Henrik Wickström ehdotti negatiivista tuloveroa juuri oikeaan aikaan

Verkkouutiset kertoi kansanedustaja Henrik Wickströmin (ruots) ehdottaneet nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaamista negatiivisella tuloverolla. Ajatus ei ole uusi Suomessa eikä etenkään maailmalla. 

Wickström ei toki ole ensimmäinen negatiivisen tuloverotuksen ehdottaja Suomessa. Viimeksi siitä keskusteltiin vakavammin Antti Rinteen (sd) lyhyeksi jääneen hallituskauden aikana.

* * *

Negatiivinen tulovero tarkoittaisi käytännössä sitä, että verovelvollinen maksaisi yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio puolestaan maksaisi verovelvolliselle taloudellista tukea, negatiivista tuloveroa. 

Näin voitaisiin rakentaa sosiaalituen järjestelmä, jossa kenenkään tulot eivät laskisi työn vastaanottamisesta tai yrittäjäksi ryhtymisestä. Eikä siten syntyisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämän aiheuttamia kannustinloukkuja, joissa työn vastaanottaminen saattaa johtaa jopa käytettävissä olevien tulojen vähenemiseen.

Samalla voitaisiin purkaa reilulla kädellä suomalaista rahanjakobyrokratiaa ja vapauttaa työvoimaa yksityisen sektorin käytettäväksi. Toisaalta osa suomalaisista voisi tyytyä siihen tulotasoon, mitä negatiivinen tuloverotus heille toisi. 

Tästä syystä olisi negatiivisen tuloveron määrä asetettava ehdottomaan minimiin, joka riittäisi vain ja ainoastaan ihmisen välttämättömiin menoihin, eikä yhtään enempään. Lisää rahaa saisi sitten työnteon tai yrittämisen kautta juuri sen verran kuin tarvitsee tai kykenee hankkimaan. 

* * *

Käytännön järjestelyihin voitaisiin hakea mallia Israelista, jossa negatiivinen tuloverotus on käytännössä sosiaaliturvan perusta ja todettu toimivaksi. Siellä tuki kohdistuu pääasiassa pienituloisille palkansaajille sekä yrittäjille ja sitä voivat saada vähintään 21-vuotiaat aikuiset, joilla on lapsia - lapsettomat pääsevät sen piiriin vasta 55-vuotiaana. 

Nähtäväksi siis jää, otetaanko negatiivinen tulovero käyttöön myös Suomessa kannustamaan ihmisiä työntekoon. Juuri nyt olisi siihen erinomainen ajankohta, koska talous on nykyisen hallituksen kaudella saatu lopultakin lähtemään nousuun ja tulevina vuosina työtä ja yrittämismahdollisuuksia on tarjolla tavanomaista enemmän, mikä helpottaa negatiivisen tuloverotuksen suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös aiempaa työkokemusta vailla olevien kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien parissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työstäkieltäytyjäliitto
Liian vaikea yhtälö professorin ymmärrettäväksi
800 euron perustulo?

Valaisevaa marjanpoimintaa

Suomalaisilla marjayrityksillä on edessään hankala paikka. Niiden tuotannon raaka-aine kasvaa metsiin ja pelloille omia aikojaan, joten työvoiman tarve on lyhytaikainen, mutta silloin erittäin akuutti, koska sato on saatava talteen ennen kuin se mätänee pelloille tai metsiin.

Nämä syyt ovat vuosien ja vuosikymmenten kuluessa johtaneet siihen, että marjanpoiminta on siirtynyt ulkomaisen kausityövoiman harteille, koska Suomesta ei ole löytynyt tekijöitä – ja niistäkin, jotka ovat aloittaneet, aivan liian monet ovat kyllästyneet pikaisesti. 

* * *

Uutissuomalaisen mukaan tänä kesänä Suomeen on tulossa aivan liian vähän thaimaalaisia poimijoita. Tarve olisi nimittäin noin 3 200 poimijaa, mutta hakemuksia hommaan ryhtymiseksi on jätetty ulkoministeriölle vain 2 000 kappaletta. Toisin sanoen kotimaasta olisi löydettävä yli tuhat ihmistä paikkaamaan vajetta. 

Toisaalta marjayritykset itse ovat takavuosina toimineet laittomasti ja työvoimaa riistäen. Siitä on tosin sittemmin opittu, mutta menneisyyden haamut elävät edelleen – ainakin viranomaisten mielissä. Ja siksi lupien käsittelyt tehdään nykyisin Thaimaassa kasvokkain, jolloin käsittely on hidasta. Lisäksi kielteinen päätös on herkässä.

Kun sellainen iskee, se on tappio suomalaisille marjayrittäjille, mutta myös thaimaalaiselle työnhakijalle, joka on laskenut hankkivansa Suomessa – kotimaansa palkkatasoon nähden – hyvät rahat. Ja suunnitellut tulevaisuuttaa niiden varaan.

Tämä ongelma osoittaa todeksi vanhan sanonnan, jonka mukaan "minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää". Olisi varmaan ollut koko marja-alalle hyväksi, mikäli takavuosien ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asiat olisi hoidettu siten, ettei niistä tarvitsisi nyt käydä oikeutta.

* * *

Toisaalta ongelmaa ei myöskään olisi, mikäli suomalaisten leipä olisi kiinni pelkästää palkkatyöstä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yhteiskunta tukee työttömiä – hallituksen paljon parjatuista leikkauksista huolimatta – edelleen varsin runsaskätisesti. Eivätkä kesälomalla olevat koululaiset ja opiskelijatkaan taida olla sen innokkaampia tai ainakaan raskasta työtä kestävämpiä kuin aiemminkaan. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka Suomen pelloilla ja metsissä kasvavat marjat saadaan tänä vuonna talteen. Tässä vaiheessa on selvää vain se, että niiden poiminta ja siihen liittyvät ongelmat valaisevat varsin kouriintuntuvasti sitä, miten yhteiskunnan erilaiset interventiot vaikuttavat työmarkkinoiden ja sitä kautta koko talouden toimintaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Riikka Purra vilautti
Miksi Suomesta ei löydy töitä?
Ihme on tapahtunut

Jauhaako suomalainen elinkeinoelämä paskaa?

Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa raportissa esitettiin noin viikko sitten, että Suomeen pitäisi ottaa vuosittain noin 44 000 maahanmuuttajaa. Sen mukaan oikein kohdennetulla politiikalla maahanmuutto voisi tukea työvoiman saatavuutta, lisätä tuottavuutta ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä myös pitkällä aikavälillä.

Tuoreen Yleisradion jutun mukaan tuhannet nuoret ukrainalaiset ovat kuitenkin lähdössä Suomesta, koska he eivät löydä töitä. Artikkelissa nuori nainen kertoi, että "valitettavasti elämäni Suomessa ei onnistunut. Yritin tehdä kaiken mitä pystyin. Minusta tuntuu, että tämä maa ei halua minua tänne."

Myöskään nuori rakennusinsinööri ei ole löytänyt töitä, vaikka on lähettänyt "kymmeniä hakemuksia joka viikko, useimpiin en saa edes kielteistä vastausta". Niinpä hän on – monien muiden ukrainalaisten tavoin – päättänyt lähteä Viroon, koska "en voi elää näin – ilman työtä, ilman näkymiä, ilman tulevaisuutta".

* * *

Minusta EK:lla ja sen edustamalla elinkeinoelämällä olisi tässä asiassa nyt näytön paikka, elleivät he halua leimautua paskanjauhajiksi. Tarkoitan sitä, että julkaistuaan viikko sitten raporttinsa heidän tulisi nyt osoittaa olevansa tosissaan. 

Siis osoittaa pystyvänsä tarjoamaan töitä edes nuorille, työhaluisille ja koulutetuille sekä suomalaista yhteiskuntaa kunnioittaville ukrainalaisille. Ja kertoa näin meille suomalaisille, että heillä on todellinen kyky ja halu työllistää maahanmuuttajia – ennen kuin puhuvat suuremmista tulijamääristä. 

Jos ongelmana on kielitaito, niin se ratkeaa sillä, että elinkeinoelämämme panostaa suomen ja ruotsin opetukseen nyt, kun julkinen sektori on rahoituksensa suhteen syöksykierteessä? Tai ellei siihen löydy halua, se voisi lopettaa höpöttämisensä valtavista maahanmuuttajamääristä!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan
Riikka Purra vilautti
Ministeri Riikka Purra linjasi Suomen taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksiä

Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan sekä työllisyys- että työttömyysaste ovat nousseet Suomessa. Lisäksi se mainitsi, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä pieneni. 

Toisin sanoen työmarkkinoiden käytössä olevien ihmisten määrä lisääntyi hiukan nopeammin kuin työpaikkojen määrä. Siten Suomen talous on kasvussa, mikä on erinomainen asia, vaikka vauhti ei olekaan vielä erityisen suuri. 

* * *

Uutinen sai palstatilaa myös suurimmissa suomalaismedioissa. Niistä MTV3 kirjoitti otsikolla "Työttömien ja työllisten määrä kasvoi helmikuussa". Täsmälleen samoja sanoja käytti myös Uutissuomalainen. Helsingin Sanomat puolestaan kirjoitti, että "Työttömien ja työllisten määrä kasvoi viime vuodesta". 

Entä mitä teki meidän kaikkien kustantama Yleisradio. No, otti ja otsikoi oman juttunsa sanoilla "Tilastokeskus: Työttömyysaste nousi helmikuussa" ja jätti myös sen sisällöstä pois sekä työllisyysasteen että työvoiman määrän kasvun. 

Tätä ratkaisua on mahdotonta nähdä minään muuna kuin tahallisena Suomen taloustilanteen vääristelynä sekä tarkoituksellisena suomalaisten harhaanjohtamisena. Sen motiivista kertoo kaiken se, että vaikka Demokraatti otsikollaan "Tilastokeskus: Työttömiä melkein 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin" oli Ylen kanssa samoilla linjoilla, senkin toimittaja kuitenkin – toisin kuin Yle – toi itse tekstissä esille myös työllisyyden ja työvoiman määrän kasvun.

* * *

Kyse ei voi olla muusta kuin Yleisradion toimituksen tarkoituksellisesta toiminnasta Suomen hallitusta vastaan. Eli vaalityön tekemisestä vihervasemmiston puolesta ajatellen ensi kevään vaaleja. 

Niihin on kuitenkin aikaa vielä yli vuosi, joten nähtäväksi jää, mitä kaikkea Ylen toimituskunta vielä keksiikään saadakseen maahamme demarivetoisen hallituksen. Eli kuinka koville kierroksille veromediamme toimituskunta piiskaakaan itsensä seuraavien reilun 12 kuukauden aikana, kun jo nyt on lähdetty jopa demareita avoimesti kannattavaa puoluelehteä härskimpään disinformaation levittämiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tulossa: Ylen mielenkiintoinen haastattelujuttu
Yrittäjä Jesse Rauhamo avautui Yleisradion käytännöistä
Pitäisikö hallituksen suojella kansalaisiaan laittomilta maahanmuuttajilta?

Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa

Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa on perusteltu muun muassa kansalaistemme heikon lisääntymisaktiviteetin tuottamalla työvoimapulalla. Siksi oli kulmakarvoja nostattavaa lukea Kelan johtajana toimivan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman näkemyksestä, jonka mukaan tekoäly tulee seuraavien kymmenen vuoden kuluessa korvaamaan noin tuhat Kelan työntekijää. Näin hän asettui samalle kannalle kuin Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen aiemmin.

Mikäli näin käy, vapautuisi noin 12 prosenttia Kelan 8 000 työntekijästä yhteiskunnan muihin tehtäviin. Jos tämä prosenttiosuus pätee yhteiskunnan kaikkiin muihinkin tehtäviin, työtä vailla olevan työvoiman määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu nykyisestä - ja on siten käytettävissä yhteiskunnan tai yksityisten yritysten muihin työtehtäviin.

