

Toisaalta ymmärrän hyvin, että eutanasiaan saattaa liittyä monenlaisia väärinkäytöksiä. Samoin tiedostan sen, ettei lääkärin tai sairaanhoitajan ensisijainen tehtävä – saati kutsumus – ole ihmisten surmaaminen vaan heidän parantamisensa. 

* * *

Näistä syistä Suomeen mahdollisesti – toivottavasti – säädettävää eutanasilakia ei saa tehdä hutiloiden eikä juuttuen kylläpäs/eipäs-tyyppiseen väittelyyn. Eli ensin on päätettävä eutanasian sallimisesta, ja mikäli vastaus on kyllä, paneuduttava sen jälkeen huolehtimaan siihen liittyvän lainsäädännön mahdollisimman korkeasta laadusta.

Tässä prosessissa ensiarvoisen tärkeää on ottaa oppia niistä valtioista, joissa eutanasia on jo nyt sallittu. Ja tuoda niistä hyvät puolet suomalaiseen eutanasiaan ja samalla ehkäistä ilmenneet ongelmat.

Lopputulokseksi ei tule hyväksyä kuin sellainen laki, joka jättää päätösvallan yksiselitteisesti ja ainoastaan täydessä ymmärryksessä olevan ihmisen oman tahdon varaan. Eikä pakota yhtäkään terveydenhuollon työntekijää osallistumaan eutanasian täytäntöönpanoon vastoin hänen omaa – ilman painostusta annettua – suostumustaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikseivät suomalaiset saa eutanasiaa kotimaassaan?
Helsingin Sanomat Vihreiden ja Vasemmistoliiton asialla
Kuinka haluaisit kuolla?

Täysjärkinen demari

MTV3:n tämän päivän uutinen kertoi, että SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen puolustaa hallituksen ajamaa uudistusta, jolla helpotetaan työntekijöiden irtisanomista. Yrittäjäperheessä kasvaneena hän ymmärtää, mikä yhteys liian vahvoilla työntekijöiden oikeuksilla on erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Ja miksi se estää niiden muuttumiseen yksinyrittäjien puuhastelusta työnantajayrityksiksi ja myöhemmin mahdollisesti jopa kasvuyrityksiksi. 

Oli myös mielenkiintoista huomata, että Hiltusen päivityksestä olivat tykänneet myös SDP:n kansanedustajat Anna-Kristiina Mikkonen ja Jani Kokko. Tämä tarkoittaa, että puolueen eduskuntaryhmän 43 jäsenestä joka seitsemäs on hallituksen esityksen kannalla. Esityksen, jota esimerkiksi ay-liike on haukkunut – kuvaannollisesti sanottuna – naama punaisena ja perse ruvella (esimerkki ja toinen).

Nähtäväksi siis jää, miten kansanedustaja Hiltusen ja hänen tykkääjiensä käy demaripuolueessa. Joutuvatko he kenties perinteisen vasemmistolaisen sakinhivutuksen uhreiksi tai peräti savustetuksi ulos koko puolueesta. 

Itse asiassa he ovat kuitenkin oikeassa, sillä rekrytointiprosessit ovat työläitä ja kalliita, eivätkä yrittäjät siksi palkkaa ja irtisano ketään huvikseen. Tämä lienee Hiltuselle selvää siksi, että hän on "kasvanut yrittäjäperheessä ja nähnyt millaisia haasteita pienyrittäjät kohtaavat palkatessaan henkilöstöä ja mitä riskejä siihen liittyy".

Myös itselläni – vaikka olenkin työurani tehnyt enimmäkseen valtion elättinä – on sekä kodin että oman perheeni kautta vahva kosketus yrityselämään, ja olen nähnyt aivan samat tosiasiat kuin Pia Hiltunen, ainakin tässä suhteessa täysjärkinen demari.

