Jauhaako suomalainen elinkeinoelämä paskaa?

Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa raportissa esitettiin noin viikko sitten, että Suomeen pitäisi ottaa vuosittain noin 44 000 maahanmuuttajaa. Sen mukaan oikein kohdennetulla politiikalla maahanmuutto voisi tukea työvoiman saatavuutta, lisätä tuottavuutta ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä myös pitkällä aikavälillä.

Tuoreen Yleisradion jutun mukaan tuhannet nuoret ukrainalaiset ovat kuitenkin lähdössä Suomesta, koska he eivät löydä töitä. Artikkelissa nuori nainen kertoi, että "valitettavasti elämäni Suomessa ei onnistunut. Yritin tehdä kaiken mitä pystyin. Minusta tuntuu, että tämä maa ei halua minua tänne."

Myöskään nuori rakennusinsinööri ei ole löytänyt töitä, vaikka on lähettänyt "kymmeniä hakemuksia joka viikko, useimpiin en saa edes kielteistä vastausta". Niinpä hän on – monien muiden ukrainalaisten tavoin – päättänyt lähteä Viroon, koska "en voi elää näin – ilman työtä, ilman näkymiä, ilman tulevaisuutta".

* * *

Minusta EK:lla ja sen edustamalla elinkeinoelämällä olisi tässä asiassa nyt näytön paikka, elleivät he halua leimautua paskanjauhajiksi. Tarkoitan sitä, että julkaistuaan viikko sitten raporttinsa heidän tulisi nyt osoittaa olevansa tosissaan. 

Siis osoittaa pystyvänsä tarjoamaan töitä edes nuorille, työhaluisille ja koulutetuille sekä suomalaista yhteiskuntaa kunnioittaville ukrainalaisille. Ja kertoa näin meille suomalaisille, että heillä on todellinen kyky ja halu työllistää maahanmuuttajia – ennen kuin puhuvat suuremmista tulijamääristä. 

Jos ongelmana on kielitaito, niin se ratkeaa sillä, että elinkeinoelämämme panostaa suomen ja ruotsin opetukseen nyt, kun julkinen sektori on rahoituksensa suhteen syöksykierteessä? Tai ellei siihen löydy halua, se voisi lopettaa höpöttämisensä valtavista maahanmuuttajamääristä!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yle levitti disinformaatiota hallitusta vastaan
Riikka Purra vilautti
Ministeri Riikka Purra linjasi Suomen taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksiä

Ministeri Riikka Purra linjasi Suomen taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksiä

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) piti puheen Elinkeinoelämän keskusliiton syysseminaarissa, mutta"maamme luotetuin mediayhtiö" eli Yleisradio ei ole (tätä tekstiä kirjoitettaessa) maininnut asiasta sanaakaan. Näin siitä huolimatta, että ministerin sanoma oli mitä tärkein sisältäen kannanottoja muun muassa koulutus-, innovaatio- ja talouspolitiikkaan. 

Purra nosti esille lastemme luku- ja kirjoitustaidon sekä keskittymiskyvyn puutteet, joiden seurauksena koulujen vaatimustaso ja samalla myös koulunkäynnin aikana opittujen asioiden määrä ja laatu ovat romahtaneet. Samalla hän muistutti, että "modernin materiaalisen hyvinvoinnin on luonut viime kädessä luonnontiede, matematiikka ja teknologia... kaikki nämä teknologiat ovat vaatineet ennen muuta insinööritaitoa ja teknologiaosaamista. Se taito on rakennettu vankan perusosaamisen varaan... Nykyisin on paljon koulutusta pehmeistä asioista, ja tietenkin niitäkin on syytä olla, mutta ei niillä lopulta yhteiskuntamme elä."

Hän totesi myös, että Venäjän sotapolitiikan seurauksena Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet rajusti. Siitä on hyötynyt myös puolustusteollisuutemme "oli kyse sitten rynnäkkökivääreistä, kranaateista tai varusmiesten pipoista. Mahdollisuuksia aukeaa."

