
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus

Tällä viikolla saamme luettavaksemme useiden yritysten toisen kvartaalin tulokset. Niiden perusteella voidaan arvioida sitä, miten Suomen talouden orastava toipuminen on lähtenyt liikkeelle.
Raportteja odotellessa voidaan toki tutkailla myös muita taloustilastoja. Aloittaa voi esimerkiksi Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemista varsin mielenkiintoisesta tiedoista.
Ensimmäisen mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 toukokuussa 10,4 % vuoden 2025 toukokuusta. Hurjinta kasvua nähtiin kemianteollisuudessa, jonka liikevaihto nousi peräti viidenneksellä. Heikoimmin meni sähkö- ja elektroniikka- sekä metsäteollisuudella, mutta niidenkin osalta kasvulukemat olivat positiivisia.
Toinen tilasto koski jo pitkään suossa tarponutta rakennustoimintaa. Aurinko näyttäisi paistavan myös siihen risukasaan, sillä rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi peräti 9,9 verrattuna edelliseen vuoteen.
* * *
Nähtäväksi kuitenkin jää, miten teollisuutemme liikevaihdon kasvu näkyy yritysten kvartaalituloksissa. Ja mikä vielä tärkeämpää – mikä vaikutus sillä on hartiavoimin Suomen taloutta kääntämään pyrkineen Petteri Orpon (kok) hallituksen suosioon.
Tältä osin mielenkiintoa lisää vielä se, että kuukausi sitten julkaistun Ylen gallupin mukaan hallituksen kannatus oli laskenut hieman kuukautta aiemmasta. Lisäksi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä näyttäisi tapahtuneen kannattajien siirtymistä pääministeripuolueesta valtiovarainministeripuolueen taakse.
Ylen gallup-analyysin mukaan ensin mainitun kannatuksen lasku johtui lähinnä sitä kannattaneiden naisten siirtymisestä muiden puolueiden kannattajiksi. Siten jäljellä olevan vaalikauden aikana on syytä seurata erityisesti liikkeelle lähteneen talouskasvun vaikutusta tähän siirtymään.
Sekä tietenkin vihervasemmistoa kannattavien naisten enemmistön ja – aivan erityisesti – nuorten naisten poliittisten näkemysten kehittymiseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Historia painaa suomalaisuuden kuvassa
Fahad Firas Adday Al-Nuaimi alleviivasi suomalaisten päättäjien sinisilmäisyyden
Riikka Purra on nykyistä järkevämmän EU-politiikan kannalla
Sosiaaliantropoligian professori Harri Englund julkaisi pienen tiedonpalasen afrikkalaisten kielitaitoa ylistävässä esseessään. Sen mukaan Saharan eteläpuolelta Suomeen tulleista afrikkalaisnaisista yli 80 prosenttia ja miehistä yli 50 prosenttia osaa kotimaisia kieliä erinomaisesti tai keskitasoisesti.
Tämä on tietenkin positiivinen asia, mutta Englund kertoi myös, että aasialaistaustaisista maahanmuuttajista – niin naisista kuin miehistäkin – reilusti yli puolet ei osannut lainkaan tai juuri lainkaan suomea tai ruotsia. Sama koskee hänen mukaansa myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleita maahanmuuttajia.
* * *
Englundin kertomille tilastoille voidaan tietenkin kuvitella monenlaisia syitä, mutta hän itse ei lähtenyt niitä erittelemään. Enkä minäkään ryhdy niitä arvailemaan.
On kuitenkin syytä todeta, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäläiset, joita oli vuonna 2024 hiukan yli sata tuhatta. Toisena tulivat lähes 50 000 virolaista. Näistä ryhmistä ainakin jälkimmäisillä on pääsääntöisesti vähintäänkin kohtuullinen suomen kielen taito.
* * *
Seuraavaksi suurin ryhmä on arabit, joita oli maassamme vuonna 2024 yli 43 500. Sen jälkeen tulevat vajaat 39 000 ukrainalaista ja noin 37 000 englanninkielistä. Somaleita oli lähes 27 000, persialaisia noin 22 000, kiinalaisia 19 000, kurdeja lähes 18 000, vietnamilaisia noin 16 000 ja turkkilaisiakin lähes 13 000.
Toisin sanoen suurimpiin Suomen kansalliskieliä kehnosti tai ei lainkaan osaaviin kieliryhmiin kuuluvia ihmisiä asui 5,6-miljoonaisessa Suomessa kaksi vuotta sitten reilusti yli 150 000. Ja heistä yli puolet on käytännössä täysiä ummikkoja suomalaisessa yhteiskunnassa.
* * *
Nämä tilastot kertovat omalta osaltaan Suomen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Sen sijaan, että Suomeen tulleilta ulkomaalaisilta olisi vaadittu kotimaisten kielten osaamista, on yhteiskuntaamme rakennettu palvelemaan paikallisia kieliä osaamattomia ihmisiä englanninkielellä jopa siihen asti, ettei esimerkiksi kaikissa ravintoloissamme saa edes ruokaa suomeksi tai ruotsiksi.
Tämä kaikki voi olla lyhyellä tähtäimellä pragmaattista, mutta samalla se heikentää rankasti maahanmuuttajien kannusteita sopeutua suomalaiseen elämäntapaan. Ja kuten lukemattomista monikulttuurisista maista tiedämme, ei sellainen ole juuri missään johtanut hyvään lopputulokseen – eli yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on hyvä olla ja elää.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on yliopistolehtori Anna Rastaan mukaan epäonnistunut
Haluammeko säilyttää suomalaisen kulttuurin ja kansalliskielet?
Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee