Lapsenraiskaukset lisääntyivät, mutta mökkimurrot ja petokset vähenivät

Tilastokeskus julkaisi suomalaisen rikollisuuden kehittymiseen liittyviä ennakkotietoihin perustuvia lukuja. Niiden mukaan mukaan henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tuli tietoon vuoden 2026 tammi-syyskuussa 10,4 % edellisvuotta enemmän. Henkirikoksia tuli tietoon yhtä paljon kuin edellisvuonna. Henkirikoksen yrityksiä tuli tietoon yksi enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna.

Pahoinpitelyjä tuli tietoon 10,7 % enemmän kuin edellisvuonna tammi-syyskuussa. Yksityisasunnossa tapahtuneita pahoinpitelyjä tuli tietoon 12,1 % enemmän kuin edellisvuonna. Yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 8,9 %. 

* * *

Seksuaalirikoksia ilmoitettiin vuoden 2026 tammi-syyskuun 50 vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 0,5 % enemmän kuin vuonna 2025. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 61,7 % enemmän kuin edellisvuonna.

Seksuaalisesta kajoamisesta lapseen, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, korvauksen tarjoamisesta nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin tehtiin ilmoituksia 15,4 % enemmän kuin vuonna 2025. 

* * *

Myymälävarkauksien määrä kasvoi 9,7 %. Vuoden 2026 tammi-syyskuussa ilmoitettiin varkausrikoksia 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Myymälävarkauksia tuli tietoon 9,7 % enemmän kuin vuonna 2025. Myymälävarkauksien määrä kasvoi eniten Helsingin poliisilaitoksen alueella, mutta suurin kasvuprosentti, 35,3 % oli Hämeen poliisilaitoksen alueella. 

Asuntomurtoja ilmoitettiin yhtä paljon kuin vuonna 2025, mutta mökkimurtojen määrä väheni 16,3 %. Ryöstörikoksia ilmoitettiin 5,2 % edellisvuotta enemmän. Petoksia ilmoitettiin 15,9 % edellisvuotta vähemmän. Maksuvälinepetosten määrä väheni 23,1 % 

* * *

Näiden lukujen valossa vaikuttaa siltä, ettei Suomi ole muuttumassa paremmaksi – tai ainakaan turvallisemmaksi paikaksi elää. Ja valitettavasti minulle itselleni tämä ei tullut suurena yllätyksenä, pikemminkin päinvastoin. 

Toivoa kuitenkin sopii, että kehitys saataisiin jossain vaiheessa käännetyksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan näytä siltä, kuten jokainen voi päätellä alla olevasta Tilastokeskuksen kuvasta. Kehityksen suunta on ollut väärä jo ainakin vuodesta 2020 alkaen ja pikemminkin kiihtymässä kuin tasaantumassa. 

Syitä tälle kehitykselle voimme vain arvailla. Jotain voi kuitenkin – kenties – päätellä siitä, että nopeimmin ovat kasvaneet lapsenraiskaukset ja tilanne on parantunut selvästi vain mökkimurtojen ja petosten kohdalla. Minun käsittääkseni näiden rikoslajien harjoittajat kuuluvat tyypillisesti eri väestöryhmiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit

Opetusministeri Anders Adlercrutz huolestui nuoriin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kasvusta
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?

Talouskasvun vaikutukset

Tällä viikolla saamme luettavaksemme useiden yritysten toisen kvartaalin tulokset. Niiden perusteella voidaan arvioida sitä, miten Suomen talouden orastava toipuminen on lähtenyt liikkeelle. 

Raportteja odotellessa voidaan toki tutkailla myös muita taloustilastoja. Aloittaa voi esimerkiksi Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemista varsin mielenkiintoisesta tiedoista. 

Ensimmäisen mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 toukokuussa 10,4 % vuoden 2025 toukokuusta. Hurjinta kasvua nähtiin kemianteollisuudessa, jonka liikevaihto nousi peräti viidenneksellä. Heikoimmin meni sähkö- ja elektroniikka- sekä metsäteollisuudella, mutta niidenkin osalta kasvulukemat olivat positiivisia. 

Toinen tilasto koski jo pitkään suossa tarponutta rakennustoimintaa. Aurinko näyttäisi paistavan myös siihen risukasaan, sillä rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi peräti 9,9 verrattuna edelliseen vuoteen. 

