Maahanmuuttajien tekemä vallankumous

Yksi eurovaalien mielenkiintoisista tuloksista oli Ranskan ja Saksan johtajien puolueiden heikko menestys. Sen seurauksena Ranskan Emmanuel Macron päätti hajottaa maansa parlamentin. 

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta arveli, että tämä saattaa muuttaa Macronin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa aiempaa kriittisemmäksi. Ja saattaa mahdollisesti vaikuttaa jopa Ursula von der Leyenin jatkoon komission puheenjohtajana.

Myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin hallitus saattaa kaatua heikon vaalituloksen seurauksena. Miettisen mukaan tällä saattaisi puolestaan olla negatiivinen vaikutus Ukrainan saamalle tuelle, koska vaalit voittaneessa AfD:ssä on paljon niitä, jotka haluaisivat maansa pysyvän erillään sodasta. 

Nähtäväksi siis jää, toteutuvatko Miettisen ennusteet. Selvää on joka tapauksessa se, ettei EU ole vaalien jälkeen enää entisensä, vaan tulee keskittymään aiempaa enemmän sellaisiin asioihin, joita varten Unioni on alkujaan luotu. Ja mikäli Saksa todellakin vähentää tai lopettaa ukrainalaisten tukemisen, hymyilee eräs Kremlissä majaansa pitävä entinen KGB:n tiedustelu-upseeri maireasti. 

Ei siis niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Mutta vasta tulevat vuodet näyttävät, johtaako nyt nähty vaalitulos EU:n uuteen nousuun vai jatkuuko sen alakuloinen alamäki myös seuraavat viisi vuotta. Varmaa on ainoastaan se, ettei suomalaisen äärivasemmiston entistäkin suuremmasta parlamenttiryhmästä ole tässä asiassa kuin haittaa.

* * *

Tässä kaikessa ehkä mielenkiintoisinta on se, että Eurooppaan suuntautunut kehitysmaalaisten kansainvaellus haittavaikutuksineen ei ole jääneet vaille vaikutusta maanosan politiikkaan. Ja etteivät suomalaiset mediat suostu selkeästi kertomaan tätä tosiasiaa omassa uutisoinnissaan.

Tästä esimerkkinä toimikoon Yle, joka Ranskan vaalivoittajaa analysoidessaan kirjoitti kyllä, että puheenjohtaja Jordan Bardella "pukeutuu huolitellusti ja puhetyyli on rauhallinen ja harkittu" sekä mainitsee, että "maahanmuuton rajoittaminen ja rikollisuuden ehkäisy ovat puolueen kärkiteemoja. Puolue myös väittää, että maahanmuutto vaarantaisi 'ranskalaisen kulttuurin'" 

Toisin sanoen verorahoitteinen mediamme antaa ymmärtää, että ranskalaiset olisivat äänestäneet Kansallista rintamaa epätosien väitteiden, vaatteiden tai puhetyylin takia. Ja yrittää siten harhauttaa lukijaa huomaamasta, että syynä heidän äänestyspäätöksiinsä olivat ennen kaikkea tavallisten ranskalaisten elämää yhä enemmän häiritsevät maahanmuuttaja-ongelmat.

Tämä herättää kysymyksen siitä, onko nykyinen toimittaja-sukupolvi niin nuorta ja omassa kuplassaan elänyttä, etteivät he tiedä tosiasioiden tunnustamisen olevan kaiken viisauden alku. Eivätkä siksi halua tuoda esille sitä syytä, joka selittää nyt käytyjen vaalien koko Unionin alueella - pohjoismaita lukuun ottamatta - nähdyn lopputuloksen, jota voisi hyvinkin kutsua maahanmuuttajien tekemäksi vallankumoukseksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Äärivasemmistolle kaikkien aikojen vaalivoitto
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli

Ennuste: Sharia-laki voimaan Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Ranskaan vuoteen 2044 mennessä

Äärivasemmistolle kaikkien aikojen vaalivoitto

Suomen eilisten eurovaalien tulos yllätti varmasti kaikki politiikkaa seuraavat. Niin myös minut itseni, joten muutama sana niihin liittyen. 

Vaalien suurvoittaja oli Vasemmistoliiton ja Vihreiden muodostama äärivasemmisto, joka taisi saada suurimman ääniosuuden koko Suomeen itsenäisyyden ajan vaaleissa. Peräti 28,6 prosenttia äänestäneistä antoi äänensä sille. 

Tämä tarkoittaa, että suomalaisesta europarlamenttiryhmästä tulee jatkossa entistä enemmän tukea keskusjohtoisuudelle, kehitysmaalaisten kansainvaellukselle, wokellukselle ja euroverojen kaltaisille pyrkimyksille. Samalla tulos tarkoittaa myös sitä, että suomalainen äärivasemmisto osasi hyödyntää sitä etua, jonka kokonaisuudessaan alhainen äänestysprosenttia tarjoaa. 

Tätä sen sijaan eivät ymmärtäneet Perussuomalaisten kannattajat. He tyytyivät nukkumaan kotonaan ja ehkäpä mielessään kiroamaan koko Euroopan unionia. 

Ja toteuttivat muutaman päivän takaisen varoitukseni siitä, että vihervasemmisto saa europarlamenttiin yhden edustajan aiempaa enemmän, mikäli politiikan muita suuntauksia kannattavat ihmiset jättävät käymättä vaaliuurnilla. Siten suomalaisten kansalliskonservatiivien vaalikäyttäytyminen oli kauniisti sanottuna tyhmää.

* * *

Jos kaikissa EU-maissa olisi ajateltu näin, olisivat afrikkalaiset ja lähi-idästä peräisin olevat sosiaaliturvaperusteilla Eurooppaan pyrkivät ihmiset kiittäneet ja lähteneet vielä entistäkin suuremmin joukon liikkeelle. Samoin olisi suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineen museoimisesta tullut todellinen uhka ja vain mielikuvitus olisi ollut rajana, minkälaisiin saavutuksiin olisi päädytty wokellusrintamalla. 

Onni onnettomuudessa oli, etteivät muiden maiden kansalliskonservatiivit olleet yhtä järjettömiä kuin suomalaiset, vaan saavuttivat vaalivoiton samalla kun koko vasemmisto menetti kannatustaan. Toki tämä vaalivoitto olisi ollut suurempi, mikäli suomalaiset äänestäjät olisivat päättäneet tukea perussuomalaisia ehdokkaita äärivasemmiston sijaan. 

Kun vielä Kokoomuksen EPP-ryhmä saavutti koko Unionin tasolla vaalivoiton, voimme huokaista helpotuksesta ja toivoa, että EU:ssa nähdään seuraavien viiden vuoden ajan kulunutta vaalikautta terveempää politiikkaa. Eikä niiden aikana toteuteta edellisen europarlamentin idioottimaisimpia suunnitelmia.

* * *

EU-politiikan lisäksi vaalitulos tulee vaikuttamaan myös Suomen sisäpolitiikkaan. Hallituksen sisällä Kokoomuksen eurovaalivoitto ja Perussuomalaisten rökäletappio lisäävät pääministeripuolueen ja vähentävät valiovarainministeripuolueen painoarvoa. Ja siten Kokoomukselle tärkeät asiat tulevat edistymään paremmin kuin perussuomalaisten toiveet. 

Tämä tulee näkymään ennen kaikkea suomalaisessa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, jossa Kokoomuksen ja Perussuomalaisten linjat poikkeavat toisistaan. Oma veikkaukseni on, että siihen liittyviä hallitusohjelman linjauksia on entistä vaikeampi saada eduskunnan käsittelyyn ja siten laeiksi kuluvan eduskuntakauden aikana. 

