Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan "yhä useammat pakolaiset ovat saaneet töitä Saksassa - nuoret integroituvat parhaiten". Uutisen alkua luettuani suorastaan innostuin: kuulostihan tämä todella hyvältä.
Jutussa oli myös tarkempaa tietoa. Saksassa on kaiken kaikkiaan 306 500 pakolaista löytänyt työtä. Tosin uutinen ei kerro, ovatko kaikki duunit vapailta markkinoilta, veronmaksajan tukemia työjaksoja vai jotain siltä väliltä.
Edelleen uutinen kertoi, että työtä vailla oli 482 000 pakolaista. Siten heidän työttömyysasteensa oli 61 prosenttia. Luku on korkea, mutta totta puhuen ei ehkä kuitenkaan aivan tolkuton, jos verrataan vaikkapa Suomen irakilaisiin.
Jutun lopussa kerrottiin vielä, että pakolaisten koko määrä Saksassa on 1,5 miljoonaa henkeä. Sen avulla voimmekin laskea että pakolaisista noin 20 prosenttia oli töissä. Ilmeisesti sitäkin voi pitää saavutuksena.
Mutta minkälaisena saavutuksena? Asiaa ymmärtääkseni laskin, että koska Suomessa työllisten määrä on 2 631 000, käy koko väestöstämme noin 48 prosenttia töissä. Siten Saksan pakolaisilla on edessään vielä pitkä matka, jotta germaanit voisivat laskea heidän varaansa tulevaisuuden työvoimatarpeensa ja eläkkeidensä maksamisen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halla-ahon vertaus järkytti
Suomalaisten työllisyysaste nousee kohisten
Ari Kemppainen ja maahanmuuton lottovoitto
Tekstit
-
Pelkät työllisyysprosentit eivät kai kerro vielä mitään maahanmuuttajien nettovaikutuksesta. Jos työpaikat ovat verorahoilla rahoitettuja julkisen sektorin tai kaarnalaivateollisuuden työpaikkoja, nettovaikutus on täysin pakkasen puolella.
VastaaPoistaMaahanmuuttajat ovat käytännössä kaikki työikäisiä, joten heistä pitäisi olla työssä melkein jokainen. Maahanmuuttajien asetettua aloilleen muutamaksi vuosikymmeneksi, lasten ja eläkeläisten osuus kasvaa ja huoltosuhde vaan huononee.
VastaaPoistaJos Suomeen avosylin vastaanotettujen kehitysmaalaisten elintasopakolaisten todellinen työllistymisaste kerrottaisiin kaikille äänestysikäisille kantasuomalaisille, niin on vaikea uskoa etteikö sillä olisi huomattavakin vaikutus edessä oleviin vaalituloksiin. Brysseliä kumartavat orwelilaiset kansanpetturi-vallanpitäjämme ja heitä tukeva viherkommunisti-toimittajien dominoima valtaVALEmedia koettaa parhaansa mukaan pimittää kansalta nämä asiat.
VastaaPoistaMyös mm. se pitäisi kertoa, että Suomi on ilman näitä "pakolaisten" aiheuttamiakin lisäkustannuksiakin ylivelkaantunut ULKOMAILLE, josta velasta maksetaan myös korkoa ulkomaille, tällä hetkellä poikkeuksellisen matalan ja poikkeuksellisen pitkään jatkuneen matalan korkokannan aikanakin n. 2 miljardia euroa vuodessa.
Vallanpitäjiämme on eri tahoilta vaadittu selvittämään noiden täysihoitolaisten suomalaisille veronmaksajille aiheuttamat todelliset kustannukset, mutta selvitystä joko ei ole tehty tai sen tuloksia kansanpetturi-vallanpitäjät eivät ole uskaltaneet julkistaa.
Yllä on mainittu vain muutama näiden "pakolaisten" aiheuttamista negatiivista vaikutuksista yhteiskuntaamme.
