Suojelupoliisin Juha Marteliuksen mukaan lapsia radikalisoidaan kotiopetuksessa

Ilta-Sanomat julkaisi suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen haastattelun, joka sisälsi muutamia äärimmäisen mielenkiintoisia asioita, jotka kaikkien suomalaisten tulisi tietää. Niistä ehkä tärkein löytyi jutun loppupuolelta, joka pitkän artikkelin tapauksessa jää suurelta osalta ihmisiä lukematta

Niinpä päätin nostaa sen esiin tässä merkinnässäni. 

Koulun sijasta kotiopetukseen osallistuvien lasten määrä on nimittäin runsastunut vain kymmenessä vuodessa – reilusta 300 lapsesta lähes 900 lapseen vuodessa. Ja tämä on ongelma, sillä lapset radikalisoituvat Marteliuksen mukaan helposti poliittisia äärilaitoja edustavissa perheissä annettavassa kotiopetuksessa ja kotikouluissa.

Sellaisen pyrkiviä perheitä on sekä kantasuomalaisissa että maahanmuuttajataustaisissa, ja suojelupoliisin huoli liittyy nimenomaan niihin vanhempiin, jotka pyrkivät istuttamaan omaa ääri-ideologiaansa lapsiin. Lopputuloksena on riski siitä, että kotiopetus eriyttää väestöryhmiä toisistaan.

Suomessa väkivaltaiset ryhmittymät ovat toistaiseksi joko jihadistisia tai äärioikeistolaisia. Vasemmistolaiset sen sijaan vain töhrivät ja pysäyttelevät liikennettä, mutta muualla Euroopassa myös väkivaltaiset äärivasemmistolaisryhmät ovat lisääntymässä. Lienee siis vain ajan kysymys kun myös tämä ilmiö saapuu Suomeen.  

Olisikin toivottavaa, että suojelupoliisimme päällikön nyt selkeästi tuotua esiin väkivaltaisten ideologioiden taustan ja todennäköisen muutossuunnan, että asia tiedostettaisiin sekä poliittisessa johdossa että meidän tavallisten kansalaisten parissa. Ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassamme kiinnitettäisiin erityistä huomiota kotiopetuksen väärinkäyttämiseen ääri-ideologioiden siirtämiseen jälkipolville sekä haettaisiin ratkaisuja sellaisen estämiseksi.

* * *

Jutun alkupuolella Martelius puhui Venäjän uhasta. Sitä lukiessa ainakin itselleni tuli sellainen käsitys, että suojelupoliisi tietää mitä sen tulee tehdä - ja osaa myös toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. 

Erityinen huomio kannattaa kiinnittää siihen, että Martelius näkee Ukrainan sodan loppumisen olevan riski Suomelle. Hänen mukaansa maamme on Venäjän retoriikassa siirtynyt epäystävällisestä valtiosta vihollisvaltioksi ja sen äänenpainot ovat koventuneet.

Siksi Venäjällä "Suomea pyritään selkeästi eriyttämään ja kertomaan, että Suomi olisi jotenkin erilainen maa kuin aiemmin. Luulen, että tämä aika voimakas ja kova narratiivi on suunnattu myöskin Suomeen, mutta ennen kaikkea kotimaan yleisölle."

Tätä taustaa vastaan on ollut hyvä huomata, että Suomi on viime aikoina ryhtynyt vahvistamaan omaa puolustustaan ja myös NATO:n kautta valmiuttaan torjua mahdolliset sotilaalliset aggressiot. Samalla on yhä tärkeämpää, että Suomella on oikea käsitys siitä, mitä idästä on odotettavissa. 

Tässä suhteessa oli hyvä huomata, että suojelupoliisin päällikön mukaan "meillä on hyvä kuva siitä, miten Suomea vastaan tiedustelua harrastetaan". Ja epäilemättä myös käsitys Venäjän maatamme koskevista suunnitelmista ja mahdollisista toimista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
ISIS-rahaa ja persupoliisin ammuntaa
Ei sananvapaus-, vaan turvallisuuskysymys
Suomen turvallisuus ja terrorismi

Miten vanhat tekstiviestit vaikuttavat Rydmanin, hallituksen ja Helsingin sanomien tulevaisuuteen?

Helsingin sanomat päätti jatkaa Wille Rydmaniin kohdistuvaa ajojahtiaan julkaisemalla hänen kostonhimoisen ex-tyttöystävänsä viestejä sivuillaan. Lehden mukaan Rydman on "yksityisviesteissään käyttänyt rasistista kieltä ja jakanut rasistisia sisältöjä".