Maamme tulevaisuutta valtiovarainministeri hahmotteli sellaiseksi, joka rakentuu pikemminkin "konkretialle kuin muotivirtauksia seuraaville abstraktioille... jokainen peruskoulun päättävä lapsi osaa lukea, laskea ja kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin 1980-luvulla... kadut ovat turvallisia kaikille ja yritykset tarjoavat työntekijöille töitä, ja yrittäjyys on tehty niin houkuttelevaksi, että ihmiset kykenevät työllistämään paitsi itsensä myös muita ihmisiä".

Tähän tilaan voidaan päästä Purran mukaan vain siten, että työn ja yrittämisen verotusta laskemalla "riskinotto kannattaa entistä useammin. Tämä taas edellyttää fiskaalista tilaa, jota saadaan käyttömenoja edelleen leikkaamalla seuraavalla kaudella... kynsistudiotutkimukseen ja tehottomaan rälssirahaan tai kaadettavaksi mielikuvahankkeisiin maailmalle ei ole rahaa. Ei yksinkertaisesti ole." 

Lopuksi hän muistutti meitä kaikkia siitä, että "suomalainen yhteiskunta on vahva, kun luotamme toisiimme ja toimimme yhdessä. Hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys – se täytyy lunastaa joka päivä."

Toivon mukaan valtiovarainministerimme näkemykset saavuttavat mahdollisimman monta suomalaista ja tulevat ymmärretyiksi – myös oppositiossa. Ja sitä kautta saadaan lopultakin luotua sellainen tahtotila, että isänmaamme alkaa nousta lähes 20 vuoden ajan kestäneestä taloudellisesta stagnaatiostaan vielä kuluvan hallituskauden aikana. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradion toimituskunta on paksunahkaista
Poliittinen peli
Suomen oiva päätös kantaa hedelmää

Pelin politiikkaa oppositiossa ja lehdistössä

Kirjoitin pari päivää sitten Suomen viennin käynnissä olevasta positiivisesta käänteestä. Tänään otan aiheekseni maamme viennin lähitulevaisuuden, koska Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut tuoreimman vientibarometrinsa tulokset. 

Sen mukaan 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja vain 15 prosenttia ennakoi sen supistuvan. Loput arvelevat vientinsä jatkuvan entiseen malliin. 

Positiivista oli myös se, että ylivoimainen enemmistö eli 87 prosenttia suomalaisyrityksistä aikoo maksattaa Trumpin asettamat tullimaksut joko kokonaan tai osittain amerikkalaisilla asiakkaillaan. Omia katteitaan aikoo laskea vain kolme yritystä sadasta. 

Tullit eivät myöskään näyttäisi johtavan laajamittaiseen suomalaisyritysten tuotannon siirtymiseen Yhdysvaltoihin, sillä vain yhdeksän prosenttia vastanneita harkitsee sellaista. Toki tässä on huomattava, ettei barometrista annettu tiedote kertonut oliko kyse suurista vai pienistä toimijoista. 

* * *

Uutinen suomalaisyritysten positiivisista vientinäkymistä sopii erinomaisesti Petteri Orpon (kok) hallitukselle ja siinä mukana oleville puolueille. Sen sijaan se on epäilemättä katkeraa kalkkia vihervasemmisto-oppositiolle, joka on koko hallituskauden harjoittanut repivää pelin politiikkaa, jonka keskiössä ovat olleet hallituksen valtiontalouden tasapainoon saattamiseksi tekemien toimien arvostelu ilman omia vaihtoehtoesityksiä, ilkkuminen työttömyyden kasvusta sekä turhanaikaisten rasismikohujen nostattaminen. 

Tässä asiassa oppositio on saanut tukea maamme merkittävimmiltä mediayhtiöiltä, jotka ovat innokkaasti – ja ilman journalistista kritiikkiä – julkaisseet sen edustajien edesottamuksia sekä mustamaalanneet erityisesti perussuomalaisia poliitikkoja. Toivoa siis sopii, että tähän tulisi talouden kääntyessä muutos, ja mediamme ymmärtäisivät uutisoida näyttävästi taloudessamme tapahtuvia positiivisia asioita ja luoda sitä kautta suomalaisiin yrittäjiin ja työntekijöihin uskoa parempaan tulevaisuuteen. 

Onhan vanha totuus, että myös vienti- ja muu talous on inhimillistä toimintaa, johon yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi. Eikä lehdistön asenne ole siksi yhdentekevä, vaikka sen suora vaikutus maamme talouteen onkin vähäinen ellei suorastaan olematon. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kääntyykö Suomen talous?
Yleisradion toimituskunta on paksunahkaista
Ylen kateusjournalismia

Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen

Suomi on ainakin toistaiseksi sitoutunut taloutensa hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Nähtäväksi jää, onnistutaanko tässä, vai jääkö sitoutuminen kuolleeksi kirjaimeksi. Tosiasia kuitenkin on, että tieteellinen tutkimus on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti uusia keksintöjä, jotka auttavat tämän tavoitteen saavuttamista. 

Yhdestä sellaisesta raportoitiin Nature Energy -lehdessä. Siinä oli aiheena vetyä polttoaineeksi aurinkovoiman avulla tuottavan voimalaitoksen tehostaminen. Tällainen uusiutuvan energian avulla tuotettu vety voisi toimia vihreänä polttoaineena ajoneuvoille. 

Ongelma on kuitenkin siinä, että vaikka aurinko-vesi -teknologia on usein osoittautunut lupaavaksi laboratorio-olosuhteissa, on sen laajentaminen käytännön mittakaavaan ollut haasteellista koskien kustannuksia, tehokkuutta ja vakautta. 

Nyt julkaistussa Sveitsin Liittovaltion teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa oli suunniteltu prototyyppi voimalaitoksesta, joka keskittää auringonvalon suureen astiaan ja muuntaa sen sitten sähköksi aurinkopaneeleilla. Siinä hajotettiin vettä happi- ja vetykaasuksi sisäänrakennetulla elektrolyysillä, joka sai virtansa aurinkopaneeleista ja kierrätetystä lämmöstä.

Tämä voimalaitos muunsi yli 20 prosenttia keräämästään aurinkoenergiasta vedyn polttoaineeksi. Tämä on  ennätyksellisen korkea tulos kierrätettyä lämpöä käyttävälle järjestelmälle todellisissa olosuhteissa. Tärkeää on, että laitos tuotti vetyä kahden kilowatin teholla, mikä on yli kaksi kertaluokkaa korkeampi kuin aiemmat saavutukset. Toisin sanoen, edelle linkittämässäni raportissa kuvattu tutkimus vei maailmaa yhden askeleen lähemmäs kestävän kehityksen polttoaineita.

Yleisesti ottaen minulla onkin sellainen käsitys, että nyt, kun uusiutuvaan energiaan liittyvään tutkimukseen on ohjattu aiempaa enemmän varoja, tapahtuu fossiilisista polttoaineista luopuminen nopeammin kuin olemme aavistaneetkaan. Suomessa tämä on jo käytännössä varmaa siksi, että meillä myös yksityinen elinkeinoelämä on päättänyt siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin - veikkaisin syyksi Venäjän Ukraina-toimia, jotka tekivät kaikille selväksi omavaraisuuden tärkeyden. 

Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä sitä, ettei poliittisilla päätöksillä ole tämän asian kannalta enää juurikaan merkitystä - kunhan vihreää siirtymää ei ryhdytä suorastaan estämään. Ja siksi poliittisten toimijoiden - kuten maan hallituksen, kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja niin edelleen - ainoaksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi tässä muutoksessa jää huolehtiminen siitä, ettei siirtymä aiheuta kohtuuttomia vaikeuksia yksityisille ihmisille eikä teollisuuden toimintaedellytyksille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Neuvo Maria Ohisalolle ja Vihreille
Komission Greenpeace-siiveltä tuli jälleen järjetön esitys
Ylen uutistoimitus ei ymmärrä olemassaolonsa ainoaa oikeutusta

Komission Greenpeace-siiveltä tuli jälleen järjetön esitys

Kuten arvoisa lukijani on varmasti huomannut, on EU:n komissio muuttunut nykyisen komission aikana yhä selkeämmin anarkistisuuteen historiansa alusta alkaen kallellaan olleen Greenpeacen valtapoliittiseksi siiveksi. Tästä viimeisin esimerkki on EU:n esitys, joka estäisi läpi mennessään Suomen siirtymisen fossiilitaloudesta puhtaampaa energiantuotantoon - erityisesti vetytalous vaatisi huonon hyötysuhteensa takia huikeasti nykyistä suurempaa energiankäyttöä. 

