Totta ja tarua Joulusta

Tänä aamuna joulukiireet on jo melkein ohitettu ja ihmiset käyvät puolilta päivin kuuntelemaan keskiajalta peräisin olevaa joulurauhan julistusta. Illemmalla juhlapöydässä taas luetaan jouluevankeliumia, jossa kerrotaan siitä, kuinka Jeesus-lapsi syntyi neitsellisesti raskaaksi tulleelle Marialle, joka oli mennyt yhdessä kihlattunsa Joosefin kanssa verolle pantavaksi Betlehemiin. 

Tämä kaikille läsimaalaisille tuttu tarina on varsin kaunis kertomus. Lisäksi siihen liittyy monilla sellaisia lapsuudenmuistoja, että niitä halutaan verestää siinäkin tapauksessa, ettei maailmankatsomus ole teistinen. Tämä jos joku osoittaa, että perinteet ovat ihmisille äärimmäisen tärkeitä. 

* * *

Kuten varmaan useimmat teistä – arvoisat lukijani tietävät – monet joulun perinteistä ovat paljon vanhempia kuin kristinusko. Yksi sen lähteistä on roomalaisten Saturnalia-juhla, jota vietettiin viikon mittaisena talvipäivän seisauksen aikoihin.

Saturnaliasta esimerkiksi Wikipediassa annettu kuvaus kuulostaa kovin tutulta, vaikka toki erojakin on havaittavissa muutenkin kuin juhlan kristillisyyden suhteen. Juhlan aikana ihmiset minittäin antoivat toisilleen lahjoja ja tarjolla oli paljon juhlaruokaa, leikkejä ja hauskanpitoa. Mielenkiintoista on myös se, että Saturnalian keskuspaikkana pidetyssä roomalaistemppelissä oli Saturnuksen kulttipatsas, jonka jalat vapautettiin siteistään. 

Toisaalta Saturnaliaa johti sitä varten valittu karnevaalikuningas ja orjat saivat vapaiden ihmisten vapaudet. Se tarkoitti, että he saivat lyödä vetoa, humaltua julkisesti ja heittää hillityn käytöksen viitan yltään ja jopa käyttäytyä julkeasti. Myös kaduilla juhlittiin riehakkaasti. 

Jälkimmäiset roomalaisten tavat eivät kuulu minun ikäluokkani jouluihin, mutta olen ollut huomaavinani, että ainakin juhlimisen osalta Suomi on vähitellen muuttumassa. Enää kaikki eivät vietä joulua kotonaan, vaan ihmiset lähtevät riehakkaille lomamatkoille etelään tai pohjoiseen. Ja ehkäpä yöelämäkin on aiempaa virkeämpää myös niissä kaupungeissa, joissa ihmisten kodit sijaitsevat.

* * *

Muinaisilla roomalaisilla ei ollut joulukuusta eikä joulupukkia. Ensin mainitun alkuperästä ei ole varmaa tietoa. 

Virolaisten mukaan ensimmäinen julkinen joulukuusi oli pystytetty Tallinnaan jo vuonna 1441, mutta latvialaisten arkistolähteiden mukaan joulukuusen olisi tuonut Riikaan Mustapäiden veljeskunta vuonna 1510. Lisäksi tunnetaan kertomus, jonka mukaan joulukuusi olisi peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. 

Varmaa on kuitenkin, ettei joulukuusiperinne ole peräisin Suomesta tai edes pohjoismaista, koska täällä kuusia alkoi ilmaantua ihmisten koteihin – ensin aatelisille – vasta 1800-luvulla. Tavallisen kansan parissa joulukuusesta tuli yleinen vasta noin sata vuotta sitten.

* * *

Joulupukki toki asuu Suomen korvatunturilla yhdessä muorinsa ja tonttujensa kanssa. Näin siitä huolimatta, että jotkut häneen uskonsa menettäneet luulevat joulupukin syntyneen jonkinlaisena 300-luvulla eläneen Myran piispan Pyhän Nikolauksen perinteenjatkajaksi. 