* * *

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten teollisuutemme liikevaihdon kasvu näkyy yritysten kvartaalituloksissa. Ja mikä vielä tärkeämpää – mikä vaikutus sillä on hartiavoimin Suomen taloutta kääntämään pyrkineen Petteri Orpon (kok) hallituksen suosioon. 

Tältä osin mielenkiintoa lisää vielä se, että kuukausi sitten julkaistun Ylen gallupin mukaan hallituksen kannatus oli laskenut hieman kuukautta aiemmasta. Lisäksi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä näyttäisi tapahtuneen kannattajien siirtymistä pääministeripuolueesta valtiovarainministeripuolueen taakse. 

Ylen gallup-analyysin mukaan ensin mainitun kannatuksen lasku johtui lähinnä sitä kannattaneiden naisten siirtymisestä muiden puolueiden kannattajiksi. Siten jäljellä olevan vaalikauden aikana on syytä seurata erityisesti liikkeelle lähteneen talouskasvun vaikutusta tähän siirtymään. 

Sekä tietenkin vihervasemmistoa kannattavien naisten enemmistön ja – aivan erityisesti – nuorten naisten poliittisten näkemysten kehittymiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Historia painaa suomalaisuuden kuvassa
Fahad Firas Adday Al-Nuaimi alleviivasi suomalaisten päättäjien sinisilmäisyyden
Riikka Purra on nykyistä järkevämmän EU-politiikan kannalla

Harri Englund muistutti suomalaista yhteiskuntaa rapauttavasta ongelmasta

Sosiaaliantropoligian professori Harri Englund julkaisi pienen tiedonpalasen afrikkalaisten kielitaitoa ylistävässä esseessään. Sen mukaan Saharan eteläpuolelta Suomeen tulleista afrikkalaisnaisista yli 80 prosenttia ja miehistä yli 50 prosenttia osaa kotimaisia kieliä erinomaisesti tai keskitasoisesti. 

Tämä on tietenkin positiivinen asia, mutta Englund kertoi myös, että aasialaistaustaisista maahanmuuttajista – niin naisista kuin miehistäkin – reilusti yli puolet ei osannut lainkaan tai juuri lainkaan suomea tai ruotsia. Sama koskee hänen mukaansa myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleita maahanmuuttajia. 

* * *

Englundin kertomille tilastoille voidaan tietenkin kuvitella monenlaisia syitä, mutta hän itse ei lähtenyt niitä erittelemään. Enkä minäkään ryhdy niitä arvailemaan. 

On kuitenkin syytä todeta, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäläiset, joita oli vuonna 2024 hiukan yli sata tuhatta. Toisena tulivat lähes 50 000 virolaista. Näistä ryhmistä ainakin jälkimmäisillä on pääsääntöisesti vähintäänkin kohtuullinen suomen kielen taito.

* * *

Seuraavaksi suurin ryhmä on arabit, joita oli maassamme vuonna 2024 yli 43 500. Sen jälkeen tulevat vajaat 39 000 ukrainalaista ja noin 37 000 englanninkielistä. Somaleita oli lähes 27 000, persialaisia noin 22 000, kiinalaisia 19 000, kurdeja lähes 18 000, vietnamilaisia noin 16 000 ja turkkilaisiakin lähes 13 000. 

Toisin sanoen suurimpiin Suomen kansalliskieliä kehnosti tai ei lainkaan osaaviin kieliryhmiin kuuluvia ihmisiä asui 5,6-miljoonaisessa Suomessa kaksi vuotta sitten reilusti yli 150 000. Ja heistä yli puolet on käytännössä täysiä ummikkoja suomalaisessa yhteiskunnassa. 

* * *

Nämä tilastot kertovat omalta osaltaan Suomen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Sen sijaan, että Suomeen tulleilta ulkomaalaisilta olisi vaadittu kotimaisten kielten osaamista, on yhteiskuntaamme rakennettu palvelemaan paikallisia kieliä osaamattomia ihmisiä englanninkielellä jopa siihen asti, ettei esimerkiksi kaikissa ravintoloissamme saa edes ruokaa suomeksi tai ruotsiksi. 

