Pitäisikö hallituksen suojella kansalaisiaan laittomilta maahanmuuttajilta?

Presidentti Donald Trump piti viime yönä tämänvuotisen kansakuntansa tilaa käsittelevän puheensa. Meille suomalaisille siitä kertoi tuoreeltaan Yleisradio. 

Valtionyhtiömme – toisin kuin sen kaupallinen kilpailija – jätti kuitenkin kertomatta yhdestä varsin mielenkiintoisesta kohdasta presidentin puheessa. Tarkoitan sitä, kun Trump pyysi sellaisia kongressin jäseniä nousemaan ylös, jotka ajattelevat, että Yhdysvaltain hallituksella on velvollisuus suojella Amerikan kansalaisia ​​laittomilta maahanmuuttajilta.

Tuollaisen kysymyksen olisi luullut johtavan kaikkien kongressin jäsenien ylösnousuun – ehkä äärimmäistä DEI-vasemmistoa lukuun ottamatta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten mitä meidän pitäisi ajatella siitä, että käytännössä kaikki Demokraattisen puolueen edustajat jäivät istumaan. Ja että sen seurauksena presidentti totesi heillä olevan syytä hävetä itseään. 

Tapaus kertoo siitä, kuinka syvästi Yhdysvallat on jakautunut kahtia, sillä Trump ei pyytänyt ihmisiä kannattamaan ajatusta siitä, että hallitus suojelisi kansalaisia maahanmuuttajilta, vaan nimenomaisesti laittomilta maahanmuuttajilta. Siis sellaisilta, joilla ei Yhdysvaltain lain mukaan ole edes oikeutta oleskella maassa. 

* * *

Minusta olisi mielenkiintoista, mikäli esimerkiksi Tasavallan Presidentti Alexander Stubb, kysyisi sopivassa tilaisuudessa Arkadianmäellä istuvilta kansanedustajilta pitäisikö suomalaisia suojella laittomilta maahanmuuttajilta. Ja nähdä, miten meidän kansanedustajamme reagoisivat. 

Näin tuskin kuitenkaan tulee tapahtumaan, koska poliitittinen retoriikka on meillä erilaista, eikä siinä suosita USA:n kongressissa nähdyn kaltaisia teatraalisen näyttäviä demonstraatioita. Tämä on tietenkin monella tavalla hyvä asia, samoin kuin se, ettei meidän yhteiskuntamme ole yhtä syvästi polarisoitunut kuin maailman johtava suurvalta. 

Sen sijaan kaikki eduskuntaryhmämme olivat yksimielisiä Ukrainan tukemisesta maahan hyökännyttä Venäjää vastaan. Ja lähes yksimielisiä siitä, että Suomen talouden velkaantuminen on saatava kuriin: vain Vasemmistoliitto osoittautui vastuuttoman populistiseksi.

Siten sopii toivoa, että suomalaiset kansanedustajat olisivat yksimielisiä myös siitä, ettei laittomuuksia sallita maassamme – ei edes maassamme ilman lupaa oleskelevilta maahanmuuttajilta. Ja että he ymmärtäisivät  itsensä ja virkavallan velvollisuudeksi ihmisten suojelemisen kaikilta lainrikkojilta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Donald Trumpin ulkopoliittiset haasteet
Al-Holin "suomalaiset" ja Syyrian tulevaisuus
Pari ajatusta somaleiden miljardihuijauksesta

Seksuaalivähemmistöjen performanssit

Suomessa on viime päivinä nähty kaksi seksuaalivähemmistöjen performanssia. Niistä molempien tarkoitus oli hankkia osallistujilleen ympäröivän yhteiskunnan huomiota.

Tarkoitaan ensimmäisellä performanssilla sitä, kun kaksi lestadiolaisuudesta eronnutta lesboa halusi ja sai julkisuutta liimailemalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä esille tuovia tarroja Suviseuroissa. Palstatilaa tuli jo etukäteen ja vielä enemmän sen jälkeen, kun - toisen lesbon mukaan - "teltan ympärille tultiin huutamaan kuorossa minuutin ajaksi, että homot hirteen. Kaikki on koettu kävyistä, kepeistä ja laudoista aina kananmuniin ja jäätelöön."

Omalta osaltani totean tapauksesta, että näiden lesbojen toiminta oli yksiselitteisesti väärin ja huonoa käytöstä. Mutta niin oli myös suviseuralaisten lainvastainen reaktio siihen. Toivon mukaan molemmat osaavat näin jälkikäteen hävetä noloa toimintaansa. 