Olennaisia todella positiivisia vaikutuksia on vaikea nähdä mm. koska robotit, muu automaatio ja tekoäly tulevat korvaamaan tulevaisuudessa ainakin kolmanneksen nykyisesta työvoimasta, joka koskee myös osaa pitkälle koulutetuistakin ihmisistä - kehitysmaalaiset kieli- ja lukutaitottomat kamelikuskit ja lammaspaimet sekä muut vastaavat tulevat vastaisuudessakin jäämään kantasuomalaisten veronmaksajien eläteiksi.
Kalergi-suunnitelma
US tänään:
VastaaPoista"Ruotsin ”Yle” selvitti: Maan raiskaustuomioista 58% ulkomaalaistaustaisille"
Artikkelista poimittua:
"Ruotsissa 58 prosenttia raiskaustuomioista on annettu ulkomaalaistaustaisille, selviää maan yleisradioyhtiö SVT:n selvityksestä.
Uppdarg granskning -ohjelman selvitys kävi läpi kaikki vuosina 2012–2017 annetut tuomiot raiskauksesta ja raiskauksen yrityksestä.
Tuomion on saanut kaikkiaan 843 miestä.
SVT:n mukaan tekijät ovat olleet usein alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisina,
heidän koulutustasonsa on matala ja ainakin kolmanneksella on taustallaan aiempia rikoksia ja tuomioita ja 490 on syntynyt Ruotsin ulkopuolella ja heistä 427 Euroopan ulkopuolella.
”Kuinka paljon kyse on etnisyydestä ja kuinka paljon köyhyydestä? Herranjestas sitä on vaikea erotella, todennäköisesti kyse on kaikesta tästä”, hän jatkaa.
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/256758-ruotsin-yle-selvitti-maan-raiskaustuomioista-58-ulkomaalaistaustaisille
-----------------------------
Tuhannen taalan kysymys on saadaanko Saksassa tai Ruotsissa tai missään muualla näitä turvapaikan hakijoina tai pakolaisina tulleita koskaan töihin?
Miksi vaivautua kun syötetään ja elätetään ilmaiseksi ja muutakin ajanvietettä löytyy? Vielä kun oman kulttuurin ympäröimänä saa elää omassa
rinnakkaisyhteisössä eikä tarvitse edes vieraan maan kieltä pakosta opetella.
PS. Ruotsin tilastot taitaa laahata perässä kun tuomioista on kuitenkin valitettu?
En ole varma, mutta näyttäisi, että "ulkomaalaistaustainen" = ei ruotsinkansalainen. Eli jos jo ruotsin kansalaisuuden tai toisenpolven uusruotsalaiset laitettaisiin tilastoihin, niin miltäköhän tilastot sitten näyttäisivät? Tämä voi kyllä olla ylitulkintaa, koska en ole nähnyt alkuperäistä juttua.
PoistaOn vaikea uskoa, että Suomeen vastaanotetut elintasopakolaiset poikkeaisivat esim. ammatillisen ja muun mahdollisen koulutuksen suhteen olennaisesti Saksaan päästetyistä:
VastaaPoista"Saksassa pakolaisten työnvälittäjänä ja turvapaikkapuhuttelijana työskennellyt nainen: pakolaiset ovat harvoin opiskelleet eivätkä he ole ammattityövoimaa",
https://www.kansalainen.fi/saksassa-pakolaisten-tyonvalittajana-ja-turvapaikkapuhuttelijana-tyoskennellyt-nainen-pakolaiset-ovat-harvoin-opiskelleet-eivatka-he-ole-ammattityovoimaa/
Muutama poiminto artikkelista:
"Kun naisilta kysyttiin heidän ammattiaan, niin vastaus oli melkein aina sama – “kotirouva”. Jotkut harvat naiset, pääosin Afrikan maista tulleet, olivat pitäneet omaa pientä liikettä. Arabimaista tulleet naiset taas nauroivat toisinaan hölmistyneinä, kun heidän ammattiaan kysyttiin. Jotkut sanoivat, että he eivät kykene oppimaan tai heillä ei ole lupa oppia mitään.
