SDP:n välikysymyksen aihe on melkein nerokas

Oppositiopuolue SDP on esittänyt koko hallitukselle epäluottamusta "poukkoilevan Lähi-idän politiikan vuoksi". Aiheenvalinta on siksi mielenkiintoinen, että teidän – arvoisat lukiijani – kannattaa pohtia hetki Antti Lindtmanin (sd) ja Tytti Tuppuraisen (sd) motivaatiota.

En nimittäin hetkeäkään usko, että se olisi Lähi-idän politiikkaan liittyvät käänteet, kuten demarit esittävät. Sen sijaan olen varma, että kysymys on sisäpolitiikasta.

* * *

Tarkemmin sanottuna siitä, että demareiden pelkäämä talouskäänne sysimustasta alamäestä kohti valoisampaa tulevaisuutta näyttää alkaneen – puolueen kannalta – liiankin reippaasti. Ja siksi ihmisten huomio on saatava käännetyksi johonkin muualle.

Ja mikäpä muu siihen sopisi paremmin kuin Israelin ja palestiinalaisten välinen "ikuinen kiista" Pyhän maan omistuksesta, sillä se herättää jostain syystä ihmisten parissa paljon enemmän intohimoja kuin mikään muu maailman kriisi. Ja lisäksi vaalikarja jakautuu tässä asiassa varsin tarkasti poliittisen vasemmiston ja oikeiston välistä jakolinjaa pitkin.

Samalla aiheenvalinta kosiskelee häpeämättömästi nykyaikaisen kansainvaelluksen maahamme tuomia muslimeita. Ja saattaa siten varmistaa heidän pysymisensä demareiden äänestäjinä Vasemmistoliiton tai Vihreiden sijasta.

Näistä syistä demarijohdon valintaa välikysymyksen aiheesta voi pitää melkein nerokkaana. Paitsi että... niin... paitsi että saattaa hyvinkin käydä niin, että tavallinen etnisesti suomalainen perusduunari saattaa alkaa pohtia kymmeniä vuosia kannattamansa puolueen prioriteetteja.

* * *  

Eli alkaa ihmetellä miksi SDP:llä on niin kiire kaatamaan hallitusta yhdentekevästä ulkopoliittisesta syystä juuri silloin, kun koko suomalaisen poliittisen koneiston pitäisi pyrkiä varmistamaan juuri alkaneen talouskasvun jatkuminen. Ja erityisesti työntekijöiden poliittisten edustajien pitäisi varmistaa, että myös tavallinen ahkerasti työtä tekevä duunari pääsee mahdollisimman nopeasti osalliseksi talouskasvun hedelmistä.

Siis huolehtimaan työn verotuksen pysymisestä kohtuullisena ja edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Sekä varmistamaan niiden säilyminen ammattitaitoisilla suomalaisilla työntekijöillä ja heidän jälkeläisillään sen sijaan, että ne täytettäisiin ulkomaisella halpatyövoimalla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihervasemmisto murehti työllisyystilanteen kohenemista
Petteri Orpon hallituksen budjetti muistuttaa Huittisten hullun miehen taloutta
SDP:llä on veret seisauttava kannatus lähi-itäläisten ja pohjoisafrikkalaisten parissa

Antin enkelit ja vihreät vesiliskot Saharassa

Viikonlopun aikana uutisotsikoissa näkyivät SDP:n ja Vihreiden puoluekokoukset. Niissä ei sinänsä kuultu mitään poliittisesti merkittävää: sekä Antti Lindtman (sd) että Sofia Virta (vihr) pitivät puolueidensa sisäiset oppositiot kurissa ja kertasivat puolueidensa sanomaa, mutta tekivät myös tulevaan hallitukseen pääsemiseen vaadittavia linjauksia etenkin maan taloustilanteen suhteen. Sekä tietenkin kosiskelivat potentiaalisia kannattajiaan esittelemällä omia suosikkiteemojaan.

Yhden mielenkiintoisen asian panin kuitenkin merkille: SDP:n puoluejohto Antti Lindtmanin takana koostuu nyt tehtyjen valintojen jälkeen pelkistä naisista. Toisin sanoen puolue on kuin takavuosien menestyssarja Charlien enkelit, jossa käytännön hommissa on kolme naista, mutta porukan johdossa häärii mies. 

