Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiihottaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiihottaminen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. elokuuta 2024

YK irtisanoo terrorismiin syyllistyneitä työntekijöitään

Eilen vahvistui, että Yhdistyneet kansakunnat joutui palestiinalaisten viime vuoden lokakuussa tekemän hyökkäyksen yhteydessä ehkä historiansa kiusallisimpaan tilanteeseen. Näin siksi, että sen alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n henkilöstön mukanaolo silloin toteutetussa järjettömässä massateurastustapahtumassa - joka aloitti Gazan sodan - varmistui.

YK:n tiedottajan mukaan terrorismiin syyllistyneitä työntekijöitä oli varmuudella yhdeksän. Lisäksi kymmenen henkilön osuutta tutkittiin, mutta näyttö ei riittänyt. 

Asiasta kertoneen uutisen mukaan hyökkäykseen osallistuneet henkilöt irtisanotaan. Toivon mukaan kyseiset terroristit viedään lisäksi myös oikeuteen - mieluiten Israelissa - vaikka jutussa ei tällaisesta mainittukaan. 

Selvää pitäisi olla myös, että YK:n tulisi tarkastella omia toimintaperiaatteitaan. UNRWA:n toimintahan on jo aiemmin johtanut useisiin skandaaleihin.

Näistä kertoo esimerkiksi Wikipedia, jonka mukaan vuoden 2014 Gazan sodan aikana löydettiin raketteja UNRWA:n kouluista, ja ainakin yhdessä tapauksessa ne palautettiin Hamasille.

Vuonna 2019 UNRWA:n johtaja erosi korruption ja huonon hallinnon takia. Se koski sekä vallan väärinkäytöksiä että toisinajattelun tukahduttamista. 

Myös UNRWA:n käyttämissä palestiinalaisissa oppikirjoissa esiintyy antisemitismiä ja kiihottamiseta kansanryhmää vastaan, sillä kesäkuussa 2021 havaittiin, että opetusmateriaaleissa on vihamielisiä asenteita juutalaisia ja juutalaisiin liittyviä ominaisuuksia kohtaan. Tämä viittaa järjestön harjoittamaan juutalaisvastaisten ennakkoluulojen tietoiseen ylläpitämiseen.

Juutalaisvastaisuus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään oppikirjoihin, vaan monet UNRWA:n työntekijät ovat olleet yhteydessä terroristijärjestö Hamasiin. Sekä jakaneet sosiaalisessa mediassa väkivaltaista ja antisemitististä sisältöä. 

Suomalaisten veronmaksajien kannalta oleellista on se, että he maksavat järjestölle tukea, jonka suuruus on viisi miljoonaa euroa vuodessa. Ja näin tekevät monet muutkin niin sanotut oikeusvaltiot. 

maanantai 4. huhtikuuta 2022

HS:n uutistuottaja Jukka Huusko twiittasi Jussi ´ihmissaasta´ Halla-ahosta bunkkerissaan

Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen uutistuottaja Jukka Huusko julkaisi eilen Twitterissä seuraavan viestin: "samaan aikaan Jussi "ihmissaasta" Halla-aho bunkkeristaan - still in denial."

Se oli kommentti Jussi Halla-ahon (perus) vastaukseen poliisi Jari Taposelle, jossa hän totesi, että "olet ihan oikeassa. Kun venäläisille vuosikausia kerrotaan, että Ukrainassa kaikki ovat natseja ja että natsit on tuhottava, venäläiset uskovat ja tottelevat. On syytä välttää samaa virhettä meillä."

Taponen oli omassa viestissään kertonut näkemyksensä, jonka mukaan "#Bucha joukkomurhat vahvistavat jälleen käsitystä ihmisestä petolajina, joka tappaa omaa lajiaan. Pidäkkeitä poistetaan toisten järjestelmällisen epäinhimillistämisen avulla. Tämä on keskeisin syy, miksi meillä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kriminalisoitu."

Huusko tarkensi vielä, että "Halla-aho kirjoitti ´ihmissaastasta´ blogissaan, viittasin siihen. En tietenkään häntä pidä sellaisena. Ja arvostelen häntä aina siitä, ettei hän vaikuta ottavan vihapuhetta ja kansanryhmää vastaan kiihottamista tosissaan, niin kuin tässä Tapolalle vinoilussa."