* * *

Toinen suuri kansanjuhla oli seksuaalivähemmistöjen suurperformanssi eli Pride-paraati. Siellä ei tiettävästi nähty erityisiä häiriöitä, mutta omalta osaltani kummastelin vaatimusta siitä, että presidentin olisi pitänyt erikseen perustella osallistumattomuuttaan kyseiseen tapahtumaan. Ei tarvitse - ei edes siksi, että hän oli lupautunut tilaisuuden suojelijaksi.

Ehkä oudoin asia Pridessa olivat kuitenkiin palestiinalaisliput. Näin siksi, ettei Palestiinan arabeilla liene sen positiivisempi suhde seksuaalivähemmistöihin kuin muillakaan muslimeilla - toisin kuin Palestiinan juutalaisilla. 

Lisäksi täytyi ihmetellä, etteivät seksuaalivähemmistöt näytä osaavan roskisten käyttöä. Se näkyi siinä, että he jättivät käytössään olleen Kaivopuiston ruokottomaan tilaan poistuttuaan paikalta. 

Toki heidän edustajansa lupasivat, että asiaan palataan seuraavana päivänä. Hyvä näin, mutta siitä huolimatta on syytä ihmetellä, etteivät juhlijat itse vieneet roskiaan asianmukaiseen paikkaan.

Toki taitaa olla niin, etteivät tätä asiaa osaa monet muutkaan suomalaiset. Onhan Kaivopuisto samanlaisessa kunnossa vuosittain myös Vapun jälkeen. Mutta silloin roskaajat ovatkin pääosin nuorisoa, kun taas Pridessa juhlivat lähinnä aikuiset, joille siisteyden voisi kuvitella olevan itsestäänselvyys. Ei näköjään ole.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin kaupungin työntekijät varkaissa
Helsinki Pride ja suvaitsevaisuus
Helsinki painostaa henkilöstöään pride-karnevaaliin

Häpeällisen vähäinen 250 miljardin dollarin lahja

Kuten kaikki tiedämme, on jouluaatto tasan kuukauden kuluttua. Ja että silloin saapuu joulupukki jakamaan lahjoja kaikille kilteille lapsille - ja jakaa niitä vähän tuhmemmillekin - eikä vaadi vastineeksi mitään.

Tiedämme myös, että jotkut lapset kirjoittavat sivukaupalla lahjatoiveita ja pettyvät, kun eivät saakaan kaikkea toivomaansa. Tämä tuottaa joulupukille - ja hänen tontuilleen pahan mielen - mutta siitä huolimatta hän palaa vuoden kuluttua uusien lahjojen kanssa.

Ilmeisesti kehittyvissä maissa ja saarivaltioissa on kuultu joulupukista ja arveltu, että länsimainen veronmaksaja on sen inkarnaatio. Ja siksi niiden asukkaat haluavat lahjaksi riihikuivaa rahaa - ja vieläpä tuplasti enemmän kuin sen 250 miljardia dollaria, jonka länsimaat olivat perjantaihin mennessä luvanneet.

Näin voisi ajatella ainakin siitä, että rahaa saamassa olleiden kehittyvien maiden ja saarivaltioiden edustajat kävelivät ulos ilmastokokouksen neuvotteluista YK:n ilmastokokouksessa Azerbaidzhanin Bakussa, koska heidän mielestään 250 miljardin dollarin "ehdotukset ovat häpeällisiä". Niin sanotut kansalaisjärjestöt ilmeisesti jakoivat tämän näkemyksen, koska ne vaativat, että on "parempi jättää koko sopimus tekemättä kuin tehdä huono sopimus, ja tämä on hyvin, hyvin huono sopimus". 

O tempora, o mores! Eikö ahneudella ole mitään häpyä eikä rajaa?

Tämän näytelmän jälkeen olisin halunnut Suomen vetävän tarjouksensa pois ja ilmoittavan, ettei suomalainen veronmaksaja ole joulupukki. Eikä hän jaa rahojaan sellaisille ihmisille, jotka halveksivat hänen lahjaansa. Ja vieläpä sellaista hyvän tahdon osoitusta, jonka maksamiseksi hänen pitäisi ottaa uutta lainaa entisten päälle.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kokouksessa nostettiin ilmastorahoituksen määrää vielä 50 miljardilla. Näin siitä huolimatta, että maailman 45 vähiten kehittyneen maan ryhmä ilmoitti tyytymättömyytensä tämänkin lahjan kokoon. 