Puheena ovat seuraavat viestit. 

1. "Mutta kun se kielonpentele on tälle tontille kerran tuotu, niin sitähän löytyy kaikkialta kun se leviää ja lisääntyy kuin somali. Eli jos haluat somalikieloja kukkapenkkiin, niin kyllä täältä löytyy ja siirtäminen onnistuu.

Väitettä voi tarkastella sitä taustaa vastaan, että Somaliassa naisten kokonaishedelmällisyysluku on Somaliassa 6,1 ja Suomessakin 3,4. Suomessa somaleiden määrä on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä käytännössä nollasta yli 22 000 tuhanteen. 

Tilastojen perusteella Alankomaissa asuu 37 432 somalia, Ruotsissa 57 873, Tanskassa 19 707, Norjassa 36 651.  Britanniassa vuoden 2011 väestönlaskennassa kirjattiin hiukan yli 101 000 asukasta, jotka olivat syntyneet Somaliassa. 

Näillä perusteilla voidaan todeta, että somalit lisääntyvät ja leviävät erittäin tehokkaasti. Siten heidän käyttämisensä nopeasti lisääntyvien ja leviävien kasvien verranteena on tilastojen valossa asiallista. 

Vastaavasti voitaisiin sanoa huonosti leviävästä ja heikosti lisääntyvästä kasvista, että se lisääntyy ja leviää kuin japanilaiset. Ellei jälkimmäinen ole rasismia, ei sitä voi olla ensimmäinenkään - ja joka tapauksessa molemmat antavat asiasta oikean kuvan.

2. "Juuret jaivat maahan sen, lampiman ja poutaisen. Muijan lousin kuitenkin, sen puistikossa raiskasin. Minareetin kutsu soi, terveiset imaami toi: kuolo vaarauskoisen, taivaassa tuo neitsuen."

Tämän runon ensimmäiseen virkkeeseen on mahdotonta liittää minkäänlaista rasismia. Toinenkaan ei nähdäkseni sisällä sitä, koska sen syntymisen taustalla on epäilemättä se tosiasia, että muslimimaahanmuuttajilla on tolkuton yliedustus raiskauksissa. Tämän asian esille nostaminen ei ole rasismia vaan tosiasioiden tunnustamista. 

Kolmas virke viitannee islamilaiseen käsitykseen, jonka mukaan pyhässä sodassa - Jihadissa - menehtyneille taataan paikka paratiisissa neitsyiden seurassa. Teksti on kuitenkin sikäli virheellinen, ettei tämä edellytä vääräuskoisen  tappamista. 

Toisaalta Koraanin mukaan "vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään."

Siten tässäkään ei ilmene rasismia, vaan siihen on kiteytetty eräiden islamin pyhien tekstien väkivaltainen ja äärimmäisen uskontorasistinen luonne. Olisi kaikkien kannalta paras, jos muslimit ja etenkin heidän uskonnolliset johtajansa irtisanoutuisivat yksiselitteisesti näistä - ja eräistä muista - osista pyhiä kirjoituksiaan.

3. "Mä kieltäisin silti mieluummin huiveja käyttävät ihmiset kuin ne huivit".

Tämä lausahdus kuulostaa sellaisenaan yksiselitteisesti rasistiselta. Samoin ne viestien kohdat, joissa Rydman on kutsunut "Lähi-idän jeppejä" "käsittämättömiksi apinoiksi". On kuitenkin mahdollista, että Helsingin sanomat on jättänyt kertomatta jotain oleellista niiden viitekehyksestä, kuten se teki Riikka Purran vanhoja viestejä julkaistessaan. 

4. "Vaikka lisääntyisin pikimustan Nigerian neekerin kanssa, niin lapsella olisi silti 26% chanssi saada vihreät silmät".

Tämän väitteen todenperäisyyttä epäilen. Mitään rasistista viestissä ei kuitenkaan ole, ellei sellaiseksi lasketa sanan "neekeri" käyttämistä. Sen osalta on kuitenkin muistettava, että tämän sanan käyttäminen on aiemmin ollut Suomessa aivan neutraalia ja etenkin vanhempi polvi käyttää sitä edelleen neutraalina ilmauksena keskinäisessä kanssakäymisessään.

5. "Me natsit ei oikein tykätä semmoisista jutskujutuista."

Tämä kuulostaa huonolta läpältä, koska mikään muu ei viittaa siihen, että Rydman olisi todellisuudessa kansallissosialisti.