Taustalla on jälleen greenpeacilaisen avustajansa ohjaama komission varapuheenjohtaja, Frans Timmermans, joka on jo aiemmin valmistellut etenkin Suomen kannalta äärimmäisen haitallisia esityksiä. Tällä kertaa hän ja komissio haluaisivat asettaa energian käytölle ylärajan riippumatta siitä, miten se on tuotettu. 

Toisin sanoen Timmermansin ja komission tavoitteena on tuhota EU-maiden taloudellisen kehityksen perusta juuri nyt, kun haasteita asettaa pelkästään se, että Unionissa pitäisi ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä vaihtaa energianlähteensä huomattavalta osin toisiksi. Suomen kannalta erityisongelman muodostaa lisäksi se, että Timmermansin esitys näytti jälleen kerran tulleen yllätyksenä suomalaispoliitikoille.  

Asiasta kertoneen uutisen mukaan ministeri Mika Lintilän (kepu) mukaan "esitys on Suomen kannalta täysin järjetön. Komissio vaarantaa meidän ilmastotavoitteemme sekä puhtaan energiamme tänne vetämät investoinnit". Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija ja pääneuvottelija Pia Kotro puolestaan totesi, että "tämä direktiivi on tosi huono Suomelle. Vaikka kaikkemme teimme, niin Suomen erityispiirteitä ei otettu huomioon". 

Itse asiassa tilanne on nyt niin vakava, että elinkeinoelämän edustaja vaati Suomea jopa luopumaan mallioppilaan asemastaan. Sen teki Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, joka vaati, että "poliittisen puolen pitäisi selkeästi sanoa, että Suomi tekee nämä ilmastopäästöjen vähentämiseen tarvittavat investoinnit, ja että niitä ei tämä direktiivi uhkaa... jos Suomi ei tällä kertaa tavoitetta saavuta, niin selitetään komissiolle myöhemmin, että jäätiin tavoitteesta, koska teimme näitä vihreän siirtymän investointeja".

Nähtäväksi siis jää, mitä Timmermansin esityksestä seuraa. Selvää on kuitenkin, ettei se ainakaan lisää EU:n suosiota Suomessa, eikä luultavasti monessa muussakaan maassa. Eikä sitä tee sekään, ettei Unioni ole saanut lopetettua monille ihmisille hankalaa ja terveydelle haitallista jokakeväistä ja -syksyistä kellonviisareiden siirtelyäkään. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen demokratia toimii sittenkin
Tieteellistä fanatismia ja diktatuurin kaipuuta
EU:n ilmastopaketti kaatui

Onnistumisen ei pitäisi olla vaikeata Marinin hallitukselle

Suomi on velkaantunut rajusti koronapandemian aikana, mutta selvinnyt kuitenkin taloudellisesti - ja myös terveydellisesti - paremmin kuin monet muut valtiot. Päättymässä olevan vuoden viimeisellä neljänneksellä talouskasvu oli (BKT) vain 2,3 prosenttiyksikköä tappiollinen. 

Positiivista on myös se, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kertoi eilen maamme elinkeinoelämän luottavan tulevaisuuteen.  Teollisuusyritysten luottamus nousi selvästi, mutta palvelualoilla oltiin kuitenkin pessimistisiä.

Tilastokeskus kuitenkin kertoi kuluttajien luottamuksen suhtautuvan tulevaisuuteen pessimistisesti. Nähtäväksi siis jää kummat osaavat nähdä tulevaisuuden paremmin: teollisuuden toimijat vai tavalliset kaduntallaajat. 

Joka tapauksessa Helsingin sanomat nosti tänä aamuna esille inflaatiopeikon. Väestö ikääntyy kaikkialla ja samalla säästämisaste laskee, julkisen sektorin kulut kasvavat ja työvoiman tarjonta kutistuu. Palkatkaan eivät enää nouse, koska tuotantoa ulkoistetaan kulujen vähentämiseksi. 

Lehden mukaan tämä saattaa johtaa inflaation kiihtymiseen ja korkojen nousuun, jolloin raskaassa lainalastissa olevien ihmisten, yritysten ja julkisten toimijoiden kuten valtioiden tilanne käy vakavaksi, koska pienikin korkojen nousu muuttuu merkittäväksi lainanhoitokulujen kasvuksi. 