Huuskon käyttämä Halla-ahon sanavalinta viittasi afrikkalaisiin raiskaajiin. Scriptaan dokumentoituna kyse oli tarkalleen ottaen tästä: "...jos näen jossakin pahoinpitelyn tai raiskauksen. Poliisille toki soitan, mutta... en ryhdy omatoimisesti tapahtumiin puuttumaan. ... en vähäisimmässäkään määrin halua riskeerata tilannetta, jossa joutuisin maksamaan jollekin Afrikan sarven ihmissaastalle vahingonkorvauksia ´kivusta ja särystä´."

Jäin itse miettimään, että onko Huusko ajamassa suomalaiseen mediaan nähdyn tyyppistä likasankojournalismia vai oliko hän viestiä kirjoittaessaan vain...hmh... liikuttuneessa tilassa. Nähtäväksi joka tapauksessa jää, johtaako ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan nimitteleminen "ihmissaastaksi" mihinkään toimenpiteisiin Helsingin sanomien toimituksessa tai muualla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lähes koko valtamedia vaikeni Rikosylikomisarion viestistä
Miksi HS julkaisi virheellistä tietoa?
Halla-ahosta pääsiäisen kunniaksi

tiistai 5. lokakuuta 2021

Tynkkysen tuomiosta tosiasioiden perusteella

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps) tuomittiin eilen sakkoihin oikeudessa. Tuomion perusteissa todettiin hänen viestiensä lukijan jäävän siihen johtaneiden tekstien perusteella "sellaiseen käsitykseen, että kirjoituksissa viitatuilla asioilla kuten ahdistelulla, häirinnällä ja seksuaalirikoksilla on selvä yhteys maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin".

Mitähän tuosta nyt sanoisi tuoreen tilastotiedon tai vaikkapa vähän vanhemman selvityksen valossa. Kas kun niistäkin saa "sellaiseen käsitykseen, että kirjoituksissa viitatuilla asioilla kuten ahdistelulla, häirinnällä ja seksuaalirikoksilla on selvä yhteys maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin". 

Saati sitten niiden tapahtumien perusteella, jotka johtivat Tynkkysen sakon arvoisiksi oikeudessa arvioituihin kirjoituksiin. Tai ajatellen sitä, että niihin osallistuneet turvapaikanhakijoina maahamme ja Ouluun saapuneet muslimimaahanmuuttajat saivat useiden vuosien mittaisia vankeustuomioita seksuaalirikoksista. 

Tynkkynen itse totesi tuomioonsa johtaneesta laista, että "se on mielivaltaisen epätarkkarajainen. Ihmisten on mahdoton tietää, missä menee laillisuuden raja. En olisi ikinä uskonut, että myös kansalaisten hädän esiintuonti on rikollista". 

Omalta osaltani jäin ihmettelemään yhtä sanaa, joka sisältyy tuomion perusteena olleen rikoslain 10§ aloittavaan tekstiin "joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin...". Tarkoitan sanaa "tiedon", sillä näin tutkijana tuntuu perin oudolta, että tiedon levittäminen olisi rikollista. 

Tämä on omituista etenkin Suomessa, missä yksi kansakunnan suurista ikoneista eli presidentti Paasikivi perusteli vuonna 1944 maamme politiikan reivaamista uuteen suuntaan sillä, että "kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen". Tynkkysen tuomio kuitenkin muistutti meistä siitä, että nykypoliitikkojen - tai ainakin vuonna 2011 rikoslakia muokanneiden kansanedustajien -  mukaan tosiasioiden tunnustaminen on sittenkin rikos. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suvaitsevaisten puolue
Sebastian Tynkkynen joutui fantasian uhriksi
Sebastian Tynkkysen oikeudenkäynti rajaa sananvapautta

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Antifa kehotti tappamaan ja jakoi osoitteita sekä räjähteiden valmitusohjeita

Jokin aika sitten valtakunnansyyttäjämme Raija Toiviainen määritteli, minkälaisia ihmisryhmiä vastaan saa ja minkälaisia vastaan taas ei saa kiihottaa. Ensin mainittuihin kuuluivat hänen mukaansa ilmastonmuutoksen kieltäjät ja natsit - tähän hänet johti vasemmistolaisen poliitikon Twitter-tilille ilmestyneet tappamiskehotukset. 

