Googlen investointi on sekä talous- että turvallisuusasia

Suomen taloudellinen käännös sai jättimäisen lisän kun Google ilmoitti rakentavansa Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan isoja datakeskuksia. Investointi on peräti 13 miljardia euroa, mistä osalla yhtiö aikoo osallistua suomalaisen energiantuotannon kehittämiseen.

Vaikka investointi on maamme talouden kannalta melkoinen edistysaskel, piilee siinä omat vaaransa. Yksi sellainen on sähkön riittävyys, mikäli sen tuotannon rakentaminen ei pysy investointien rinnalla. Tai ainakin hirvittävät hintapiikit, mikäli maamme sähköntuotanto on jatkossakin yhtä riippuvainen säistä kuin nykyisin. 

* * *

Nämä tosiasiat on syytä ottaa vakavasti Suomessa, jonka energiantuotannosta yhä suurempi osa on riippuvaista tuulesta tai auringonpaisteesta. Ydinvoima olisi tietenkin datakeskuksia ajatellen erinomainen vaihtoehto, mutta sen lisärakentamien kestää kauan. Siksi me emme voi laskea pelkästään atomivoiman varaan, vaan on kehitettävä myös muita keinoja tasata energiapiikkejä. 

Siihen on onneksi monenlaisia vaihtoehtoja, joista nostan tässä esille kaksi. Ensinnäkin Suomen soista voidaan saada – niin haluttaessa – vaikka kuinka paljon ja suhteellisen nopeasti bioenergiaa eli turvetta. Viime aikoina sitä ei vain ole ympäristösyistä haluttu käyttää. Googlen ilmoituksen jälkeen on kuitenkin kysyttävä, että kannattaisiko nämä päätökset perua? 

Toinen optio on pumppuvoimaloiden rakentaminen. Sitä on toki ajettu Suomeen – Kemijärvelle – kuin käärmettä pyssyyn, mutta tämän pyrkimyksen lopputulos on toistaiseksi epävarma ympäristösyiden perusteella tehtyjen valitusten takia. Toivoa kuitenkin sopii, että järki voittaisi ja Suomeen saataisiin Kemijärvelle ja muuallekin joukoittain hyvin rakennettuja pumppuvoimaloita, joiden ideana on varastoida halvan sähkön aikaan vettä korkealle ja ohjata sitä hintahuippujen aikana pyörittämään voimalaitoksia

* * *

Lopuksi huomautan vielä siitä, ettei Googlen investointi tarkoita pelkästään rahan ja työpaikkojen tuloa maamme talouteen. Sen lisäksi se lisää oleellisesti amerikkalaisten kiinnostusta huolehtia Suomen turvallisuudesta. 

Siksi datakeskusten saaminen maahamme ei ole pelkästään talous- vaan myös turvallisuuskysymys. Eikä sellaista sovi vähätellä Suomessa, jonka raja sijaitsee reilun sadan kilometrin päässä Vladimir Putinin kotikaupungista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia

Ainutlaatuisen arvokas ympäristö
Asioiden tärkeysjärjestyksestä

Ilmastopaneelin toive toteutumassa

Suomi rypee tunnetusti järkyttävän pitkässä talouslamassa, joka alkoi jo vuodesta 2008. Tämä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan maamme ilmastopaneelin kannanottoihin, sillä sen uusimman ulostulon mukaan Suomessa pitäisi vähentää metsien taloudellista hyödyntämistä. 

Tosiasia kuitenkin on, että maamme metsät ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen selvästi enemmän kuin niistä poistetaan puuta. On kuitenkin totta, että turvemailta eli metsitetyiltä soilta vapautuu enemmän hiiltä kuin niissä kasvavaan puustoon sitoutuu – mutta myös se, että tähän asiaan ollaan jo tekemässä korjausliikettä. 

Toinen tosiasia on sitten paljon ikävämpi. Se on suomalaisen metsäteollisuuden parissa käynnistynyt nopea alasajo. Lista on pitkä, sillä siihen kuuluvat ainakin Stora Enso Anjalassa, Metsä Group Suolahdella ja Tampereella, UPM Lappeenrannassa ja Sappi Lohjalla.