Siis vähän kuin pikkulapsi, joka pettyy joululahjaksi saamiinsa kymmeneen lahjapakettiin koska joulupukille osoitetulle listalle oli kirjattu sata toivetta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eksistentiaalinen uhka ja älyllinen epärehellisyys
Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?
Marinin hallituksen hinta

Ukrainan sodassa nähtiin jälleen käänne

Ukrainan sodassa oli jonkin aikaa sikäli mielenkiintoinen tilanne, että venäläiset etenivät maan itäosissa samaan aikaan kun Ukrainan hyökkäys Kurskin suuntaan eteni yhä syvemmälle Putinin valtakuntaan. Vaikka jälkimmäinen sotatoimi onkin osoittautunut menestykseksi - ja on sitä edelleen - on venäläisten etenemistä itäukrainalaiseen liikenteen solmukohtaan, Pokrovskiin, pidetty erittäin huolestuttavana Ukrainan kannalta.

Näin on ollut ilmeisesti myös ukrainalaisten mielestä, koska he ovat siirtäneet alueelle pienehkön valiojoukon, joka näyttää kyenneen vastahyökkäyksellään pysäyttämään venäläisten etenemisen - tai jopa työntämään näitä takaisin. Nähtäväksi jää, pystyvätkö venäläiset jatkamaan etenemistään, vai oliko se tällä kertaa tässä.

Toinen uutinen Ukrainasta koskee Zelenskiyn armeijan käyttöönsä saamia uudenlaisia aseita. Niistä ensimmäinen on pitkän kantaman ohjus/drooni, jota seurannee piakkoin myös ballistinen ohjus. Nähtäväksi jää, miten Ukraina hyödyntää näitä aseitaan. 

Toinen ukrainalaisten uusi ase on lohikäärmedrooni, joka pystyy polttamaan pitkän pätkän maastoa pudottamalla vihollisen niskaan palavaa ainetta kuin liekinheittimet. Voi vain kuvitella, miltä venäläissotilaista tuntuu taisteluhaudassa sellaisen hyökätessä.

Nähtäväksi tietenkin jää, minkälainen vaikutus näillä uusilla asejärjestelmillä on sodan kulkuun. Ja missä vaiheessa venäläiset kehittävät oman lohikäärmedrooninsa, jolloin taistelu muuttuvat myös ukrainalaisten puolella entistä helvetillisemmiksi. 

* * *

Oma kysymyksensä on sitten se, että kuinka sota etenee. Juuri nyt näyttää siltä, ettei sille ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua suuntaan eikä toiseen. Ja siksi sodan kitaan syötetään myös jatkossa sekä venäläisiä että ukrainalaisia sotilaita - ja lisäksi Putinin armeija jatkaa terroristisia hyökkäyksiään siviilikohteisiin.

Kaiken kaikkiaan sota osoittaa kaikelle maailmalle, kuinka järjetöntä on venäläinen imperialismi, jonka takia tätä idioottimaista sotaa käydään. Peiliin katsomisen paikka on myös Yhdysvalloilla ja Iso-Britannialla, jotka yhdessä venäläisten kanssa uskottelivat ukrainalaisille näiden itsenäistyessä, että ne takaavat sille itsenäisyyden ilman ydinaseitakin. 

Tätä ne eivät ole tehneet, vaan ovat antaneet venäläisten harjoittaa vapaasti omaa terroristista valtapolitiikkaansa Ukrainaa kohtaan. Ja osoittaneet, etteivät kansainväliset sopimukset ole juuri sen arvokkaampia kuin se paperi - tai nykyisin kai tietokoneen muisti - jolle ne on kirjoitettu. Tämä on lievästi sanottuna häpeällistä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto ja Ukrainan sota järisyttivät Saksan valtapolitiikkaa
Mitä vikaa venäläisissä?
Liikahduksia järjettömässä sodassa

Helsingin käräjäoikeus ei ymmärtänyt kunniamurhaajaa

Helsingin käräjäoikeus oli tehtäviensä tasalla tuomitessaan Roohullah Khaleqin elinkautiseen vankeusrangaistukseen kunniamurhasta. Kyse oli miehen islamin mukaisesta kakkosvaimosta, joka oli päättänyt jättää jo aiemmin väkivaltaiseksi osoittautuneen muslimimiehensä. 