Tämä kaikki voi olla lyhyellä tähtäimellä pragmaattista, mutta samalla se heikentää rankasti maahanmuuttajien kannusteita sopeutua suomalaiseen elämäntapaan. Ja kuten lukemattomista monikulttuurisista maista tiedämme, ei sellainen ole juuri missään johtanut hyvään lopputulokseen – eli yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on hyvä olla ja elää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on yliopistolehtori Anna Rastaan mukaan epäonnistunut
Haluammeko säilyttää suomalaisen kulttuurin ja kansalliskielet?
Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee

Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit

Iltalehti kertoi oikeuden ratkaisusta, joka koski 12-vuotiaan tytön raiskausta. Vain toinen raiskaajista oli täysi-ikäinen, joten ainoastaan 20-vuotiaan Mohamed Hussein Husseinin nimi annettiin julkisuuteen. 

Lisäksi kerrottiin, että Mohamed tuomittiin kahdesta lapsenraiskauksesta kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Nimetön raiskaaja sai vuotta lyhyemmän tuomion. 

* * *

Valitettavasti tapaus ei ollut ainutkertainen, sillä tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna peräti 72 000 väkivalta- ja seksuaalirikoksen uhria. Se on 6,1 % edellisvuotta enemmän. 

Naisuhreja näistä oli kaikkiaan 34 900, mikä on 6,6 % edellisvuotta enemmän, kun taas miesuhrien määrä kasvoi 5,6 %. Mikä pahinta, uhreista peräti 20 000 oli alaikäisiä.

* * *

Iltalehti puolestaan kertoi jo aiemmin, että ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia. Nämä ovat järkyttäviä lukemia, mutta vieläkin järkyttävämpää on, että meillä on edelleen puolueita (yksi ja kaksi sekä vielä kolmas ja ehkäpä neljäskin), jotka näyttävät haluavan lisää tätä herkkua. 

Kaikista järkyttävintä on kuitenkin se, että tästä huolimatta näille puolueille löytyy edelleen joukoittain äänestäjiä. Viimeisten puoluekannatusmittausten mukaan lähes puolet äänioikeutetuista suomalaisista kannattaa niitä. Ja kyllä – juuri ne ovat naisten suosiossa. 

* * *

Lopuksi toivon vielä, ettei Engin Getzerin tapainen häpeällisen murhan tehnyt idiootti olisi kenenkään suosiossa – ei naisten eikä miesten. Eikä etenkään tulevien vankitovereiden joukossa.

Eikä varsinkaan niiden suosiossa, jotka päättävät hänen karkottamisestaan sen jälkeen kun elinikäisen vankeuden jälkeinen vapaus jälleen koittaa. On kaikkien suomalaisten etu, että Engin lähetetään takaisin sinne, missä hänen sukunsa juuret ovat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret
Seksuaaliturvallisuus Ruotsin ja Suomen tilastojen valossa
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?

Näin on, mutta olkoon!

Eilinen päivä oli Tilastokeskukselta varsinaista ilotulitusta. Se nimittäin julkaisi peräti viisi tiedotetta suomalaisten luettavaksi. 

Ensin tuli ulos tiedote, jonka mukaan suomalaisissa majoitusliikkeissä vietettyjen yöpymisten kokonaismäärä kasvoi 3 % edellisvuodesta. Ei hullumpaa, ei ainakaan, jos sattuu olemaan majoitusliikkeen omistaja. 

Seuraavaksi päivänvalon näki uutinen, jonka mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 7,3 % verrattuna vuoden 2025 maaliskuuhun. Eikä tässä kaikki, sillä heti perään Tilastokeskus kertoi, että teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat vuoden 2026 maaliskuussa 7,7 % vuodentakaisesta. Hurjaa!

Näiden jälkeen tilastomiehet ja -naiset viestittivät myös siitä, kuinka teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 maaliskuussa 5,6 % vuoden 2025 maaliskuusta. Ja jatkoivat kertomalla, että rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 maaliskuussa 5,7 % verrattuna vuotta aiempaan. Onhan tämä melkoista!

* * *

Kun vielä huomioidaan, että neljä päivää sitten kirjoitin merkinnän samasta aihepiiristä otsikolla "Hyvältä näyttää, mutta näyttäköön", niin miten muutenkaan tästä jatkaisi kuin toteamalla, että näin on, mutta olkoon! Sekä alkamalla vähitellen uskoa, että pääministeri Petteri Orpon (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) talouspoliittinen linja näyttäisi alkavan vähitellen tuottaa tulosta.