Päivän aiempi merkintä:
Sosialistimuslimi Zohran Mamdani äänestettiin New Yorkin pormestariksi

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kevään vaaleissa äänestäminen on tavallistakin tärkeämpää
Demarit on jakovara-, mutta ei yrittäjäpuolue
Antti Lindtman väärällä asialla

Hallitus sai kansalta valtakirjan kasvojen peittämisen kieltämiselle

Uutissuomalainen on teettänyt mielipidekyselyn, jonka mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa ja 26 prosenttia vastustaa kasvojen peittämisen kieltämistä yleisillä paikoilla ja julkisissa palveluissa. Näin ajattelevat erityisesti Perussuomalaisten (92 %), Kokoomuksen (70 %), Keskustan (62 %) ja SDP:n kannattajat (54 %). Siten vain laitavasemmiston (Vihreiden ja Vasemmistoliiton) kannattajien enemmistö vastustaa. 

Itse asiassa kasvojen peittämisen kannatus eri puolueissa on vielä edelle kirjoittamaanikin suurempaa, sillä esimerkiksi Kokoomuksen kannattajista 14 % ei ilmaissut näkemystään. Siten vain 15 % puolueen kannattajista vastusti ajatusta. Ja toisaalta kantansa ilmaisseista Vihreidenkin kannattajista noin kolmannes kannatti kasvojen peittämiskieltoa. 

Kasvojen peittämisen kieltämiselle on olemassa – ainakin – kahdenlaisia perusteluja. Ensinnäkin, se vaikeuttaa rikostutkintaa. 

Toiseksi, kasvojen peittäminen ei ole aina vapaaehtoista, sillä tietyissä kulttuureissa naisia pakotetaan siihen vastoin heidän omaa tahtoaan. Siten kiellolla voidaan edistää tyttöjen ja naisten tasa-arvoa ja oikeuksia. 

Siksi kysyn tässä ja nyt, että voisiko Petteri Orpon (kok) hallitus yhdessä demareiden kanssa huolehtia tässä asiassa kansan tahdon toteutumisesta mahdollisimman pikaisesti? Lain valmistelunkin pitäisi olla varsin suoraviivaista, koska siihen voi ottaa mallia sellaisista maista – vaikka Norjasta, Hollannista tai Ranskasta – joissa tällainen kielto on jo nyt voimassa. 

Päivän aiempi merkintä:
Helsingin Hernesaaresta halutaan väestönsekoittamo

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa
Kepposia ja pukeutumisohjeita
Vihreiden punainen raja ylittyi - vai ylittyikö?

Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa

Helsingin uutiset kertoi, että huippukokki Jouni Toivanen järjestää sunnuntaina brunssin, jonka tuotot ohjataan ympäristöfasistisen Elokapinan aktivisteille heidän saamiensa sakkojen maksamiseksi. Tätä tarkoitusta varten järjestettävä vegaaninen ruokailutapahtuma on myyty loppuun.

On tietenkin jokaisen oikeus ja oma asia, minkälaista toimintaa haluaa tukea. Tämä koskee myös Toivasta ja hänen brunssilleen osallistuvia.  

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että Elokapinan kaltaisen rikollisjärjestön tukeminen on järjettömien touhua. Valitettavasti vain Toivanen ja brunssin osallistujat eivät ole yksinään sellaisessa joukossa, sillä taannoin myös Helsingin kaupungin työntekijät tukivat samoja anarkisteja - ja vieläpä työajallaan. 

Tosiasiassa olisi valtava katastrofi, mikäli Elokapinan kaltaiset laista ja järjestyssäännöistä piittaamattomat anarkistisia toimintatapoja käyttävät mielipideterroristit yleistyisivät yhteiskunnassamme. Näin siksi, että sellaisen kehityksen lopputuloksena olisi yhteiskunnallinen kaaos, jollaisessa pärjäävät vain kaikista vahvimmat ja röyhkeimmät - riippumatta anarkismin alkuperäisestä tarkoituksesta. 

Tästä syystä järjestäytynyt demokraattinen yhteiskunta on aina kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin Elokapinan kaltaisten ympäristöterroristien vaatima oman käden oikeus. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, ettei oma näkemys olisi se, jonka mukaan yhteiskunta kulloisessakin asiakokonaisuudessa toimii. 