Minun nähdäkseni Kelan johtajien näkemys on varsin realistinen ja tulisi siten huomioida myös suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa, jottei sitä kautta synnytettäisi uudenlaista etnisesti monimuuotoista alaluokkaa, joka ei jaa yhteiskuntamme kulttuuria, arvoja ja tapoja. Ja joka suurella todennäköisyydellä muuttuisi vähitellen yhteiskuntaa polarisovaksi väestönosaksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset
Sanna Marinin näkemyksestä
Afrikan sarven väkivallasta työperäiseen maahanmuuttoon

Afrikan sarven väkivallasta työperäiseen maahanmuuttoon

Helsingin sanomat kirjoitti Etiopian ja Eritrean sotilaiden vuosina 2020-22 tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Jutun mukaan – tavallisten ja joukkoraiskausten lisäksi – "sotilaat pyrkivät tuhoamaan naisten hedelmällisyyden lopullisesti" muun muassa työntämällä naisten kohtuihin teräviä esineitä tai paperilappuja.

Artikkeli oli vastenmielistä luettavaa ja kertoi omaa – varsin ikävää – kieltään siitä, minkälaisia ihmisiä asuu Afrikan sarven alueella. Kauniisti sanottuna sellaisia, joita ei toivoisi edes olevan olemassa. 

* * *

Maahanmuuttovirastomme eli Migri puolestaan on peruuttanut tänä vuonna jo 468 työperusteista oleskelulupaa automaattisen jälkivalvonnan seurauksena. Näin siksi, että erityisesti siivous-, rakennus- ja kuljetusalalla on ollut aikaisempaa vähäisempi työvoiman tarve. Tämän seurauksena osa näille aloille hakeutuneista ulkomaisista työntekijöistä on jäänyt työttömäksi, eikä heillä ole siten oikeutta Suomessa oleskeluun. 

Toisin sanoen näyttää siltä, että suomalainen työperusteinen maahanmuutto alkaa vähitellen toimia – ainakin osin – siten kuin sen pitäisikin toimia. Eli työntekijät ovat sinänsä tervetulleita, mutta heitä ei haluta tänne elämään sosiaaliturvan varassa. 

Nähtäväksi jää, onko nyt tehdyillä oleskelulupien peruuttamisilla jatkossa – kun talous alkaa vetää ja maahan syntyy uusia työpaikkoja –  vaikutusta siihen, minkä verran ulkomaalaisia ihmisiä haluaa tulla Suomeen tekemään työtä. Oma käsitykseni on, ettei sillä ole juurikaan vaikutusta, eikä etenkään sellaisiin ulkomaalaisiin, joiden työmotivaatio ja usko omaan tekemiseensä ovat kunnossa.

Päivän aiempi merkintä:
Onko Trumpilla ässäkortteja hihassaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ohjeita maahanmuuttajille, jotka haluavat työllistyä

Itä-Afrikassa miljoonat lapset menehtyisivät ilman hätäapua

Onko kestävä kehitys mahdollista mustassa Afrikassa?

Ilmastopaneelin toive toteutumassa

Suomi rypee tunnetusti järkyttävän pitkässä talouslamassa, joka alkoi jo vuodesta 2008. Tämä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan maamme ilmastopaneelin kannanottoihin, sillä sen uusimman ulostulon mukaan Suomessa pitäisi vähentää metsien taloudellista hyödyntämistä. 

Tosiasia kuitenkin on, että maamme metsät ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen selvästi enemmän kuin niistä poistetaan puuta. On kuitenkin totta, että turvemailta eli metsitetyiltä soilta vapautuu enemmän hiiltä kuin niissä kasvavaan puustoon sitoutuu – mutta myös se, että tähän asiaan ollaan jo tekemässä korjausliikettä. 

Toinen tosiasia on sitten paljon ikävämpi. Se on suomalaisen metsäteollisuuden parissa käynnistynyt nopea alasajo. Lista on pitkä, sillä siihen kuuluvat ainakin Stora Enso Anjalassa, Metsä Group Suolahdella ja Tampereella, UPM Lappeenrannassa ja Sappi Lohjalla.

Samaan aikaan metsäteollisuuden tulokset ovat romahtaneet. Ja viimeisimmän tiedon mukaan puukauppa on jopa lähes pysähtynyt, mikä on ajamassa metsäkoneyritykset peruuttamattomasti alas. 

Voidaan siis sanoa, että Ilmastopaneelin toive on jo toteutumassa. Siksi avoimeksi jää vain kaksi kysymystä. 

Millä Suomi korvaa metsäteollisuutemme menetetyt vientitulot? Ja mistä saadaan töitä suomalaisille – etenkin haja-asutusalueilla eläville ihmisille, joiden tuloista suuri osa liittyy metsien hyödyntämiseen. 

Ellei ratkaisuja löydy, saattaa meillä olla paluu takaisin 1960-luvulle, jolloin suomalainen työvoima muutti maalta kaupunkeihin ja osa karkasi Ruotsin autotehtaille, koska Suomi ei pystynyt heitä elättämään. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaukaan tehtaan sulkeminen edistää talouselämän uudistumista
Ilmainen veronkevennys ja metsähakkuiden vähentämisen miljardilasku
Virheellistä argumentointia

Sitran mukaan halpatyövoimankin maahanmuutto on Suomelle positiivista

Sitra on tehnyt laskelman, jonka mukaan maahanmuutto olisi Suomelle positiivista, vaikka tulijoiden palkat eivät riittäisikään elämiseen. Se perustelee tätä sillä, että matalapalkkatyöt ovat tyypillisesti sellaisia, joita ei voi jättää tekemättä. 

Sitra ei tee eroja eri tulijaryhmien välillä, vaan toteaa - ainakin asiasta kertoneen Ylen uutisen mukaan - että maahanmuuttajien työllisyysaste on kokonaisuudessaan riittävän korkea siihen, että heidän maksamansa palkkaverot riittävät kattamaan heidän saamiensa tulonsiirtojen ja palveluiden aiheuttamat kustannukset. Lisäksi Sitra oletti, että sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vuoteen 2070 mennessä noin neljänneksen enemmän työvoimaa kuin nykyisin, vaikka työvoiman määrä tulee silloin olemaan noin 400 000 ihmistä nykyistä pienempi. 

* * *

Omalta osaltani näen Sitran laskelmissa useammankin ilmeisen virheen. Ensinnäkin yhteiskunta on nopeasti automatisoitumassa, joten työvoiman tarve tulee jatkossa olemaan selvästi pienempi kuin miltä juuri nyt näyttäisi. Esimerkiksi vanhustenhoito tulee 2070-luvulla - käytännössä täysin varmasti - suurelta osin perustumaan Japanin esimerkin mukaisesti robotteihin ja vastahan me kuulimme yhden hyvinvointialueen puhtaaksikirjoittajia korvatun myös Suomessa tekoälyn avulla. 

Vastaava kehitys tulee etenemään myös monilla - ellei suorastaan kaikilla - matalapalkka-aloilla, mutta myös korkeapalkkaisten keskuudessa: sihteerit ja avustajat vaihtuvat tekoälyyn, kehittyvät robotit kilpailevat ajan myötä Wolt-kuskit pois markkinoilta ja jopa lääkärin korkean ammatin harjoittajien töitä kannattaisi korvata - jo nyt - tekoälyllä. 

Näiden heikkouksien takia en pysty millään ottamaan vakavissani Sitran tuoretta tutkimusta. Sen sijaan pidän sitä - tai ainakin Ylen julkaisemaa versiota siitä - kerrassaan vanhanaikaiseen maailmankuvaan perustuvana. 

* * *

Lisäksi on edelleen tosiasia, että Suomessa on edelleen noin kaksi ja puolisataa tuhatta työtöntä ihmistä. Se on suuri reservi kaikille niille, jotka tarvitsevat työvoimaa. 

Lisäksi se koostuu yhä suuremmalta osin maahanmuuttajista, sillä erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden työllisyysaste on vain hiukan yli 50 prosentin. Eivätkä käsittääkseni kaikki työllistyneetkään ole markkinaperusteisissa tehtävissä vaan keinotekoisesti työllistettyinä.

Niinpä oma suositukseni on, että mikäli maahanmuuttoa tarvitaan akuutisti työelämän tarpeisiin, tulisi yritysten ja myös julkisen sektorin huomioida tarkasti tänne otettavien työntekijöiden tausta - ja sen pohjalta tehtävä ennuste  heidän ja heidän jälkeläistensä todennäköisestä sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi suosittelen Sitran tutkijoita perehtymään tekoälyn, automaation ja robottien luomiin mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. 

Päivän aiempi teksti:
Ihmissalakuljettaja sai 25 vuoden vankeustuomion

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Entä sitten, kun tekoäly ja automatisointi vievät työpaikat?
Maahanmuuttopolitiikassa on huomioitava tekoäly ja robotit
Adlercreutz ehdotti työperäisen maahanmuuton vapauttamista

Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä

Suomessa annetaan ihmisille monenlaista koulutusta. Niistä arvostetuin ja eniten aikaa vievä on ylempi korkeakoulu- eli maisterintutkinto, joka opiskelijoiden tulisi suorittaa viidessä vuodessa. 

Tämä tutkinto määrittelee koulutustason, joka vaaditaan moniin valtion ja kunnan virkoihin, mutta käytännössä sen suorittaneet henkilöt muodostavat myös - erityisesti suurten - yritysten parhaiten palkatun työvoiman ja johtajiston. Toisin sanoen maisterintutkinnon suorittaneiden henkilöiden työsuorituksella on erityisen tärkeä rooli suomalaisen yhteiskunnan yleisen ja erityisesti taloudellisen menestyksen kannalta.  

Yleisradio kuitenkin kertoi, että juuri ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tässä tavoiteajassa onnistuu alle puolelta opiskelijoista, koska he kärsivät yleisesti mielenterveysongelmista. 

Siksi on kysyttävä, että onko suomalaisen yhteiskunnan tuleva menestys siis kiinni mielenterveysongelmaisista? Ja jos vastaus on myöntävä - kuten näyttäisi - mitä se tarkoittaa maamme nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta?

Tämä on kysymys, josta en ole huomannut juurikaan keskusteltavan poliittisissa yhteyksissä. Eikä ylimmän väestönosan mielenterveysongelmia ole huomioitu pohdittaessa syitä sille, että maamme talous on ollut halvaantuneessa tilassa vuodesta 2008 alkaen - siis nyt jo seitsemättätoista vuotta.

Eikä suomalaisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden mielenterveydestä ole edes hiiskahdettu mahdollisena selittäjänä sille, että haitallisen maahanmuuttajaväestön määrän on annettu räjähtää vuoden 2015 jälkeen. Eikä näitä ihmisiä ole pystytty sopeuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan he erottuvat edelleen aivan liian selvästi rikos- ja työttömyystilastoissa.

* * *

Siksi kysyn, että olisiko Suomessa tullut aika selvittää niitä syitä, jotka ovat johtaneet siihen, että maan suurimmat tulevaisuuden toivot joutuvat niin yleisesti mielenterveysongelmien kouriin. Omalta osaltani epäilen, että ongelman syitä olisi etsittävä ennen kaikkea suomalaislasten ja -nuorten kasvatuksesta. Eli viime kädessä suomalaisten muuttuneista kasvatuksen arvoista ja käytännöistä. 

Epäilen nimittäin, että meille on pesiytynyt kasvatukseen - lainsäädännön ja arvojen muuttumisen takia - käytäntöjä, joiden seurauksena lapsille ei kehity aiempien sukupolvien tapaan resilienssiä kohdata elämässä väistämättä vastaan tulevia vaikeuksia. Eikä opiskeleville nuorille aikuisille siten ole kehittynyt keinoja selvitä opintojen ja samanaikaisen itsenäisen elämään siirtymisen mukanaan tuomasta stressistä? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuorten mielenterveysongelmista
Pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia, mutta miksi?
Kuplautuminen johtaa ahdistukseen

Fertiliteettitilastot ja maahanmuuton tarve

PT-mediassa oli juttu, jonka mukaan läntisen Euroopan naisten lapsiluku olisi saavuttanut nykyisen tasonsa jo 1960-luvulla, joten EU:n alueelle ei ole jatkossakaan tulossa työvoimapulaa, vaan se on ainoastaan vihervasemmiston keppihevonen vetelän - ja tarpeettoman - maahanmuuttopolitiikan oikeuttamiseksi. Väite on kova, sillä mikäli se pitää paikkansa, olemme tulleet nielaisseeksi todellisen megahuijauksen. 