Tai no, toki voisin viitata eilisen illan päivitykseeni ja vihjata myös Yleisradion journalisteille, että kenties näistäkin tiedotteista kannattaisi repiä näyttäviä otsikoita – tai ainakin mainita pari sanaa. Ellei suorastaan tehdä rehellinen analyysi siitä, miten Suomen talouden kasvuun lähteminen vaikuttaisi hallitus- ja oppositiopuolueiden näkymiin ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyvältä näyttää, mutta näyttäköön
Yhteiskunnallisen keskustelun sävy
Himoverotus huolettaa suomalaisia

Hyvältä näyttää, mutta näyttäköön

Huomasin vasta nyt Tilastokeskuksen tiedotteen, jonka mukaan Suomen kansantalouden "kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen vuoden 2026 tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt kasvoi 1,3 % vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä. Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen työpäiväkorjattuna 0,1 % vuodentakaisesta. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan laskeneen 0,1 % vastaavasta vuodentakaisesta neljänneksestä."

Saman päivän toinen tiedote puolestaan kertoi, että "kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 maaliskuussa 4,9 % vuoden takaisesta. Koko kaupan työpäiväkorjattu myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, nousi 3,6 %."

Kolmas – edelleen samana päivänä julkaistu – tiedote totesi samansuuntaisesti, että "palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto nousi vuoden 2026 maaliskuussa 5,4 % vuoden 2025 maaliskuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, nousi vastaavasti 3,5 %. Vuoden 2026 helmikuussa liikevaihto kasvoi 4,3 % ja volyymi 3,2 %. 

* * *

Näyttää siis hyvältä, mutta näyttäköön. Näin siitä huolimatta, ettei tämä mitä ilmeisimmin olekaan mieluinen uutinen talouselämämme vaikeuksien varaan ensi vuoden vaalikampanjaansa rakentavalle nykyiselle SDP-johtoiselle oppositiolle.  

Kaikille muille suomalaisille talouden kääntyminen sen sijaan on tietenkin hyvä uutinen. Eikä ainakaan hallituspuolueiden piirissä ole pantu pahaksi uutista, jonka mukaan Meyerin Turun telakka ilmoitti kahden jättimäisen risteilijäaluksen tilausvahvistuksesta. 

Puhumattakaan Koneen aikomuksesta nousta maailman suurimmaksi hissiyhtiöksi. Tai Nokian vuoden ensimmäisen neljännesvuoden vertailukelpoisen liikevoiton lähes käsittämättömästä 54 prosentin lukemasta ja AI- ja pilvimyynnin peräti 49 prosentin kasvusta. 

* * *

Ei kuitenkaan pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ei sen enempää Suomen talouden pysyvästä käänteestä kuin maan poliittisen tilanteen muutoksestakaan. 

Siitä huolimatta on todettava, että edelle kirjaamani talousluvut ovat viime vuosiin verrattuna aivan poikkeuksellisia. Ja siksi jään ainakin itse odottamaan – niin sanotusti kieli pitkällä – mitä Tilastokeskuksetn seuraavat talousraportit ja pörssiyhtiöiden toisen neljänneksen tulokset kertovat. 

Ja ennen kaikkea, näkyykö tämä muutos jollain tavalla tulevien poliittisten mielipidemittausten tuloksissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskunnallisen keskustelun sävy
Himoverotus huolettaa suomalaisia
Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Yhteiskunnallisen keskustelun sävy

Tilastokeskus kertoi eilen, että kuluttajien luottamus on pudonnut entistäkin alemmaksi, koska sodat nakertavat odotuksia omasta ja Suomen taloudesta. Tästä Yleisradio teki jutun, jossa kerrottiin monen asiantuntijan suulla, että luottamuksen puutteeseen ovat vaikuttaneet sekä maailmanpolitiikan ikävät uutiset, hallituksen julkisten menojen leikkaukset että niistä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun luomat negatiiviset mielikuvat. 

