Tällainen maastamuutto on luonnollisesti äärimmäisen haitallista suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle. Ja siksi on syytä pohtia hetki sitä, miksi asia on näin.
* * *
Suomalaisen työmarkkinan perusongelma on luonnollisesti pian kaksikymmentä vuotta jatkunut talouden pysähtyneisyys. Tämä näkyy esimerkiksi henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä.
Kuvassa Norjan BKT:n kehitys on ylimmäisenä, Tanskan keskimmäisenä ja Suomen alimmaisena. Ja kuten arvoisat lukijani huomaatte, on Suomi jäänyt verrokeistaan jälkeen jo 1990-luvulta alkaen, vaikka varsinainen stagnaatio ajoittuukin vasta viimeiselle 17 vuodelle.
Tämä kehitys näkyy myös alla olevassa kuvassa, jossa on kuvattu työttömyyden kehitys samoissa maissa, jotka ovat ylhäältä alaspäin lukien Suomi, Tanska ja Norja.
Kuva osoittaa selkeästi suomalaisen talouselämän epäonnistumisen suhteessa MTV3:n jutussa mainittuihin maihin, joista ihmiset löysivät helposti työtä. Siksi ei ole liioiteltua todeta, että Suomen talouspolitiikka on ollut epäonnistunutta jo vuosikymmenien ajan.
* * *
Tälle seikalle voidaan tietenkin esittää erilaisia syitä, jos niin halutaan. Omalta osaltani kiinnittäisin huomiota MTV3:n jutussa Tanskasta töitä saaneen henkilön näkemykseen: "täällä on helppo palkata, mutta helppo myös antaa kenkää".
Toisin sanoen Suomen ongelma kulminoituu työmarkkinoiden korporatiivis-sosialistiseen ylisääntelyyn ja siitä seuranneeseen jäykkyyteen. Ja siksi ole pannut tyytyväisyydellä merkille sen, että Petteri Orpon (kok) hallitus on ottanut askeleita – vaikkakin kovin lyhyitä – tämä asian muuttamiseksi.
Toivoa sopii, että työmarkkinoitamme ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan myös tulevilla hallituskausilla. Ja että sitä kautta Suomen työmarkkinat mahdollistaisivat tulevaisuudessa työhaluisille ihmisille työpaikkojen löytämisen myös kotimaasta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko maallamme malttia vaurastua?
Ihme on tapahtunut
Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta
Onko maallamme malttia vaurastua?
Ihme on tapahtunut
Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta
Tekstit
Jos ja kun suomalaisten mielestä ainoa sallittu tapa vaurastua on lottovoitto (lisäksi ehkä ralliautoilu ja jääkiekon pelaaminen) en ole kovin toiveikas henkisen ilmapiirin muutoksesta.
VastaaPoistaSuomen vallasväki ei ole koskaan kunnolla välittänyt kansalaistensa toimeentulosta. Sen takia täällä käytiin verinen sidällissota, siksi täältä lähdettiin hakemaan toimeentuloa ensin Amerikasta, 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsista ja nyt Tanskasta ja Norjasta.
VastaaPoistaOsaavat, kalliisti koulutetut työikäiset päästetään lähtemään maasta, sitten koulutetaan ulkomaalaiset puoli-ilmaiseksi, joista suuri osa karistaa maan tomut valmistuttuaan. Tilalle haalitaan kielitaidottomia kamelikuskeja ja vuohipaimenia. Juu, kyllä näillä saadaan Suomi nousuun.
Kun Vantaan Antti on pääministerinä kantasuomalaisille säädetään maastapoistumisvero.
PoistaSos.demien, vasemmistoliiton, vihreiden ja ay-pamppujen neliraajajarrutuksen tulos.
VastaaPoistaTurun telakan työntekijöiden kohteluun vaaditaan hallitusta puuttumaan, kun ay on haluton puuttumaan muiden kuin jäsentensä ongelmiin. Lisää sosialismia ja valvontaa, sillä Suomi nousee pohjolan veturiksi, niin kuin sosialismia ei olisi riittävästi. Tuohon pitkään jatkuneeseen lamaan ei löydy ratkaisua äänestämällä talouspolitiikasta. Virkamies- ja ay eliitti pitäät kynsin hampain kiinni eduistaan ja vallastaan, joten mitään parantavia uudistuksia ei ole näkyvissä eikä tulossa. En ihmettele, että kouluttautunut nuoriso äänestää jaloillaan.
VastaaPoistaNorjalla öljy, Ruotsilla kruunu.
VastaaPoistaSuomella hiilijalanjälki.
PoistaEikö typeryydestä voisi tehdä vientituotetta? Vaikkapa kehitysmaihin.
VastaaPoistaJostain vain pitäisi löytyä toinen Suomi joka olisi valmis maksamaan maltaita tästä typeryydestä.
PoistaMitä lie yhteistä Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla valuutassa? Ja Suomella ei?
VastaaPoistaSuomalaisia poliitikkoja ja toimittajia voisi alkaa myymään ulkomaille ja parantaa näin velkasuhdetta, maan taloutta ja luoda uskoa tulevaisuuteen.
VastaaPoista