Vieläkin hassumpaa on se, että amerikkalaiset kuvittelevat joulupukin asuvan pohjoisnavalla ja matkustelevan lentävillä poroilla. Ihan kuin he eivät tietäisi, ettei pohjoisnavalla edes elä poroja. Ja vaikka eläisikin, ne eivät tietenkään osaa lentää. 

Sen sijaan Suomessa on aina elänyt myös joulupukin sukulaisia, nuuttipukkeja ja kekripukkeja. Niiden tiedetään kulkeneen talosta taloon juoden ensinnäkin tarjottuja alkoholijuomia ja toiseksi jaellen kilteille lapsille lahjoja ja kolmantena mahdollisuutena tuhmille risuja. 

Onneksi joulupukki on viime vuosina vähentänyt ensimmäiseksi ja kolmanneksi mainitsemiani harrastuksiaan, ja keskittynyt pikemminkin lasten kirkkailla äänillään esittämien joululaulujen kuuntelemiseen ja lahjojen jakamiseen.

Näillä enemmän tai vähemmän vakavasti otettavilla sanoillani toivotan teille – arvoisat lukijani – oikein hyvää ja onnellista joulua!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Erilainen joulu

Pyhän maan joululahja
Oikein hyvää ja salaista joulua!

Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa

Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa on perusteltu muun muassa kansalaistemme heikon lisääntymisaktiviteetin tuottamalla työvoimapulalla. Siksi oli kulmakarvoja nostattavaa lukea Kelan johtajana toimivan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman näkemyksestä, jonka mukaan tekoäly tulee seuraavien kymmenen vuoden kuluessa korvaamaan noin tuhat Kelan työntekijää. Näin hän asettui samalle kannalle kuin Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen aiemmin.

Mikäli näin käy, vapautuisi noin 12 prosenttia Kelan 8 000 työntekijästä yhteiskunnan muihin tehtäviin. Jos tämä prosenttiosuus pätee yhteiskunnan kaikkiin muihinkin tehtäviin, työtä vailla olevan työvoiman määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu nykyisestä - ja on siten käytettävissä yhteiskunnan tai yksityisten yritysten muihin työtehtäviin.

Minun nähdäkseni Kelan johtajien näkemys on varsin realistinen ja tulisi siten huomioida myös suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa, jottei sitä kautta synnytettäisi uudenlaista etnisesti monimuuotoista alaluokkaa, joka ei jaa yhteiskuntamme kulttuuria, arvoja ja tapoja. Ja joka suurella todennäköisyydellä muuttuisi vähitellen yhteiskuntaa polarisovaksi väestönosaksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset
Sanna Marinin näkemyksestä
Afrikan sarven väkivallasta työperäiseen maahanmuuttoon

Mustamaalausta liike-elämässä ja eduskunnassa

Entinen puolustusministeri ja europarlamentaarikko Carl Haglund (ruots) pyrki edistämään omaa uraansa Aktia-pankissa mustamaalaamalla firman muita johtajia yhtiön hallituksen silmissä. Peli kuitenkin päättyi hänen omaan irtisanomiseensa.

Täytyy luonnollisesti toivoa, ettei Haglundin käytös ole tyypillistä suomalaisille poliitikoille. Mutta toisaalta, mitä pitäisi ajatella Haglundin tapauksen valossa esimerkiksi seuraavista lausunnoista. 

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta väitti Ylen politiikkaradiossa, että "eiköhän siellä oo vääränvärisiä ihmisiä, joita pitäis täs tilanteessa puolustaa" kun puhe oli perussuomalaisten näkemyksestä – tosiasiassa olemattoman – Palestiinan tunnustamiseen. 