Tämä kaikki lienee sinänsä totta, mutta tilanne ei kuitenkaan ole niin heikko kuin Ylen jutusta voisi ymmärtää. Esimerkiksi tammikuussa Helsingin sanomat uutisoi, että "kotitalouksien talletukset nousivat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen marraskuussa 2025" eli suomalaisille on kertynyt varallisuutta – jota kuluttamalla ainakin kotimarkkinatalous voisi lähteä hyvinkin nopeasti kasvuun, mikäli säästössä oleva raha lähtisi liikkeelle. 

* * *

Näinä päivinä pörssiyritykset julkaisevat kvartaalituloksiaan. Suurimmista yrityksistä Nesteeltä odotetaan selvää tulosparannusta verrattuna vuoden 2025 ensimmäiseen kvartaaliin, Nokian tulos oli selvästi positiivinen, Nordealla liikuttiin viime vuoden tasolla, Keskon tuloksen arvellaan nousevan, Koneen liikevoiton ennakoidaan paranevan hiukan edellisestä vuodesta ja UPM:n liikevoiton pohditaan pienenevän liikevaihdon kasvusta huolimatta.  

Toisin sanoen suurimpien yritystemme tämän vuoden ensimmäinen neljännes näyttäisi keskimäärin hyvinkin lupaavalta. Siten kotitalouksien luottamuspula Suomen talouteen ei perustu ainakaan suuryritystemme tuloskehitykseen, vaan pikemminkin yhteiskunnallisen keskustelun luomiin negatiivisiin mielikuviin. 

Siksi olisi erinomaista, mikäli suomalaiset poliitikot ja lehdistö lopettaisivat kauhukuvien luomisen. Enkä tarkoita tällä perusteetonta optimismia, vaan neutraalia tiedottamista ja keskustelua maan taloustilanteesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Himoverotus huolettaa suomalaisia

Oliko Laboren ennuste hyvä vai huono uutinen?

Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan sekä työllisyys- että työttömyysaste ovat nousseet Suomessa. Lisäksi se mainitsi, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä pieneni. 

Toisin sanoen työmarkkinoiden käytössä olevien ihmisten määrä lisääntyi hiukan nopeammin kuin työpaikkojen määrä. Siten Suomen talous on kasvussa, mikä on erinomainen asia, vaikka vauhti ei olekaan vielä erityisen suuri. 

* * *

Uutinen sai palstatilaa myös suurimmissa suomalaismedioissa. Niistä MTV3 kirjoitti otsikolla "Työttömien ja työllisten määrä kasvoi helmikuussa". Täsmälleen samoja sanoja käytti myös Uutissuomalainen. Helsingin Sanomat puolestaan kirjoitti, että "Työttömien ja työllisten määrä kasvoi viime vuodesta". 

Entä mitä teki meidän kaikkien kustantama Yleisradio. No, otti ja otsikoi oman juttunsa sanoilla "Tilastokeskus: Työttömyysaste nousi helmikuussa" ja jätti myös sen sisällöstä pois sekä työllisyysasteen että työvoiman määrän kasvun. 

Tätä ratkaisua on mahdotonta nähdä minään muuna kuin tahallisena Suomen taloustilanteen vääristelynä sekä tarkoituksellisena suomalaisten harhaanjohtamisena. Sen motiivista kertoo kaiken se, että vaikka Demokraatti otsikollaan "Tilastokeskus: Työttömiä melkein 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin" oli Ylen kanssa samoilla linjoilla, senkin toimittaja kuitenkin – toisin kuin Yle – toi itse tekstissä esille myös työllisyyden ja työvoiman määrän kasvun.

* * *

Kyse ei voi olla muusta kuin Yleisradion toimituksen tarkoituksellisesta toiminnasta Suomen hallitusta vastaan. Eli vaalityön tekemisestä vihervasemmiston puolesta ajatellen ensi kevään vaaleja. 

Niihin on kuitenkin aikaa vielä yli vuosi, joten nähtäväksi jää, mitä kaikkea Ylen toimituskunta vielä keksiikään saadakseen maahamme demarivetoisen hallituksen. Eli kuinka koville kierroksille veromediamme toimituskunta piiskaakaan itsensä seuraavien reilun 12 kuukauden aikana, kun jo nyt on lähdetty jopa demareita avoimesti kannattavaa puoluelehteä härskimpään disinformaation levittämiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tulossa: Ylen mielenkiintoinen haastattelujuttu
Yrittäjä Jesse Rauhamo avautui Yleisradion käytännöistä
Pitäisikö hallituksen suojella kansalaisiaan laittomilta maahanmuuttajilta?

