Viime päivinä on jälleen kauhisteltu kovasti Itä-Afrikan kuivuutta. Esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus kertoi, että "alueella epäonnistui jo neljäs perättäinen sato. Vaarana on, että viideskin sato epäonnistuu.... Yli 1,8 miljoonaa lasta Afrikan sarvessa tarvitsee akuuttia apua henkeään uhkaavaan aliravitsemukseen."
Jutussa mainittiin myös, että "Somalia on nälänhädän partaalla, toteaa OCHA:n Somalian-toimiston johtaja Ian Ridley. ´Tämä on pahempaa kuin vuonna 2016–2017´."
Iltalehti taas kertoi jo keväällä Somaliasta, että "mikäli mitään ei tehdä, on ennustettavissa, että kesään mennessä 1,4 miljoonasta vakavasti aliravitusta lapsesta 350 000 menehtyy". Lisäksi "tyttöjä myös naitetaan hyvin aikaisin, koska heidän perheensä eivät voi ruokkia heitä".
Unicef taas maalasi hirvittävän kuvan, jonka mukaan "ainakin 10 miljoonaa lasta Etiopian, Kenian, Somalian ja Eritrean alueella kärsii kuivuuden aiheuttamasta nälästä ja veden puutteesta. Yli 1,8 miljoonaa lasta tarvitsee hoitoa vakavaan aliravitsemukseen" ja Somaliassa "vakava aliravitsemus ja likaisen veden mukana leviävät taudit uhkaavat lasten henkeä ellei hätäapua ole tarjolla. Ilman hoitoa pelkästään Somaliassa 1,5 miljoonaa lasta tulee kärsimään aliravitsemuksesta vuoden loppuun mennessä."
Koska tilanne on noin paha, luulisi sen näkyvän myös väestönkasvussa. Onhan selvää, ettei nälkiintynyt nainen voi saada lapsia, tai vaikka saisikin - ei hän tai hänen vastuullinen miehensä ryhtyisi sellaisten hankkimiseen tietäessään nälän lasten kehitykselle haitalliset vaikutukset.
Niinpä katsahdin toivorikkaasti Somalian väestön kehitykseen kuluvana vuonna. Arvio siitä löytyi Worldometerin nettisivulta, jonka mukaan maan väkiluku olisi nyt 16 903 498, kun vuonna 2020 se oli reilut miljoona ihmistä vähäisempi.
Entä Etiopia? Saman lähteen mukaan sen väkiluku olisi noussut vuodesta 2020 tähän päivään mennessä vajaalla seitsemällä miljoonalla hengellä. Samankaltainen kehitys on Worldometerin tilastoista nähtävissä myös Eritreassa ja Keniassa.
Tässä on kuitenkin huomioitava, että Worldometerin luvut ovat vain arvioita. Jääkäämme siksi odottamaan, muuttuvatko ne tähän kirjatuista siihen mennessä, kun arviot aikanaan muuttuvat tilastotiedoiksi.
Ja elleivät muutu: onko meidän tosiaan uskottava, että Itä-Afrikkaan annettava hätäapu on niin laajamittaista - en sanonut bisnestä, koska en tiedä - että sen avulla pystytään ylläpitämään korkeaa syntyvyyttä jopa sellaisissa olosuhteissa, joissa useat miljoonat lapset ovat kuolemanvaarassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen kirjeenvaihtaja: jokaisen kärsimys on meidän kaikkien asia
Nyt on tilauksessa lisää somaleita ja afgaaneja
Afrikan tulevaisuus kehitysavun valossa
Tekstit
Alueen kantokyky ei sillä parane, että sinne rahdataan ruokaa. Aivan järjetöntä "kulttuuria" on naittaa kersat teineinä joillekin panopuiksi, mikä vain kiihdyttää väestönkasvua. Euroopan pitää sulkea rajansa, ettei tuolta taas vyöry kurkunleikkaajia tänne rettelöimään.
VastaaPoistaMaapallon kestävyyden kannalta syntyvyyden säännöstely on elintärkeää.
VastaaPoistaTämän tosiasian kun poliitikot länsimaissa tunnustavat ja ryhtyvät sitä vaatimaan tuettavilta mailta, alkaa muutos parempaan.
Länsimaissa syntyvyys on jo pitkään ollut aisoissa mutta kaikenmaailman ilmastohysteerikot eivät uskalla vaatia tätä oleellista asiaa kehitysmailta.
Eihän tässä ole mitään järkeä, että ruokaa rahdataan näihin maihin ja väkimäärä sen kun lisääntyy.
Osaako joku kertoa mistä tämä ruoka-apu oikein rahoitetaan?
Meneekö sekin loppupeleissä länsimaiden kukkarosta?
Mistäpä muualtakaan?
PoistaYK:n tilastojen mukaan Somaliassa on alle 15-vuotiaita 47,4 % väestöstä. Suomessa somalinkielisten alle 15-vuotiaiden osuus on 34,7 %. Kotimaisten kielten käyttäjien joukossa lasten osuus on 15 %.
VastaaPoistaTilastot osoittavat, että afrikkalaisten lapsilykky ei juurikaan vähene Eurooppaan muuttaessaan. Nälänhätää voidaan siis odottaa Suomeenkin.
Arabian kielisissä alle 15-vuotiaita on 27,8 %, swahilin 27,8 % (afrikkalaisia), farsin ja persian kielisissä 21 % (afgaaneja).
Koko ajan kirjoitetaan vain lasten olevan nälkäkuoleman partaalla? Syövätkö aikuiset heidänkin ruokansa, kun heistä ei kirjoiteta ja sikiäminen jatkuu entiseen tahtiin? Vai tehoaako lasten hätä mediassa paremmin? Olisi jo korkea aika kohdentaa kehitysapu sekä ilmastonmuutoksen hillintään pumpattu raha ja resurssit tähän yhä pahenevaan ongelmaan. Silloin ympäristö ja ilmastokin kiittäisi. Kummallista, että edes YK ei puutu asiaan, vaan suorastaan vaatii Eurooppaa ja USA:ta ottamaan vastaan kaikki pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja onnenonkijat kehitysmaista. Niitä tulee tällä menolla riittämään niin kauan, että ainakin Eurooppa on yhtä kehitysmaata! Politiikan vahva naisistuminen edesauttaa asiaa, sillä tunne edellä tehdään huonoja päätöksiä..
VastaaPoistaKehitysapu mukaan luettuna hätäapu tulisi kytkeä toimivaan väestöohjelmaan. Nykyisin ainoa sen suuntainen toimenpide on tyttöjen koulunkäynnin edistäminen. Valitettavasti näyttää siltä, että se tehoaa aivan liian hitaasti - jos lainkaan.
PoistaMeneekö tämä ruoka-apu todella hädänalaisten ihmisten ruokkimiseen?
VastaaPoistaVai meneekö sitä myös yhteiskuntia horjuttavien taistelijoiden, esim. islamistisen ääriliikkeen Al-Shabaab taistelijoiden ruokkimiseen?
Tietenkin menee, se leijonanosa terroristeille. Mitä sellaista kyselemään?
PoistaAfrikkaan on annettu vaikka 1960-luvulta lähtien apua tuhansia miljardeja. Mihin ne ovat menneet? Ainakin osa valtionjohtajien ja muidenkin päättävien taskuihin. Kaikki tietää, että näin on, mutta raha virtaa edelleen. Suurin syy nykyiseen tilanteeseen on valtava väestön kasvu, mutta sitä ei mainita koskaan.
VastaaPoistaJa on kuulemma ilmasto- ja ekoteko, kun länsimaalainen jättää lapset tekemättä. Antaa afrikkalaisten täyttää maa länsimaiden tuella. Aina ulistaan ihan kuin tuon pallon kulman ongelmat olisi meidän vika, vaikka kaikki sinne kannetaan annettuna. Ehkä kaikki apu tulisi lopettaa ja katsoa sitten myöhemmin uudelleen, alkaako omien asioiden kuntoon laittaminen kiinnostaa.
VastaaPoistaVanha sanonta, ei kannettu vesi kaivossa pysy pitää tässäkin varmaan paikkansa.
VastaaPoistaJamppa vaan
Somalian väkiluku on nyt siis liki
VastaaPoistakymmenkertaistunut kuudessakymmenessä vuodessa 1,9 miljoonasta 17 miljoonaan paikan päällä. Ja paljonko niitä siirtolaisiksi ja pakolaisiksi lähteneitä sitten on?
Eikö huoli maailman kestokyvystä kuulu lainkaan tuonkaltaisille Länsi-Euroopan entisille siirtomaille? Miksei tieto leviä?