Minusta olisi mielenkiintoista kuulla, mitä Toiviainen mahtaa tuumia siitä, että saksalaiset Antifan toimijat ovat kehottaneet tappamaan "AfD-siat räjäyttämällä". Siis Saksassa vaikuttavan kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen laillisen Vaihtoehto Saksalle-puolueen jäsenet. Samalla se on helpottanut kehotuksensa noudattamista jakamalla 53 AfD-poliitikon kotiosoitteet sekä ohjeita räjähteiden valmistamisesta. 

On tietenkin selvää, etteivät AfD-poliitikot ole natseja, koska kansallissosialismi on Saksassa kielletty lailla, mutta joukossa saattaa hyvinkin olla ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Siten on kyseenalaista katsoisiko maamme syyttäjälaitoksen johtotähti Antifan ulostulon syyttämisen arvoiseksi, mikäli sen tappokehotukset ja ohjeet olisi annettu Suomessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eikö kiihottamis­pykälän tarkoituksena ole suojata ilmaston­muutoksen kieltäjiä eikä natseja?
Vasemmistolainen sanaili vasemmistosta
Saksalainen dilemma

torstai 30. syyskuuta 2021

Eikö kiihottamis­pykälän tarkoituksena ole suojata ilmaston­muutoksen kieltäjiä eikä natseja?

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen linjasi eilen, ettei kiihottamis­pykälän tarkoituksena ole suojata ilmaston­muutoksen kieltäjiä eikä natseja. Niiden sijaan suojaa on tarkoitus antaa tyypillisesti vain sellaisille ryhmille, jotka voidaan määritellä syntyperäisten tai muuten tahdosta riippumattomien ominaisuuksien perusteella.

Siten näiden kollektiivisella tappamisella uhkaaminen on hänen mukaansa laillista, eikä vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajana toiminutta Misha Dellingeriä vastaan nosteta syytettä. Tämä tuntui kuitenkin olevan toista mieltä ja kielsi kirjoittaneensa sellaiseen yllyttäneet viestinsä omalle Twitter-tililleen - kuitenkaan kertomatta kuka ne sitten on sinne naputellut. 

Valtakunnansyyttäjän näkemys on peräti mielenkiintoinen sitä vastaan, että Toiviainen on aiemmin nähnyt oikeutetuksi syytteen nostamisen Raamatun siteeraamisesta samaisen kiihottamispykälän perusteella. On siis syytä kerrata, mitä tuossa pykälässä sanotaan.

Tarkalleen ottaen laissa todetaan, että "joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." 

Pyydän arvoisaa lukijaani huomaamaan laissa olevat sanat "uhataan" ja "vakaumuksen". Siten Toiviaisen perustelu on eksplisiittisesti eli tarkalleen ottaen vastoin lain kirjainta Misha Dillingerin kohdalla. Ja kyllä se lienee yhtä selvästi myös vastoin lain henkeä, jonka tarkoituksena on suojata kaikkia ihmisiä uhkauksia vastaan. 

Raija Toiviaisen nyt ja aiemmin nähdyn toiminnan perusteella on hämmästyttävää, että hänet on aikanaan asetettu korkeaan virkaansa. Ja vielä hämmästyttävämpää on se, ettei häntä ole poistettu siitä ilmeisen pätemättömyyden ja jopa viran väärinkäytön perusteella. Tai - sallikaa epäilyni - ilmeiseltä näyttävän henkisen suorituskyvyn varhaisen heikkenemisen takia.