Matias Marttinen pitää kiinni hallituksen tavoitteesta

Eilinen oli meille suomalaisille mielenkiintoinen päivä, sillä jouduimme isoveljen valvontaan. Tästä eteenpäin taloudenpitomme järkevyydestä huolehtii – sinänsä odotetusti – Euroopan Unioni. 

Toinen merkittävä uutinen oli Tilastokeskuksen julkistus lokakuun työllisyys- ja työttömyysluvuista. Molemmat ovat nimittäin kasvaneet vuoden takaisesta: 15–74-vuotiaita työllisiä oli 25 000 ja työttömiä 48 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

Vielä elokuussa tilanne oli paljon synkempi. Silloin työllisiä oli a 23 000 vähemmän ja työttömiä 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Näiden välillä eli syyskuussa työllisiä oli 16 000 enemmän ja työttömiä 32 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Piirsin nämä tiedot kuvaksi. 

Kuten arvoisa lukijani huomaa, on suomalaisen työtä tekevän väestönosan määrä lähtenyt nopeaan kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa yhä useampi hankkii elantonsa omalla työllään – sen sijaan että rasittaisi julkista taloutta. 

Työttömien määrässä ei sen sijaan näy vastaavaa trendiä, vaan se näyttäisi pysyneen kutakuinkin ennallaan. Tämä tarkoittaa – työllisten määrän nousu huomioiden – sitä, että aiempaa useampi suomalainen on päättänyt siirtyä työelämän käyttöön. 

* * *

Tiivistettynä tästä kaikesta voidaan päätellä, että Suomen talous näyttäisi lopultakin kääntyneen kasvuun. Ja että tuohon kasvuun on käytettävissä runsaasti sen tärkeintä resurssia eli työtä etsivää työvoimaa. 

Ei siis ihme, että työministeri Matias Marttinen (kok) ilmoitti hallituksen pitävän kiinni tavoitteestaan saada Suomeen 100 000 uutta työllistä hallituskautensa aikana. 

Toki siihen tavoitteeseen on vielä pitkä matka, mutta juuri nyt sen toteutuminen näyttää varsin mahdolliselta ellei suorastaan todennäköiseltä, kunhan yllä olevan piirrokseni työllisten määrän kehitystä kuvaava – sinisellä värillä merkitty – kehitys jatkuu myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Opposition talouspoliittiset vaihtoehdot
Toistaako Orpon hallitus Milein ihmeen ja korjaa suomalaisen arvopohjan?
Huvittavan yksinkertainen ratkaisu

Poliisilla riittää kiirettä myös tulevaisuudessa

Tilastokeskuksen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2025 tammi–syyskuussa 408 900 rikoslakirikosta, mikä on 3,1 % edellisvuotta enemmän.

Tilastojen mukaan maassamme tuli vuoden 2025 tammi–syyskuun aikana 61 henkirikosta, mikä on seitsemän vähemmän kuin vuonna 2024. Se kuulostaisi muuten positiiviselta kehitykseltä, ellei henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia olisi tullut tietoon 3,7 % edellisvuotta enemmän. 

Pahoinpitelyjä tuli viranomaisten tietoon 3,8 % enemmän kuin edellisvuoden tammi–syyskuussa. Myös seksuaalirikosten määrä näyttää lisääntyneen, sillä niitä ilmoitettiin vuoden 2025 tammi–syyskuun ennakkotietojen mukaan 7 800, mikä on vajaat 700 enemmän kuin edellisvuonna. 

Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan 1.1.2023. Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin runsaat 1 400, mikä on 0,8 % vähemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi vanhan lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 137, mikä on 67 tapausta edellisvuotta vähemmän. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 504, mikä taas on 45 tapausta edellisvuotta enemmän.

Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, hallussapito tai lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraamisista tehtiin 140 % enemmän ilmoituksia kuin edellisvuonna. Teoista yli 90 % tapahtui internetissä, mikä saattaa vääristää tilastoja, sillä internetissä tapahtuneet teot saattavat johtaa useisiin rikosilmoituksiin.