6. "Ne [natsimonumentit] ovat muistoja ikävästä menneisyydestä” ja ”[saksalaiset ovat] ihan umpidaijuja” 

Saksalaisten - samoin kuin kaikkien muidenkin kansojen - olisi tosiaan syytä säilyttää oman historiansa surkeimmista ajoista riittävästi muistomerkkejä, jotta he muistaisivat karmean menneisyytensä. Mikäli he eivät näin tee, voidaan heitä tosiaankin pitää tyhminä: historiahan ei muutu, vaikka sitä jälkikäteen peittelisikin. Siten tähän kohtaan ei sisälly mitään rasistista tai rankkaa. 

Nähtäväksi jää, mitä näiden seitsemän vuotta vanhojen viestien julkisuuteen nostaminen vaikuttaa Rydmanin poliittiseen tulevaisuuteen - ministerinpestiin ja kannatukseen - tai Petteri Orpon (kok) hallituksen tulevaisuuteen. Tai millä tavalla Helsingin sanomien asiakkaat ottavat lehtensä maamme toiseksi suosituimpaan puolueeseen kohdistuvan ajojahdin: hyväksyvätkö he lehden nykylinjan vai lopettavatko tilauksiaan? 

Tässä yhteydessä olisi syytä muistaa myös se, että maamme hallituksessa on aiemmin istunut myös rikoksia tehneitä henkilöitä ja jopa laillista valtiovaltaa vastaan kapinaan nousseita ihmisiä. Rydman taas ei ole näidenkään viestien valossa tehnyt sen enempää rikoksia kuin osallistunut kapinaankaan ja siksi olisi vähintäänkin outoa, mikäli hänen vanhat tekstiviestinsä vaikuttaisivat hallituksen toimintaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halla-aho irtisanoutui rasismista ja Helsingin sanomat turkkilaisista apinoista
HS:n Paavo Teittinen on tekemässä juttua Wille Rydmanin viesteistä vuodelta 2016
HS katkeroituneen naisen työkaluna

Mielen selvennys

Viime aikoina on poliittisen keskustelun keskiössä ollut Turkin päätös lähettää vierasmaalaisia vaikka aseilla uhaten Kreikan rajalle. Myös minä olen kirjoittanut aiheesta ja etenkin rajatilanteen heijastumisesta Suomen politiikkaan moneen kertaan, viimeksi eilen.

Tänä aamuna päätin erään eilen itselleni tapahtuneen sattumuksen seurauksena valaista hiukan omaa näkemystäni humanitaarisesta maahanmuutosta. Siis erityisesti siitä, mitä ja miksi ajattelen niin kuin ajattelen maailman hädänalaisten tai sellaisiksi ilmoittautuneiden auttamisesta.

Asiasta oli haastateltu myös kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeä, jonka mukaan kaikille taattu turvapaikan hakemisoikeus ei "ole lainkuuliaisuudesta tai pykälien noudattamisesta kiinni, vaan arvoista". Valaistakoon siis minun arvojani, joiden en suuressa mittakaavassa usko poikkeavan paljonkaan Koskenniemen arvoista globaalissa mittakaavassa - ovatpahan vain vähemmän irti käytännön todellisuudesta.

Eli kyllä, minusta hädässä olevaa tulee lähtökohtaisesti auttaa. Ja kyllä, apua pitää voida pyytää jos on vaikeuksissa. Ja kyllä, ihmisen ihon väri, uskonto tai sukupuoli eivät sellaisenaan saa estää avunpyyntöä eikä hänen mahdollisuuksiaan rakentaa elämäänsä Suomessa.

Mutta toisaalta, yhtä tärkeää kuin itse auttaminen on se, ettei auttajan hyvää tahtoa saa käyttää väärin. Auttajaa ei voi myöskään velvoittaa menemään niin pitkälle, että hän tai hänen läheisensä joutuvat hankaluuksiin. Niinpä auttajan tulee saada vapaasti päättää millä tavoin hän auttaa lähimmäistään tai jättääkö kokonaan auttamatta.

Palataan siis Turkin rajalle. Sieltä on tulossa paikallisen sulttaanintekeleen ehdotuksesta tai jopa pakottamana tuhansia - ja mikäli EU:n rajat aukeavat ehkä jopa miljoonia ihmisiä - jotka ovat asuneet tuossa EU:n jäseneksikin ehdolla olevassa varsin turvallisessa maassa jopa vuosia.

He ovat pääosin afgaaneja, joilla ei pitkään Turkissa asuneina ole turvapaikantarvetta Euroopasta. Sellaista ei ole myöskään joukossa olevilla pakistanilaisilla, iranilaisilla, bangladeshilaisilla tai marokkolaisilla. Omien edelle kirjoittamieni näkemysteni luokittelussa koko joukko on siis käyttämässä väärin - joko Turkin painostamana tai ilman - eurooppalaisten hyvää tahtoa.

Lisäksi tiedämme vuoden 2015 kriisistä, että näiden ihmisten joukossa EU:n alueelle saapuisi naisten ja lasten turvallisuutta uhkaavia henkilöitä, joista vain pieni osa pystyy tai haluaa huolehtia omasta toimeentulostaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Pahimmillaan - kuten Ruotsissa on nähty - heidän joukostaan nousee koko pohjoismaisen yhteiskunnan järjestystä uhkaavia rikollisjengejä. Toisin sanoen heidän ottamisensa maahamme aiheuttaisi pysyvän turvallisuus- ja taloudellisen taakan.

Lisäksi he aiheuttavat kulttuuris-yhteiskunnallisen ongelmaan halutessaan pitää jopa kotimaataan tiukemmin kiinni omasta kulttuuristaan - kuten Suomessa jo pitkään olleiden somaleiden kohdalla on nähty - minkä seurauksena sekä kyky sulautua pohjoismaiseen elämäntapaan että työelämään heikkenevät entisestään. Tämä johtaa etnisesti erottuvien epäluuloja herättävien väestönosien syntymiseen, joka johtaa niiden ja valtaväestön väliseen polarisaatioon ja sitä kautta epävakautta lisäävään poliittiseen turbulenssiin.

Siksi tämän joukon osalta en näe suurta ongelmaa siinä, ettei heille edes myönnetä oikeutta hakea turvapaikkaa. Tai ainakin, että tuo pyyntö evättäisiin välittömästi sen esittämisen jälkeen jo rajalla. Siten he ovat se primus motor, jonka takia spontaanista turvapaikanhakuoikeudesta luopumiseen eli nykyisen kansainvälisen sopimuksen muuttamiseen on pakottava käytännön tarve.

Turkin ja Kreikan rajalla olevien joukossa pienenä vähemmistönä olevilla syyrialaisilla saattaa kuitenkin olla todellinen turvapaikantarve. Valitettavasti syyrialaistenkin osalta on muistettava, että he ovat pääosin sellaisen kapinahankkeen kannattajia, joiden suurin innoittaja oli uskonnollinen fanatismi. Suurin osa heistä on ISIS:in kalifaatin tai Ql-Qaidaan liityksissä olevien terroristijärjestöjen taistelijoita ja heidän perheenjäseniään - muutenhan he voisivat palata turvallisesti takaisin kotimaahansa.

Näiden ihmisten kohdalla on siis kyse sekä auttajan huijaamisesta että valtavan turvallisuusriskin aiheuttamisesta vastaanottajamaassa. Asiaa ei helpota se, että turvapaikan tarvetta harkitsevalla ihmisellä on käytännössä ylivoimainen tehtävä erotella mahdollisesti joukossa olevia kohtaloonsa syyttömiä ja siis viattomia pakolaisia niistä, jotka ovat liikkeellä oman uskonnollis-poliittisen fanatisminsa seurauksena. Lopputuloksena autettavan riesaksi pääsee auttamisen tarpeessa olevien lisäksi terroristeja, murhaajia, raiskaajia ja uskonkiihkoilijoita, kuten myös Suomessa on nähty vuoden 2015 tapahtumien seurauksena.

Kaiken edelle kirjoittamani lisäksi on syytä huomata humanitaarisen auttamisen kustannukset. Tarkimman käytettävissä olevan laskelman perusteella näiden ihmisten auttaminen tulisi maksamaan auttajalleen - tulijan kansallisuudesta riippuen - useita satoja tuhansia euroja henkeä kohti pelkästään suorina kustannuksina.

Siten maamme hallituksen jonkin aikaa sitten tekemä päätös 175 hengen tuomisesta Suomeen kustantaa meille veronmaksajille varovasti arvioiden 35 ja pahimmillaan jopa yli 100 miljoonaa euroa. Jos siis päättäisimme EU:n maiden välisenä taakanjakona ottaa Kreikasta vastaan esimerkiksi 10 000 pakolaista, olisi kustannus jotain kahden ja seitsemän miljardin euron välillä - siis Suomen valtion budjetin yhdelle vuodelle varattujen maatalous- tai opetus- ja kulttuurimenojen luokkaa.

Siksi näen, että hädässä olevien ihmisten auttamisen tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä heidän kotiaan. Auttamiseen käytettävien summien suuruutta määritettäessä olisi myös huolehdittava siitä, etteivät ne ylitä taloudellista kestokykyämme. Toisin sanoen auttaminen ei voi perustua velkarahaan ainakaan pidemmällä aikavälillä.

Edelle kirjoittamani mukaisesti olemme tulleet tässä maailmantilanteessa sellaiseen tilanteeseen, jossa inhimillisestä hädässä olevien ihmisten auttamisesta pois maailman kriisipesäkkeistä on tullut käytännön mahdottomuus ellemme halua tuhota omaa tulevaisuuttamme. Sen sijaan voimme tehdä edelleen paljon hyvää, mikäli luovumme käytännössä lähinnä ns. moraaliposeerausta edistävästä turvapaikkajärjestelmästä ja suuntaamme siihen käyttämiämme varoja hädänalaisten kotiseudun kehittämiseen ja pakolaisleirien välittömien elinolosuhteiden turvaamiseen. Sekä etenkin kriisiytyvien alueiden perimmäisen ongelman eli väestöräjähdyksen lopettamiseen tähtääviin tehokkaisiin toimiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kai Mykkänen asettui Halla-ahon kannalle
Maahanmuuton raskas taakka
Aloittiko Helsingin Sanomat asiallisen maahanmuutto-uutisoinnin?

ISIS-naiset haluavat ratsastaa lapsillaan

Hallituksen ja ministeri Pekka Haaviston (vihr) venkoilu on osoittanut, että Al-Holin leirillä olevat islamistinaiset ja -lapset eivät ole triviaali kysymys. Ongelmana on Helsingin Sanomien luonnehdinnan mukaan se, "onko suomalaisten turvallisuus tärkeämpi kuin lasten oikeudet".

Turvallisuuden osalta tilanne on varsin selkeä, sillä maassamme on jo nyt satoja ihmisiä, joilla on terrorikytköksiä. Al-Holin ISIS-naiset ja lapset liittyvät tähän siten, että suojelupoliisin arvion mukaan "alueelta mahdollisesti palaavat naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat jälleen kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin".

Kysymys ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin HS luonnehdinnassaan antoi ymmärtää, vaan siihen tulee liittää myös arvio siitä, onko terroristinaisen tahto ratsastaa lapsillaan jatkamaan jihadistista toimintansa Suomessa suurempi kuin lasten oikeudet tai suomalaisten turvallisuus. Kurdithan eivät päästä lapsia lähtemään leiriltä yksinään vasten äidin tahtoa.

Tilannetta voi verrata suomalaisiin sotalapsiin. Meillähän suomalaiset perheet asettivat lastensa turvallisuuden etusijalle ja lähettivät heidät maata uhanneessa hätätilassa omasta tahdostaan turvaan länsinaapuriin. Al-Holin terroristinaiset taas eivät suostu lähettämään omia - usein teini-ikäisiä - jälkeläisiään turvaan edes epäinhimillisistä oloista ilman, että myös he pääsevät seuraamaan näiden mukana.

Siksi myös hallituksen on pohdittava sitä, millä tavoin se suhtautuu terroristinaisten välinpitämättömyyteen omien lastensa turvallisuudesta suhteessa lasten oikeuksiin. Eli taivutaanko näiden lasten oikeuksien varjolla tapahtuvaan kiristykseen? Ja unohdetaan samalla oman yhteiskuntamme turvallisuus?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi jäsen demareiden otuskerhoon ja hallitukselle välikysymys kansan harhauttamisesta
Nyt on annettava hallitukselle kiitosta
Kehitysmaasta tulleen lapsen etu

Hussein Al-Taeen elämän atomit on tutkittava

Anter Yasa on henkilö, joka toi esille ns. lelusalakuljettajan islamistikytkökset sekä Hussein Al-Taeen vihapuheet. Nyt hän on tuonut esille irakilaiset toisinajattelijat, jotka syyttävät Hussein al-Taeeta Irakin tiedustelupalvelun mieheksi, jonka tehtävänä on sekaantua Suomen politiikkaan ja edesauttaa shia-militian jäseniä Suomeen turvapaikkajärjestelmän kautta.

Olen eilisestä alkaen seuraillut maamme valtamedioita, mutta yksikään niistä ei ole tarttunut Yasan esille tuomaan väitteeseen. Syitä siihen voimme tietenkin vain arvailla, mutta on toivottava, että ainakin poliisi kiinnostuisi niistä. Väitetyt teot ovat siksi vakavia, että oman näkemykseni mukaan kyse saattaa olla jopa maanpetoksesta.

Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin pelkistä väitteistä, joiden todisteena on vain anynyymejä puheita ja valokuvia. Siksi lopullinen totuus on selvitettävä paitsi väitteiden totuusarvon, niin myös A-Taeen oman maineen takia.

Selvää on kuitenkin, että Al-Taeen vihapuheisiin liittyvä muotoilu oli kysymyksiä herättävä: "jos kenen tahansa elämä pilkotaan atomeiksi, niin kaikki on mahdollista". Oman kokemukseni mukaan ihmiset käyttävät tämäntyyppisiä ilmauksia silloin, kun he haluavat salata jotain, mutta eivät kuitenkaan tahdo valehdella suoraan.

Jääkäämme siis seuraamaan, millä tavoin demareiden uussuomalainen nouseva tähti selviää nyt esille tulleista syytöksistä. Mikäli ne osoittautuvat oikeiksi, on Husseinin poliittinen ura lopussa - ja on syytäkin olla. Mikäli vääriksi, saattaa miehen suosio hyvinkin nousta uuteen lentoon, jonka polttoaineena toimivat perusteettomat syytökset, jollaiset herättävät usein sympatiaa suomalaisissa ihmisissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Al-Taeen ja Halla-ahon kirjoitusten "pieni" ero
Poistaisiko lisäraha maahanmuuton ongelmat?
Hussein Al-Taee ja yhteiskunnallinen omistajuudentunne

Kalifaatin kansalaiset tuomiolla

Islamilaisten terroristien Kalifaatti nousi valtaan, aiheutti runsaasti kärsimystä ja tuhoa sekä lopulta kukistui itse. Nyt sen jäsenet ovat joutumassa oikeuteen Irakissa.

Kuolemantuomio on aina virheellinen siinä mielessä, että se on täysin peruuttamaton silloinkin kun oikeuskäsittelyssä on tapahtunut virhe ja syylliseksi on tullut tuomituksi syytön henkilö. Jollain tavalla ymmärrän kuitenkin irakilaisia tuomioistuimia näiden tuomittua jo neljännen ranskalaistaustaisen ISIS-terroristin kuolemaan. En siis hyväksy, mutta ymmärrän.

Toisaalta on niinkin, että hyväksyn ranskalaisten pyrkimyksen peruuttaa nuo kuolemantuomiot juuri niiden korjaamattomuuden takia. Olisi kuitenkin hyvä, että mikäli tuomioita muutetaan, ei vaihtoehtona olisi määrämittainen vankeus vaan elinikäinen kalterien katselu sisältäpäin ilman mahdollisuutta tuomion lyhentämiseen edes jälkikäteen ilman syyttömyyden pitävästi osoittavaa uutta todistusaineistoa.

Lisäksi ymmärrän ja hyväksyn sen, että irakilainen tuomioistuin on tuominnut ruotsalaisnaisen ISIS-yhteyksistään 15 vuoden vankeuteen. On selvää, ettei kukaan ole matkustanut ISIS:in Kalifaattiin ilman tietoa sen luonteesta, joten sinne matkustaminen on katsottava tuen antamiseksi islamilaiselle hirmuvallalle. Erityisen hyvin tämä asian ovat tienneet islamiin kääntyneet länsimaalaiset ja pakolaisstatuksella maanosaamme saapuneet muslimit.

Lisäksi on huomattava, että ISIS ajettiin muualta Irakista ja Syyriasta useiden vetäytymissopimusten kautta yhteen kaupunkiin eli Baghouziin. Siten siellä ei ole satunnaisia eurooppalaisia vaan jokainen sieltä löytynyt eurooppalaistaustainen on varmuudella ollut Kalifaatin puolella ja muuta ihmiskuntaa vastaan.

Annetaan siis irakilaisen oikeuden toimia - ainakin se on parempi vaihtoehto kuin summittaiset lynkkaukset. Mikäli suomalaisia naisia tai miehiä joutuu irakilaisoikeuteen, kiitettäköön kaksoisvirtain maalaisten perillisiä asian hoitamisesta, ja huomautettakoon tarvittaessa kuolemantuomioiden epäeettisyydestä.

Mutta muistetaan samalla, että tässä tapauksessa syytetyksi tuskin joutuu ensimmäistäkään täysin syytöntä eurooppalaista. Näin siksi, että heistä tasan 100 prosenttia on tiennyt minne menee ja mitä se tarkoittaa. Ja siksi heidän valintansa on ollut joko suora tai epäsuora islamistisen terrorismin tukeminen ja ansaitsee siksi myös ankarat seurauksensa.

Aiempia ajatuksi samasta aihepiiristä:
Kuka ottaa vastuun?
ISIS-vaimojen ja muiden ihmisoikeudet
Kävelevät aikapommit tulevat Suomeen ennemmin tai myöhemmin

New York, New York

Frank Sinatra lauloi aikanaan kappaleen "New York, New York", joka oli hänen ylityslaulunsa Yhdysvaltain suurimmalle kaupungille ja sen elämänmenolle. Silloin kaupunkia ei vielä ollut kohdannut laajamittainen islamilainen terrorismi, joka järkytti koko maailmaa syyskuun 11. päivänä vuonna 2001.

New Yorkiin kohdistuva terrorismi sai eilen jatko-osan, kun amerikanuzbekistanilainen Sayfullo Saipov päätti ainakin kahdeksan ihmisen elämän ISIS-järjestön nimissä. Murhaamistapana miehellä oli autolla ajelu pyöräilykaistaa pitkin ja taisteluhuutona "Allahu Akbar".

Presidentti Trump uhosi tapahtuneen jälkeen, ettei ISIS:in saisi antaa tunkeutua Yhdysvaltoihin sitten kun järjestö on voitettu Lähi-idässä ja muualla. Minä puolestani sanon, ettei ISIS:in saisi antaa tunkeutua myöskään Suomeen tai Euroopan Unioniin, mutta pahoin pelkään, että taidan olla pahasti myöhässä. Kuten myös presidentti Trump.

Ilta-Sanomien siteeraaman tutkija ja toimittaja Kristiina Koivusen mukaan ei ole stereotyyppisiä jihadisteja. Islamilaisille taistelukentille on meiltä lähtenyt 18–50 vuotiaita ihmisiä, joista jotkut ovat olleet köyhiä ja toiset rikkaita. Jotkut ovat olleet maahanmuuttajia ja toiset kantasuomalaisia.  Joukossa on ollut myös merkittävä määrä naisia. Suurimmalla osalla lähteneistä on Suomen kansalaisuus.

Suojelupoliisi kertoi alkukesästä terroriepäilyistä tutkittavien henkilöiden määrän olevan satoja. Heistä suurimman uhan Suomelle muodostavan yksittäiset toimijat tai pienryhmät, joita innostaa islamistinen propaganda tai terrorijärjestöt.

Tämän päivän suomalainen terrorismi näyttäisi siis nousevan islamilaisesta kulttuurista, oli kyse sitten kantasuomalaisista käännynnäisistä tai islamiin syntyneistä. Asiaa ei taida auttaa jälkimmäisten heikko kotoutumistahto.

Siitä esimerkkinä eräs maallistunut muslimimies on kertonut, että "kotona meille opetetaan, kuinka meistä ei voi tulla suomalaisia eikä kristittyjä. Lapset kilpailevat siitä, kuka lukee Koraania kauneimmalla äänellä ja pukeutuu peittävimpään asuun".

Siten on varsin selvää, että eri länsimaiden maahanmuuttopolitiikan toimet maahanmuuttajien kotouttamiseksi ovat epäonnistuneet täydellisesti ja islamista on muodostunut monikulttuuriseen yhteiseloon innostavan rikkauden sijasta terroristien ensisijainen motivaattori ja kasvualusta.

Meillä tuhannen taalan kysymys kuuluukin, että miten etenemme tästä tilanteesta eteenpäin niin, etteivät New Yorkin kaltaiset tapaukset toistu Suomessa. Toistaiseksihan meillä on nähty "vain" islamin nimessä tehty puukkoisku.

Paasikiven opetusten mukaisesti viisauden alku saattaisi löytyä tosiasioiden tunnustamisesta. Olisiko aika tehdä niin myös länsimaihin saapuneen islamilaisen kulttuurin suhteen?

Ja ryhtyä havaittujen tosiasioiden pohjalta toimenpiteisiin, joiden avulla profeetta Muhammedin opetusten tulkinta ja käytäntö saataisiin joko muokattua rakentavaksi osaksi meidän yhteiskuntaamme tai - ellei se onnistu - jollain muulla tavalla poistaa siihen perustuva uhka meitä kohtaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuka kiihotti kansanryhmää vastaan?
Lontoossa paukahti pommi ja Pariisissa välähti veitsi
Pitäisikö jihadistit palkita etuoikeuksilla

Leena Malkki kertoi terrorismin syistä

Tutkija Leena Malkki piirsi kuvan terroristien motivaatiotekijöistä. Hänen mukaansa kyse ei ole varsinaisesta mielenterveysongelmasta (vaikka terroristi on IMHO mielenvikainen), muusta luonteenpiirteestä, yhteiskunnallisista epäkohdista, eriarvoisuudesta, köyhyydestä tai syrjäytymisestä.

Lähelle aletaan päästä kun puhutaan vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista. Ei kuitenkaan henkilöön kohdistuvasta kokemuksesta kuten rasismista tai turvapaikan haaveeksi jäämisestä, vaan maailmankatsomukseen liittyvästä utopiasta.

Leena Malkin mukaan terroristin "toiminnassa pitää olla kertomus, joka antaa asioille merkityksen ja väkivallalle oikeutuksen. Sellaisen salafijihadistinen ajattelu tarjoaa. Se on ilman muuta välttämätön osa ilmiötä."

Salafismijihadismissa on kyse pyhästä sodasta, jossa tavoitellaan paluuta alkuperäiseksi katsottuun islamiin. Suuressa kehyskertomuksessa länsi on sodassa muslimeja vastaan, joten terroristin elämälle löytyy kunniakas merkitys siihen osallistumisesta.

Tämän jälkeen me tiedämme, mistä terrorismi juontaa - uskonnollisesta haaveilusta. Mutta selittääkö Malkin teoria sitä terrorismia, jota esiintyy runsain mitoin islamilaisessa maailmassa? Tai aikanaan yleistä Baskien ETA:n tai Pohjois-Irlannin IRA:n terrorismia?

Ehkäpä islamilaisten maiden terrorismi syntyy siitä, ettei vallitseva islamin tulkinta ole terroristin mielestä puhdasta ja alkuperäistä. Baskien tai IRA:n terrorismia ei kuitenkaan selitä lännen ja muslimien sota, vaan niiden tapauksessa jihadistinen kehystarina oli korvautunut sosialistiseen vallankumoukseen sekoittuneella kansallisella kiihkolla ja Pohjois-Irlannissa lisäksi katolisella fundamentalismilla. Hyviä kehystarinoita nekin.

Kirjoitin jokin aika sitten siitä, kuinka äärivasemmisto ja islam ovat kuin kaksi marjaa. Tämänkin kirjoituksen valossa asia näyttää olevan juuri niin: molempiin liittyy muita aatteita korkeammaksi kuviteltu tavoite, jonka varassa osa niiden seuraajista on valmiita ääritekoihin.

Samassa kirjoituksessa, jossa Leena Malkki esitti näkemyksensä puhuttiin myös terrorismin torjunnasta. Sen mukaan on mahdotonta ennustaa kenestä tulee terroristi. Siten terrorismin torjuminen ei ole yksinkertaista.

Jutussa tarjottiin keinoiksi osallisuuden tarjoamista maahanmuuttajille sekä luottamuksen kasvattamista poliisiin. Tehokkaimmaksi terrorismin torjuntakeinoksi ehdotettiin ulospääsyn tarjoamista niille, jotka haluavat irtautua jihadismista.

Näkemys on outo. Onhan selvää, että vielä kohtuullisen pienen muslimiväestön Suomessa jihadismiterrorismi voitaisiin ehkäistä luultavasti kokonaan lopettamalla muslimien joukkomaahanmuutto Suomeen. Lisäksi tänne saapuneiden muslimien oman kulttuuriperinnön vaihtaminen sekulaariin länsimaiseen ajatteluun mitä todennäköisimmin vähentäisi terrorismiin johtavan suuren kehyskertomuksen houkuttelevuutta.

Näitä keinoja ei Suomessa kuitenkaan haluta käyttää ilmeisesti syistä, jotka pääministeri Juha Sipilä (kepu) ja puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) eilen nostivat esiin. Siis jonkinlaisista yleishumanistisista arvoista, jotka eivät salli tosiasioiden tunnustamista esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä. Ne ovat myös arvoja, joiden varassa Suomea mitä todennäköisimmin luotsataan seuraavan kahden vuoden ajan kohti tulevaisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Äärivasemmisto ja islamistit, kuin kaksi marjaa?

Muslimien parissa esiintyvän mielenvikaisuuden syyt tulisi selvittää

Voidaanko terrorismi lopettaa?