Onni tässä onnettomuudessa on se, että Toiviainen on syntynyt vuonna 1954, joten hän on jo selkeästi eläkeiässä, eikä voi jatkaa valtakunnansyyttäjän virassa enää kovin kauaa. Toivon mukaan Suomi saa hänen jälkeensä valtakunnansyyttäjän, joka kunnioittaa sekä Suomen lakia että toimii puolueettomasti ja rehellisesti ilman ilmeisiä poliittisia päämääriä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten uskonnonvapaudesta voitaisiin luopua?
Raija Toiviaisen ristiretki ajoi karille - ja eläkeikäkin lähestyy
Amerikkalaisprofessorit vaativat näpäytystä Suomen valtakunnansyyttäjälle

tiistai 31. elokuuta 2021

Raija Toiviaisen ristiretki ajoi karille - ja eläkeikäkin lähestyy

Ihminen ei mielestäni ole kovin fiksu, mikäli hän tuntee vetoa Saksassa 1930- ja 1940-luvulla valtaa pitäneisiin natseihin. Mutta kuten tiedämme, eivät kaikki ihmiset ole fiksuja, ja myös Suomesta löytyy ihmisiä, jotka haluavat tuoda esille mieltymyksensä natsien ajatuksiin kantamalla heidän aikanaan käyttämiänsä tunnuksia. 

Näin tapahtui myös itsenäisyyspäivänä 2018, minkä seurauksena todellisuudentajunsa menettänyt Suomen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätti nostaa oikeusprosessin lippuja kantaneita vastaan. Syytteen perusteena oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan. 

Helsingin käräjäoikeus antoi eilen lipunkannosta vapauttavan tuomion, sillä sen - ja normaalin arkijärjen - mukaan pelkkä lippujen kantaminen ei uhkaa yhtäkään kansanryhmää. Lisäksi on syytä huomata, ettei hakaristilipun käyttämistä ole Suomessa kielletty, toisin kuin joissain muissa maissa, joten sen esitteleminen kuuluu vastenmielisyydestään huolimatta laillisen sanavapauden piiriin. 

Ylen mukaan valtakunnansyyttäjä haluaa tässä vaiheessa tutustua oikeuden argumentteihin ja tekee vasta sen jälkeen päätöksen siitä, haluaako hän rasittaa korkeampia oikeuksia tällä asialla. Iltalehden uutisessa puolestaan kerrotaan hänen vievän asian varmasti hoviin.  

Sananvapauden kannalta selvän asian vieminen hovioikeuteen olisi luonnollisesti kestämätöntä - kuten oli jo nyt nähty farssi. Se saattaisi myös johtaa natsiaatteen kannattajien uhriutumiseen ja sitä kautta heidän kannatuksensa nousuun vähemmän fiksujen joukossa. Mutta tätä valtakunnansyyttäjä ei näytä ymmärtävän.

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että valtakunnansyyttäjän toiminta tässä tapauksessa oli typeryydestään huolimatta johdonmukainen suhteessa hänen muuhun poliittisesti motivoituneeseen toimintaansa. Keskenhän on edelleen hänen kansainvälistäkin huomiota saanut ajojahtinsa kristillisten Päivi Räsästä vastaan ja muistamme myös hänen hyökkäyksensä kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps) vastaan.

Toiviainen on syntynyt vuonna 1954. Siten hän täyttää tänä vuonna 67 vuotta. Tämä tarkoittaa, että valtakunnansyyttäjän eläkeikä lähestyy vääjäämättä. Hänen poistumisensa on viranhoidossa nähdyn perusteella sinänsä hyvä uutinen ja saattaa tervehdyttää syyttäjälaitoksen hänen aikanaan pahasti politisoitunutta toimintaa. 

Syyttäjälaitoksen ja koko suomalaisen oikeuskäytännön legitimiteetin kannalta olisikin tärkeää, että seuraava valtakunnansyyttäjä olisi poliittisesti neutraali ja ymmärtäisi perustaa toimintansa lainsäädäntöön maailmankatsomuksellisten seikkojen sijaan. Uskon, että myös nimitysasiassa päättäjänä toimiva tasavallan presidentti ymmärtää tämän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Amerikkalaisprofessorit vaativat näpäytystä Suomen valtakunnansyyttäjälle
Toiviaisen ristiretken jälkinäytös ja johtopäätökset
Kirjailijan helvettiin-toivotukset päätyivät lehden sivuille

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Martin Scheininin tapauksen analyysi

Suomen Uutisissa kirjoitettiin, että professori Martin Scheinin on riehaantunut persujahdissaan Juha Mäenpään tapauksesta. Sen mukaan hän olisi nimittäin unohtanut kokonaan syyttömyysolettaman, jonka mukaan ihminen on syytön, kunnes on toisin todistettu.