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela väitti, että "rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella" viitaten Teemu Keskisarjan (ps) esittämään faktaan, jonka mukaan afrikkalaiset ja lähi-itäläiset maahanmuuttajat eivät ole koulutuksellisesti, sivistyksellisesti tai ammatillisesti samalla tasolla kuin suomalaiset. Ja siksi Suomeen muuttaa enimmäkseen heikkolaatuisia tulokkaita.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen syytti eduskunnassa pääministeri Petteri Orpoa harhaanjohtavista väitteistä työllisyys- ja talouskehityksen nousun osalta. Kuitenkin Orpo oli jo aiemmin kertonut, että hänen optimistiset näkemyksensä talouskasvusta olivat perustuneet ajankohtaiseen tilannekuvaan (esimerkki, toinen).

Nähdäkseni edelle kirjoittamani esimerkit osoittavat ex-poliitikko Haglundin Aktiassa käyttämien toimintatapojen olevan, ellei nyt aivan arkea niin kuitenkin, tavanomaisia suomalaisessa poliittisessa arjessa. Enkä usko, että sellaisten käyttäminen on yhtään sen terveempi ilmiö politiikassa kuin liike-elämässä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
RKP:n Carl Haglund haluaa kunnille pakolliset mamu-kiintiöt
Yleisradion toimituskunta on paksunahkaista
Hallituksen leikkaukset johtivat kehuihin, muunneltuun totuuteen ja yhteiskuntaa polarisoiviin puheisiin

Gazalaisten kärsimyksille on sekä ultimaattinen että proksimaattinen syy

Helsingin yliopiston avajaisissa oli paikalla häiriköitä, jotka huutelivat rehtorin puheen aikana omia mielipiteitään. Sen lisäksi, että tuollainen käytös on hyvien tapojen vastaista, osoittivat näiden henkilöiden puheet osoittivat heidän esille nostamastaan aiheesta. 

Ensinnäkin Helsingin yliopisto on jo ajat sitten tuominnut väkivallan Palestiinan alueella. Eivätkö avajaisten huutelijat olleet tästä tietoisia, vai huutelivatko he muuten vain?

Toiseksi Gazan tilanne ei ole sikäli yksioikoinen, että sillä on sekä proksimaattinen että ultimaattinen syy. Nyt huutelijat näkevät vain ensimmäisen eli Israelin – sinänsä monessa suhteessa moitittavan – toiminnan alueella. 

Ultimaattinen eli perimmäinen syy Gazan väestön ahdingolle on kuitenkin ennen kaikkea palestiinalaisten oma toiminta: heille ei ole kelvannut rauha vuonna 1947, eikä se kelvannut myöskään vuonna 2000, vaan he päättivät jatkaa terrori-iskujen tiellä. Osana tätä toimintaa Hamas aloitti nyt käynnissä olevan Gazan sodan tekemällä yli tuhat henkeä vaatineen terrori-iskun Israelin puolelle ja lisäksi pitää edelleen hallussaan tuolloin ottamiaan panttivankeja. Se ei ole myöskään suostunut tulitaukoon kieltäytymällä luovuttamasta aseitaan. 

Itse kukin voi tietenkin pohtia sitä, kumpi on tuomittavampaa – ultimaattinen vai proksimaattinen. Omalta kohdaltani asiassa ei ole epäselvää, sillä jälkimmäistä ei olisi ilman ensimmäistä. Ja siksi tämänpäiväisten yliopistohäiriköiden toiminta ei osoita muuta kuin käyttäytymistapojen puutetta ja ymmärtämättömyyttä. 

Päivän aiempi merkintä:
Orpon, Keskisarjan ja koko hallituksen on syytä rauhoittua

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palestiinalaisvaltion syntymisen edellytykset ovat katoamassa
Joukossa tyhmyys tiivistyy
Säälittävää aktivismia Suomessa ja Kaliforniassa

Häpeällisen vähäinen 250 miljardin dollarin lahja

Kuten kaikki tiedämme, on jouluaatto tasan kuukauden kuluttua. Ja että silloin saapuu joulupukki jakamaan lahjoja kaikille kilteille lapsille - ja jakaa niitä vähän tuhmemmillekin - eikä vaadi vastineeksi mitään.

Tiedämme myös, että jotkut lapset kirjoittavat sivukaupalla lahjatoiveita ja pettyvät, kun eivät saakaan kaikkea toivomaansa. Tämä tuottaa joulupukille - ja hänen tontuilleen pahan mielen - mutta siitä huolimatta hän palaa vuoden kuluttua uusien lahjojen kanssa.

Ilmeisesti kehittyvissä maissa ja saarivaltioissa on kuultu joulupukista ja arveltu, että länsimainen veronmaksaja on sen inkarnaatio. Ja siksi niiden asukkaat haluavat lahjaksi riihikuivaa rahaa - ja vieläpä tuplasti enemmän kuin sen 250 miljardia dollaria, jonka länsimaat olivat perjantaihin mennessä luvanneet.

Näin voisi ajatella ainakin siitä, että rahaa saamassa olleiden kehittyvien maiden ja saarivaltioiden edustajat kävelivät ulos ilmastokokouksen neuvotteluista YK:n ilmastokokouksessa Azerbaidzhanin Bakussa, koska heidän mielestään 250 miljardin dollarin "ehdotukset ovat häpeällisiä". Niin sanotut kansalaisjärjestöt ilmeisesti jakoivat tämän näkemyksen, koska ne vaativat, että on "parempi jättää koko sopimus tekemättä kuin tehdä huono sopimus, ja tämä on hyvin, hyvin huono sopimus". 

O tempora, o mores! Eikö ahneudella ole mitään häpyä eikä rajaa?

Tämän näytelmän jälkeen olisin halunnut Suomen vetävän tarjouksensa pois ja ilmoittavan, ettei suomalainen veronmaksaja ole joulupukki. Eikä hän jaa rahojaan sellaisille ihmisille, jotka halveksivat hänen lahjaansa. Ja vieläpä sellaista hyvän tahdon osoitusta, jonka maksamiseksi hänen pitäisi ottaa uutta lainaa entisten päälle.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kokouksessa nostettiin ilmastorahoituksen määrää vielä 50 miljardilla. Näin siitä huolimatta, että maailman 45 vähiten kehittyneen maan ryhmä ilmoitti tyytymättömyytensä tämänkin lahjan kokoon. 

Siis vähän kuin pikkulapsi, joka pettyy joululahjaksi saamiinsa kymmeneen lahjapakettiin koska joulupukille osoitetulle listalle oli kirjattu sata toivetta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eksistentiaalinen uhka ja älyllinen epärehellisyys
Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?
Marinin hallituksen hinta

Kepposia ja pukeutumisohjeita

Eilen illalla tympäännyin perusteellisesti. Oli nimittäin jo kolmas ilta, jolloin ovikello soi ja sen avattuani kuulin kiristykseltä vaikuttavat sanat "karkki tai kepponen".  

Kyse on amerikkalaisen perinteen rantautumisesta Suomeen, mikä ei tietenkään ole tapahtunut ilman, että sitä olisi jollain taholla kannustettu. Valitettavasti kyse on ikävästä tavasta, koska kyseessä on periaatteessa kiristys, jossa uhataan ilkivallalla. Sen merkkinä yksi mainitsemistani kolmesta tapauksesta päätyi siihen, että ikkunaan lensi lumipallo - onneksi se ei mennyt rikki.

Toisin sanoen kiristys tosiaankin johti ikävään kepposeen, josta olisi huonolla tuurilla voinut aiheutua merkittävä omaisuusvahinko. Ja siitä syystä päätin kertoa tässä blogissa kansalaisaloitteesta halloweenin viettämisen lopettamiseksi peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa. 

Samalla huomasin, että noiden aloitteiden joukossa oli ainakin yksi muukin sellainen, joka saattaa kiinnostaa jopa suurinta osaa teistä, arvoisat lukijani. Ja siksi kannustan teitä vilkaisemaan kyseistä nettisivua. 

* * *

Erilaisiin tapoihin liittyen palautan teidän mieleenne vielä jopa vihreiden poliitikkojen huomiota herättäneen naisten pukeutumisohjeen. Ja jatkan muutaman päivän ikäisellä uutisella, jossa muslimipoliitikot kertovat omista ajatuksistaan. 

Niistä espoolaisen kaupunginvaltuutetun Ali Abdirahman (sd) näkemys oli mielenkiintoinen, sillä hänellä oli suomalaiseen kulttuuriin huonosti istuva näkemys musliminaisten vaatetuksesta: "jos kasvot ja kädet näkyvät, se on ok. Jalat saavat näkyä normaalisti, mutta polvien yläpuolelle hame ei saa nousta."

Miespuolisen demarivaltuutetun kannanotto on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa, sillä Seida Sohrabi (kok) ihmetteli, että "tässäkö sitä islamin ja muslimin pehmeämpää tulkintaa naisten oikeuksista?" Sen sijaan naisasia- tai ihmisoikeusjärjestöjen en ole huomannut kommentoineen asiaa, vaikka elämmekin maassa, joka sosiaali- ja terveysministeriön mukaan on "sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreiden punainen raja ylittyi - vai ylittyikö?
Poliittinen värityskirja
Hyväksyttävää rasismia ja sovinismia?

Oikein hyvää ja salaista joulua!

Tänään on jouluaatto. Siis se päivä, jolloin suurin osa länsimaisista lapsista odottaa Joulupukkia - ja monet heistä mieltävät hänet vieläpä Suomesta tulleeksi.

Joulupukkia toki odottelen myös minä, vaikka en enää lapsi olekaan. Vaikka sanotaanhan toisinaan, että ihminen muuttuu uudelleen lapseksi, kun on elänyt riittävän pitkään. Miksi en siis minäkin?

Tänä vuonna odotan pukkia aivan erityisestä syystä, sillä minulla on seurattavana sekä pieniä että vähän suurempia lapsia. Ja siksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka he suhtautuvat punanuttuiseen. Ja nähdä jälleen kerran se ihme, etteivät isommat paljasta pienemmilleen karua totuutta Korvatunturilta tulleesta.  

Minusta on nimittäin vaikea ymmärtää, kuinka isoveli tai -sisko on lähes poikkeuksetta heti Joulupukin salaisuudesta perille päästyään juonessa mukana ja valmis vaikenemaan asiasta nuoremmilleen. Näin siitä huolimatta, että varmasti mieltä polttelisi päästä valaisemaan asiaa. 

Taitaa kuitenkin olla niin, että vielä enemmän heitä kiinnostaa päästä mukaan siihen joukkoon, joka jymäyttää mukavalla tavalla perheen pienimpiä. 

Näillä sanoilla toivotan teille - arvoisat lukijani - oikein hyvää ja salaista joulun aikaa!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nauttikaa joulusta!
Joulumuisto
Joulusatu

Epäily Kaius Niemen törkeästä rattijuopumuksesta

Helsingin sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi joutui epäillyksi törkeästä rattijuoppoudesta ja ilmoitti jättävänsä tehtävänsä. Tämä tapahtui eilisaamuna sen jälkeen, kun Sanoma-talossa oli vietetty kosteaa yötä HS:n kirjallisuuspalkinnon jakamisen yhteydessä. 

Käytettävissä olevan tiedon perusteella Niemi oli pyrkinyt ajamaan autollaan parkkihallista, mutta jäänyt sisälle vahtimestareiden suljettua parkkihallin uloskäynnin ja kutsuttua poliisin paikalle. Mikäli tämä kaikki pitää paikkansa - ja miksei pitäisi - ei tapauksessa ole mitään epäselvää. 

Tartuin tapaukseen siitä syystä, että Niemen viinanhuuruinen ajelu kertoo jälleen kerran karua kieltään siitä, etteivät edes yhteiskunnan parhaat menestyjät ole aina rationaalisia olentoja. Sen sijaan myös heillä on inhimilliset heikkoutensa, joiden seurauksena voi olla putoaminen korkeasta asemasta. 