Tätä eivät elokapinalaiset ja heidän tukijansa ilmeisesti ymmärrä - tai sitten he eivät vain välitä. Ja siksi he jatkavat muiden terrorisoimista laittomilla keinoilla niin kauan, kunnes sille laitetaan stoppi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin kaupungin työntekijät varkaissa
Joukossa tyhmyys tiivistyy
Uhkaus, josta ei voi kieltäytyä

Elokuvasäätiön rahoitusleikkaus oli hyvä, mutta vaatii tuekseen lakimuutoksen

Elokuvat ovat kiistatta tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Siksi Petteri Orpon (kok) hallituksen päätös vähentää uusia tuotantoja tukevan elokuvasäätiön rahoitusta noin kolmanneksella oli merkittävä päätös.

Elokuvasäätiö on tukenut suurta osaa suomalaisista elokuvista, mutta ei kuitenkaan kaikkia. Osa näistä tuotannoista on löytänyt mukavasti katsojakuntansa - esimerkiksi viime vuoden katsotuin säätiön tukema elokuva "Myrskyluodon Maija" sai yli 400 000 katsojaa. Tähän vaikutti epäilemättä se, että samasta aiheesta - Suomen saaristolaisten karusta elämästä - on tehty aikanaan suosittu TV-sarja. 

Vastineeksi elokuvasäätiö on rahoittanut elokuvia, jotka eivät kiinnosta juuri ketään. Sellainen oli esimerkiksi – jo aiemmin käsittelemäni – "Parvet", joka sai vain 725 katsojaa. Sen tarkoituksena oli antaa erilaisista taustoista tuleville ihmisille mahdollisuus tuoda julki kokemuksiaan Suomesta, joten tekijöinä oli moninainen joukko, jota yhdisti ajatus suomalaisesta kansallisidentiteetistä osana koloniaalisuutta - eli suomalaisten mustamaalaaminen kaikesta mahdollisesta ja jopa mahdottomasta.

Saman katsojamäärän sai myös elokuva "Sebastian". Se kertoo nuoresta miehestä, joka pyrkii Lontoon kirjallisuuspiirehin ja viettää öitään myyden palveluita miehille maksettuna seuralaisena käyttäen salanimeä ja etsien samalla inspiraatiota esikoisromaaniinsa. Eikä lämpökameralla kuvattu – eli erikoisuudentavoittelu ja tekijöidensä egotrippailun takia tehty – elokuva "tyhjyys" vetänyt katsomoihin edes sen vertaa väkeä. 

* * *

Edelle kirjoittamieni esimerkkien valossa on selvää, että iso osa elokuvasäätiön rahoituksesta menee sellaisiin elokuviin, joiden tiedetään jo etukäteen jäävän lähes ilman katsojia. Ja siksi hallituksen päätös rahoituksen merkittävästä supistamisesta on ilman muuta sen - ja koko elokuva-alan - toimintaa tervehdyttävä. 

Tässä suhteessa on kuitenkin syytä panna merkille, että johtaja Lasse Saarisen mukaan elokuvasäätiön pitää lain mukaan tukea varsinaisen elokuvatuotannon ohella myös muun muassa elokuvien käsikirjoittamista, markkinointia ja jakelua sekä elokuvateattereita ja -festivaaleja, ja kaikki tämä pitää tehdä monimuotoisuus huomioiden. 

Saarisen näkemys on ilman muuta perusteltu, sillä tuollainen lista on kokonaisuutena järjetön. Ja siksi Orpon hallituksen olisi pikaisesti tehtävä nykyiseen lainsäädäntöön muutos, jossa elokuvasäätiön velvoitteita kevennetään poistamalla sellaiset vaatimukset, joiden perusteella rahaa käytetään tuotantoihin, joiden tuloksilla ei ole nähtävissä juuri minkäänlaista kysyntää suomalaisessa yhteiskunnassa eli koko lystin maksajien joukossa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Elokuvasäätiön rahoitus kannattaisi puolittaa
Wokeltava Petra Laiti ja maalaava Playboy-malli tukkanuottasilla
Ville Virtanen - vähän yksinkertainen sananvapauden vihollinen

Janni Tikkanen, translaki ja luvallinen tirkistely

Ylen uutisen mukaan Janni Tikkanen on naiseksi identifioituva biologinen mies, joka on hankkinut itselleen juridisen naisen statuksen. Niinpä hän ei ole enää halunnut käyttää uimahallissa miesten pukuhuonetta vaan päästä biologisten naisten joukkoon. 