Vaarana on siten se, että suomalaisessa politiikassa toistuu sama ilmiö, joka nähtiin Juha Sipilän (kepu) hallituksessa. Sen maahanmuuttopoliittinen ohjelmahan oli kyllä järkevä, mutta jäi lopulta kokonaan toteuttamatta. Ja kaiken kukkuraksi maahan ryntäsi tolkuton määrä kehitysmaalaisia ilman, että hallitus olisi ryhtynyt mitenkään torjumaan sitä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Perussuomalaisten laimea äänestysaktiivisuus antaisi SDP:lle, Vihreille tai RKP:lle lisäpaikan europarlamenttiin

Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa
Suomalainen albania- tai marokkolaki?

Perussuomalaisten laimea äänestysaktiivisuus antaisi SDP:lle, Vihreille tai RKP:lle lisäpaikan europarlamenttiin

Euroopan parlamentti tulee ensi viikonloppuna siirtymään oikealle, koska erityisesti kansalliskonservatiiviset puolueet näyttävät nostavan kannatustaan selvästi. Tähän on johtanut ennen kaikkea Eurooppaan kohdistunut niin sanottu humanitaarinen maahanmuutto ja sen seurauksena tapahtunut yhteiskuntien kehitysmaalaistuminen lisääntyneine huume-, väkivalta- ja seksuaalirikollisuuksineen. 

Kansalliskonservatiivit ovat etenemässä erityisesti Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Hollannissa ja Puolassa. Siis juuri niissä maissa, joista valitaan eniten edustajia europarlamenttiin.

Suomessa Ylen tuore eurovaaligallup ei tuottanut suurempia yllätyksiä. Sen huomionarvoisin seikka oli se, että Ylen edellisessä kyselyssä mitattu Perussuomalaisten tolkuton notkahdus ja Keskustan suuri nousu olivat varsin todennäköisesti mittausvirheitä ja nyt puolueet palasivat lähemmäs todellista kannatustaan 16,5 ja 11,9 prosentin kannatuksillaan.

Muuten galluptulos ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Kokoomus oli edelleen kärjessä ja Suomen sosialidemokraattinen puolue toisena. Niiden jälkeen tulivat Perussuomalaiset, Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Sekä niiden perässä muutama pienpuolue, joista yksikään ei nyt mitatuilla kannatuksilla saisi paikkaa europarlamenttiin.

Ylen kyselyn mielenkiintoisinta antia olivatkin juuri puolueiden ennakoidut paikkaluvut. Suurista puolueista Kokoomus yltäisi sen mukaan neljään paikkaan ja SDP sekä Perussuomalaiset kolmeen. 

Näistä laskelmista toteutuu lähes varmasti Kokoomuksen paikkaluku. Sen sijaan SDP:n ja Perussuomalaisten paikkaluku on riippuvainen puolueiden kannattajien äänestysaktiivisuudesta. 

Eli mikäli SDP:n kannattajat ovat muiden kannattajia aktiivisempia äänestäjiä, voi puolue saada vielä neljännenkin europarlamenttipaikan. Perussuomalaisten osalta kannattajien laimeaksi jäävä äänestysinto taas tarkoittaisi kolmannen paikan siirtymistä jollekin toiselle puolueelle - todennäköisimmin juuri SDP:lle tai Vihreille - ellei se sitten menisi RKP:lle tai Kristillisdemokraateille.

Siksi erityisesti Perussuomalaisten kannattajien kannattaa käydä äänestämässä sunnuntaina, mikäli he katsovat SDP:n, Vihreiden tai RKP:n europolitiikan olevan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallista! Toki äänestää kannattaa kaikkien muidenkin, mutta juuri Perussuomalaisten kannattajakunnan äänestysaktiivisuudella on näissä vaaleissa poikkeuksellisen suuri merkitys.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa
Suomalainen albania- tai marokkolaki?
Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka

Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa

Poliittinen väkivalta sai jälleen uuden uhrin, kun saksalainen maansa islamisaatiota vastustava poliitikko joutui veitsihyökkäyksen uhriksi Mannheimissa, Saksassa. Tapaus sattui keskellä päivää ja samassa yhteydessä loukkaantui useita muita henkilöitä. 

PT-media puolestaan kertoi, että Ruotsin monikulttuuristumisen myötä ovat henkirikosten määrät nousseet kymmenen vuoden takaisista alle sadan uhrin tasosta yli kolmeensataan. Toki huomattava osa kuolleista oli rikollisten välisissä yhteenotoissa henkensä menettäneitä maahanmuuttajia. 

Ranskan hallitus tiedotti, että se on onnistunut - eli joutunut - estämään olympialaisten jalkapallo-otteluihin suunniteltuja terrori-iskuja. Uutinen ei kerro, ketkä olivat sellaisia suunnitelleet, mutta minulla on asiasta jonkinlainen aavistus.

Eilen Helsingin Munkkiniemessä koulun oppilaisiin kuulumaton lapsi oli käyttänyt pippurisumutetta ja sähkölamautinta koulun oppilaisiin. Uhreihin kuului muun muassa Ahmed Al-Jumailin poika. 

Nokialla löytyi joen rannasta kuollut nuori mies. Asiaa tutkitaan tappona, mutta tekijöistä ei ole aavistustakaan. Tai mahdollisista ounasteluista ei ainakaan kerrota. 

Niin, ja viime yönä Helsingin Kaivopuistossa sattui puukotus. Poliisin mukaan osapuolet ovat nuoria henkilöitä, joista uutinen ei kuitenkaan kerro sen enempää.

Näiden suomalaistapausten yhteydessä meidän on toki muistettava, että erään hieman aikaisemman tapauksen yhteydessä poliisi katsoi tarpeelliseksi ilmoittaa erikseen, ettei epäillyllä ole ulkomaalaistaustaa. Nyt tällaista ilmoitusta ei ole tullut. 

* * *

Päätän tämän aamun kirjoitukseni toteamalla, että meidän tavallisten kansalaisten paras tapa vaikuttaa siihen, miltä Eurooppa ja Suomi näyttävät tulevaisuudessa on äänen antaminen vaaleissa. Ja siksi kannustan teitä jokaista - arvoisat lukijani - käyttämään tätä oikeutta joko juuri nyt käynnissä olevassa ennakkoäänestyksessä tai viimeistään varsinaisesta vaalipäivänä 9. kesäkuuta. 

Näin siksi, että käyttämättä jäänyt ääni on käytännössä vallan antamista oman ehdokkaan ja puolueen kilpailijoille. Ja tuki heidän harjoittamalleen politiikalle. 

Tällaista palvelusta kilpailijoilleen ovat tuoreen kyselyn mukaan tarjoamassa erityisesti Perussuomalaisten kannattajat - ja siitä kiittää erityisesti poliittinen vihervasemmisto.

JK 2.6. kello 6:01: Poliisin mukaan Nokian tapauksessa ei sittenkään ole kyse rikoksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen albania- tai marokkolaki?
Sitä saa, mitä tilaa
Helsingin poliisi perusti maahanmuuttajajengeihin erikoistuneita ryhmiä

Suomalainen albania- tai marokkolaki?