Kirjoitin tästä kunniamurhasta elokuun alussa, kun oli käynyt selville, ettei tapaus liikuttanut suomalaisia feministejä. Samalla pohdin sitä, että "miten siihen suhtautuu rangaistuksen ankaruudesta päättävä maamme oikeuslaitos".

Nyt olemme siis saaneet Helsingin käräjäoikeuden kannan tapahtuneeseen. Se osoittaa, ettei oikeuslaitoksemme ainakaan alimmalla tasollaan hyväksy kunniamurhia. Nähtäväksi jää, miten käy korkeammissa oikeusasteissa - eli löytyykö niistä alioikeutta enemmän ymmärrystä kunniamurhille. 

Feministien osalta en ole havainnut reaktioita. Tämä lienee tulkittava kunniamurhan hiljaiseksi hyväksymiseksi heidän joukossaan. Kunniamurhan, jonka perimmäinen syy oli Khaleqin tuntema häpeä siitä, ettei hän kelvannut murhatulle naiselle.

Lehdistökään ei havaintojeni mukaan ole tässä asiassa puhunut sen enempää kunnia- kuin häpeämurhasta. Sen sijaan teon motiiviksi arvellaan "vain" tavanomaista mustasukkaisuutta - ikään kuin maamme toimituskunta ei olisi koskaan edes kuullut kunniamurhista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kunniamurha, josta feministit vaikenevat?
Onko tämä sellaista maahanmuuttoa, jota me haluamme?
Orlandon opetukset ja islam

Vilhelm Junnilasta hallituksen työrauhaan

Tapaus Vilhelm Junnila näyttäisi nyt saaneen päätöksensä. Ministeri itse ilmoitti - mahdollisesti autettuna - jättävänsä paikkansa, koska näki, että hänestä oli muodostumassa este hallituksen tulokselliselle toiminnalle. 

Lisäksi hänen toiminnastaan on tämän päivän aikana löytynyt uusia vivahteita, joista ilmastoabortin ehdottaminen on nykyisessä asenneilmastossa vain tabu ja (mahdollinen) vitsailu natsismin kanssa ilmeisen typerää, mutta (väitetty) valehtelu omista ansioista ministerille täysin sopimatonta.    

Siten Junnilan päätös on järkevä hänen puhaltaessaan yhä kovempia kierroksia saaneen pelin poikki. Ja kuten aiemmin kirjoitin, on Petteri Orpon (kok) hallituksella paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin pohdiskella ministerin aiempia tekemisiä ja niiden motivaatioita. 

Kun tämä asia on nyt saatu pois päiväjärjestyksestä, on syytä toivoa, että hallitus saa työrauhan toteuttaakseen ohjelmansa. Sitä ennen on Junnilan tilalle kuitenkin löydettävä uusi ministeri. 

Toivon sen olevan Sakari Puiston (ps), joka jo ehtikin vihjaista olevansa valmis ottamaan pestin vastaan. Olen melko varma, että hallitus saisi hänestä poikkeuksellisen objektiivisen ja tosiasioihin päätöksentekonsa perustavan jäsenen. 

Ministeriratkaisua joudumme kuitenkin odottelemaan jonkin aikaa, koska valinta kestää Perussuomalaisten sääntöjen takia ainakin viikon. On kuitenkin toivottavaa, ettei hallitus jää odottelemaan valintaa, vaan ryhtyy nopeasti toimeen kaikissa niissä asioissa, joissa se pystyy etenemään.

Samalla esitän toiveen, että kun vihervasemmisto on nyt saanut yhden ministerin pudotetuksi vallasta, malttaisi se lopulta antaa työrauhan hallitukselle oman valtakautensa aiheuttaman kansallisen syöksykierteen korjaamiseksi. Ellei muusta syystä, niin edes synnyttämänsä katastrofin aiheuttamasta häpeästä.

JK kello 16:20 Tuli vielä mieleen, että kun kaikenlainen natsismi ja jopa sillä vihjailu on nyt saatettu esteeksi ministerinviralle, voisi lehdistömme ulottaa samanlaisen ehdottoman esteen myös viime vuosisadan toiselle kansanmurhiin johtaneelle aatteelle. Eli kommunismille, jonka nimiin vannova ihminen istuu tälläkin hetkellä eduskunnassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Perussuomalaiset eivät voi luottaa RKP:n lojaaliuteen hallituksessa
Wokeltamallako Suomen asiat kuntoon?
Talouden tila ja itsenäisyys