* * *

Tilanne on SDP:lle sikäli kimurantti, että sen kannattajissa on edelleen paljon miehiä, joiden kannatuksella on iso merkitys kilpailussa maan suorituimman puolueen asemasta – eli seuraavan pääministerin salkusta. Toki Antti Lindtman on varapuheenjohtajia näkyvämmässä roolissa, mutta siitä huolimatta lienee todennäköistä, että osa puolueen mieskannattajista on kohottanut tai jopa kurtistanut kulmakarvojaan "Antin enkeleiden" tultua valituksi. 

Näin erityisesti siksi, että myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja edustaa kauniimpaa sukupuolta. Eikä siinä kaikki, sillä myös puoluevaltuuston johtoon valittiin nainen, Emilia Kangaskolkka.

Nähtäväksi siis jää, onko demareiden johdon naisistumisella merkitystä puolueen kannatukseen ja/tai sen harjoittamaan politiikkaan. Toki tilannetta tasoittaa se, että puolueen varsinaisen puheenjohtajan eli Lindtmanin näkyvyys julkisuudessa on aivan toista luokkaa kuin puoluejohdon naisenemmistöllä. Ja siksi demarijohdon feminisöityminen saattaa hyvinkin jäädä huomaamatta monelta puolueen kannattajalta. 

* * *

Myös Vihreiden puoluejohto koostuu kolmesta naisesta ja yhdestä miehestä, joista viimeksi mainittu on maahanmuuttajataustainen varapuheenjohtaja.

Tämä epäsuhta heijastelee sukupuolten poliittisten näkemysten muutosta, jonka seurauksena naisten arvot ovat vasemmistolaistuneet samaan aikaan kun yhä useammat miehet ajattelevan politiikasta konservatiivisesti. Sen seurauksena Vihreiden – ja myös Vasemmistoliiton – mieskannattajat alkavat olla suurempi harvinaisuus kuin vesiliskot Saharassa.

Siten Vihreiden osalta puoluejohdon koostumus on nähtävä ikään kuin tosiasioiden tunnustamisena, eli naisten ja maahanmuuttajien puolueella on näköisensä johto. Ja siten myös sen asema marginaalipuolueena on taattu myös tulevaisuudessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demareiden ja kepulaisten vaihtoehdot
Tytti Tuppurainen teki älyllisen epärehellisyyden Suomen ennätyksen
Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka

Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan sekä työllisyys- että työttömyysaste ovat nousseet Suomessa. Lisäksi se mainitsi, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä pieneni. 

Toisin sanoen työmarkkinoiden käytössä olevien ihmisten määrä lisääntyi hiukan nopeammin kuin työpaikkojen määrä. Siten Suomen talous on kasvussa, mikä on erinomainen asia, vaikka vauhti ei olekaan vielä erityisen suuri. 

* * *

Uutinen sai palstatilaa myös suurimmissa suomalaismedioissa. Niistä MTV3 kirjoitti otsikolla "Työttömien ja työllisten määrä kasvoi helmikuussa". Täsmälleen samoja sanoja käytti myös Uutissuomalainen. Helsingin Sanomat puolestaan kirjoitti, että "Työttömien ja työllisten määrä kasvoi viime vuodesta". 

Entä mitä teki meidän kaikkien kustantama Yleisradio. No, otti ja otsikoi oman juttunsa sanoilla "Tilastokeskus: Työttömyysaste nousi helmikuussa" ja jätti myös sen sisällöstä pois sekä työllisyysasteen että työvoiman määrän kasvun. 

Tätä ratkaisua on mahdotonta nähdä minään muuna kuin tahallisena Suomen taloustilanteen vääristelynä sekä tarkoituksellisena suomalaisten harhaanjohtamisena. Sen motiivista kertoo kaiken se, että vaikka Demokraatti otsikollaan "Tilastokeskus: Työttömiä melkein 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin" oli Ylen kanssa samoilla linjoilla, senkin toimittaja kuitenkin – toisin kuin Yle – toi itse tekstissä esille myös työllisyyden ja työvoiman määrän kasvun.

* * *

Kyse ei voi olla muusta kuin Yleisradion toimituksen tarkoituksellisesta toiminnasta Suomen hallitusta vastaan. Eli vaalityön tekemisestä vihervasemmiston puolesta ajatellen ensi kevään vaaleja. 