Kerran työnvälittäjää vastapäätä istui pakolaismies Nigeriasta, joka puhui kohtalaisesti englantia. Kun hänen ammattiaan Nigeriassa kysyttiin, hän vastasi tehneensä töitä tietyömaalla. Tarkemmin hän oli “rakentanut niitä teitä”. Hän ei puhunut puolentoista vuoden Saksassa oleskelun jälkeen vielä ollenkaan saksaa.
Työnvälittäjälle jäi vaikutelma, että tätä poliittista munausta ja möhläystä ei haluttu myöntää pitkiin aikoihin, eikä haluttu kertoa, että suurin osa pakolaisista ei ole mitään ammattityövoimaa. Monet työnantajat joutuivat toteamaan, että useat töihin pyrkijät parhaimmillaankin osasivat vain saksankielen alkeet, he eivät olleet kovin tarkkoja täsmällisyydestä ja joskus he eivät hallinneet edes peruslaskutehtäviä. Aitoa ammattiväkeä kohtasin vain harvoin niiden kuukausien aikana, jolloin nainen toimi työvoimaviranomaisen palveluksessa."
"Henkilöt, jotka tulivat työnvälitykseen etsimään töitä olivat kuitenkin hyvin perillä tukimahdollisuuksista. Eräs mies esitti paperilapun, jossa luki sana “koulutuskuponki” ja sen alla luki “tuki ammatilliseen jatkokoulutukseen”. Mies kertoi englanniksi, että lapun oli kirjoittanut hänelle eräs saksalainen naisystävä."
Artikkelin loppuosassa on mm. seuraavat alaotsikot:
Turvapaikanhakijat kertoivat kuvitteellisia tarinoita
Juuri kenelläkään ei ole henkilöllisyyspapereita
Valitustie heti selvillä
Kalergi-suunnitelma
Nuo 'Kansalaisen' artikkelissa mainitunlaiset asiat Brysseliä kumartava punaliberaali punaporvari-hallitus ja sitä tukeva viherkommunisti-media luonnollisesti haluaa varsinkin ennen vaaleja pimittää kansalta.
PoistaKalergi-suunnitelma
Tässä mielenkiintoinen vertailu pitemmältä ajalta:
VastaaPoistahttp://paivanbyrokraatti.com/2018/03/13/asumisperusteinensosiaaliturva/
Olisi hyödyllistä verrata, mitkä vetovoimatekijät ovat johtaneet noin merkittävästi erilaiseen työllistymiseen ja pyrkiä vastaaviin käytäntöihin myös täällä Euroopassa.
Byrokraatin kirjoitus on tosiaan mielenkiintoinen. Kirjoitin myös itse samaan aihepiiriin liittyen vuonna 2014. Sillisen kirjoitukseni kohteena olevan somaliyhteisön sopeutuminen liittyi mitä ilmeisimmin heille tarjottavien erityispalvelujen puuttumiseen.
PoistaSelittäisitkö erilaista työllistymistä se, että osa pakolaisista hakeutuu tiettyihin maihin työn perässä ja toiset taas toisiin maihin, joissa voi pärjätä muuten kuin itsensä työllistämällä. Voi olla, että asia ei koske 25 vuotta sitten pakolaiseksi hakeutuneista, silloin ei ehkä vielä ollut niin hyvin selvillä eri maiden vetovoimatekijät. Jos tämä vaikuttaa nykyisin pakolaisten kohdemaan valintaan, ollaan jatkossa vaikeuksissa. Ensimmäinen askel olisi selvittää mitkä asiat vaikuttavat kohdemaan valintaan vertaamalla eri EU-maiden pakolaisille tarjoamia etuja ja ottaa vertailuun lisäksi vaikka USA, Kanada, Australia.
VastaaPoista