Henrik Wickström ehdotti negatiivista tuloveroa juuri oikeaan aikaan

Verkkouutiset kertoi kansanedustaja Henrik Wickströmin (ruots) ehdottaneet nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaamista negatiivisella tuloverolla. Ajatus ei ole uusi Suomessa eikä etenkään maailmalla. 

Wickström ei toki ole ensimmäinen negatiivisen tuloverotuksen ehdottaja Suomessa. Viimeksi siitä keskusteltiin vakavammin Antti Rinteen (sd) lyhyeksi jääneen hallituskauden aikana.

* * *

Negatiivinen tulovero tarkoittaisi käytännössä sitä, että verovelvollinen maksaisi yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio puolestaan maksaisi verovelvolliselle taloudellista tukea, negatiivista tuloveroa. 

Näin voitaisiin rakentaa sosiaalituen järjestelmä, jossa kenenkään tulot eivät laskisi työn vastaanottamisesta tai yrittäjäksi ryhtymisestä. Eikä siten syntyisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämän aiheuttamia kannustinloukkuja, joissa työn vastaanottaminen saattaa johtaa jopa käytettävissä olevien tulojen vähenemiseen.

Samalla voitaisiin purkaa reilulla kädellä suomalaista rahanjakobyrokratiaa ja vapauttaa työvoimaa yksityisen sektorin käytettäväksi. Toisaalta osa suomalaisista voisi tyytyä siihen tulotasoon, mitä negatiivinen tuloverotus heille toisi. 

Tästä syystä olisi negatiivisen tuloveron määrä asetettava ehdottomaan minimiin, joka riittäisi vain ja ainoastaan ihmisen välttämättömiin menoihin, eikä yhtään enempään. Lisää rahaa saisi sitten työnteon tai yrittämisen kautta juuri sen verran kuin tarvitsee tai kykenee hankkimaan. 

* * *

Käytännön järjestelyihin voitaisiin hakea mallia Israelista, jossa negatiivinen tuloverotus on käytännössä sosiaaliturvan perusta ja todettu toimivaksi. Siellä tuki kohdistuu pääasiassa pienituloisille palkansaajille sekä yrittäjille ja sitä voivat saada vähintään 21-vuotiaat aikuiset, joilla on lapsia - lapsettomat pääsevät sen piiriin vasta 55-vuotiaana. 

Nähtäväksi siis jää, otetaanko negatiivinen tulovero käyttöön myös Suomessa kannustamaan ihmisiä työntekoon. Juuri nyt olisi siihen erinomainen ajankohta, koska talous on nykyisen hallituksen kaudella saatu lopultakin lähtemään nousuun ja tulevina vuosina työtä ja yrittämismahdollisuuksia on tarjolla tavanomaista enemmän, mikä helpottaa negatiivisen tuloverotuksen suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös aiempaa työkokemusta vailla olevien kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien parissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työstäkieltäytyjäliitto
Liian vaikea yhtälö professorin ymmärrettäväksi
800 euron perustulo?

Rasismia USA:ssa?

Suomessa tiedettäneen jokaisessa majassa, että USA:ssa alkuperäisasukkaat, mustat ja latinot ovat huonompituloisia kuin valkoihoiset. Ja siksi maata pidetään ainakin suomalaismedioissa varsinaisena rasismin pesänä.

Siksi oli mielenkiintoista huomata sosiaalisessa mediassa taulukko, johon oli luokiteltu Yhdysvalloissa työtä tekevien ihmisten vuosittaiset keskipalkat etnisiin ryhmiin luokiteltuna. Ja pohtia, minkälaisesta rasismista se mahtaa kertoa. 

Intialaiset: 100 500 dollaria

Filippiiniläiset: 83 300 dollaria

Taiwanilaiset: 82 500 dollaria

Sri Lankalaiset: 74 600 dollaria

Japanilaiset: 72 300 dollaria

Malesialaiset: 70 300 dollaria

Kiinalaiset: 69 100 dollaria

Pakistanilaiset: 66 200 dollaria

Valkoihoiset: 59 900 dollaria

Korealaiset: 59 200 dollaria

Indonesialaiset: 57 500 dollaria

Thaimaalaiset: 55 000 dollaria

Bangladeshilaiset: 50 0000 dollaria

Nepalilaiset: 43 500 dollaria

Latinot: 43 000 dollaria

Afrikkalaiset: 35 000 dollaria

Taulukossa mainittiin myös, että USA:n keskipalkka on 56 200 dollaria, mikä kertoo siitä, että listan alkupään etnisten ryhmien edustajia on maassa vähemmän kuin loppupäässä olevien. Mutta myös siitä, että näihin etnisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset näyttävät työperäisinä maahanmuuttajina menestyvän muita ihmisiä paremmin - ainakin sellaisessa yhteiskunnassa, jossa työntekoa estämään ei ole rakennettu kovin korkeita kannustinloukkuja.  

Samaan kuvaan oli sijoitettu myös joihinkin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten koulutusasteesta tieto siitä, kuinka moni oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Sillä näyttäisi olevan jonkinlainen yhteys edellä olevaan taulukkoon.

Intialaiset: 70 prosenttia

Korealaiset: 53 prosenttia

Kiinalaiset: 51 prosenttia

Filippiiniläiset: 47 prosenttia

Japanilaiset: 46 prosenttia

Amerikkalaiset keskimäärin: 28 prosenttia

Nämä taulukot eivät taida kaivata tämän enempää minun kommentointiani, joten akateemisen viisastelun sijaan toivotan arvoisalle lukijalleni hyvää alkanutta päivää sekä menestystä oman leipänsä tienaamisessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmistolaista retoriikkaa
Palaako inflaatio?
Tippi ja tarjoilijan palkka