Samaan aikaan metsäteollisuuden tulokset ovat romahtaneet. Ja viimeisimmän tiedon mukaan puukauppa on jopa lähes pysähtynyt, mikä on ajamassa metsäkoneyritykset peruuttamattomasti alas. 

Voidaan siis sanoa, että Ilmastopaneelin toive on jo toteutumassa. Siksi avoimeksi jää vain kaksi kysymystä. 

Millä Suomi korvaa metsäteollisuutemme menetetyt vientitulot? Ja mistä saadaan töitä suomalaisille – etenkin haja-asutusalueilla eläville ihmisille, joiden tuloista suuri osa liittyy metsien hyödyntämiseen. 

Ellei ratkaisuja löydy, saattaa meillä olla paluu takaisin 1960-luvulle, jolloin suomalainen työvoima muutti maalta kaupunkeihin ja osa karkasi Ruotsin autotehtaille, koska Suomi ei pystynyt heitä elättämään. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaukaan tehtaan sulkeminen edistää talouselämän uudistumista
Ilmainen veronkevennys ja metsähakkuiden vähentämisen miljardilasku
Virheellistä argumentointia

Peltojen vettämisellä on seurauksensa

Euroopan unionin ennallistamisasetuksen seurauksena on osa suomalaisista turvepelloista vetettävä. Se tarkoittaa joko niiden viljelykäytön lopettamista kokonaan tai peltojen muuttamista kosteikkoviljelyyn. Tämän seurauksena erityisesti pohjanmaalaisten peltojen määrä laskee ja suomalaisen ruuan määrä vähenee nykyisestä. 

Samalla pohjalaisten maanviljelijöiden talouden selkäranka on vaarassa murtua ja jopa peltolakeuksistaan tunnettu kansallismaisema kadota. Samalla suomalaisen ruuan huoltovarmuus heikkenee, koska kivennäis- ja turvemaiden peltojen altistuminen kadolle tapahtuu yleensä eri vuosina. 

Voidaan siis hyvin kysyä, että onko tämä kestävää kehitystä vai hulvatonta riskinottoa suomalaisten ruokaturvallisuudella. Sitä taas kannattaa arvioida ruokaomavaraisuutta tarkastelemalla.

* * *

Vuonna 2020 Suomessa tuotettiin kananmunia yksitoista, sianlihaa seitsemän, leipäviljaa viisi ja maitotuotteita kaksi prosenttia enemmän kuin käytettiin. Näiden osalta muutaman prosentin poistaminen pelloista ei siis aiheuttaisi riippuvuutta viennistä. 

Sen sijaan siipikarjan, kurkun, juuresten, naudanlihan, herukoiden, tomaatin, sokerin, vademien ja omenoiden suhteen olemme jo valmiiksi tuonnin varassa. Sitä enemmän, mitä alemmas listalla mennään. 

Näiden tuotteiden osalta omavaraisuuden puute siis syvenisi entisestään ennallistamistoimien seurauksena. Sen seurauksena saisimme - etenkin kivennäismaiden - katovuosina käyttää entistä enemmän rahaa ruuan tuomiseen ulkomailta, mikä luonnollisesti heikentäisi Suomen vaihtotasetta entisestään. 

* * *

Sallittakoon lopuksi pari pientä historiallista anekdoottia, jotka valaisevat edellä käsittelemään ruuan omavaraisuuden puuttumisen ongelmaa. 

Vuoden 1868 tammikuussa Suomessa kuoli nälkään 8 000, helmikuussa 9 400, maaliskuussa 14 500, huhtikuussa 20 600 ja toukokuussa 25 200 ihmistä. Kaikkiaan niin sanottuina suurina nälkävuosina ruuan puutteeseen kuoli peräti 150 000 suomalaista.

Tämä oli seurausta useita vuosia jatkuneista epätavallisista sääoloista, joiden seurauksena suuri osa viljasadosta menetettiin vuosi toisensa jälkeen. Lisäksi tilannetta pahensi Suomen senaatin kyvyttömyys toimia riittävän määrätietoisesti ja ripeästi ruuan saamiseksi maahan.

Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta monipuolistettiin erityisesti karjatalouden suuntaan ja lisäksi parannettiin liikenneyhteyksiä. Näin toivottiin voitavan vähentää katovuosien ikäviä seurauksia sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

Näistä toimista huolimatta Suomi joutui uudelleen ruokapulaan jatkosodan vuosina 1942 ja 1943, mistä sen pelasti vain saksalaisten tarjoama ruoka-apu. Kääntöpuolena sille oli kuitenkin pakkositoutuminen Saksaan vielä kauan senkin jälkeen, kun Hitlerin tiedettiin häviävän sodan ja Suomessa ymmärrettiin, että uppoavasta laivasta olisi päästävä pois. 

Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista - osin ruokaturvan takia - joten tällä asialla oli historian kulkua määräävä merkitys viimeisen kerran vielä juuri ennen sodan päättymistä vuonna 1944, jolloin vilja-apu muodosti yhden keskeisen osan Ryti-Ribbentrop-sopimusta. Onni onnettomuudessa oli, että saatu apu mahdollisti puna-armeijan suurhyökkäyksen pysäyttämisen Tali-Ihantalassa ja Viipurinlahdella sekä suoranaisen rökelevoiton Ilomantsissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruokakriisi, joukkoampuminen ja retoriikkaa
Kasvisruuan pakkosyötöstä on pelkkää haittaa koululaisille
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen

Suometsäprofessori Annamari Laurén: Suomelle miljardilaskua ennakoiva malli on huonosti tehtyä tutkimusta

Suometsätieteen Professori Annamari Laurénin kommentoi Metsälehdessä Suomen soiden hiililaskentaa. Siis juuri sitä asiaa, jonka perusteella maamme joutuu joskus tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta miljardeilla euroilla nieluyksiköitä.

Helsingin yliopistossa toimivan kollegan mukaan Luonnonvarakeskusessa (Luke) tehtävä hiililaskenta on huonosti tehtyä tutkimusta, jonka "tuloksia ei voi käyttää mihinkään". Ja listaa näkemyksensä perusteeksi seuraavat siihen liittyvät ongelmat.

"Vesi on ylivoimaisesti tärkein suon prosesseihin vaikuttava tekijä... vesi sademäärä, ja ojan syvyys puuttuvat hiililaskennastamme". 

"Laskennassa maan hiilipäästö riippuu ainoastaan puuston pohjapinta-alasta ja vuoden keskilämpötilasta. Ja kun metsä kasvaa ja vuodet lämpenevät, päästöviisarit osoittavat taivaisiin."

"Hiililaskentamallissa rikotaan keskeisimpiä tutkimuksen periaatteita... Päästömallin selittäjät korreloivat voimakkaasti; mallissa hiiltä virtaa ilmasta maahan ja maasta ilmaan, mutta hiilivirrat eivät ole toisiinsa kytkeytyneitä".

"Mallin lämpötilaherkkyys hipoo taivaita. Kun laboratoriokokeissa maan hiilipäästö lisääntyy 20­–40 prosenttia lämpötilan noustessa kolme astetta, hiililaskennassamme vastaava lisäys on 50–220 prosenttia."

* * *

Nähtäväksi jää, miten Luken hiilenlaskijat vastaavat Laurénin kritiikkiin. Vai vastaavatko? 

Lisäksi on selvää, että hänen esittämänsä seikat vaativat perustellun vastauksen tai vaihtoehtoisesti hiilimallin hylkäämisen sellaisena kuin sitä käytetään juuri tällä hetkellä. Eikä sen perusteella voi missään tapauksessa ryhtyä siirtelemään Suomesta muualle miljardeja euroja ennen kuin mallissa havaitut ongelmat on korjattu. 

Näin tietenkin vain siinä tapauksessa, että Laurén tuntee kommentoimansa asian perinpohjaisesti. Itse en epäile tätä ottaen huomioon hänen tutkimusalansa eli suometsätieteen sekä sen, että hän tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston professuuriinsa äskettäin ja osoittauduttuaan kaikkia samaa tehtävää hakeneita kilpailijoitaan pätevämmäksi.

* * *

EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2024 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Lisäksi Eurooppa on sen ja maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan maailman nopeimmin lämpenevä maanosa.

Samojen organisaatioiden mukaan poikkeussäät vaativat maanosassamme viime vuonna ainakin 335 ihmisen hengen ja vaikuttivat muulla tavoin satojentuhansien eurooppalaisten elämään. Taloudelliset tappiot nousivat ainakin 18 miljardiin euroon. 