Iso-Britannia on säätänyt lain, jonka mukaan sinne pyrkivien kehitymaalaisten turvapaikkahakemukset käsitellään Ruandassa. Päätöksen seurauksena Englantiin, Walesiin, Skotlantiin ja Pohjois-Irlantiin päässeet elintasopakolaiset ovat pyrkineet Irlannin tasavaltaan. Eli päätös on toiminut toivotulla tavalla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on eilen nimennyt kaksi mahdollista maata, jotka voisivat toimia Suomeen tunkeutuvien turvapaikanhakijoiden asuinpaikkana heidän anomustensa käsittelyn ajan. Ne ovat Albania ja Marokko.

Orpon mukaan turvapaikkojen mahdollinen tarjoaminen Suomen rajojen ulkopuolella tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset lopulta loisivat oman tulevaisuutensa kyseisissä maissa sen sijaan, että kulkevat "jonkun toisen maan läpi pyrkiessään Eurooppaan, ja... lähtevät salakuljettajien matkaan hengenvaaralliselle matkalle yli Välimeren". 

Toki Albaniasta ja Marokosta puuttuu Suomen kaltainen avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä, joka mahdollistaa myös ulkomaalaisten toimeentulon ilman työnä tai työnteon edellytysten kehittämisenä tapahtuvaa vastiketta. Eli kyseiset maat tuskin kiinnostavat sinänsä sosiaaliturvaperusteisia turvapaikanhakijoita. Toisaalta ei täälläkään kukaan taida kaivata sellaisia - vaikka poliittinen vasemmisto ei heidän motiivejaan ehkä kykenekään näkemään. 

Toivottavasti pääministerin kannanotot siis tarkoittavat sitä, että hallituksella on valmius toteuttaa samantyyppinen järjestelmä, johon britit ovat jo siirtyneet. Ja asian ennakkovalmistelu olisi jo kaikessa hiljaisuudessa siirretty valmisteluun asianomaisissa ministeriöissä. 

Ainakaan turvapaikkapolitiikan järkeistämistä jo pitkään ajaneilla perussuomalaisilla tuskin olisi mitään tätä vastaan. Ja on hienoa, että pääministerikin on nyt siis nähnyt asian tärkeyden. Näin asian takana on jo hallituksemme kaksi suurinta puoluetta.

* * *

Eilen alkoi eurovaalien ennakkoäänestys. Niissä on perinteisesti moni jättänyt äänestämättä, minkä seurauksena jokaisen vaaliuurilla käyneen ihmisen vaikutusvalta on ollut eduskunta- tai presidentinvaaleja suurempi. 

Siksi kannustan kaikkia lukijoitani käyttämään äänioikeuttaan juuri näissä vaaleissa. Tämä kannattaa, sillä viime kädessä suurin osa suomalaista lainsäädäntöä ohjaavista päätöksistä tehdään Euroopan Unionissa. 

Siten nyt on mahdollisuus vaikuttaa juuri siellä, mistä kaikki - hyvä tai paha - saa alkunsa. Siis muun muassa sellaiset asiat kuin asetukset luonnon ennallistamisesta, metsien käytöstä, pullonkorkeista, yhteisveloista tai vaikkapa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisestä. 

Ja niin, myös Unionin yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Siis siitä, voiko Suomi lopultakaan säätää omaa "albania- tai marokkolakiaan" EU:n ulkopuolisen Britannian tavoin. Vai määrääkö EU:n yhteinen päätös meidät pitämään kaikki tänne saapuneet ja meille unionin yhteisellä päätöksellä jaetut turvapaikanhakijat Suomessa koko vuosia kestävän käsittelyprosessin ajan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko tyhmyydellä jokin raja?
Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka
Irlantilaiset ovat kyllästyneet turvapaikkasirkukseen

Onko tyhmyydellä jokin raja?

Lähes kaikki suomalaiset tuntevat Ruotsin muinaisen valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan sanat, jotka hän sanoi pojalleen kannustaakseen tätä rauhanneuvotteluissa kolmikymmenvuotisen sodan rauhanneuvotteluissa. Ne kuuluivat: "poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan".

Jos 1600-luvun hallitsijat olivatkin vähäjärkisiä, ovat sitä myös monet tavalliset ihmiset. Tästä kertoi myös tänä aamuna silmiini sattunut uutisvirta, joka pani minut epäilemään, että mahtaakohan tyhmyydellä olla minkäänlaista rajaa. 

Ensimmäinen epäilystäni herättänyt juttu kertoi siitä, kuinka joku vähäjärkinen on levittänyt tahallaan akvaariokaloja ja -kasveja noin neljäänkymmeneen varsinaissuomalaiseen lampeen. Koska kyseessä ovat Suomen luontoon kuulumattomat lajit, joiden ympäristöön levitessään tiedetään aiheuttavan ongelmia, on Paimiossa tyhjennetty kokonainen lampi, jotta niistä päästäisiin eroon. 

Tyhjennyksen hinnaksi on tähän mennessä tullut noin 120 000 euroa. Jos samanhintainen toimenpide toteutettaisiin kaikissa neljässäkymmenessä lammessa samalla kustannuksella, syntyisi veronmaksajille yhteensä lähes viiden miljoonan euron kustannukset. 

Toivoa siis sopii, että akvaariokalojen levittäjä jää kiinni ja saa maksettavakseen aiheuttamansa kulut. 

Tosin täytyy sanoa, ettei Varsinais-Suomen typeryksen hintalappu kuitenkaan pärjää muun maailman idiooteille. Chilessä nimittäin pidätettiin palomies, joka oli syystä tai toisesta innostunut sytyttämään metsäpaloja, joissa kuoli 137 ihmistä. Ja aiheutti samalla tietenkin myös valtavan määrän aineellista vahinkoa. 

Nähtäväksi jää, onko chileläispoliisin haaviin jäänyt oikea palojen sytyttäjä. Tämän kirjoituksen kannalta asialla ei kuitenkaan ole merkitystä, koska hengenmenot aiheuttanut metsäpalo oli joka tapauksessa tahallaan sytytetty. Ja ellei tekijä ole nyt epäiltynä pidätetty henkilö, on se joka tapauksessa ollut joku muu idiootti.

* * *

Toki tätä kahden tapauksen listaa voisi jatkaa monella tavalla, mutta jo edelle kirjoittamani osoittaa, että joukossamme kulkee ihmisiä, joiden toiminta on äärimmäisen tyhmää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät he voisi menestyä esimerkiksi älykkyystesteissä. 

Siten kysymys on jostain muusta. Siis vähän samaan tapaan kuin äänestäjillä, jotka eivät halua ymmärtää tiettyjen ihmisryhmien maahanmuuton ja jengirikollisuuden välistä yhteyttä, vaan pettävät itseään äänestämällä puolueita, joiden toimet tukevat tämän yhteyden vahvistamista. 

Tai jopa länsimaiden nykyisillä poliittisilla johtajilla, jotka eivät halunneet tukea Ukrainaa nyt käynnissä olevan sodan alussa niin voimakkaasti, että hyökkääjä olisi lyöty silloin kun se oli heikoimmillaan. Siis aivan sodan alussa, ennen kuin Venäjä oli siirtynyt sotatalouteen. 

Tuon laiminlyönnin seurauksena Putinin pysäyttäminen vaatii moninkertaisen panostuksen puhumattakaan niistä inhimillisistä ja materiaalisista kustannuksista, jotka ovat kohdistuneet Ukrainaan ja sen kansaan pitkittyneen sodan aikana. Ja samalla länsimaiden velttous Venäjän suhteen on saanut ainakin Kiinan lisäämään aggressiivisuuttaan Taiwania kohtaan. 