Kajaanilaisesta uimahallista Jannille oli kuitenkin annettu ohje, jonka mukaan hänen tulisi vaihtaa vaatteensa siellä käytettävissä olevassa, sermillä eristetyssä tilassa, josta pääsee sermilliseen suihkuun. Lisäksi hänelle annettiin lupa saunoa uimapuku päällä. 

Janni ei kuitenkaan tyytynyt tähän erityisjärjestelyyn, vaan vaati pääsyä naisten joukkoon vaihtamaan vaatteitaan, suihkuttelemaan ja saunomaan. Hänen mukaansa hänelle tehty erillisjärjestely oli törkeää ja lainvastaista. 

Niinpä Janni väitti loukkaantuneensa asiasta ja tehneensä asiasta rikosilmoituksen. Tosin sellaista ei löytynyt Oulun poliisilta Ylen kysyttyä asiasta. 

* * *

Tapaus kertoo niistä ongelmista, joihin parin vuoden takainen translain muutos on johtanut. Sen mukaan uuden sukupuolen vahvistamiseen riittää pelkkä kirjallinen hakemus eli täysi-ikäisen ihmisen oma ilmoitus sukupuolen vaihtamisesta. Lisäksi transhenkilöksi ilmoittautunut voi jälleen palata alkuperäiseen sukupuoleensa vuoden kuluttua.

Toisin sanoen sukupuolisen identiteetin vaihtamiseen ei nykyisin enää vaadita minkäänlaisia leikkauksia eikä myöskään psykologisia tai muita lääketieteellisiä arvioita. Siten laki antaa sairaalloisille miespuolisille tirkistelijöille luvallisen mahdollisuuden tunkeutua naisten pukuhuoneisiin ihailemaan näiden suloja. 

* * *

En toki väitä asiaa enempää tuntematta, että Janni olisi edellä kuvaamani kaltainen pervertikko eikä kokisi itseään oikeasti naiseksi. Enkä tietenkään tiedä, onko häneltä leikelty jalkojen yläpäästä tiettyjä strategisia osia pois. Enkä usko, että sitä tiesivät myöskään uimahallin työntekijät. 

Sen sijaan uimahallin työntekijät ymmärsivät uuden lain antavan erilaisille pervertikoille mahdollisuuden väärinkäytökseen. Ja tästä syystä he pyrkivät estämään sellaisen mahdollisuuden järjestämällä transihmiselle mahdollisuuden käyttää katseilta suojattua erillistilaa pukeutumiseensa sekä luvan vartalon strategiset osat peittävän vaatteen käyttämiseen miesten saunassa. 

Tämä ei kuitenkaan käynyt Ylen jututtamalle Jannille, vaan hän ei joko ymmärtänyt vaatimuksensa sisältämää ongelmaa tai on juuri kuvaamani kaltainen pervertikko. Tällä asialla ei kuitenkaan ole oleellista merkitystä itse ongelman kannalta, vaan se on pikemminkin periaatteellinen.

Yhteiskunnan kannalta tapaus on sikäli merkityksellinen, että se osoittaa yksiselitteisesti uuden lain kelvottomuuden. Ja siksi hallituksen ja eduskunnan olisi syytä palata asiaan ja korjata laki mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, ettei se tarjoaisi pervertikoille luvallista väärinkäytön mahdollisuutta. Yksinkertaisimmin se kävisi lisäämällä Kajaanin mallin itse lakiin tai siihen liittyvään asetukseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mielenterveysongelmaisia
Wokellus vastatuulessa
Selvennystä sukupuolivähemmistöihin