Varkausrikoksia ilmoitettiin 9,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Niistä noin puolet oli myymälävarkauksia, joita tuli tietoon 16,1 % enemmän kuin vuonna 2024. Asuntomurtoja ilmoitettiin yhtä paljon kuin vuonna 2024, mutta mökkimurtojen määrä kasvoi 14,1 %. 

Ryöstörikoksia ilmoitettiin 12,9 % edellisvuotta vähemmän ja petoksia 14,2 % edellisvuotta vähemmän. Myös maksuvälinepetoksien määrä väheni – 7,9 prosentilla.

Yhteenvetona edelle kirjoittamastani voidaan todeta, että rikollisuus on kaiken kaikkiaan lisääntymään päin, mutta eri rikoslajien kehityksen suhteen näytäisi olevan vaihtelua. Kaiken kaikkiaan on joka tapauksessa selvää, että poliisilla riittää myös tulevaisuudessa konnien kiinniottamishommia. Toivotan heille siinä mitä parhainta menestystä.

Päivän aiempi merkintä:
Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Pojat seksuaalisen väkivallan kohteena

Kääntyykö Suomen talous?

Tilastokeskuksen mukaan Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2025 heinäkuussa. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 23 % vuodentakaisesta ja sen seurauksena pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen.

Vaihtotaseen kehitys vuodesta 2006 alkaen on ollut hyvin mielenkiintoinen. Kuten muistamme, oli Suomen talous hyvällä mallilla aivan tämän vuosituhannen alussa, mutta romahti vuonna 2008 paljolti Nokian matkapuhelintoiminnan epäonnistumisen seurauksena. Eikä ole sen jälkeen noussut. Alla olevasta kuvasta näkyy maksutaseen kuukausittainen vaihtelu tältä ajalta.

Kuten kuvasta näkyy, oli vaihtotase pääasiassa ylijäämäinen niin kauan kuin Suomen taloudella meni hyvin. Sen jälkeen se notkahti pääasiassa alijäämäiseksi ja viime vuosina kuvaa ovat hallinneet noin kerran vuodessa tapahtuneet valtavat alkukevääseen osuneet notkahdukset. 

Tänä vuonna tuo notkahdus oli pienempi kuin vuosiin ja samalla positiivisten kuukausien plussat ovat kasvaneet aiemmasta. Siten lienee odotettavissa, että koko vuoden 2025 vaihtotaseesta tulee pitkästä aikaa selvästi positiivinen. 

Suomen vaihtotase on nimittäin ollut negatiivinen vuodesta 2011 alkaen. Ainoat poikkeukset tästä ovat olleet vuosina 2020 ja 2021, jolloin se oli niukasti positiivinen – todennäköisesti vuosina 2015-2019 toimineen Juha Sipilän (kepu) johtaman oikeistohallituksen tekemien talousuudistusten seurauksena.  

* * *

Suomen talouden kannalta on hiljalleen kuulunut myös muita positiivisia uutisia. Eilisaamun uutisen mukaan maamme pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat kohentuneet viime kevääseen verrattuna ja ovat nyt parhaat sitten vuoden 2022. 

Eikä siinä kaikki, sillä teollisuuden uusien tilausten arvo oli heinäkuussa yli viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Tämäkin ennakoi käännettä, sillä vielä heinäkuussa toteutunut teollisuustuotanto laski verrattuna sekä edelliskuukauteen että -vuoteen. 

Toivoa siis sopii, että Suomen talous on menossa kohti parempia aikoja. Ja ennen kaikkea sitä, että – jos ja kun näin käy – tämä hyödynnetään tulevina vuosina demarityyppisen jakopolitiikan sijaan vastuullisena taloudenpitona, jossa myös julkinen velkakehitys käännetään positiiviseksi.

Tässä asiassa vastuu on ennen kaikkea suomalaisilla äänestäjillä ja heidän poliittisia mielipiteitään ohjaavalla lehdistöllä. Siksi toivon ensin mainittujen harkitsevan tarkasti kenelle he antavat äänensä vuoden 2027 vaaleissa ja jälkimmäisen tarjoavan poliittisesti neutraalia ja tosiasioihin perustuvaa journalismia toimittajien omiin poliittisiin näkemyksiin perustuvan mielipidevaikuttamisen sijaan.

Päivän aiempi merkintä:
Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Positiivisia uutisia
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä
Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta