Mies puri koiraa ja iranilaiset amerikkalaisia

Ketään ei kiinnosta, mikäli koira puree miestä. Niinpä sellaisesta ei myöskään kirjoiteta tiedotusvälineissä, eikä ainakaan tehdä suuria otsikoita. 

Toisin on, jos mies puree koiraa. Se on odottamatonta ja siksi myös otsikoiksi kelpaavaa uutisvirtaa.

* * *

Tämä tuli mieleeni, kun käytännössä kaikki merkittävät suomalaismediat uutisoivat (Iltalehti, MTV3, Uutissuomalainen, Erkkomedia, Yleisradio) Iranin asevoimien onnistuneen tappamaan kaksi ja haavoittamaan neljää amerikkalaista sotilasta. Edellisen kerran Iran onnistui ottamaan hengen vihollisestaan viime maaliskuussa ja kaikkiaan se on käynnissä olevan sodan aikana saanut tapetuksi viisitoista amerikkalaissotilasta. 

Wikipedian mukaan iranilaiset olisivat samaan aikaan menettäneet 1 221 sotilastaan. Siten yhden amerikkalaissotilaan hinnaksi tulee noin 81 iranilaista. Eli yksi jenkki vastaa yli kahdeksaakymmentä persialaista muslimia.

Lukua voi verrata vaikkapa talvisotaan, jossa kuoli tai haavoittui noin viisi puna-armeijan taistelijaa jokaista suomalaisten menettämää sotilasta kohti. Tämä viittaa siihen, että amerikkalaiset ovat tänä vuonna iranilaisiin nähden noin 16 kertaa ylivoimaisempia kuin suomalaiset olivat talvisodassa suhteessa venäläisiin. 

* * *

Oleellista tässä kaikessa on kuitenkin se, että jos suomalaisten viisinkertainen ylivoima riitti pysäyttämään puna-armeijan hyökkäyksen, niin riittääkö amerikkalaisten 16 kertaa talvisodan suomalaisia suurempi – eli kaikkiaan yli 80-kertainen – ylivoima vihollistaan vastaan kukistamaan iranilaiset. Juuri nyt ei näytä siltä, vaikka amerikkalaiset ovat toki aloittaneet tapahtuneen johdosta kostoiskut.

Sellaisilla ei kuitenkaan voiteta sotia, eikä nähtävästi kyetä edes kaatamaan hallituksia. Sellainen vaatisi maavoimien käyttämistä, mikä tarkoittaisi myös amerikkalaisten sotilastappioiden oleellista kasvua. 

Tähän ei liene valmis edes presidentti Donald Trump, sillä myös hän muistaa Afganistanin sodan, jossa kuoli 2 328 Yhdysvaltain sotilasta. Ja joka päättyi kotirintaman painostuksesta amerikkalaisten – ja heitä avustaneiden eurooppalaisten – tappioon. 

* * *

Edelle kirjoittaman perustella on todennäköistä, että Trumpin sota iranilaisia vastaan päättyy amerikkalaisten nöyryyttävään tappioon. Sen suurimpina kärsijöinä ovat tavalliset iranilaiset, jotka olivat toivoneet keskiaikaisia arvoja noudattavan hallintonsa kukistumista. Sekä tietenkin kaikki maailman ihmiset, jos ja kun Hormuzin salmesta tulee jatkossa iranilaisten kontrolloima kauppareitti, josta läpi pääsemiseen vaaditaan tullimaksu. 

Toinen merkittävä seuraus on se, että iranilaisten vastarinta osoitti amerikkalaisten sotilasmahdin olevan luultua vähäisempi. Tämä on asia, joka on varmuudella pantu merkille Beijingissä, jolla on omia intressejään Itä-Aasiassa. Ja siksi erityisesti Taiwanissa, mutta myös Japanissa, on syytä varautua kiinalaisen imperialismin nousuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Iranin sota – salaliitto, epäily ja jälkikäteinen besserwisserismi
Kiinalainen juttu
Onko Donald Trump häviämässä Iranin islamisteille omaa tyhmyyttään?

Turvallisuus suomalaisessa oikeusvaltiossa

Suomen sanotaan olevan oikeusvaltio. Se tarkoittaa sitä, että valtio on organisoitu oikeussäännöin, joiden mukaisesti maan valtioelinten, viranomaisten että kansalaisten edellytetään toimivan.  

Oikeusvaltiossa valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja erityiseen, vaikeutetuin menettelyin säädettyyn perustuslakiin ja yksittäisten ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen yksilö voi itse vaikuttaa. Oikeussääntöjä puolestaan soveltavat riippumattomat tuomioistuimet ja ihmisiä suojaavat perustuslaissa säädetyt perusoikeudet. 

* * *

Näiden kauniiden periaatteiden toteutumista jäin pohtimaan lukiessani uutista Jukka Heikki Kalevi Piristä, joka viilsi veitsellään tuntemattoman miehen kaulaa junassa. Oikeusvaltioon tämä liittyy sikäli, että kyseinen henkilö on aiemmin tuomittu muun muassa useista tapon yrityksistä. 

Niistä hänet on tuomittu viimeksi vankilaan 8,5 vuodeksi. Siihen oli syynä kolmen ihmisen osoittelu pistoolilla ja liipasimen painelu, joskaan ase ei lauennut. Lisäksi hän oli lyönyt yhtä miestä taittoveitsellä.

Näitä rikoksia tehdessään Piri oli ehdonalaisen vapauden koeajalla muun muassa törkeästä raiskauksesta, josta hänet oli tuomittu  yli 7,5 vuoden vankeuteen. Teon taustalla oli kostomotiivi.

* * *

Nyt syyttäjä vaatii oikeudessa, että Piri tuomittaisiin veitsellä viiltelystään viiden vuoden vankeuteen ja sen jälkeen vuodeksi valvonnan alaiseksi. Toisin sanoen tämä erittäin vaarallinen rikollinen olisi vapaa uhkaamaan ihmisten henkeä viimeistään kuuden vuoden kuluttua. Näin siitä huolimatta, että hänet on todettu aiempiin tekoihinsa syyntakeiseksi ja alhaisella kynnyksellä väkivaltarikoksiin syyllistyväksi eli uusintarikollisuuden riski on erittäin korkea. 

Onko siis todella niin, että tämän toistuvasti raakaan väkivaltaan syyllistyvän henkilön oikeudet ajavat yli meidän muiden suomalaisten oikeuden turvalliseen elinympäristöön? Jos näin on ja Piri sitten syyllistyy uuteen väkivaltarikokseen tai jopa tappoon tai murhaan, niin haluaisin kuulla, että millä tavalla suomalainen oikeusvaltio katsoo onnistuneensa ihmisten turvallisuuden takaamisessa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliisi pidätti miehen Vantaa Länsimäessä
Miksei Ylen toimittajalta voi vaatia kauhalla?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Merja Ylä-Anttila käyttäytyy kuin uhmaikäinen lapsi ja on siksi erotettava

Yleisradion budjetin leikkaukset ovat johtaneet verorahoitteisessa mediayhtiössämme lapselliseen kiukutteluun. Niistä ensimmäinen oli ilmoitus somali- ja arabiankielisistä uutisista, josta kirjoitin eilen illalla.

Toistakaan kiukuttelukohtausta ei tarvinnut odottaa kovin kauaa, sillä yhtiön toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kertoi tänään julkaistussa haastattelussa, että seuraavaksi yhtiön kanavilta saattavat kadota hiihdon MM-kilpailut. 

Isku on sikäli taitavasti kohdistettu, että se kohdistuu luultavasti juuri arvokonservatiivisiin suomalaisiin eli Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten kannattajiin, jotka todennäköisimmin ovat näistä kilpailuista kiinnostuneimpia. 

Kyse ei kuitenkaan ole mistä tahansa urheilulähetyksistä, vaan puhumme lajista, joka on lähes ainoana perinteisenä yksilöurheilun lajina tuottanut kutakuinkin säännöllisesti mitalitason menestystä suomalaisille - mikä on näkynyt myös Vuoden urheilija -nimityksissä. Tämän seurauksena myös maastohiihdon arvokilpailujen katsojamäärät ovat olleet miljoonaluokkaa - eli kyse on Ylen asiakaskunnalle poikkeuksellisen tärkeistä urheilulähetyksistä. 

Edellä mainitsemani kaksi kiukuttelu-uutista ovatkin minun silmissäni varmistaneet sen - jo aiemminkin näkyneen (esimerkki ja toinen) - tosiasian, ettei Merja Ylä-Anttila ole tehtäviensä tasalla ammatillisesti eikä etenkään henkisesti, vaan muistuttaa käytökseltään lähinnä uhmaikäistä pikkulasta. 

Siksi hänet on mitä pikimmin vaihdettava Ylen johdosta henkisesti aikuiseen henkilöön. Siis sellaiseen, joka ymmärtää tehtävänsä olevan siitä huolehtimisen, että verovaroilla tuotetaan poliittisesti neutraalia uutisointia ja maksajan - siis Suomen kansan - tahdon mukaista muuta ohjelmistoa.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arabian- ja somalinkieliset uutiset
Yleisradio ja feministinen dramaturgi
Yle, yhdenvertaisuuslaki ja perussuomalaisia kannattavat työntekijät

Harjoittelu tekee mestarin ja sitä kelpaa viestittää

Perjantain ja lauantain välisenä yönä yksi ihminen kuoli Israelin Tel Avivissa lennokki-iskussa, jonka tekijöiksi ilmoittautuivat Iranin tukemat Jemenin huthikapinalliset. Juutalaisvaltion armeija kuittasi tapahtuman lauantaina iskemällä Hodeidan satamakaupunkiin. 

Israelin ilmaiskussa kuoli kolme ja haavoittui liki 90 ihmistä. Lisäksi se sytytti sataman polttoainevarastoja tuleen siten, että sammutustyöt jatkuivat vielä sunnuntainakin. 

Huthit tietenkin vannovat nyt kostoa ja harjoittavat miehistöään kykeneviksi entistä tehokkaampaan sotilaskäyttöön. Tätä varten he ovat luoneet tehokkaita harjoitusmetodeita, joista on sosiaalisen median kautta nähtävänä ainakin tämä ja tämä esimerkki. 

Kuten arvoisat lukijani tietävät, harjoitus tekee mestarin. Käykö näin myös huthien ja Israelin sotilaallisen vuoropuhelun seuraavassa vaiheessa jää nähtäväksi. 

Joka tapauksessa se lienee selvää, että sitä odotellessa edelle linkittämäni videot panevat varmasti Israelin sotilaiden housut tutisemaan - jos Allah niin suo. Osoittavathan ne muslimisotilaiden poikkeuksellista kyvykkyyttä, jollaista ei liene koskaan nähty juutalaisvaltion armeijassa.

* * *

Eilen nähtiin myös toinen näytelmä. Siinä venäläismotoristit kävivät Leningradin alueen kuvernöörin johdolla soittelemassa torvea suomalaisille ja rajojen sulkemiselle. Tapaus oli osa festivaalia, joka oli omistettu Putinin sotilaallisen erikoisoperaation tukemiselle.

Sattumalta Suomen ilmavoimat lensivät samana päivänä yhdessä USA:n B-52 pommikoneiden kanssa maamme ilmatilassa. Myös tämän harjoituksen tarkoituksena oli lähettää viesti rajan yli - tosin toiseen suuntaan kuin torvensoittajilla. 

Lennolla nimittäin osoitettiin Venäjälle, että USA:lla on tahto ja mestarillinen kyky puolustaa liittolaisiaan Euroopassa. Tämän viestin välittämiseen on pommikoneharjoittelu erityisen tehokas tapa, ja niinpä sanoma lienee tälläkin kerralla mennyt perille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Putinin ymmärys ja jumalien välinen taistelu
Jälkeenjääneet islamistit
Suomen tulevaisuus ratkaistaan historiallisella hetkellä

Maailma lankesi Hamasin johdon virittämään ansaan

Gazan sota on pysynyt otsikoissa siitä lähtien kun Hamas teki ilmeisen onnistuneen terrori-iskunsa Israelin puolella. Sen jälkeen Israel teki tiheästi asutulle Gazan kaistalle hyökkäyksen, jonka seurauksena on kuollut valtava määrä siviilihenkilöitä. 

Minun nähdäkseni on päivä päivältä käynyt yhä selvemmäksi, että Pyhän maan tapahtumat ovat noudattaneet palestiinalaisjohtajien suunnitelmia eli Israel ja länsimaat ovat astuneet heidän virittämäänsä ansaan. Alkuperäinen terrori-teko on kadonnut jo kauan sitten maailman uutisvirrasta ja korvautunut medioissa lukemattomilla palestiinalaissiviilien kärsimyksiä kuvaavilla filminpätkillä. 

Näin Hamas on saanut haluamansa eli kaikkialla arabimaailmassa - ja muuallakin kehitysmaissa - "säälipisteitä" keräävää näkyvyyttä samaan aikaan kun Israelia on arvosteltu päivä päivältä yhä rankemmin myös länsimaissa. Siten juuri nyt voi epäröimättä todeta, että Hamas on mediasodassa ainakin 6-0 johdossa suhteessa juutalaisvaltioon. 

Tästä esimerkiksi näyvät parhaillaan Hamasin toivomuksesta käytävät neuvottelut sotatoimien lopettamisesta Gazan kaistaleella ramadanin ajaksi. Myös tämä näyttää pikemminkin julkisuuspolitiikalta kuin vakavalta pyrkimykseltä lopettaa sotatoimet, sillä Hamas voisi tietenkin lopettaa - joka tapauksessa sotilaalliseen tappioon päättyvän sotansa - yksinkertaisesti laskemalla aseensa ja vapauttamalla juutalaiset panttivangit. 

Näin se ei kuitenkaan aio tehdä, vaan on ilmoittanut, että Gazaan voitaisiin saada aselepo 24–48 tunnissa, jos Israel suostuu Hamasin vaatimuksiin.

Väännän rautalangasta: kun sodassa tappiolla oleva osapuoli esittää sotatoimien lopettamiselle vaatimuksia, jotta sen rökittämisestä - ja siitä väistämättä seuraavista palestiinalaissiviilien kärsimyksistä - luovuttaisiin, ei kyse ole muusta kuin julmasta ja raa´asta valtapolitiikasta. Ja sen myötä miljoonaomaisuuksista nauttivien palestiinalaisjohtajien oman aseman pönkittämisestä. 

Itselleni Gazan sodassa hämmästyttävintä onkin ollut maailman johtajien kyvyttömyys nähdä sen todellisia syitä ja tarkoitusperiä. Siis sitä, että palestiinalaisten taloudellinen tilanne koheni vuosikausia kestäneen rauhantilan aikana nopeasti, minkä seurauksena radikaalin Hamasin suosion on täytynyt kääntyä laskuun. Ja samalla riski sen johtajien pankkitileille virtaavan rahavirran loppumisesta on kasvanut päivä päivältä.

Niinpä Gazan alueen positiivinen kehitys täytyi saada pysäytetyksi, joten avuksi otettiin keinoista vanhin eli väkivalta. Se kohdistettiin Israelin puolelle mahdollisimman raakana ja verisenä, jotta vastaisku olisi varmasti äärimmäisen kova ja aiheuttaisi arabien ja muslimien parissa etnis-uskonnollisia patrioottisia tunteita. 

Näin myös tapahtui ja Israel astui Hamasin johtajien virittämään ansaan, jota se ei voinut välttää oikeastaan millään tavalla. Ja palestiinalaisjohtajien asia sai maailmanlaajuista tukea - eikä vain arabien ja muslimien parissa, vaan myös muissa kehitysmaissa ja länsimaiden arvoliberaalin vasemmiston joukossa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Gazan hätäapua varten tarvitaan uusi järjestö ja Israelin tuki
Poliittisesti oikeaoppinen blogimerkintä
Pyhän maan joululahja

Keskustan petos mahdollisti arvottoman kesänäytelmän

Helsingin sanomien kirjoittelu Wille Rydmanin (ps) entiselle - mutta sitäkin kostonhimoisemmalle - tyttöystävälleen lähettämistä viesteistä on saavuttanut ainakin osittain tavoitteensa. Tämä tapahtui, kun RKP:n puheenjohtaja katsoi asialliseksi toivoa Rydmanilta julkista anteeksipyyntöä tämän yksityisissä viesteissä käyttämistä sanoista. 

Tarkoitan tällä sitä, että RKP:ssa katsottiin edelleen tärkeämmäksi jatkaa hedelmätöntä keskustelua vanhoista asioista, joita ei ole edes tarkoitettu julkisuuteen sen sijaan, että puolue asettuisi yksiselitteisesti hallituksen yhtenäisyyden taakse. Ymmärrän toki puheenjohtaja Henrikssonin vaikean tilanteen, sillä hänen puolueessaan vaikuttaa monenlaisia klikkejä, joista yksi hakeutui juuri julkisuuteen vaatimalla puolueen eroa hallituksesta. 

Pääministeri sen sijaan asettui tässä(kin) asiassa hallituksensa yhtenäisyyden puolelle, vaikkei malttanutkaan olla kommentoimatta Rydmanin käyttämiä sanavalintoja. Oleellista on kuitenkin se, että hän totesi selkeästi, että "hallitusohjelma ei pelkästään pistä Suomen asioita taloutta kuntoon, vaan se pitää sisällään erittäin hyvät linjaukset myös tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen ja oikeusvaltion vahvistamiseen".

Tämän näytelmän oikeudellisen ongelman lausui eilen tutkija Markku Ylisipilä, jonka mukaan "Perustuslakimme 10 § toteaa, että ´jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu´ ja että ´kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton´. Minusta on kestämätöntä, että tiedotusväline asettaa oman journalistisen harkintansa näiden perustuslain periaatteiden yläpuolelle." 

Jos HS:n nyt jatkamaa linjaa jatketaan, on edessä kalteva pinta, jolla - edelleen Jokisipilän mukaan "kenen tahansa sellaisen henkilön, joka joskus nousee riittävän merkittävään asemaan, on syytä varautua omien luottamuksellisten yksityisviestiensä julkaisuun. Tämä koskee myös vanhoja, vuosikausia ennen tuohon asemaan nousemista lähettyjä viestejä."

Itse kukin voi pohtia, lisääkö vai vähentääkö tällainen kalteva pinta ihmisten halua hakeutua poliittisiin tai muihin yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin. Ja olisivatko sellaiset ihmiset, jotka olisivat valmiit tekemään näin, juuri sellaisia, joiden haluamme päättävän yhteisistä asioistamme?

Omalta osaltani muistutan vielä siitä, että nyt nähdyltä kesänäytelmältä olisi todennäköisesti vältytty, mikäli Keskusta ei olisi vaalien jälkeen jälleen kerran pettänyt suomalaisia ilmoittaessaan jo ennen hallitusneuvotteluita jäävänsä oppositioon. Näin siksi, että mikäli puolue olisi ottanut toisen kannan, ei oppositiolla tai suomalaisen lehdistön vihervasemmistolaisella enemmistöllä olisi ollut toivoakaan hallituksen kaatamisesta nyt nähdyllä tavalla. Eikä nyt nähtyä arvotonta näytelmää olisi siitä syystä edes nähty. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten vanhat tekstiviestit vaikuttavat Rydmanin, hallituksen ja Helsingin sanomien tulevaisuuteen?
Perussuomalaiset eivät voi luottaa RKP:n lojaaliuteen hallituksessa
Kepun petokselle on tulossa kova hinta

Miten vanhat tekstiviestit vaikuttavat Rydmanin, hallituksen ja Helsingin sanomien tulevaisuuteen?

Helsingin sanomat päätti jatkaa Wille Rydmaniin kohdistuvaa ajojahtiaan julkaisemalla hänen kostonhimoisen ex-tyttöystävänsä viestejä sivuillaan. Lehden mukaan Rydman on "yksityisviesteissään käyttänyt rasistista kieltä ja jakanut rasistisia sisältöjä".

Puheena ovat seuraavat viestit. 

1. "Mutta kun se kielonpentele on tälle tontille kerran tuotu, niin sitähän löytyy kaikkialta kun se leviää ja lisääntyy kuin somali. Eli jos haluat somalikieloja kukkapenkkiin, niin kyllä täältä löytyy ja siirtäminen onnistuu.

Väitettä voi tarkastella sitä taustaa vastaan, että Somaliassa naisten kokonaishedelmällisyysluku on Somaliassa 6,1 ja Suomessakin 3,4. Suomessa somaleiden määrä on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä käytännössä nollasta yli 22 000 tuhanteen. 

Tilastojen perusteella Alankomaissa asuu 37 432 somalia, Ruotsissa 57 873, Tanskassa 19 707, Norjassa 36 651.  Britanniassa vuoden 2011 väestönlaskennassa kirjattiin hiukan yli 101 000 asukasta, jotka olivat syntyneet Somaliassa. 

Näillä perusteilla voidaan todeta, että somalit lisääntyvät ja leviävät erittäin tehokkaasti. Siten heidän käyttämisensä nopeasti lisääntyvien ja leviävien kasvien verranteena on tilastojen valossa asiallista. 

Vastaavasti voitaisiin sanoa huonosti leviävästä ja heikosti lisääntyvästä kasvista, että se lisääntyy ja leviää kuin japanilaiset. Ellei jälkimmäinen ole rasismia, ei sitä voi olla ensimmäinenkään - ja joka tapauksessa molemmat antavat asiasta oikean kuvan.

2. "Juuret jaivat maahan sen, lampiman ja poutaisen. Muijan lousin kuitenkin, sen puistikossa raiskasin. Minareetin kutsu soi, terveiset imaami toi: kuolo vaarauskoisen, taivaassa tuo neitsuen."

Tämän runon ensimmäiseen virkkeeseen on mahdotonta liittää minkäänlaista rasismia. Toinenkaan ei nähdäkseni sisällä sitä, koska sen syntymisen taustalla on epäilemättä se tosiasia, että muslimimaahanmuuttajilla on tolkuton yliedustus raiskauksissa. Tämän asian esille nostaminen ei ole rasismia vaan tosiasioiden tunnustamista. 

Kolmas virke viitannee islamilaiseen käsitykseen, jonka mukaan pyhässä sodassa - Jihadissa - menehtyneille taataan paikka paratiisissa neitsyiden seurassa. Teksti on kuitenkin sikäli virheellinen, ettei tämä edellytä vääräuskoisen  tappamista. 

Toisaalta Koraanin mukaan "vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään."

Siten tässäkään ei ilmene rasismia, vaan siihen on kiteytetty eräiden islamin pyhien tekstien väkivaltainen ja äärimmäisen uskontorasistinen luonne. Olisi kaikkien kannalta paras, jos muslimit ja etenkin heidän uskonnolliset johtajansa irtisanoutuisivat yksiselitteisesti näistä - ja eräistä muista - osista pyhiä kirjoituksiaan.

3. "Mä kieltäisin silti mieluummin huiveja käyttävät ihmiset kuin ne huivit".

Tämä lausahdus kuulostaa sellaisenaan yksiselitteisesti rasistiselta. Samoin ne viestien kohdat, joissa Rydman on kutsunut "Lähi-idän jeppejä" "käsittämättömiksi apinoiksi". On kuitenkin mahdollista, että Helsingin sanomat on jättänyt kertomatta jotain oleellista niiden viitekehyksestä, kuten se teki Riikka Purran vanhoja viestejä julkaistessaan. 

4. "Vaikka lisääntyisin pikimustan Nigerian neekerin kanssa, niin lapsella olisi silti 26% chanssi saada vihreät silmät".

Tämän väitteen todenperäisyyttä epäilen. Mitään rasistista viestissä ei kuitenkaan ole, ellei sellaiseksi lasketa sanan "neekeri" käyttämistä. Sen osalta on kuitenkin muistettava, että tämän sanan käyttäminen on aiemmin ollut Suomessa aivan neutraalia ja etenkin vanhempi polvi käyttää sitä edelleen neutraalina ilmauksena keskinäisessä kanssakäymisessään.

5. "Me natsit ei oikein tykätä semmoisista jutskujutuista."

Tämä kuulostaa huonolta läpältä, koska mikään muu ei viittaa siihen, että Rydman olisi todellisuudessa kansallissosialisti.

6. "Ne [natsimonumentit] ovat muistoja ikävästä menneisyydestä” ja ”[saksalaiset ovat] ihan umpidaijuja” 

Saksalaisten - samoin kuin kaikkien muidenkin kansojen - olisi tosiaan syytä säilyttää oman historiansa surkeimmista ajoista riittävästi muistomerkkejä, jotta he muistaisivat karmean menneisyytensä. Mikäli he eivät näin tee, voidaan heitä tosiaankin pitää tyhminä: historiahan ei muutu, vaikka sitä jälkikäteen peittelisikin. Siten tähän kohtaan ei sisälly mitään rasistista tai rankkaa. 

Nähtäväksi jää, mitä näiden seitsemän vuotta vanhojen viestien julkisuuteen nostaminen vaikuttaa Rydmanin poliittiseen tulevaisuuteen - ministerinpestiin ja kannatukseen - tai Petteri Orpon (kok) hallituksen tulevaisuuteen. Tai millä tavalla Helsingin sanomien asiakkaat ottavat lehtensä maamme toiseksi suosituimpaan puolueeseen kohdistuvan ajojahdin: hyväksyvätkö he lehden nykylinjan vai lopettavatko tilauksiaan? 

Tässä yhteydessä olisi syytä muistaa myös se, että maamme hallituksessa on aiemmin istunut myös rikoksia tehneitä henkilöitä ja jopa laillista valtiovaltaa vastaan kapinaan nousseita ihmisiä. Rydman taas ei ole näidenkään viestien valossa tehnyt sen enempää rikoksia kuin osallistunut kapinaankaan ja siksi olisi vähintäänkin outoa, mikäli hänen vanhat tekstiviestinsä vaikuttaisivat hallituksen toimintaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halla-aho irtisanoutui rasismista ja Helsingin sanomat turkkilaisista apinoista
HS:n Paavo Teittinen on tekemässä juttua Wille Rydmanin viesteistä vuodelta 2016
HS katkeroituneen naisen työkaluna

HS:n Paavo Teittinen on tekemässä juttua Wille Rydmanin viesteistä vuodelta 2016

Tänä aamuna en voi olla kirjoittamatta Wille Rydmanin tapauksesta. Hän nimittäin kertoi eilen sosiaalisessa mediassa Helsingin sanomain hänestä aiemmin valheellisia väitteitä julkaisseen ja siksi rikostutkinnassa olevan toimittajan Paavo Teittisen ottaneen yhteyttä. 

Teittisen viestin sisältö oli seuraava: "olin sinuun yhteydessä pyytääkseni kommenttia mahdollista juttuani varten. Selvitän tietoja, jotka liittyvät entiselle puolisollesi vuonna 2016 kirjoittamiisi viesteihin. Näissä viesteissä olet käyttänyt muun muassa rasistista kieltä. Pyydän olemaan yhteydessä tämän päivän aikana, jos haluat kommentoida ko. viestejä ja niiden sisältöä."

Rydman totesi viestissään, että "on HS:llä pokkaa. Toimittaja ja hänen lähteensä, jotka ovat jo valmiiksi rikostutkinnassa minuun kohdistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta, lähtevät uuteen hyökkäykseen. Ei ole niin matalaa rimaa, ettei HS sitä alittaisi. Jos rima on maassa, Teittinen kaivaa tunnelin sen ali."

Asiaan otti kantaa myös Suomen Kuvalehden toimittaja Mikko Niemelä kirjoittamalla, että "@PaavoTeittinen saat tästä ministerin tviitistä hyvän siteerauksen juttuun. Kertoo olennaisen hänen suhtautumisestaan koko asiaan".

Nähtävästi kahden suomalaisen ns. "laatulehden" toimittajat ovat vaipuneet niin alas, että ryhtyvät jätetyksi tulleen naisen koston välikappaleiksi. Ja vielä jatkavat tässä roolissa siitä huolimatta, että nainen oli syöttänyt jo aiemmin niin paksua pajunköyttä, että tämän työkaluksi ryhtynyt Teittinen on joutunut rikostutkinnan kohteeksi - ja toivottavasti saa aikanaan myös rikostuomion.  

Ihmettelen syvästi suomalaisen ns. laatulehdistön kadonnutta tasoa. Kun ei enää osata kirjoittaa oikeista asioista, kelpaavat jopa seitsemän vuotta vanhat yksityisviestit toimittajan aiheeksi ikään kuin niiden julkaisufoorumi olisi jokin roskalehti. Säälittävää.

* * *

Ei yhtä vanhaa asiaa ilman toista, joten kirjoitan tähän loppuun myös ilmastoasiaa. Näin siksi, että Helsingin sanomat otti pääkirjoituksessaan kantaa ministeri Kaj Mykkäsen (kok) kommenttiin, jonka mukaan keskeisin ilmastotoimi Suomessa on tehtaanpiippujen tulppaaminen. Otin pari päivää sitten itsekin kantaa asiaan huomauttamalla ihmiskunnan edistyksen perustuneen tieteeseen ja teknologiaan - ja muistuttaen, että metsien hiilinieluja uhkaavat lämpenevässä ilmastossa hyönteistuhot.

Ilmastonmuutosta on kommentoinut myös Petteri Taalas, jonka mukaan Kreikan saaristossa nähdään nyt ilmastotutkijoiden jo 1980-luvulla ennustamia ongelmia. Tämä sai minut jälleen kerran katsahtamaan pohjoisen merijään laajuuden kehitystä. Senhän voisi kuvitella sulavan juuri nyt todella rivakasti, koska Pohjoisen Atlantin pintavesi on lämpöisempää kuin koskaan mittaushistorian aikana. 

Yllätykseni oli melkoinen kun havaitsin, että pohjoisen merijään laajuus on ajankohtaan nähden (heinäkuun 24. päivä) tilaston kymmenenneksi pienin. Taakse jäävät vuodet 2007, 2011, 2012, 2013, 2016, 2017, 2019, 2020 ja 2021.

Totta on kuitenkin se, että kun viimeksi kirjoitin aiheesta merijää oli laajimmillaan sitten vuoden 2014 eli sen suhteellinen laajuus verrattuna lähivuosiin on pienentynyt. Sen sijaan ennätysvuoteen 2012 verrattuna pohjoisen merijään laajuus on reilut viisi prosenttia suurempi - viimeksi kirjoittaessani ero oli hiukan alle viiden prosentin - joten siihen nähden se on pikemminkin laajentunut kuin supistunut. Tämä voi toki johtua myös vuoden 2012 anomalian poikkeuksellisuudesta. 

Saa siis nähdä, virtaako Pohjois-Atlantin lämmin vesi lopultakin arktiselle alueelle ja ryhtyy sulattamaan pohjoista merijäätä. Ja sitä kautta tuo yhä lähemmäksi sitä päivää - joka ilmastotutkijoiden mukaan on väistämättä edessä - että arktinen jää sulaa kokonaan pois.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS katkeroituneen naisen työkaluna

Helsingin sanomat jatkoi valheellista uutisointiaan
Nostaako El Niño maapallon keskilämpötilan uuteen ennätykseen?