Niihin on kuitenkin aikaa vielä yli vuosi, joten nähtäväksi jää, mitä kaikkea Ylen toimituskunta vielä keksiikään saadakseen maahamme demarivetoisen hallituksen. Eli kuinka koville kierroksille veromediamme toimituskunta piiskaakaan itsensä seuraavien reilun 12 kuukauden aikana, kun jo nyt on lähdetty jopa demareita avoimesti kannattavaa puoluelehteä härskimpään disinformaation levittämiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tulossa: Ylen mielenkiintoinen haastattelujuttu
Yrittäjä Jesse Rauhamo avautui Yleisradion käytännöistä
Pitäisikö hallituksen suojella kansalaisiaan laittomilta maahanmuuttajilta?

Piika aatelismiehen tiellä

Sosiaalisessa mediassa on innostuttu kommentoimaan sitä kun Antti Lindtman (sd) työnsi avustajan kädellään pois puolueen tiedotustilaisuuden aluksi sanomatta tälle sanaakaan. Kyseinen avustaja kertoi Ilta-Sanomille, ettei asiassa ollut mitään erikoista: "en vain huomannut, että puheenjohtajat tulivat niin pian sieltä selkäni takaa". 

Luulen että tapaus kuvaa – mitä ilmeisimmin aivan erinomaisesti – sitä tapaa, jolla demarieliitti suhtautuu alaisiinsa. Puuttui vain 1800-luvun aatelismiehen suuhun luontevalta kuulostava kommentti piialleen: "eikö Tiina osaa siirtyä sivuun, kun herrasväki saapuu".

Jos Lindtmanin käytös olisi ollut toisenlaista – siis nykyajan normaalia – olisi hän pysähtynyt hetkeksi, suonut avustajalle tämän havahtuessa hyväksyvän nyökkäyksen ja kiittänyt tätä hyvin tehdystä työstä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten otan näkemäni vihjaukseksi – ellen suorastaan epäsuoraksi todisteeksi – siitä, mitä SDP:n eduskuntaryhmässä – ja miksei yleisemminkin puolueen piirissä – on viime aikoina tapahtunut.

Päivän aiempi merkintä:
Onko Tytti Tuppurainen työpaikkakiusaaja?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Tytti Tuppurainen työpaikkakiusaaja?
Opposition talouspoliittiset vaihtoehdot
Suomen populistinen tulevaisuus

Mahad Ahmed on SDP:n linjaan erinomaisesti sopiva kaupunginvaltuutettu

SDP:n helsinkiläisvaltuutettu oli käynyt Espanjassa jonkinlaisia kursseja, joiden päätteksi hän sai todistuksen, jossa luki "Master of Arts In Protocol & Soft Diplomacy Skills". Niinpä hän oli kertonut vaalimainonnassaan olevansa diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisteri.

Käytyjen kurssien sisältö ei likimainkaan vastaa eurooppalaista maisterintutkintoa, joten valtuutetun vaalimainonta oli harhaanjohtavaa, vaikkei kuitenkaan suoranaista valehtelua. Jos asia olisi jäänyt tähän, en olisi kiinnittänyt asiasta kertovaan MTV3:n uutiseen sen kummempaa huomiota.

* * *

Nyt pääsi kuitenkin käymään niin, että Ahmed oli vastannut toimittajan puhelimessa tekemään kysymykseen maisterintutkinnosta, että se on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Ja vielä erikseen kysyttäessä sanonut olevansa asiasta varma.

Myöhemmin tämä kaupunginvaltuuston jäsen, Mahad Ahmed (sd) oli kuitenkin tunnustanut, ettei hän ole maisteri siinä merkityksessä kuin kyseinen titteli ymmärretään tavallisesti Suomessa. Ja myönsi siten epäsuorasta johtaneensa vaalikarjaa harhaan. Eli valehdelleensa.

En väitä, että poliitikot olisivat aina rehellisiä, eikä Ahmed ole sikäli mitenkään poikkeava kaupunginvaltuutettu. Eikä etenkään edustamansa puolueen riveissä. 

Olenhan itsekin kirjoittanut vuosien mittaa paljon pahempiakin tekoja tehneistä demaripoliitikoista – siis sellaisista kuin Abdul Mannan, Hussein Al-Taee tai Abe Zakole. Mutta tulihan näistä verrokeista kieltämättä mieleen, että Ahmed näyttäisi sopivan aivan erinomaisesti puolueensa yleiseen linjaan. 

Päivän edellinen merkintä:
Terrorismi vetoaa suomalaisiin

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valtamediat mainitsivat SDP:n ja Keskustan otsikoissaan - ymmärtääkö Donald Trump Vladimir Putinia
SDP:n on erotettava Hussein Al-Taee
Omituisten demariotusten kerho laajenee