Kyse on siis siitä, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pyynnön perusteena oli Mäenpään puheen loppukaneetti, jossa tämä sanoi, että "täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: 'Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä'. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa."

Scheininin mukaan käy niiin, että jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota Mäenpään syyllisyydestä, jolloin elämään jäisi poliisin arvio, jonka mukaan sitä on syytä epäillä. Asiaan oli Twitterissä ottanut kantaa myös Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää, jonka mukaan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren näkemys on perusteltu ja olisi "kovin erikoista", mikäli voimaan jää syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen.

Asia ei jäänyt tähän, vaan Scheinin kirjoitti Suomen uutisiin vastineen, joka julkaistiin saman tien. Siinä hän syytti Suomen uutisten kuvausta tapahtumista puutteelliseksi, väitti Vuorenpään puhuneen eri asiasta ja toisti näkemyksensä, että "eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi".

Samalla hän kertoi omasta totalitaristisesta taustastaan käyneensä "jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle". Tällä perusteella hän kertoi, ettei olisi oikein muistuttaa hänen kommunistisesta taustastaan puhuttaessa hänen "oikeustieteellisen asiantuntijan" urastaan.

* * *

Tapaus on varsin mielenkiintoinen ja sitä on siksi syytä kommentoida. Niinpä teen sen tässä sunnuntai-aamuni ratoksi.

Suomen perustuslain 12§:ssä mainitaan, että "jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.  Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Perustuslain 12§:ssä ei siis puhuta mitään mielipiteiden laadusta vaan oikeus on sen mukaan rajoittamaton. Siten Mäenpää on yksiselitteisesti syytön Suomen perustulain 12§:n rikkomiseen.

Kuitenkin rikoslain 10§:ssä todetaan, että "joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Mäenpää puhui eduskunnassa "vieraslajeista" siten, että hän lainasi hallitusohjelman toisen kohdan sanavalintaa tavalla, jonka kaikki kuulijat ymmärsivät tarkoittaneen humanitaarisia maahanmuuttajia. Asiallisesti kommentti tarkoitti sitä, että hänen mielestään Suomen tulisi torjua humanitaarisin perustein tapahtuvan maahanmuuton, siihen liittyvän elintasopakolaisuuden torjunnan ja niiden aiheuttamien ongelmien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.

Toiviainen siis väitti, että Mäenpää olisi näin sanoessaan syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Valitettavasti tämä kertoi enemmän Toiviaisen rajallisesta suomenkielen ymmärryskyvystä kuin puheena olevasta Mäenpään kommentista.

Tämä ilmenee siinä, että vaikka sanan "vieraslajit" käyttäminen suoraan johonkin ihmisryhmään voitaisiin ehkä tulkita sellaiseksi panetteluksi tai solvaamiseksi, jota rikoslaissa tarkoitetaan, oli Mäenpään kommentti eksplisiittinen lainaus hallitusohjelman toisesta kohdasta. Siten sitä ei voida pitää - sen enempää kuin kyseisen hallitusohjelman kyseisen sanan sisältävää kohtaakaan - kenenkään ihmisen tai minkään ihmisryhmän panetteluna tai solvaamisena.

Tulkintani Mäenpään käyttämän sanan "vieraslajit" luonteesta sitaattina vahvisti myös Mäenpään kommenttia seuranneessa puheenvuorossaan kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd). Siten tämän asian ei olisi pitänyt olla epäselvä myöskään valtakunnansyyttäjälle.

Sivumennen sanoen: tuo linkitetty puheenvuoro (tässä uudelleen) kannattaa jokaisen kuunnella, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt. Mäenpää puhuu siinä maahanmuuttajien omasta huolesta, rauhallisin sanakääntein ja ilman huumorin häivää (kyse ei siis missään tapauksessa ole Mäenpään huonosta vitsistä, kuten olen huomannut yleisesti tulkitun).