Siksi tarkastelin suurten läntisten EU-maiden eli Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan väestönkehitystä. Siitä piirtyi seuraava kuva.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, lähti suurimpien EU-maiden naisten fertiliteetti laskuun 1960-luvun tai Espanjan tapauksessa 1970-luvun lopulla. Nykyiset alhaiset lukemat isojen euromaiden fertiliteetti saavutti kymmenisen vuotta myöhemmin eli 1960-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuun ulottuvalla aikajanalla. 

Siten PT-median näkemys on tämän perusteella oikean suuntainen, mutta hiukan turhan optimistinen sen suhteen, että pieneneekö näiden maiden huoltosuhde ilman maahanmuuttoa. Etenkin Espanjassa viimeiset korkean fertiliteetin mukaiset ikäluokat ovat 60-vuotiaita - eli jäämässä työvoiman ulkopuolelle - vasta näinä vuosina. 

Siten työelämässä edelleen mukana olevien - pienten - ikäluokkien on tavalla tai toisella huolehdittava myös näiden ihmisten työpanoksen korvaamisesta sekä heidän vanhuudestaan. 

* * *

Kun tässä nyt tuli puheeksi syntyvyys, katsoin samalla Saharan eteläpuolisen sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan syntyvyystilastot (pois lukien korkean elintason maat). Eli EU:n alueelle suuntautuvat humanitaarisen maahanmuuton pääasialliset lähtöalueet. Niistä piirtyivät seuraavat kuvat.

Kuvista nähdään, että Saharan eteläpuolisen osan naisten fertiliteetti on tasaisessa laskussa, mutta edelleen yli kaksinkertainen verrattuna siihen, mikä riittäisi väestön uusiutumiseen. Tämä käyrä lienee peruste sille, että kehitysmaiden väestönkasvun arvellaan usein olevan taittumassa. 

Tähän väitteeseen on Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan fertiliteettikäyrien perusteella kuitenkin suhtauduttava jossain määrin varauksellisesti. Toki naisten lapsiluku laski sielläkin 1960-luvulta aina 2000-luvun alkuun, mutta on sen jälkeen asettunut tasolle, joka ylittää edelleen väestön uusiutumistason. Toki se on viimeisten vuosien aikana laskenut hiukan, mutta toisaalta sitä ennen se oli jonkin aikaa jopa nousussa, joten sillä ei ole ollut tällä vuosituhannella selkeää suuntaa.

Tämän perusteella uskallan sanoa, ettei Lähi-idästä ja Afrikasta tulevaan muuttopaineeseen ole tulossa helpotusta ainakaan minun elämäni aikana. Eikä ehkä vielä pitkään aikaan sen jälkeenkään. 

Mitä tulee maahanmuuton ja työnteon suhteeseen, on tähänastisen kokemuksen perusteella selvää, ettei Lähi-idästä ja Afrikasta saapuva väestö ole siltä kannalta optimaalista. Toisaalta on yhtä selvää, että yhä useammat tehtävät voidaan lähiaikoina automatisoida, joten työvoiman puute ei todennäköisesti tule lisääntymään läntisessä EU:ssa - johon Suomikin on laskettava - niin paljon, kuin pelkkien fertiliteettikäyrien perusteella voisi kuvitella. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste: Sharia-laki voimaan Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Ranskaan vuoteen 2044 mennessä

Anna Rotkirchin selitykset suomalaisten parisuhde- ja naisten mielenterveysongelmille
Afrikkalaisnaisten hedelmällisyysluku laskee, mutta elinikä kasvaa

Hallinto vai hoito - terveydenhuolto hölmöjen käsissä

Suomalainen terveydenhuolto on kriisissä ja sen ratkaisemiseksi ovat hyvä neuvot kalliita. Sellaisesta vihjaisi entinen HUS:in päällikkö Eero Hirvensalo. 

Hän nimittäin itsestäänselvyyden sanomalla, ettei "hyväksy sitä, että meidän ydintehtävästämme, potilaan hoidosta, joudutaan säästämään ja hallinto toimii samalla normaalisti". Toisin sanoen hän totesi, että lisäresursseja ihmisten hoitamiseen olisi saatavissa hyvinvointialueiden monikerroksista hallintoa supistamalla.  

Toivottavasti hyvinvointialueiden hulppeasti palkatut johtajat ymmärtävät asian ja ryhtyvät hallintohimmeleidensä saneeraamiseen. Ja suuntaavat siitä vapautuvat resurssit potilastyöhön. Vasta kun se on tehty, on mahdollista arvioida pitäisikö myös Petteri Orpon (kok) hallituksen avata rahahanoja.

* * *

Terveydenhuollosta kirjoittaessani tuli mieleeni nykyinen poliitikko ja aktiivinen sosiaalisen median vaikuttaja Aki Lindén. Tämä entinen kommunisti ja nykyinen sosiaalidemokraatti toimi nimittäin vuosina 2010–2018 - eli eläköitymiseensä asti - HUSin toimitusjohtajana.

Hänen kirjoituksiaan seuratessa alkaa nimittäin ymmärtää, miksi suomalainen terveydenhuolto on ajautunut vaikeuksiin. Otan vain kaksi esimerkkiä. 

Lindén julkaisi eilen viestin, joka paljasti turhankin selvästi hänen kyvyttömyytensä ymmärtää edes talouden perusasioista. Eli "palkkojen hyvä nousu turvasi loppuvuonna ostovoimaa. Ja se on puolestaan yksinomaan palkansaajajärjestöjen ansiota, jotka ovat taistelleet korotukset jäsenilleen. Nyt @PetteriOrpo hallitus halua heikentää ay-liikettä. Sen seurauksena vaikeutuu palkkojen nostaminen."

Tästä ei voi päätellä muuta kuin sen, että Lindénin maailmassa palkat maksaa ilmeisesti ay-liike eikä työnantaja. Ilmeisesti tälle koko uransa julkisella sektorilla työuransa tehneellä eläkeläispoliitikolle ei ole koskaan tullut mieleen, että suomalaisten elintason - ja samalla julkisten palveluiden laadun - määrittävät viime kädessä yksityiset yritykset suorina veroina ja työntekijoidensä verotettavina palkkoina. 