Tapauksesta tuli hakematta mieleen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok) tapaus, jossa hän kärähti autonsa ajamisesta juopuneena. Törkeä rattijuopumus ei hänen kohdallaan vaikuttanut poliittiseen uraan, koska hänen sinivihreät äänestäjänsä hyväksyivät tapauksen ja poliitikko itse on kyennyt hallitsemaan tapahtuneen jälkeisen viinankäyttönsä. 

Nähtäväksi jää, kuinka käy Kaius Niemen. Antavatko kollegat ja lehtitalot anteeksi vaikutusvallaltaan maan ex-ykkösjournalistin törttöilyn, vai hylkäävätkö he tämän ammattipiireistään. Ensivaikutelman perusteella heidän reaktionsa näyttäisi olevan jonkinasteinen solidaarisuuden osoitus Niemelle.

Tosiasia kuitenkin on, että törkeät rattijuoppoudet kielivät yleensä pitkäaikaisista ongelmista päihteiden käytössä. Toivottavasti Niemen kohdalla ei kuitenkaan ole niin, eikä hänen elämänsä ajaudu viinanhuuruiseen alamäkeen tapahtuneen jälkeen, vaan hän pystyy ryhdistäytymään ja sulkemaan korkin. Nyt nähdyn kaltainen kollegoiden tuki edistää jälkimmäistä, mutta ei valitettavasti varmista sitä.

Toinen asiaan vaikuttava asia on suomalaisen yhteiskunnan - hyvästä syystä - rattijuopot tuomitseva yleinen mielipide. Sen aiheuttama paine voi edistää korkin sulkemista, mutta yhtä hyvin se saattaa johtaa entistä rankempaan ryyppäämiseen. Lopputulos riippuu ennen kaikkea Niemen omista luonteenpiirteistä. 

Tässä puolestaan näen ikävä kyllä huolestuttavana piirteenä sen, että Niemen kiemurtelu päätoimittajan vastuunsa tunnustamisesta äskettäisessä tapauksessa, jossa HS julkaisi suomalaisten turvallisuuteen liittyvää sotilaallista tietoa. Se viittaa jonkinasteiseen moraaliseen heikkouteen, jollainen ei ainakaan auta siirtymistä päihteettömään elämäntapaan.

Loppukaneettina toivotan Niemelle tapahtuneen syvällistä pohtimista ja tosiasioiden tunnustamista. Ja sitä kautta siirtymistä viinattomaan elämäntapaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lukutaito riveiltä ja rivien väleistä
Helsingin Sanomat myrkytti tänään yhteiskunnallista keskustelua - reagoiko päätoimittaja kannanottonsa mukaisesti?
Sukulaiseni on alkoholisti

Vladimir Putin ja kulttuurin synty

Sillä aikaa kun läntinen maailma on omaksunut demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen ja ihmisten yhä kasvavan vapauden elää oman tahtonsa mukaan, on Venäjä kerta toisensa jälkeen epäonnistunut tämän kulttuurin omaksumisessa. Demokratian sijaanhan siellä hallitsee näennäisdemokraattisia kulisseja hyödyntävä Vladimir Putin lähes yksinvaltiaan elein.

Heikosti sujuneen Ukrainan sodan seurauksena Putin pyrkii eristämään alamaisensa myös länsimaiselta tiedonvälitykseltä ja samalla globaalilta kulttuurilta estämällä heiltä internetin ja monien sosiaalisen median alustojen käytön. Tämä on tietenkin venäläisten - ja koko maailmankin - kannalta ikävää, mutta tämän blogin kannalta mielenkiintoista, koska hänen pyrkimyksensä toivat mieleeni jokin aika sitten lukemani tutkimusraportin. 

Siinä oli tutkittu tulenkäytön alkamisen historiaa ja todettu sen alkaneen noin 400 000 vuotta sitten kutakuinkin samaan aikaan ympäri maailmaa. Toisin sanoen, tulta ei mitä todennäköisimmin kesytetty muista riippumattomasti eri ihmisyhteisöjen parissa, vaan sen jälkeen kun joku keksi sen, siirtyi taito naapuriheimoille, jotka omivat tulen käytön sen jo taitavilta ryhmiltä. Toisin sanoen ihmisille tyypillinen kulttuurien leviäminen alkoi viimeistään tällöin. 

Samaan tapaan oli levinnyt myös Levalois-teknologiaksi kutsuttu kivityökalujen valmistustapa noin 100 000 vuotta myöhemmin. Sen sijaan sitä vanhemman Acheulian teknologiaan kuuluvien kivityökalujen ilmaantuminen antropologiseen aineistoon kesti satoja miljoonia vuosia - eikä siten todennäköisesti levinnyt ihmisryhmien välillä tietojen ja tapojen vaihtamisen kautta. 

Toisin sanoen Acheulian työkalujen syntyessä kulttuurievoluutio ei vielä hallinnut maailman kehitystä, vaan alkoi ohjata ihmisten elämää noin 400 000 vuotta sitten. Ja on sen seurauksena johtanut yhä kiihtyvään kulttuurievoluutioon, joka on mullistanut niin ihmisten kuin muunkin eliökunnan elämän maapallolla. 

Ja nyt suuruudenhullu Putin siis kuvittelee voivansa pysäyttää tämän satojen tuhansien vuosien kehityksen omassa valtakunnassaan. Siis valtakunnassa, joka on hänen sotilaallisen virhearvionsa takia parhaillaan syöksymässä taloudelliseen kaaokseen ja sen myötä lamaan, joka varmemmin kuin mikään muu tulee nostamaan omaisuutensa menettäneet ihmiset häntä vastaan ja ennemmin tai myöhemmin kaatamaan hänen hallintonsa. 

Itse asiassa tämän tuhon merkit ovat jo nähtävissä. Onhan Venäjän keskuspankin johtaja osoittanut halunsa jättää uppoavan laivan ja maan aiempien talousuudistusten arkkitehti on jo lähtenyt maasta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Menneiden aikojen perheidylli
Kuinka moralisoiva jumala syntyi?
Kulttuuri muokkaa evoluutiota

Nauttikaa joulusta!

Tänään on jouluaatto eli varsinaiseen jouluun johtava päivä. Siis siihen juhlaan, jonka juurena ovat erilaiset entisten aikojen perinteet - esimerkiksi roomalaisten saturnalia, germaanien yule tai juutalaisten hanukka. Meillä joulun viettoon on vaikuttanut kekri, jota on vietetty sadonkorjuun päättymisen kunniaksi eli pikemminkin loppusyksystä kuin talvipäivän seisauksen liepeillä.

Kristityille joulu on ennen kaikkea Jeesuksen syntymäjuhla, lapsille odotettu lahjojen runsaudensarvi ja monille vähemmän uskonnollisille aikuisille pyhä rauhoittumisen ja perhe-elämän aika. Itselleni se on lähinnä tuota viimeistä, mutta myös monien sellaisten muistojen aikaa, joista yhden jaoin teidän luettavaksenne tasan vuosi sitten.  

Tänä jouluna muistoja syntyy lapsenlapsilleni - ehkäpä he puolen vuosisadan kuluttua vuorostaan palauttelevat niitä mieleensä. Minä puolestani katselen tänä jouluna heidän touhujaan ja toivon jokaiselle hyvää mieltä ja tervettä elämää, johon kuuluvat niin suuret ilot kuin voitettavaksi tehdyt surutkin. 

Samaa toivon kaikille teille, arvoisat lukijani. Ja siksi toivotan hyvää ja rauhallista joulua teistä jokaiselle. Muistakaa nauttia kohtuudella joulun herkkuja, eläkää omia parhaita tapojanne, olkaa toisillenne rakastavia ja läheisiä sekä iloitkaa leikkivistä lapsista. 

Ja valosta, jonka juuri satanut lumi tarjoaa meille ikään kuin joulun ihmeeksi - niin puhtaana kuin vain juuri satanut lumi voi olla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Joulumuisto 
Joulusatu
Lukutaito riveiltä ja rivien väleistä