Kaiken kukkuraksi Euroopan eri osien säätiloissa havaittiin viime vuonna poikkeuksellinen ero. Siinä missä aurinko porotti mantereen itäosassa tehden säästä kuumaa ja kuivaa, läntisessä Euroopassa satoi ja tulvi tavanomaista enemmän. Niinpä  WMO:n pääsihteeri Celeste Saulo kertoi lehdistölle, että "sopeutuminen on välttämätöntä".

Suomessa sää oli viime vuonna Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpi, mutta ei kuitenkaan ennätyksellisen kuuma. Talvi oli jopa poikkeuksellisen kylmä, kevät lämpimin sitten vuoden 2016, kesä yhtä lämmin kuin ennätysvuonna 1937 ja syksy maan eri osissa joko harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin
Hiilinieluja vai veroeuroja?
Tekninen muutos halpuutti Suomen hiilimaksuja 80 prosentilla

Vironvenäläiset, ihmiselämän reunaehdot ja vihreä siirtymä

Virossa on tekeillä valtava koulu-uudistus, jonka myötä maan itäosissa - eli Narvan alueella - luovutaan kaksikielisestä opetuksesta. Asiasta kertoneessa uutisessa oli virke, johon pysähdyin sitä lukiessani. 

Sen sanoi maan venäjänkielisen vähemmistön edustaja, jonka mukaan "me emme ylipäänsä ajattele putineja tai natoja, koska ennen kuin voi ajatella, pitää saada ruokaa pöytään. Haluamme vain normaalia elämää, turismin paluuta ja vastaavaa".

Toinen - niin ikään - venäjänkielinen henkilö totesi niin ikään pysäyttävästi, että "viroa osaavilla on Narvassa selvästi venäjänkielisiä korkeampi sosiaalinen asema. Johtajat ovat aina vironkielisiä... Siksi meillä on tilanne, jossa kaupungin ainoaan vironkieliseen päiväkotiin kuten myös ainoaan vironkieliseen kouluun on jatkuva pitkä jono".

Molemmat kommentit kertovat valaisevalla tavalla siitä, mikä ihmisille on viime kädessä tärkeää. Eli toisin sanoen ihmisten perimmäisistä prioriteeteista. 

Tämä olisi hyvä huomata myös suomalaisessa ympäristö- ja ilmastokeskustelussa. Ja niihin liittyen esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvässä päätöksenteossa. 

Jos ja kun tavoitteena on - uskoisin tämän koskevan lähes kaikkia suomalaisia - ekologisesti kestävä tulevaisuus, kannattaisi sen toteuttamiseksi huolehtia siitä, että mentäisiin ihmisten henkilökohtaisen elämän kestävyyden ehdoilla. Eli tehtäisiin tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia tai toteutettaisiin kansainvälisiä sopimuksia siten, ettei vaarannettaisi ihmisten jokapäiväistä leipää tai muita elämän edellytyksiä. 

Metsäalalla tämä tarkoittaisi ainakin kahta asiaa. Yksi on metsänomistajien toimintaedellytysten ja omaisuudensuojan turvaamisen huomioiminen kaikissa lainsäädännön muutoksissa ja toinen metsiä hyödyntävän teollisuuden käytettävissä olevan raaka-ainemäärän ennustettavuudesta huolehtiminen pitkälle tulevaisuuteen, jotta Suomeen investoiminen ei käy niille liian riskipitoiseksi ja investointipäätökset tulisi yrityksille siitä syystä liian riskipitoisiksi tehtäväksi tänne Pohjantähden alle. 

Maataloudessa taas olisi huolehdittava siitä, että karjankasvattajien ja viljelijöiden toimintaedellytykset säilyvät, jotta saamme myös tulevaisuudessa kotimaista ruokaa. Tässä asiassa erityisesti turvemaille perustetut pellot ovat avainasemassa, koska ne on todettu valtaviksi hiilidioksidilähteiksi ja siksi ympäristöväellä - ja jopa tutkijoilla - näyttäisi olevan kova halu sosialisoida ne - tai ainakin rajoittaa omistajien päätösvaltaa oman omaisuutensa. Jos heidän tahtoaan noudatettaisiin, autioituisi Suomen maaseutu laajoilla alueilla Pohjanmaaalta Kainuuseen ja Lappiin. Eli olisi valtava inhimillinen katastrofi.

Jos edellä esittämistäni reunaehdoista pidettäisiin kiinni, ei niin sanottu vihreä siirtymä herättäisi likimainkaan niin paljon vastarintaa tai inhimillistä kärsimystä kuin se tekee tällä hetkellä, sillä ihmisille on aina tärkeintä - ensin lainaamani vironvenäläisen näkemyksen mukaisesti - oman elämän edellytysten turvaaminen. Ja toisaalta - kuten toinen lainaamani vironvenäläinen totesi - ovat ihmiset valmiita tekemään elämässään suuriakin muutoksia, kunhan he vain näkevät sen kokonaisuuden kannalta järkeväksi ja omia intressejään palvelevaksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen
Ympäristöväki asettaa monimuotoisuuden suojelun ilmastonmuutoksen torjunnan edelle

Veronmaksajien varojen poliittista käyttöä

Sanna Marinin (sd) hallituksessa valmistellaan Suomen pääkaupunkiin eli Helsinkiin saapuville autoilijoille ruuhkamaksua. Kansanedustaja Kalle Jokisen (kok) mukaan ne "ovat paluu keskiaikaisten kaupunkien tullimuureille, jotka viestittivät, että pysykää poissa. Ne ovat negatiivinen viesti veronmaksajien toimeliaisuudelle ja liikenteelle, joka luo kasvua yhteiskuntaan."

Helsingin kauppakamarin johtavan asiantuntija puolestaan totesi, että "toteutuessaan ruuhkamaksut koskisivat ennen muuta Helsingin seudun työntekijöitä ja yrityksiä. Kyse olisi ylimääräisestä verosta, jonka tuotto hyvin todennäköisesti menisi muualle kuin Helsingin seudulle."

Asiaa valmisteleva virkamies puolestaan arveli tästä valtiotason hankkeesta, että "kunnallinen vero olisi ongelmallisempi". Siis arvoisat lukijani, huomatkaa että kyseinen hallituksen renki totesi selvällä Suomen kielellä olevansa puuhastelemassa ongelmia aiheuttavaa veroa. 

Sellaisena se toki vastaa pääkaupunkina koko Suomea palvelevan Helsingin nykyistä suuntaa. Onhan kaupungissa menossa niinkin "järkevä" tiehanke kuin Laajasalon läpi kulkevan kaksiajorataisen tien muuttaminen kaupunkibulevardiksi. 

Työssä on jo nyt käytetty runsaasti veronmaksajien varoja mm. sujuvasti toimivien moottoritiemäisten poistumisramppien ja niihin liittyvien siltojen purkamiseen, jotta niiden tilalle on voitu pystyttää ruuhkia aiheuttavia liikennevaloja. Sama on odotettavissa seuraavaksi mm. Tikkurilan, Tuusulan ja lentokentän suunnasta Helsinkiin liikennettä välittävälle Tuuulanväylälle.

Muita viime aikojen järjettömiä poliittisia päätöksiä on ollut maksaa tukea turveyrittäjille, jotta nämä lopettaisivat kotimaisen energianlähteen tuotannon. Tämä tapahtui juuri ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti Euroopan laajuiseen energiapulaan. 

Ja kun koko Euroopasta - tai ainakin EU:sta - puhutaan, on tässä yhteydessä muistettava myös EU-parlamentin äänestystulos, jonka seurauksena metsätalouden sivuvirtana syntyvää puuta ei saisi käyttää energian tuotantoon. Onneksi tämä päätös astuu voimaan vasta sitten, jos se hyväksytään myös muissa EU:n päätöksentekoelimissä.

Tämän kaiken järjettömyyden ovat tietenkin mahdollistaneet äänestäjät EU-, eduskunta- ja kunnallisvaaleissa antamillaan valtakirjoilla. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka pitkään suomalaiset jatkavat järjettömiä päätöksiä tekevien puolueiden äänestämistä Suomessa ja Helsingissä. Ainakaan toistaiseksi asiaan ei kuitenkaan ole näkyvissä muutosta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sosialistinen hollitupa
Kauppapula kauppakeskuksessa
Voiko vihervasemmiston luoman ongelman torjua vihervasemmiston keinoin?

Keväisiä ajatuksia vihreistä ja muista siirtymistä

MTV3 otsikoi tuoreen sääuutisensa kysymällä, että "Alkaako terminen kevät tänä viikonloppuna? Meteorologi lupaa viikonlopuksi jo terassikelejä, eikä lämpöaallolle näy loppua". Tämä ei tietenkään maaliskuun puolivälin lähestyessä ole kovin suuri uutinen, sillä laskeehan esimerkiksi Ilmatieteen laitos maaliskuun ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. 

Suomessa lämpötilojen nousu kohti kesää otetaan yleensä vastaan suurella ilolla, sillä onhan takana pitkä ja luminen talvi. Toisin kuin Suomessa, odotettaneen maapallon toisella puolella Australiassa nyt innolla alkavaa talvikautta, koska viime vuosien kesiin on liittynyt hurjia metsäpaloja.

Noiden palojen syistä julkaisi Frontiers in Ecology and Environment tiedelehti vertaisarvioidun katsausartikkelin, joka toi mieleen Donald Trumpin aikanaan mainitseman suomalaisten metsien haravoinnin. Siinä "annettiin ensimmäisen kvantitatiivinen todiste alueen metsäalueista, jonka mukaan ne sisälsivät vähemmän pensaita ja enemmän ruohoa ennen kolonisaatiota". 

Siten jutun mukaan Australian alkuperäiskansojen palonhallintakäytäntöjen katoaminen on johtanut laajoja alueita paloalttiiksi, jonka seurauksena on nähty ennennäkemättömän laajoja metsäpaloja. Toki on muistettu mainita myös ilmaston lämpeneminen. 

Tämä vei minut taas Australian keskiosien Alice Springsiin, jonka ilmastotilastojen historia ei juurikaan ole lisännyt luottamustani sikäläisen tilastoinnin luotettavuuteen.  Niinpä riensin jälleen kerran tilastojen ääreen ja löysin ikäväkseni alla olevan kuvan.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, on Keski-Australian ilmaston historia muuttunut jälleen kerran verrattuna edelliseen käyntiini, jolloin ilmaston arveltiin kyseisellä paikkakunnalla lämmenneen varsin suoraviivaisesti aina 1940-luvulta 2020-luvulle, vaikka sen tänä päivänä kerrotaankin yllä olevan kuvan perusteella olleen varsin vakaa aina 1980-luvun alusta asti! 

* * *

Vladimir Putinin hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat Euroopassa ja myös täällä Suomessa johtamassa nopeaan irtautumiseen venäläisestä energiasta. Se tapahtuu ensisijassa täyttämällä energiavarastoja muualta maailmasta tuotavilla fossiilisilla - ja Suomessa turpeen palauttamisella - mutta samalla edistynee myös ns. vihreä siirtymä, koska ainakin pidemmällä aikavälillä tultaneen kiirehtimään fossiilisten energianlähteiden korvaamista bioenergialla sekä tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Bioenergiasta sattui silmiini mielenkiintoinen USA:n tiedeakatemian julkaisusarjan tutkimusraportti, jossa oli selvitetty maissista tehdyn bioetanolin ympäristöjalanjälkeä. Siinä havaittiin, että bioetanolin valmistus kasvatti maisiin hintaa 30 ja muiden viljojen 20 prosentilla sekä laajensi maissin viljelyalaa peräti 2,8 miljoonalla hehtaarilla ja sen seurauksena peltojen pinta-alaa 2,1 miljoonalla hehtaarilla vuodesta 2008 vuoteen 2016. 

Nämä muutokset lisäsivät vuotuista lannoitteiden käyttöä kolmesta kahdeksaan prosenttiin sekä nostivat veden laatua alentavien yhdisteiden määriä kolmesta viiteen prosenttiin. Siten bioetanolin tuotanto tuotti yhtä paljon tai jopa neljänneksen enemmän kuin fossiiliset polttoaineet. Niinpä tutkijat pitivät maissietanolia huonona ratkaisuna pyrittäessä ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen.

* * *

Suomessahan arvanheitolla uusiutumattomaksi määriteltyä turvetta ryhdyttiin ajamaan alas todella voimallisesti jokin aika sitten. Putinin sota on kuitenkin johtanut siihen, että myös meillä on viime päivinä tehty peruutusliikkeitä. Tämä olikin viimeinen hetki, sillä turveyrittäjät olivat jo ryhtyneet tuhoamaan kalustoaan.

Toivottavasti tämä turvesoppa saa suomalaiset päättäjät jatkossa harkitsemaan paremmin toimiensa järkevyyttä. Vanhan sanonnan mukaanhan on nimittäin niin, ettei hosumalla synny kuin kusipäisiä lapsia. Ja sellainen meillä olisi käsissämme juuri nyt, mikäli Putin olisi päättänyt aloittaa sotansa vain vuotta tai kahta myöhemmin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putinin sodan taloudellinen hinta
Ei ole helppoa olla vihreä ja älyllisesti rehellinen
Australian ilmastohistoria meni uusiksi

Vihreän siirtymän toteutus on suunniteltava uudelleen

Euroopan Unioni ja monet muut maat mukaan lukien Yhdysvallat on päättänyt taivuttaa Venäjän lopettamaan sotaretkensä Ukrainaan talouspakotteiden ja aseellisen avun kautta. Näistä jälkimmäinen luonnollisesti vahvistaa Ukrainan asevoimia välittömästi sen jälkeen kun toimitukset ovat perillä. 

Sen sijaan ensimmäisen vaikutukset eivät periaatteessa vaikuta kuin aikaviiveellä, mutta käytännössä vaikutus tulee varsin pikaisesti, koska Venäjän rupla on jo ehtinyt reagoida siihen. Niinpä kaikki ulkomainen tavara tulee tavalliselle venäläiselle kalliimmaksi kuin ennen sotaa. 

Tuoreen tiedon mukaan Venäjän ruplan kurssi on noin 0,008 dollaria eli 0,8 amerikkalaista senttiä. Se on noin 29 prosenttia alempi kuin perjantaina. 

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on ennen kaikkea saattaa venäläiset protestoimaan nykyistä hallintoa vastaan. Tyytymättömyyttä on toki ilmennyt jo nyt, sillä Venäjällä on pidätetty noin 3 500 mielenosoittajaa.

Nähtäväksi siis jää kuinka nopeasti talouspakotteet vaikuttavat Venäjällä. Eli ehtivätkö ne saattamaan Putinin hallinnon vaikeuksiin ennen kuin Ukrainan sotilaallinen selkäranka katkeaa - jos on katketakseen. 

Euroopan kannalta oleellista on myös se, kuinka Venäjä asettaa vastapakotteita. Katkaiseeko se energian viennin Eurooppaan ja saattaa etenkin Saksan ja Italian - mutta myös Suomen - vaikeuksiin. 

Tämä on seikka, joka on jatkossa huomioitava EU:ssa aiempaa vakavammin. Meidän on nostettava energiaomavaraisuuttamme ja ennen kaikkea vähennettävä riippuvuuttamme Venäjästä. Se tarkoittaa toisaalta Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja uraanista luopumista - tai ainakin varalähteen varmistamista - mutta myös oman Venäjästä riippumattoman energiatuotannon rakentamista ylläpitämistä. 

Jo nyt näemme, että erityisesti Saksan päätös luopua omasta ydinenergiastaan on ollut yksinkertaisesti typerää, koska se on ajanut EU:n suurimman talouden vaarallisen riippuvaiseksi Venäjästä. Samoin voidaan nähdä, että Suomen tulisi miettiä vielä uudelleen, mitä se tekee turvetuotannon pikaiselle alasajolle. Onko todellakin niin, että meillä on suurempi tarve ilmastomalleihin perustuvan tulevaisuuden uhan ennätysnopeaan torjuntaan kuin Venäjän naapureilleen aiheuttaman akuutin vaaran vähentämiseen?

Vihreän siirtymän osalta nyt avautunut tilanne tarkoittaa toisaalta kannustetta rakentaa uusia voimalaitoksia, mutta myös hidastetta luopua käytettävissä olevista omista energialähteistä. Siksi gobaalin lämpenemisen torjunnan kokonaisuus on harkittava kokonaan uudelleen siten, että huomioon otetaan ilmastopolitiikan lisäksi myös akuutti poliittinen tilanne.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aamu-uutinen Venäjältä antoi toivoa paremmasta
Oikeudenmukainen kompensaatio hiilinieluista
Vihreä siirtymä Kazakstanista Saksaan