* * *

Siltä varalta, että arvoisa lukijani epäilisi edelle kirjaamani sosiaalisen median viestin olleen Lindénille lapsus, joka ei oikeasti kuvaisi hänen ajatteluaan, otettakoon siitä malliksi myös hänen toissapäiväinen viestinsä.

Sen mukaan "henkilöstövajetta käytetään nyt perustelemaan sairaalaverkon supistamista ja julkisten menojen säästöä. @PetteriOrpo Nurinkurista. Tällä ajattelulla ei ole uskottavaa, että henkilstövaje helpottuisi. Ja juuri sen puolesta pitäisi nyt tehdä kaikki mahdollinen."

Sairaalaverkoston supistaminen olisi toki sikäli ikävää, että se kasvattaisi etenkin syrjäseuduilla asuvien matkoja terveyspalveluihin. Mutta Lindén ei tässä kritisoinut sitä, vaan väitti, ettei sairaalarakennusten ylläpitokustannuksista säästyvillä varoja voitaisi käyttää lisähenkilöstön palkkaamiseen. 

Kuitenkin juuri resurssien nykyistä tehokkaampi kohdentaminen on ääneen lausuttu peruste hallituksen suunnitelmille. Ja perustuu sellaisena ministeriöiden asiantuntijoiden parhaalle mahdolliselle tiedolle ja ymmärrykselle. 

* * *

Tosiasiassa suomalaisen terveydenhuollon kriisin taustalla on kaksi vaikeasti ratkaistavaa perustekijää. Yksi on ikäluokkien supistuminen, joka tarkoittaa kaikille aloille pienempää työntekijämäärää. Ja toinen on lääketieteen jatkuva kehittyminen, joka mahdollistaa yhä useampien ja vakavampien sairauksien hoitamisen. Usein vielä suurella kustannuksella, joka tarkoittaa jatkuvasti kasvavaa taakkaa julkiselle sektorille eli veronmaksajille. 

Tästä syystä terveydenhuollon kestävä ratkaisu edellyttäisi näiden ongelmien korjaamista. Maahanmuutosta voisi ainakin periaatteessa olla apua ikäluokkien supistumiseen - eli väestörakenteen ikääntymiseen - mutta valitettavasti Suomeen muuttaminen ei ole maailman ammattitaitoisille työntekijöille ensisijainen haave. 

Asiaa voisi auttaa korkeampi palkkataso tai ainakin nykyistä suurempi käteen jäävä ansio. Valitettavasti puolitoista vuosikymmentä velkaantunut suomalainen julkinen sektori ei pysty sellaisia tarjoamaan. Eikä humanitaarisista maahanmuuttajista - ehkä ukrainalaisia lukuun ottamatta - taida olla tekijöiksi yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. 

Pientä toivoa on kuitenkin nähtävissä. Tieteen kehittyessä saattaa nimittäin olla mahdollista löytää terveydenhuollon työvoimapulaan apua sen robotisoimisesta. Ainakin se on yksi horisontissa yhä selvemmin siintävä ratkaisumalli.

Varsinaisen lääketieteen kehityksen osalta ratkaisu olisi periaatteessa helpompi. Eli määritettäisiin budjettiperusteisesti ne palvelut, jotka hoidettaisiin kaikille kansalaisille - ja erikseen muille maassa asuville - ne palvelut, jotka kustannettaisiin heille. Ja loput hoidot olisivat sitten saatavissa omalla kustannuksella yksityiseltä sektorilta. 

On kuitenkin selvää, ettei tällainen periaateratkaisu saisi puolisosialistiseen hyvinvointivaltioonsa tottuneiden suomalaisten kannatusta - vaan jo sellaisen ehdottaminen olisi kenelle tahansa poliitikolle tai puolueelle itsemurha. Ja siitä syystä lääketieteen kehityksen tuottama ongelma ei ole ratkeamassa, vaan eskaloituu tutkimus tutkimukselta.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terveydenhuolto tuli äärimmäiselle rajalle
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Virtahevon kokoinen osoitus sosialismin seurauksista

Petteri Taalas: vuoden 2035 tavoite on semantiikkaa

Eilisen kahden päivän (yksi, kaksi) kirjoitusrupeaman (plus yksi englanninkielinen) on aika siirtyä jälleen arkeen, vaikka onkin EU:n kyvyttömyyttä korostava tunnilla aikaistettu sunnuntai. Tai kuten isoäitini tapasi sanoa, pyhäpäivä. 

Tänä pyhäpäivänä olemmekin heränneet keväisen viikon jälkeen puhtaanvalkoiseen lumipeitteeseen ja pieneen pakkaseen. Eli käsillä on maaliskuisen talven paluu ainakin vähäksi aikaa. Ei kuitenkaan ole syytä huoleen: kevättä ei ole peruttu ja kesäkin saapuu aikanaan. 

Tämä kaikki toi mieleeni maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen eilisen esiintymisen Ylellä. Hän otti siinä mielenkiintoisella tavalla kantaa pariinkin vaalikeskusteluissa vilahtaneeseen asiaan. 

Tarkoitan sitä, kun hän totesi, että "polttomoottoriautossakin voidaan käyttää näitä ilmastomyönteisiä polttoaineita, jolloin sekään ei välttämättä ole pahis". Ja näinhän asia juuri on, sillä ilmastossa on tavallaan kahdenlaista hiiltä: on sitä, joka on kiertänyt miljardeja vuosia ilmakehässä ja biosfäärissä, sekä hiiltä, joka on kauan sitten hautautunut maaperään, mutta tullut nostetuksi sieltä ylös fossiilisena polttoaineena. 

Kun puhumme kasvihuonekaasuista ja ilmastonmuutoksesta, puhumme nimenomaisesti jälkimmäisestä. Eikä sen aiheuttamalle ongelmalle ole kuin kaksi ratkaisua: joko se nostaminen lopetetaan tai ilmakehästä sidotaan fossiilisen hiilen käytön verran uutta hiiltä ja palautetaan se jonnekin, mistä se ei palaa takaisin ilmakehään. Lopettaminen edellyttää vaihtoehtoisia energiamuotoja ja palauttaminen uutta kallista teknologiaa.

Tämä itsestäänselvyys on tahtonut unohtua Suomessa, missä ilmastokeskustelu on - toisin kuin muualla maailmassa - pyörinyt metsien hiilinielujen ympärillä. Niistä ei saada pysyvää apua, sillä lähes kaikki metsien sitoma hiili palaa ennemmin tai myöhemmin takaisin ilmakehään. Näin käy joko hakkuiden, metsätuhojen tai viimeistään metsien luonnollisen kuoleman kautta. 

Toki ihmisen mittakaavassa pysyviä hiilinieluja voidaan kasvattaa metsienkin kautta. Se tapahtuu kasvattamalla metsien pinta-alaa ja sitä kautta niihin sitoutunutta hiilen määrää. Käytännössä näin onkin käynyt viime vuosikymmeninä monissa EU-maissa, mutta ei sähkölinjoja, peltoja ja kaupunkeja kiivaasti metsiin rakentavassa Suomessa.

Tämä lienee myös syy sille, että ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen sanoi - aivan oikein - MTV3:lle maamme hiilinielun kasvattamisesta, että "ensimmäinen asia on se, että vähennetään metsäkatoa. Se syö metsämaan nielua. Toinen se, että vähennetään merkittävästi turvemaasta tulevaa maaperäpäästöä. Se on tehtävissä vettämällä ja koskee viljelymaita ja turpeenottoalueita. Kolmas keino on suometsien käsittelyn muuttaminen niin, että tilalle tulee jatkuvapeitteinen kasvatus, jolloin turpeen hajoaminen vähenee. Sitten ovat vielä metsien kasvua voimistavat toimet. Jos kaikki tämä ei riitä, sitten säädellään hakkuita."

Mutta palataan Taalakseen. Erityisesti Vihreät ovat vaatineet kiihkeästi Suomen hiilineutraliteetin saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, vaikka muu EU tähtää myöhäisempiin päivämääriin.

Nyt kun metsien hiilinielut ovat pienentyneet aiemmin arvioidusta, tästä tavoitteesta tulee Suomelle äärimmäisen kallis. Ja siksi Perussuomalaisten ilmaisema tahto päivämäärän siirtämisestä myöhäisemmäksi näyttää erittäin järkevältä. 

Tähän asiaan myös Petteri Taalas totesi, että "tapahtuuko se 2035 vai hieman myöhemmin on vähän semantiikkaa. On hyvä, että Suomi on valinnut linjan jossa pyritään ilmastomyönteiseen suuntaan ja se tarjoaa meille myös uusia bisnesmahdollisuuksia." 

Pyrkimys hiilineutraaliin talouteen siirtymisestä suhteellisen nopeasti on sopinut myös maamme teollisuudelle, jonka etu on luonnollisesti olla mukana kehityksessä tai suorastaan sen kärjessä. Esimerkiksi metsäteollisuus on ilmaissut olevansa tällä linjalla.

Sen kustantaman raportin mukaan Suomen seuraavan hallituksen tulee toteuttaa kuusi asiaa. Ne ovat 1) osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen, 2) investointien luvituksen jouhevoittaminen, 3) logistiikkakustannusten hillintä, 4) työnteon ja omistamisen muuttaminen kannattavammaksi, 5) työmarkkinalainsäädännön uudistaminen 2020-luvulle ja 6) yleisen kustannustason pitäminen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisana. 

Siksikin - siis Marinin hallituksen toteuttaman talouden tuhotyön jälkeen - on tärkeää, että Suomeen saadaan seuraaviksi vuosiksi hallitus, joka haluaa ja kykenee toteuttamaan edellä mainitut uudistukset. Ja siksi toivon, että arvoisa lukijani käy antamassa äänensä tällaiselle politiikalle. Nähdäkseni tähän sopivia ehdokkaita on asettanut useampikin puolue - mukaan lukien kaksi kolmesta gallupkärjessä olevasta puolueesta, vaikka medioissa toisesta niistä annetaan usein (esimerkki) erilainen eli virheellinen kuva raportin kohdan 1 suhteen (avainsana tässä on raportin sana "osaavan").

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksa on hiilidioksidipäästöjen suurvalta, mutta nielukääpiö
30 prosenttia maapallon pinta-alasta suojellaan
Onko arktinen alue lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma?

Maahanmuuttovälikysymyksestä ja osaavan työvoiman rekrytoinnista

Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on johtanut melkoiseen umpikujaan: pahimmillaan tulijaryhmät eivät ole sopeutuneet yhteiskuntaamme edes kolmessa vuosikymmenessä, vaikka maata vaivaa samaan aikaan osaavan työvoiman puute, jonka ansiosta tarjolla olisi erinomaiset mahdollisuudet työperusteiseen hyvään elämään. Sen sijaan heikosti Suomeen sopeutuneista tulijaryhmistä on muodostunut ydin nuorisoväkivallalle, huumebisnekselle ja ryöstelylle. Ja työllistyessäänkin nämä ihmiset ovat aiheuttaneet ongelmia.

Siksi oli vähintäänkin aiheellista, että perussuomalaiset esittivät eilen hallitukselle vastattavaksi maahanmuuttoon liittyvän välikysymyksen. Nähtäväksi jää, onko sillä mitään vaikutusta maassamme harjoitettavaan politiikkaan.

Tässä suhteessa on kuitenkin jossain määrin lupaavaa, että jopa pääministeri Sanna Marin (sd) totesi eilen liirumlaarumin lisäksi, että "me tarvitsemme totta kai rangaistusasteikon, joka on riittävän tiukka. Me tarvitsemme näitä kovia keinoja kyllä. Me tarvitsemme poliiseja."

Tosin lienee syytä epäillä ilmoituksen rehellisyyttä, sillä - kuten sanottu - edelle kirjattu lainaus jatkui liirumlaarumilla sosiaali- ja nuorisotyöstä. Enkä tarkoita, etteivätkö nekin olisi tarpeellisia nykyisessä tilanteessa, mutta juuri niihinhän hallituksemme ovat jo aiemminkin panostaneet. 

Mutta ehkäpä Marinin kommentti kuitenkin vihjaa jonkinasteisesta tosiasioiden tunnustamisesta. Tosiasioiden, jotka Riikka Purra (ps) tiivisti näin: "me olemme varoittaneet tästä ongelmasta, tästä ilmiöstä vuosia. Mitä te olette tehneet? Vähätelleet sitä. Sanoneet, että me maalaamme uhkakuvia. Kertoneet, että maahanmuuttoon ei liity ongelmia."