Mutta jatketaan. Perustuslain 28§:ssä kerrotaan, että "kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Kuten edeltä ilmenee, on Mäenpää puheessaan lainannut hallitusohjelman sananvalintaa ja kertonut, että siinä keinoiksi esitettyjä "torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä" tulisi soveltaa humanitaarisiin maahanmuuttajiin. Todettakoon tässä yhteydessä vielä, ettei hallitusohjelman kyseinen kirjaus tarkenna sitä, mitä nämä keinot tarkoittaisivat käytännössä. Siten Mäenpään ei voida nähdä rikkoneen myöskään velvoitettaan noudattaa oikeutta ja totuutta.

Edelleen Suomen perustuslain 30§:ssä todetaan, että "kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut".

Tässä palaamme Scheininin kommenttiin siitä, että oikeudenkäynnin evääminen eduskunnassa jättäisi epäilyn Mäenpään syyllisyydestä voimaan. Tämän seikan suhteen on oleellista kysyä, mistä syystä perustuslain säätäjä on tämän kohdan kirjoittanut.

Jos uskomme Scheininiä, ei tuo motivaatio ole voinut olla mikään muu kuin kansanedustajien sananvapauden rajaaminen ja/tai rikoksen tehneiden kansanedustajien suojaaminen oikeudellisilta seurauksilta. Lienee sanomatta selvää, ettei tällaista tulkintaa voi tehdä.

Sen sijaan on syytä olettaa, että kyseinen perustuslain kohta on kirjattu siksi, että näin suojataan kansanedustajat poliittiselta ajojahdilta, jossa keinona käytettäisiin kansanedustajien asettamista syytteeseen lainsäädäntöön liittyvän näkemyksen esittämisen takia. Nyt puheena olevassa tapauksessa - kuten edelle kirjoitin - ei Mäenpään voi nähdä kiihottaneen ketään kansanryhmiä vastaan vaan hän on lainannut hallitusohjelman yhtä kohtaa tarkoituksenaan ehdottaa siellä mainittuja keinoja eli lainsäädännön kehittämistä ja resurssien lisäämistä humanitaarisen maahanmuuton ja siihen liittyvien ongelmien hillitsemiseksi.

Ottaen huomion valtakunnansyyttäjän aiemmat toimet ja ääneen ilmaistun halunsa ottaa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista, on hänen tarkoituksensa nimenomaisesti vaikuttaminen eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon. Siis poliittinen ajojahti.

Edelleen esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan "rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä". Lisäksi Wikipedian mukaan "hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen".

Tämä on toinen kohta, joka liittyy suoraan Scheininin kannanottoon. Esitutkintalain mukaan syyttömyysolettama tosiaankin koskee - kuten Scheinin väittää - vain esitutkintaa. Tämä on luonnollista, sillä koko lakipykälähän koskee pelkkää esitutkintaa. Sama koskee journalistin ohjeita.

En kuitenkaan löytänyt mistään kohtaa lakiamme pykälää, jonka mukaan käymättä jäävästä oikeudenkäynnistä seuraisi syyllisyys esitutkinnan perusteella epäiltyyn rikokseen - tai edes sen juridinen epäily. Ei myöskään siinä tapauksessa, että eduskunta itse ei ole löytänyt perusteita oikeudenkäyntiin ryhtymiselle.

Siksi katson, että ennen kuin Scheininin väitettä voi ottaa vakavasti, hänen olisi osoitettava laista näkemyksensä vahvistava kohta. Sitä ennen voimme epäillä hyvin perustein, että hänen tarkoituksensa on ollut puhdas poliittinen ajojahti - jonka ehkäiseminen on siis ilmeinen syy sille, että eduskunta itse arvioi oikeudenkäynnin tarpeellisuuden suurella määräenemmistöllä - tai vaihtoehtoisesti hänen ammattitaitonsa oikeustieteellisenä asiantuntijana on asetettava kyseenalaiseksi. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen lienee oikea ottaen huomioon Scheinin lakimiespoliittisen toiminnan aktiivisuuden myös sen jälkeen, kun hän on suorittanut Suomen uutisissa mainitun itsetutkiskelunsa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina
Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista
Miksi Scheinin ja Halla-aho riitelevät?

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!