Henrik Wickström ehdotti negatiivista tuloveroa juuri oikeaan aikaan

Verkkouutiset kertoi kansanedustaja Henrik Wickströmin (ruots) ehdottaneet nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaamista negatiivisella tuloverolla. Ajatus ei ole uusi Suomessa eikä etenkään maailmalla. 

Wickström ei toki ole ensimmäinen negatiivisen tuloverotuksen ehdottaja Suomessa. Viimeksi siitä keskusteltiin vakavammin Antti Rinteen (sd) lyhyeksi jääneen hallituskauden aikana.

* * *

Negatiivinen tulovero tarkoittaisi käytännössä sitä, että verovelvollinen maksaisi yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio puolestaan maksaisi verovelvolliselle taloudellista tukea, negatiivista tuloveroa. 

Näin voitaisiin rakentaa sosiaalituen järjestelmä, jossa kenenkään tulot eivät laskisi työn vastaanottamisesta tai yrittäjäksi ryhtymisestä. Eikä siten syntyisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämän aiheuttamia kannustinloukkuja, joissa työn vastaanottaminen saattaa johtaa jopa käytettävissä olevien tulojen vähenemiseen.

Samalla voitaisiin purkaa reilulla kädellä suomalaista rahanjakobyrokratiaa ja vapauttaa työvoimaa yksityisen sektorin käytettäväksi. Toisaalta osa suomalaisista voisi tyytyä siihen tulotasoon, mitä negatiivinen tuloverotus heille toisi. 

Tästä syystä olisi negatiivisen tuloveron määrä asetettava ehdottomaan minimiin, joka riittäisi vain ja ainoastaan ihmisen välttämättömiin menoihin, eikä yhtään enempään. Lisää rahaa saisi sitten työnteon tai yrittämisen kautta juuri sen verran kuin tarvitsee tai kykenee hankkimaan. 

* * *

Käytännön järjestelyihin voitaisiin hakea mallia Israelista, jossa negatiivinen tuloverotus on käytännössä sosiaaliturvan perusta ja todettu toimivaksi. Siellä tuki kohdistuu pääasiassa pienituloisille palkansaajille sekä yrittäjille ja sitä voivat saada vähintään 21-vuotiaat aikuiset, joilla on lapsia - lapsettomat pääsevät sen piiriin vasta 55-vuotiaana. 

Nähtäväksi siis jää, otetaanko negatiivinen tulovero käyttöön myös Suomessa kannustamaan ihmisiä työntekoon. Juuri nyt olisi siihen erinomainen ajankohta, koska talous on nykyisen hallituksen kaudella saatu lopultakin lähtemään nousuun ja tulevina vuosina työtä ja yrittämismahdollisuuksia on tarjolla tavanomaista enemmän, mikä helpottaa negatiivisen tuloverotuksen suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös aiempaa työkokemusta vailla olevien kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien parissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työstäkieltäytyjäliitto
Liian vaikea yhtälö professorin ymmärrettäväksi
800 euron perustulo?

Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa

Lienee erinomaisesti tunnettua, että Suomen julkinen talous on velkaantumassa hyvin nopeasti. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Oras Tynkkyseltä on nyt tullut ehdotus, miten julkisiin menoihin merkittävästi vaikuttavaa työttömyysturvaa tulisi muuttaa. 

Hän nimittäin ehdotti maahamme perustulokokeilua perustellen sitä Irlannista saaduilla kokemuksilla. Siellä sellaista kokeiltiin 2 000 taiteilijalle, jotka saivat 1 300 euroa kuukaudessa ilman erillisiä ehtoja. 

Tämä tuli maksamaan saarivaltiolle 35 miljoonaa euroa vuodessa, josta kassaan kuitenkin palautui suuri osa taiteilijoiden lisääntyneen aktiivisuuden seurauksena. Näin ollen nettokustannus jäi 20 miljoonaan euroon. Siis noin 15 000 euroon per taiteilija. Lisäbonuksena irlantilaiset saivat aineettomia hyötyjä.

* * *

Suomessa on viimeisimmän tiedon mukaan noin noin 176 000 työtöntä. Jos näille kaikille nyt annettaisiin samanlainen etu kuin kokeiluun osallistuneille irlantilaisille taiteilijoille, tulisi kustannus yksinkertaisen kertolaskun perusteella olemaan noin 2,7 miljardia euroa. 

Tätä summaa voidaan verrata työttömyydestä valtiolle nykyisin aiheutuviin kustannuksiin, joissa ei huomioida ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Se on noin 1,9 miljardia euroa, joten Irlannin malli lisäisi työttömyydestä veronmaksajille aiheutuneita kuluja noin 40 prosentilla.

* * *

Toki voitaisiin ajatella, että tuen taso jätettäisiin pienemmäksi kuin irlantislaistaiteilijoilla. Tällöin taloudellisesti neutraalin tuen tasoksi tulisi noin 750 euroa kuukaudessa. Tämä on varsin vähän, mutta toisaalta melko pienikin ansiotulo sen päälle riittäisi nostamaan ihmisten tulotason kohtuulliseksi. 

Tästä pääsemme sitten siihen kysymykseen, että miten määritettäisiin kuka on perustulon piirissä. Omalta osaltani olen aina ajatellut, että perustuloksi pitäisi tulkita vain sellainen tuki, joka koskisi kaikkia ihmisiä. Tällöin kustannus olisi tietenkin jotain aivan muuta kuin edellä olevat laskelmat antavat ymmärtää. 

Tämän ongelman ratkaisemiseksi muistan joskus esitetyn, että perustulon voisi verottaa pois parempaa palkkaa saavilta. Eli kiristää veroruuvia nykyisestä – perustulon verran – silloin, kun tätä varten määritetty tuloraja on ylitetty. 

Nähtäväksi siis jää, eteneekö Tynkkysen ja muidenkin vihreiden lempilapsi suomalaiseen tukiverkostoon. Ja onko suomalaisilla veronmaksajilla halua rahoittaa sitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mätä järjestelmä
Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille sen maksajille
800 euron perustulo?