* * *

Helsingin sanomat kertoi tänä aamuna Suomen pyrkimyksistä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Sen mukaan maahamme toivottaisiin työvoimapulan paikkaajia erityisesti Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Näissä maissa on jutun mukaan runsaasti kohtuullisen hyvän koulutuksen saaneita ihmisiä, joita maamme korkeasti koulutetuille länsimaisittain varsin alhainen palkka- ja korkea sosiaaliturvan taso voisi houkuttaa. 

Sen sijaan suomalaisten pyrkimykset rekrytoida länsimaisia osaajia esimerkiksi piilaaksosta ovat kaatuneet samoihin syihin. Lähtökohtaisesti alhainen palkka ei houkuta, eikä asiaa ainakaan paranna kattavan - työhaluisille ihmisille varsin tarpeettoman - sosiaaliturvan ylläpitämiseksi tarvittava korkea verotus. 

Näyttää siis siltä, että maamme korkean osaamisen työvoimapulaa ratkaistaisiin jatkossa työvoimalla, jonka tausta on valtioissa, joiden asukkaat ovat pystyneet luomaan keskitasoisen elintason. Siten on toivottavaa, että ihmisiä niistä rekrytoivat yritykset onnistuisivat valikoimaan tarjonnasta keskitasoa kykenevämpiä työntekijöitä. 

Siis sellaisia, joiden tavoitteena on luoda menestyksekäs työura maassamme, ja jotka eivät jossain vaiheessa luiskahda hyvän sosiaaliturvamme varaan - mutta jokta eivät myöskään käytä Suomea ponnahduslautana siirtymiselle työmarkkinoille, joilla sosiaaliturvan taso on alhaisempi, mutta palkkataso Suomea korkeampi. Ja sitä kutistava verotus alhaisempi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Li Andersson pesi kätensä Kaarinan kouluhelvetistä
Takseista paljastui lisää kehitysmaalaista meininkiä
Taitavaa journalismia Jussi Halla-ahon puheista

Frontexin ja Kreikan tuomiot on hyödynnettävä juuri nyt

Euroopan petostentorjuntavirasto on selvittänyt Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexin toimintaa Välimerellä ja raportoinut viraston auttaneen Kreikan rannikkovartiostoa peittelemään siirtolaisten ja pakolaisten huonoa ja laitonta kohtelua. Kyse on mediassa aiemminkin esillä olleista väitteistä, joiden mukaan Kreikka on työntänyt kumiveneillä saapuvia turvapaikanhakijoita takaisin merelle, jotta nämä eivät pääsisi rantautumaan EU:n alueelle. 

Frontexin synniksi lasketaan se, ettei järjestö ole puuttunut Kreikan toimiin, vaan on pikemminkin pyrkinyt salaamaan niitä estämällä tapausten tutkintaa ja salaamalla tietojaan. Tietojen salailu oli ulottunut jopa järjestön sisälle siten, ettei niitä toimitettu sen omalle laillisuusvalvojalle.

Tämän kaiken seurauksena Frontexia tapauksen aikana johtanut Fabrice Leggeri on eronnut jo huhtikuun lopussa. Kreikka taas sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomion kuluvan kuun 7. päivänä. Nämä ovat sinänsä lainmukaisia seurauksia, koska oikeusvaltiossa tulee noudattaa voimassa olevia lakeja - joita on siis kiistatta rikottu. 

Ongelmalliseksi tuomiot tekee kuitenkin se, että tavallisen eurooppalaisen kannalta tuomittujen toiminta on ollut erittäin positiivista. Ilman sitä Unionin alueella olisi tänä päivänä mitä todennäköisimmin vielä nykyistäkin enemmän ongelmia aiheuttavaa elintasopakolaisväestöä, joka ei työllisty, mutta on taipuvainen seksuaali- ja väkivaltarikoksiin, eikä halua sopeutua vastaanottaviin yhteiskuntiin. Lisäksi se muodostaa jengirikollisten hallinnoimia alueita, joihin kantaväestöllä ei ole asiaa varsinkaan öiseen aikaan.

Valitettavasti nyt uutisoitu tapaus heikentää EU:n kykyä selviytyä kehitysmaalaisten elintasopakolaisten virrasta, koska Frontexin uusi johto tuskin haluaa rajoittaa heidän virtaansa. Eikä meillä ole laillisia keinoja siirtää turvapaikkaa tarvitsemattomia ihmisiä takaisin lähtömaihinsa vaikka heidän osaamiselleen ei olekaan tarvetta työmarkkinoilla. Sen sijaan he nauttivat EU-kansalaisille tarkoitetusta sosiaaliturvasta ja kuormittavat oikeuslaitosta tarpeettomasti. 

Siksi juuri nyt olisi EU:n päätöksentekijöillä viimeinen hetki ryhdistäytyä. Sen tulisi säätää pikaisesti sellaiset direktiivit, etteivät turvapaikkaa tarvitsemattomat elintasopakolaiset jää loisimaan EU:n alueelle kielteisen päätöksen saatuaan ja luoda lainsäädäntö todellisten pakolaisten palauttamiseksi kotimaihinsa sen tilanteen muututtua turvalliseksi. 

Tavoitteena tulisi olla se, ettei turvapaikanhakua käytettäisi lainkaan siirtolaisuuden kulkureittinä, vaan EU:ssa mahdollisesti ilmenevä työvoiman tarve täytettäisiin aina tarveharkinnan perusteella. Ja sen osalta vastuuta siirrettäisiin myös työvoimaa maahan tuoville tahoille, joiden tulisi ottaa vastuu työntekijöidensä elämän edellytysten täyttämisestä siten, ettei siihen tarvittaisi lainkaan yleistä sosiaaliturvaa.

Toisin sanoen Frontexin ja Kreikan tuomiot on hyödynnettävä juuri nyt, sillä ne tarjoavat validin perusteen muuttaa EU:n turvapaikanhakua koskevia direktiivejä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Autetaan Kreikan saaristoleiriläisiä
Pakolaispolitiikassa on siirryttävä suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa
Turvapaikanhakijoiden uusintahakemukset tehdään maassaolon pitkittämiseksi