Suomi ei ole tässä tapauksessa poikkeus, vaikka kansainvälisessä vertailussa valtiomme lainataakka onkin Marinin hallituksen hulvattomasta menosta huolimatta suhteellisen pieni. Väestömmehän vanhenee erittäin nopeasti ja julkisen sektorin kulut ovat jo valmiiksi suuret.

Näyttääkin siltä, että muutaman päivän kuluttua alkavasta vuodesta 2021 tulee talouspoliittisesti erittäin mielenkiintoinen. Toivoa sopii, että teollisuusmiesten optimismi on perustellumpaa kuin tavallisten kuluttajien tai erkkomedian toimittajien pessimismi. 

Varmaa on kuitenkin se, etteivät ongelmat poistu pelkästään ihmeitä odottamalla tai olemassa olevaa rahaa uudelleen jakamalla, vaan ainoastaan maailmanluokan tuotekehityksellä, tulevaisuuteen luottavilla investoinneilla, taitavalla yrittämisellä ja ahkeralla työnteolla sekä niihin kannustavalla talous- ja veropolitiikalla. 

Näistä vain viimeksi mainitut ovat poliitikkojen vastuulla, joten onnistumisen ei pitäisi olla liian vaikeata Sanna Marinin (sd) hallitukselle. Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suvaitsematonta fanatismia
Yhteiskuntavastuu ja verokiila
Talouden toimintaperiaatteet hukassa

Merja Ylä-Anttilan nimitys sai vasemmiston puolustamaan reviiriään

Neutraali lukija ei ole voinut olla huomaamatta Yleisradion toimituksen politiikan punavihreätä segmenttiä tukevaa uutisointia. Tämä näkyi esimerkiksi Vihreän puolueen parin kuukauden takaisen puoluekokouksen yhteydessä, josta uutisointi muistutti läheisesti puoluepropagandaa. Ero MTV3:n samanaikaiseen uutiseen oli käsinkosketeltava. 

Nyt on sitten käynyt niin, että Elinkeinoelämän keskusliitto on valinnut Ylen toimitusjohtajan hallintoneuvostoonsa. Ja sekös nosti politiikan vasemmalta laidalta protestin. 

Sen aloitti demareiden varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, jonka mukaan kyseessä "on erikoinen valinta Ylen riippumattomuuden kannalta". Asiaa kommentoi myös kansanedustaja Hussein Al-Taee (sd), joka kaipasi keskustelua EK:n uuden johtajan koko profiilista.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd) puolestaan viestitti näkemyksenään, että "etujärjestön työvaliokunta, joka työllistänee myös paljon, sopii huonosti riippumattoman julkisen varoin rahoitetun mediatalon johtajalle" ja kyseli YläAnttilan sivutyöluvan perään.

Myös ay-liikkeen suunnalta kuultiin rutinaa. JHL:n neuvonantaja Tero Strand piti valintaa omituisena ja väitti, että "YLEn ei pitäisi julkisen palvelun tuottajana olla mukana missään tällaisessa". Ja SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila otti asiaan kantaa kyselemällä "miksi YLE lähtee osapuoleksi ja lakkaa olemasta puolueeton?" 

Kaiken kaikkiaan Ylä-Anttilan nimitystä seurannut reviirinpuolustus kertonee siitä, kuinka hermostunut poliittinen vasemmistomme on lähes rajattomasta vaikutusvallastaan Ylessä. Näin siitä huolimatta, ettei Ylä-Anttilalla ole osaa eikä arpaa verorahoitteisen mediamme ohjelmatuotantoon, vaan siitä vasta päätoimittaja. 

Toki olisin tyytyväinen, mikäli myös työnantajien ja koko poliittisen kentän näkemykset saisivat tasapuolisen kohtelun Ylellä. Valitettavasti nyt puheena olevalla nimityksellä ei kuitenkaan ole edes teoriassa vaikutusta siihen, vaan vanha meno jatkuu suurella varmuudella myös tulevaisuudessa.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muuttuuko Ylen linja Apusen johdolla?
Ylellinen kuva Vihreistä
Yle esitti samanmielisten maahanmuuttokeskustelun