* * *

Suomalaisten ja muiden eurokansalaisten edessä ovat pian vaalit, joissa valitaan poliitikkoja päättämään asioistamme Brysselissä. Siksi olisi hyvä, jos jokainen suomalainen käyttäisi hetken siihen, että arvioisi ehdokkaiden selväjärkisyyttä ennen äänestyspäätöstään. 

Ja huolehtisi omalta osaltaan siitä, etteivät edellä kuvailemani kaltaiset tyhmyyden lajit lisääntyisi europarlamentissa, vaan valituksi tulisi mahdollisimman paljon selväjärkisiä päättäjiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt oli liian vaikeaa opposition kansanedustajille
Vornanen ampui itsensä upoksiin ja Arhinmäki kannusti kapinaan
Rajalain valmistelu paljasti hyödyllisen idiootin

Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka

MTV3 on teettänyt mielenkiintoisen kyselyn. Sen mukaan kaikki suomalaiset sukupuoleen katsomatta pitävät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sisäistä turvallisuutta erittäin tärkeinä asioina eurovaaleissa. 

Sen sijaan Ukrainan tukeminen on kyllä miehille erittäin tärkeää, mutta naisten mielestä ei ole juurikaan väliä sillä tuetaanko ukrainalaisia heidän taistelussaan Putinin valloittajia vastaan. Sen sijaan kauniimpi sukupuoli pitää erittäin tärkeänä äärioikeiston nousun estämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, kun taas miehiä nämä aiheet eivät kiinnosta kovinkaan paljon.

Tämän perusteella voidaan siis päätellä, että miesten ja naisten äänestyskäyttäytymisessä tullaan näkemään varsin suuria eroja. Tarkalleen ottaen naiset asettunevat paljon sankemmin joukoin punavihreiden ehdokkaiden taakse kun taas miehet antanevat äänensä pikemminkin poliittisen keskiviivan oikealta puolelta tuleville ehdokkaille. 

Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä onhan jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetty, että naiset ovat miehiä useammin kallellaan vasemmalle. Siitä huolimatta heidän välinpitämättömyytensä ukrainalaisten kohtalosta yllätti ainakin allekirjoittaneen. 

Ovathan venäläiset valloittajat harjoittaneet ukrainalaisnaisia ja jopa lapsia kohtaan raakaa seksuaalista ja muuta väkivaltaa siellä, missä vain ovat pystyneet näin tekemään. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että vanha sanonta, jonka mukaan "nainen on naiselle susi" pätisi tälläkin tavalla.

Samoin tuntuu siltä, etteivät suomalaisnaiset ole täysin sisäistäneet sitä, että Venäjän voitto Ukrainassa vaikeuttaa myös Suomen turvallisuustilannetta, koska se osoittaa, etteivät länsimaat ole viime kädessä valmiita puolustamaan omia liittolaisiaan. Ja siksi Putin saattaa muutama vuosi mahdollisen Ukraina-voittonsa jälkeen hyvinkin testata toimisiko sama logiikka myös NATO-maiden suhteen. 

Tässä yhteydessä on tietenkin todennäköistä, ettei Suomi ole ensimmäisen koeponnistuksen kohde, vaan Putinin armeija todennäköisemmin testaa NATO-maiden reaktioita johonkin sotilaallisesti heikompaan valtioon kuten Baltian tai Balkanin maihin. Mutta siitä huolimatta olisi parempi pysäyttää Kremlin suuruudenhullu diktaattori jo Ukrainaan kuin antaa hänen edes haaveilla länsiliittoutuneiden haastamisesta. 

* * *

En tiedä, mitä hollantilaisnaiset ajattelevat oman maansa turvallisuuspolitiikasta tai Ukrainasta, mutta Alankomaissa on joka tapauksessa tapahtumassa maahanmuuttopoliittinen vallankumous, koska neljä puoluetta Geert Wildersin Vapauspuolueen johdolla on sopinut hallituksen perustamisesta. Mikäli he saavat sovituksi yhteisen ohjelman, on sillä merkittäviä seurauksia hollantilaisnaisten turvallisuuteen.

Ilta-Sanomien mukaan "puolueet lupaavat muun muassa julistaa maahan 'turvapaikkahätätilan', jonka nojalla hallitus aikoo ryhtyä poikkeustoimiin turvapaikka­oikeuden ja perheen­yhdistämisen väli­aikaiseksi rajoittamiseksi sekä sosiaalituen leikkaamiseksi turvapaikanhakijoilta". Toisin sanoen Hollannin vetovoima sosiaaliperusteisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa tulee oleellisesti laskemaan aiemmasta. 

Mielenkiintoista kyllä, saman jutun mukaan Vapauspuolue olisi menestymässä erinomaisesti myös eurovaaleissa. Siis toisin kuin Suomen Perussuomalaiset, joille gallupit lupaavat enintään keskinkertaista menestystä. Tässä suhteessa on mielenkiintoista, että hollantilaispuolue on selvästi Purran joukkoja kansalliskonservatiivisempi ryhmittymä - siis vasemmistoretoriikan mukaan "äärioikeistolaisempi".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suuri osa suomalaisista äänestää vihervasemmistoa?
Nuoret ja naiset haluavat Kreikan tielle
Seitsemän prosenttia muslimeita

Irlantilaiset ovat kyllästyneet turvapaikkasirkukseen

MTV3 kertoi, että Irlannin hallitus aikoo ruveta palauttamaan turvapaikanhakijoita Britanniaan. Lyhyessä ja varsin hämärässä uutisessa kerrottiin, että Iso-Britannian pääministerin mukaan tämä osoittaa maan niin sanotun Ruanda-lain toimivan. 

Lyhyt juttu jätti paljon kysymysmerkkejä ja siksi turvauduin google-hakuun löytäen artikkelin, jossa kerrottiin lain säätämisen johtaneen siihen, että parempaa elintasoa hakevien turvapaikanhakijoiden virta kääntyi kuin taikaiskusta Britanniasta Irlantiin. Niinpä lain läpimenon jälkeen Irlantiin saapuneista turvapaikanhakijoista peräti neljä viidestä on tullut Pohjois-Irlannista.

Suomessa on jäänyt uutispimentoon myös se, että irlantilaiset ovat muutenkin perin kyllästyneitä turvapaikkasirkukseen. Sikäläinen maahanmuuttokeskustelu on muuttunut ajoittain väkivallaksi ja ihmiset ovat pystyttäneet mielenosoituksellisia leirejä, joiden tarkoituksena on osoittaa irlantilaisten saaneen tarpeekseen. 

Viimeksi linkittämässäni jutussa yksi leiriläisistä kertoi, että "kyse ei ole rasismista. Kyse on siitä, millaisen rasituksen se aiheuttaa yhteisölle ja paikallisille palveluille tässä paikassa. Sitä se kaikki on, vanhempien huolestumista."

Jutussa mainitaan myös, että ihmiset pelkäävät poliisin käyttävän väkivaltaa heitä kohtaan. Huoli ei ole aiheeton, sillä näin on käynyt joissain muissa paikoissa, joissa ihmiset ovat protestoineet maassa tähän asti harjoitettua turvapaikkapolitiikkaa vastaan. 

Irlantilaisten mielenosoitukset ovat siitä huolimatta keränneet runsaasti osallistujia, kuten tämä video osoittaa. Se herättää kysymyksen siitä, että voisiko Eurooppa sittenkin herätä ja alkaa lopulta puolustamaan omaa sekä lastensa tulevaisuutta ja länsimaista kulttuuriaan? Niin Suomessa kuin muuallakin. 

Sivistynein tapa puolustautua on vaaleisssa äänestäminen. Siltä osin seuraava mahdollisuus on eurovaaleissa, joissa äänensä voi antaa joko elintasopakolais- tai eurooppalaismyönteiselle ehdokkaalle.

Irlannin osalta on huomattava, että maan johtava konservatiivipuolue Fine Gael on vaatinut eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan muuttamista samaan suuntaan kuin Iso-Britannia on juuri tekemässä. Tosin sillä erolla, ettei Irlanti aio brittien tapaan päättää yksinään, mikä maa on turvallinen käytettäväksi turvapaikanhakijoiden säilyttämiseksi. 

Fine Gael kuuluu EU-parlamentissa samaan EPP-ryhmään kuin Suomen Kokoomus ja Kritillisdemokraatit. Mutta turvapaikkapolitiikassa se on lähempänä meidän Perussuomalaisiamme kuin muita suomalaispuolueita. Ja tullee siten vaikuttamaan tulevan EU:n maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin merkittävästi, koska EPP lienee parlamentin suurin ryhmä myös vaalien jälkeen.

Toisin sanoen eurovaalien tulos on tänä vuonna tärkeämpi kuin ehkä koskaan ennen. Ja siksi olisi tärkeää, että kaikki suomalaiset käyttäisivät äänioikeuttaan - siis myös ne, jotka eivät ole sitä syystä tai toisesta sitä tehneet.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijoiden lennätyksiä Euroopasta Afrikkaan
Euroopan siirtyminen oikealle jatkui
Varhainen sukurutsa paljasti muinaisen mahtisuvun

Vihreät ja Vasemmistoliitto hyväntahtoisina idiootteina

Suomen itärajan takaa odotetaan kevääksi ennennäkemätöntä hybridioperaatiota, jonka taisteluvälineinä toimivat minimissäänkin tuhannet EU:n alueelle pyrkivät kehitysmaalaiset. Siksi sisäministeri Mari Rantasen johdolla pyritään kiivaasti löytämään muotoilua poikkeuslaille, joka saisi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön sekä mahdollistaisi Suomea ja EU:ta vastaan kohdistetun putinilaisen hyökkäyksen torjumisen.

Hallituksen osalta rivit ovat järjestyksessä kokoomuslaisten, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattisten kansanedustajien osalta, mutta ruotsalaiset nikottelevat. Opposition puolella taas Keskustasta ja Liike nytistä löytyy ymmärrystä ja ilmeisesti ainakin osittain myös osalta sosiaalidemokraatteja. Sen sijaan suurin osa vasemmistoliittolaisista ja vihreistä näyttäisi olevan valmiita asettamaan hyökkääjän intressit kansallisen etumme edelle - eli toimimaan hyväntahtoisina idiootteina. 

Viisi kuudesosaa tarkoittaa 167 kansanedustajaa, joten Vihreiden 13 ja Vasemmistoliiton 11 kansanedustajaa eivät riitä estämään poikkeuslain säätämistä. Niiden lisäksi tarvitaan vielä yhteensä kymmenen putinistia. Nähtäväksi jää, löytyykö eduskunnasta sellaista joukkoa - lähinnä RKP:n ja SDP:n riveistä. 

* * *

Ruotsalaiset ovat tunnetusti korviaan myöden keltaisessa nesteessä, joka on tuotettu maassa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan avulla. Siksi sikäläiset Ruotsidemokraatit ovat vaatineet EU:ta huolehtimaan rajojensa pitävyydestä ja heidän asiansa koskee mitä suurimmassa määrin yli 1300 kilometrin itärajan Suomea. 

Puolueen maahanmuuttolinjaukset on esitetty varsin selkeästi äskettäisessä mielipidekirjoituksessa. Sen mukaan "seuraavalla vaalikaudella on jatkettava työtä sen eteen, että fyysiset rajaesteet rahoitettaisiin EU:n budjetista. Kehitysavun ehtona olisivat palautussopimukset ja koko turvapaikkaprosessi pitää siirtää Euroopan ulkopuolisiin vastaanottokeskuksiin".

Tässä suhteessa on merkittävää, että pari päivää sitten uutisoitiin Albanian parlamentin päätös, jonka mukaan maa on valmis majoittamaan Italiaan saapuneita turvapaikanhakijoita heidän hakemustensa käsittelyn ajaksi. Myös maan perustuslakituomioistuin on hyväksynyt aikomuksen. 

Kun laki astuu voimaan, rakennetaan Albaniaan kaksi keskusta, joissa voidaan majoittaa 3 000 turvapaikanhakijaa sekä käsitellä myös heidän hakemuksensa. Keskuksia hallinnoi sijoitusmaan sijasta Italia. 

Suomella ei ole ainakaan toistaiseksi ollut aikomuksia turvapaikanhakijoiden sijoittamiselle maan rajojen ulkopuolelle. Siitä huolimatta maamme hallitus on ilmaissut edistävänsä EU-tason toimia siirtää turvapaikkaprosessi kolmansiin maihin. 

Nähtäväksi siis jää, minkälaisen parlamentin EU saa ensi kesän vaaleissa, ja miten se vaikuttaa Unionin maahanmuuttopolitiikkaan. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että äänen antaminen kesäkuussa oikealle ehdokkaalle on Suomen turvallisuutta edistävä ja virhervasemmiston edistämän putinismin vastainen toimi - ja siksi yksi niistä harvoista teoista, joilla tavallinen kansalainen voi edes yrittää edistää omaa ja jälkeläistensä parempaa tulevaisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttouutiset täyttivät median
Suomen lainsäädäntö ei salli puolustautumista kansainväliseltä uhalta
Professori Jussi P. Laine vaati laaja-alaisempaa turvallisuuskäsitystä

Viikonlopun pilkkeitä

Eiliset europarlamenttivaalit osoittivat suomalaisten olevat tyytyväisiä EU:n nykytilaan. Suurin puolue oli Kokoomus kuten aiemminkin eikä kansallisvaltioiden liittoa federalismin sijasta ajava Perussuomalaiset menestynyt samalla tavalla kuin kuukauden takaisissa eduskuntavaaleissa. 

Sen sijaan Vihreät saivat Suomen vaaleissa rökelevoiton, mikä johtunee ennen kaikkea siitä valtavasta ilmastonmuutoksen saamasta mediahuomiosta, joka on viime aikoina hallinnut valtamediaa. Koko vasemmiston kannatus jäi kuitenkin reilusti alle 40 prosentin, koska hallitusta kokoavan SDP:n ja ilmeisesti Vihreille äänestäjiään menettäneen Vasemmistoliiton kannatukset jäivät vaatimattomaksi.

Vaalit osoittivat myös, että suhtautuminen EU:n tulevaisuuteen vaihtelee voimakkaasti eri maissa. Kaiken kaikkiaan merkittävimmäksi muutokseksi saattaa osoittautua se, että konservatiivien ja sosialistien ryhmät menettivät enemmistön parlamentissa.

Siten sen päätöksenteko muuttuu entistä arvaamattomammaksi vihreiden ja nationalistien kannatuksen noustua huomattavasti. Tämä voi olla joko hyvä tai huono asia - toivottavasti hyvä.

* * *

Vaalien alle jäi eilinen kohu-uutinen mustasta kansalaisoikeustaistelijasta Martin Luther Kingistä. Tämä oli nimittäin seurannut vierestä kaverinsa raiskattua naista ja jopa antaneen rikoksentekijälle ohjeita. 

En sano tässä, että King noudatti vain oman kulttuuritaustansa tapoja, vaan totean ainoastaan että hänen käytöksensä oli törkeää ja että ajat ovat onneksi muuttuneet sitten 1960-luvun. Toivottavasti myös Amerikan mustassa yhteisössä.

***

Lopuksi totean Suomen voittaneen kolmannen jääkiekon maailmanmestaruuden joukkueella, jolla ei pitänyt olla minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Se osoittaa ennen kaikkea saumattoman yhteistyön ja tahdonvoiman merkityksen tavalla, jollaisen toivoisin leviävän maassamme myös kaukaloiden ulkopuolelle.

Suomella on nimittäin hieno tulevaisuus, jos pystymme riitelevän ja repivän politiikan sijasta yhteistyöhön oman taloutemme tukemiseksi siten, että huolehdimme samalla ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Sen sijaan keskinäisellä riitelyllä ja epärealistisella talous-, ympäristö- tai maahanmuuttopolitiikalla tulemme ajamaan oman hyvinvointimme alas.

Tämä olisi hyvä ymmärtää myös politiikan vasemmalla laidalla erityisesti nyt, kun se aikoo ryhtyä hallitsemaan maata. Ja sen aisankannattajaksi ryhtyvässä Keskustassa, jonka tärkein tehtävä mahdollisessa uudessa hallituksessa on ylläpitää järjen ääntä, jotta hyvää tarkoittava kasvava verotus ja maailmanparantaminen eivät tukahduta koko suomalaista yhteiskuntaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko
EU-vaalien tärkeät asiat
Suomi-Ruotsi ihmisoikeusmaaottelu amerikkalaisin silmin nähtynä

Kävelevät aikapommit tulevat Suomeen ennemmin tai myöhemmin

Yle oli käynyt haastattelemassa islamistinaisia Syyriassa. Siis naisia, jotka ovat Suomen kansalaisia - osa jopa kantasuomalaisia - ja joilla on liuta lapsia islamilaisten fanaatikkomiesten alkuun panemina.

Nämä naiset ja heidän lapsensa olivat eilen puheena myös Ylen vaalikeskustelussa. Puoluejohtajien yleinen mielipide oli, että pitäisi perustaa kansainvälinen tuomioistuin tutkimaan naisten mahdollisia rikoksia - epäilemättä minun, sinun ja muiden kunnollisten ihmisten verorahoilla.

Valitettavasti Jussi Halla-aho (ps) taisi kuitenkin olla oikeassa todetessaan, ettei näiden ihmisten rikoksia ole mahdollista selvittää kuin poikkeustapauksissa. Siten - mikäli tämä joukkio otetaan vastaan Suomeen - maahamme saapuu lähes varmasti myös raskaisiin rikoksiin syyllistyneitä fanaattisia ihmisiä. Käveleviä aikapommeja, kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja muotoili.

Laki on kuitenkin yksiselitteinen. Kuten Antti Rinne (sd) totesi, on kaikilla Suomen kansalaisilla oikeus palata Suomeen olivat he tehneet maailmalla mitä tahansa. Ja lasten osaltahan rikoksia tuskin on edes tapahtunut - ei ainakaan pienimpien.

Siten Juha Sipilän ja sitä edellisten hallitusten kyvyttömyys nähdä islamismin etenemisen seurauksia ja valmistella sen varalta lainsäädäntöä tulee ennemmin tai myöhemmin johtamaan islamististen aikapommien paluuseen Suomeen. Ja mitä todennäköisimmin myös tapahtumiin, jotka ovat tällaisten ihmisten tekeminä valitettavan tuttuja muualta maailmasta.

Siksi Syyriasta palaavilta naisilta on lastensuojelun nimissä otettava lapset huostaan heti Suomen rajalla. Näin siksi, etteivät he pääsisi vahvistamaan näiden mielissä sitä ihmisvastaista ideologiaa, jonka siemen on jo kylvetty ISISin kalifaatissa.

Tässä tilanteessa toivoisin punamultahallituksemme lisäävän hallitusohjelmaansa tarpeellisten pykälien säätämisen perustuslakiin vastaavien tapausten varalle, jotta terrorijärjestöihin kuuluminen tai sellaisen tukeminen johtaisi automaattisesti Suomen kansalaisuuden menettämiseen. Ja maahantulon kieltämiseen.

Tai no, koska tällainen ei ole Vihreiden, RKP:n ja Vasemmistoliiton mukana ollessa mahdollista, panen toivoni hallitusneuvotteluiden kariutumiseen ja sitä kautta Suomen kannalta turvallisemman hallitusvaihtoehdon syntymiseen. Ja sen myötä edellä mainitun lainmuutoksen valmistelun mahdollistumiseen.

Meillä kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan seuraavan kerran ensi sunnuntain eurovaaleissa. Tosin juuri nyt ei näytä hyvältä, sillä Ylen eilen julkaiseman gallupin mukaan Vihreistä olisi tulossa vaalien toiseksi suurin puolue. Onneksi kuitenkin lähinnä SDP:ltä ja Vasemmistoliitolta siirtyneiden kannattajien seurauksena, joten vasemmiston kokonaiskannatus on edelleen perinteisellä noin 40 prosentin tasolla.

Toisaalta lienee niin, ettei edellä kuvaamaani lainmuutokseen ole valmis kuin yksi puolue - gallupin mukaan 17 prosentin kannatuksella. Siten sunnuntain vaaleissa on äärimmäisen tärkeää, että kaikki Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta jotain ymmärtävät ihmiset kävisivät antamassa äänensä paremman Suomen ja Euroopan Unionin puolesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kalifaatin kansalaisten pääsy suomalaisten pariin on estettävä
Mitä tehdä palaaville islamisteille?
Keskustelu syyrialaispakolaisten palauttamisesta voidaan aloittaa

Onko FPÖ:n Strache valtavirtaa vai mätä omena?

Euroopan kansallismielisten oikeistopuolueiden ongelmana ei ole se, etteikö erittäin suuri osa kansasta kannattaisi heidän poliittisia näkemyksiään. Se on käynyt selväksi monenlaisissa kyselyissä.

Sen sijaan näiden puolueiden ongelmana on uskottavuuden puute, jota vihervasemmalle kallellaan olevat valtamediat ruokkivat päivästä toiseen. Ja lähes kaikissa EU-maissa.

Tällaisessa tilanteessa näiden puolueiden johtohenkilöiden tulisi ymmärtää toimiensa olevan erityisen tarkkailun alla. Ja jopa mahdollisten ansojen olevan mahdollisia.

Tällainen ansa asetettiin ilmeisesti Itävallan vapauspuolueen FPÖ:n puheenjohtajalle Heinz-Christian Strachelle, joka joutui eroamaan varaliittokanslerin pestistään neuvoteltuaan videokameran edessä eduista, joita hän voisi saada venäläisiltä urakoiden järjestämistä ja medianäkyvyyttä vastaan. 

Strache ei ole kieltänyt sanomisiaan eikä tapaus sikäli ole vähääkään epäselvä. Eikä selitykseksi käy humalatila eikä kaunis nainen. Sen sijaan Itävaltaan on tulossa syysvaalit, joiden jälkeen pulinat on syytä lopettaa, koska kansa on puhunut ja halutessaan pudottanut FPÖ:n pois politiikan keskiöstä - tai vaihtoehtoisesti antanut sille luottamuslauseen.

Videon esille tuominen juuri eurovaalien alla on ilmeisesti tarkoitushakuista, koska se on tehty jo kauan sitten päätellen siitä, että video on ollut tunnetun koomikon tiedossa jo pitkään. Tämä on tavallaan ikävää, mutta tietenkin myös vaalitaktiikkaa, jolla pyritään tuhoamaan EU:n tasolla yhdistymässä olevien kansallismielisten puolueiden kannatus.

Samalla väitteet kansallismielisten puolueiden venäjämielisyydestä vellovat - suomalaisena esimerkkinä vaikkapa keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemen Twitter-tili - ja niiden kilpailijat lyövät Kremlin kätyrin leimaa koko poliittiseen liikkeeseen. Asiaa ei muuta se, ettei suomalaispuolueen Venäjä-suhteen kriittisyydestä ole pienintäkään epäilystä.

Lopullisena tavoitteena on tietenkin estää kansallismielisten puolueiden yhteisen euroryhmän perustaminen ja ylipäänsä niiden vuoden 2015 tapahtumien seurauksiin perustuva kannatuksen nousu kaikkialla Euroopassa. Jos tämä onnistuu, saavat esimerkiksi Suomen Perussuomalaiset "kiittää" Strachen arvostelukyvyttömyyttä ja ahneutta itselleen aiheutetuista vahingoista.

Lopuksi totean, että jokainen lukijani päättää tietenkin itse siitä, kenelle äänensä antaa. Ja suomalaispuolueet puolestaan päättävät itse, mihin EU-parlamentin ryhmään itsensä asemoivat. Tässä pelissä Venäjän tarkoitusperien edistäminen tuskin vastaa kansallismielisten puolueiden äänestäjien tahtoa, mutta toisaalta puolueiden yhdessä toimiminen lisää aivan oleellisesti niiden vaikutusvaltaa eurooppalaisessa politiikassa.

Kansallismielisen äänestäjän kannalta on valittava kahden vaihtoehdon väliltä: tahtooko hän ajaa EU:ssa näkemyksensä mukaista politiikkaa vai pelkääkö enemmän sitä, että Venäjän vaikutusvalta Unionissa kasvaisi äänestämällä kansallismielisiä tahoja. Eli onko Strache näiden puolueiden eurooppalaisen valtavirran ilmentymä vai pikemminkin niihin liittyvä mätä omena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demokratia voittaa ellei kansa vaihdu
Itävallassa toteutui kansan tahto
Keski-idän miehet toteuttamassa Kianderin visiota Itävallassa

EU-vaalien tärkeät asiat

Eurovaalien ennakkoäänestys on ollut edellisiä vaaleja vilkkaampaa. Sen seurauksena äänestämässä on käynyt jo joka kymmenes siihen oikeutettu.

Toivottavasti sama trendi jatkuu ja kansa ottaa kantaa EU:n tulevaisuuteen. Erityisesti toivon, että tuo kannanotto perustuu vakaaseen harkintaan ja näkemykseen siitä minkälaisen Euroopan ja sen myötä Suomen haluamme nähdä tulevaisuudessa.

Omalta osaltani kaipaan EU:ssa subsidiariteetin vahvistamista, tulevaisuuden suurissa haasteissa ihmisten enemmistön näkemysten kunnioittamista sekä talouden toimintaedellytysten vahvistamista. Tämä kokonaisuus tarkoittaa EU:n talousliittoluonteen vahvistamista, mutta federalististen pyrkimysten korvaamista kansallisvaltioiden erityisluonteen tunnustavalla yhteistyöllä.

Poliittisista asioista oleellinen on turvallisuuspolitiikka. Siinä erityisesti varautuminen uuteen kehitysmaista tulevaan kansainvaellukseen siten, että Unionilla on selkeä linja maahanmuuton volyymista sekä kyky pitää siitä kiinni. Lisäksi on syytä lopultakin kiinnittää huomio kulttuurien yhteensovittamiseen siten, että tavoitteeksi otetaan tulijoiden luopuminen lähtömaansa ongelmallisista uskonnollis-kulttuurisista tavoista viimeistään toisessa eurooppalaisessa sukupolvessa.

Keskeistä on myös ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen varautuminen. EU:n tulee hoitaa oma osuutensa esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähentämisessä - mutta ei tukahduttamalla taloutta vaan tukemalla teknistaloudellista kehitystä ja innovaatioita. Sitran vision mukainen paluu 1800-luvulle ei ole realismia vaan punavihreää fanatismia.

Samalla on rakennettava mekanismi sille, että eurojärjestelmään luodaan eromekanismi, jotta vaikeuksiin joutuneet jäsenvaltiot voivat saada devalvaation mukaan niihin työkaluihin, joilla maan kilpailukyky palautetaan. Näin vältetään rakenteilla oleva varallisuuden siirtoautomaatti Suomen kaltaisista korkean työmoraalin maista siestamaihin.

Itselleni erityisen tärkeää on myös sananvapaus, jonka tulee olla itsestäänselvyys kaikille eurooppalaisille. Ei voida ajatella, että toimivassa EU:ssa tai edes Suomessa voitaisiin hyväksyä elämän pohjan vieminen ihmisten maailmankatsomuksen seurauksena, kuten viime aikoina on tullut tavaksi ainakin Suomessa.

Omalta osaltani en ole vielä päättänyt äänestänkö ennakkoon vai vasta vaalipäivänä. Selvää on kuitenkin, että käytän oikeuttani paremman Euroopan luomiseen. Toivottavasti myös arvoisa lukijani tekee samoin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU on rakentamassa verovarojen siirtomekanismia Suomesta muualle
HS:n rikosuutisista pohjaa EU-vaaleihin
Vaalikoneiden oikeasta käytöstä

EU on rakentamassa verovarojen siirtomekanismia Suomesta muualle

Olemme Suomessa tottuneet siihen, että maan eri osien välillä tehdään tulonsiirtoja. Sellaisia ovat esimerkiksi kuntien valtionosuudet, joiden tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella.

Tulonsiirrot ovat siis valtion keino tasata eri alueiden taloudellisen tuottavuuden eroja siten, että valtakunnan eri osat pysyvät asuttuna. Maksumieheksi niissä joutuvat ne osat maata, joissa verokertymä on syystä tai toisesta saajaseutuja korkeampi. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi väestörakenne, paikallisen kulttuurin suhtautuminen työntekoon tai yrittämiseen, väestön koulutusaste, luonnonolosuhteet ja niin edelleen. Siis alueen taloudelliseen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät.

Euroopan Unionissa eri valtioilla oli aiemmin omat valuuttansa. Niissä oli se hyvä puoli, että kurssia muuttamalla voitiin nostaa valtion taloudellista kilpailukykyä, minkä seurauksena taloudellinen tuottavuus nousi, mikä mahdollisti jälleen yritysten toimintakyvyn ja työllisyyden sekä sitä kautta julkisten palveluiden tuottamisen. 

Tämä muuttui kun EU:n alueelle lanseerattiin yhteinen valuutta ilman, että samalla luotiin eri talousalueiden välille tehokasta tulonsiirtojärjestelmää. Iltalehden mukaan sellainen on nyt kuitenkin tulossa ja Suomi vauraana maana on luonnollisesti joutumassa sen maksumieheksi. 

Jutussa haastatellun valtioneuvoston yleisten EU-asioiden yksikön neuvottelevan virkamiehen Jussi Lindgrenin mukaan suunniteltu erillinen talousarvioväline "on karkeasti sanottuna tulonsiirtoväline vaurailta vähemmän vauraille jäsenmaille... kyllä tässä miinuksen puolelle jäädään". Tosin väline saattaa hyödyttää eurooppalaista taloutta, mistä myös Suomi voisi kenties saada epäsuoraa etua.

Jutun mukaan Suomi suhtautuu uuteen talousvälineeseen lähtökohtaisesti varauksellisesti, mutta ei ole kuitenkaan asettunut vastustamaan sen tuloa, vaan on pyrkinyt vaikuttamaan sen sisältöön. Totuus on kuitenkin, että on välineen sisältö mikä tahansa, joutuu suomalainen veronmaksaja maksumiehen paikalle joka tapauksessa, koska tarkoituksena on tehdä tulonsiirtoja vauraasta pohjoisesta köyhään etelään ja itään. 

Onni onnettomuudessa on se, että tässä kuussa kaikilla äänestysikäisillä suomalaisilla on mahdollisuus ottaa asiaan kantaa äänestämällä Eurovaaleissa. Eli mikäli arvoisa lukijani kokee edelle kuvaamani asian tärkeäksi, kannattaa asia ottaa huomioon ehdokasta valitessaan, sillä IL:n haastatteleman virkamiehen mukaan "se voi olla sikiö isommalle yhteiselle mahdolliselle budjetille, ja jotkut maat haluavat luoda yhteistä taloushallintoa euroalueelle. On EU:n toimintalogiikkaa, että uudet asiat tuppaavat kasvamaan vuosien varrella."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Suuret uudistukset eivät saa johtaa alueiden väliseen polarisoitumiseen

Miksi euromaiden talous lähti nousuun?

Suomen on siirryttävä eurosta markkaan

HS:n rikosuutisista pohjaa EU-vaaleihin

Jussi Halla-ahon luotsaamana Perussuomalaiset saivat muhkean äänisaaliin äskeisissä vaaleissa. Yksi puolueen kärkiteemoista oli maahanmuutto, jonka kustannuksista puoluetta lähellä olevat tahot esittivät vaalien alla kaksikin laskelmaa (Pauli Vahtera ja Samuli Salminen).

Maahanmuutolla on kuitenkin myös sellaisia kustannuksia, joita ei voi mitata euroissa. Ei ainakaan yksiselitteisesti.

Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli rikosjuttuja. Niistä selkeimmin maahanmuuttoon liittyivät maahanmuuttajataustaisen henkilön raiskaustuomiosta kertonut juttu, vaimonsa murhaa yrittäneen maahanmuuttajan veljen aiheuttamasta uhasta kertova uutinen sekä maasta poistettavan henkilön vastustelua kuvannut artikkeli.

Maahanmuuttoon liittyvä oli lähes varmasti myös lapsiaan raiskanneen isän tuomiosta kertonut juttu, jossa mainitaan tyttären lähetetyn entiseen kotimaahansa Afrikkaan.

Enkä oikeastaan epäile myöskään tämän sarjan ainoaa ei-rikosjuttua. Siinä kerrottiin vantaalaisessa päiväkodissa tuberkuloositartunnalle altistetuista lapsista. Tartuntavaaran aiheuttanut henkilö oli todennäköisesti maahanmuuttajataustainen, vaikka uutisen perusteella tätä ei voikaan pitää varmana.

Epävarmimmin maahanmuuttoon näistä HS:n tämän aamun jutuista liittyi artikkeli, jossa kerrottiin 16-vuotiaiden nuorukaisten ryöstelleen aikuisia miehiä Helsingin keskustassa. Se on kuitenkin samantekevää, sillä jo muut edelle linkittämäni uutiset kertovat riittävästi maahanmuuton rahalla mittaamattomista kustannuksista ja kärsimyksistä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toki osa HS:n uutisoimista tapauksista oli maahanmuuttajaryhmien keskinäistä kuohuntaa, eikä sikäli aiheuta kantaväestölle muita kustannuksia kuin oikeusseuraamusten kuittaamisen. Koko yhteiskunnan toiminnan kannalta niillä on kuitenkin suuri merkitys, koska kaikenlainen rikollisuus heikentää aina luottamusyhteiskunnan perusteita.

On siis erinomaista, että ainut maahanmuuttopoliittisesti uskottava puolueemme menestyi eduskuntavaaleissa. Samalla on kuitenkin syytä hämmästellä, miksei puolueen vaalimenestys ollut vielä parempi?

Oliko syynä valtamedian puoluetta vastaan käymä taitava vaalivaikuttaminen vai monien suomalaisten taipumus jatkaa äänestyskopissa jo isältä perityn puolueen kannattamista? Niin tai näin, edessä ovat europarlamenttivaalit, joissa maahanmuuttokysymykset ovat vielä eduskuntavaalejakin tärkeämmässä roolissa.

Onhan EU:ssa tehtyjen päätösten vaikutus maahanmuuttoon oleellisesti suurempi kuin kansallisen politiikan. Ongelma voidaan haluttaessa ratkaista vain EU:n tasolla, mutta toisaalta siellä tehdyillä päätöksillä se voidaan myös eskaloida vielä vuoden 2015 tapahtumia suurempiinkin mittoihin.

On siis syyttä unohtaa mahdollinen vaaliväsymys ja antaa äänensä myös seuraavissa vaaleissa sille ehdokkaalle, jonka näkemysten uskoo tuottavan parhaan tulevaisuuden sekä koko Euroopalle että erityisesti meille suomalaisille. Ehkäpä tuon näkemyksen luomisessa on apua myös edelle linkittämistäni HS:n jutuista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Utrechtin turkkilaisampujalla on ihmisoikeudet
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi

Perussuomalaiset konservatiivien ja reformistien joukkoon

Vastavalitut perussuomalaiset päättivät liittyä brittien pääministeripuolueen kanssa samaan konservatiivien ja reformistien ryhmään Euroopan parlamentissa. Ryhmän jäseniä yhdistää erityisesti EU-kriittisyys.

Näin sai vastauksensa median ennen eurovaaleja innolla esillä pitämä kysymys perussuomalaisten europuolueesta. Ratkaisun perusteella perussuomalaiset eivät rakenna europolitiikkaansa äärioikeistolaiseksi luonnehdittujen ryhmien tukeen, vaan assosioituvat yhteen brittiläisen demokratian pitkäaikaisen valtionhoitajapuolueen kanssa.

Ratkaisua valtakirjansa uusinut Sampo Terho perustelee puolueensa kahden mepin vaikutusvallan maksimoimisella. Samalla voitaneen unohtaa Terhon, Halla-ahon tai ylipäänsä puolueen leimaaminen rasisteiksi tai fasisteiksi, sillä on vaikea kuvitella että David Cameronin puolue lähtisi yhteistyöhön sellaisten kanssa.

Perussuomalaisen puolueen ohella konservatiivien ja reformistien ryhmään liittyvät äärikonservatiivinen Puolan laki- ja oikeuspuolue sekä Tanskan eurovaaleissa suurimman äänisaaliin kalastanut erittäin maahanmuuttokriittinen kansanpuolue. Lisäksi ryhmään liittyy vielä joukko muita europarlamentaarikkoja.

Näin konservatiivien ja reformistien meppimäärä ylittää yhteenlasketun vihreiden (suomalaisista Hautala) ja äärivasemmiston (Kyllönen) koon europarlamentissa, joten Terho lienee oikeassa ryhmänsä merkityksen ja vaikutusvallan suhteen.

Lienee kuitenkin myös niin, että jotkut Halla-ahoa tiukemmin maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevat henkilöt ovat ratkaisuun pettyneitä. He olisivat halunneet perussuomalaiset muiden maahanmuuttokriittisten kanssa samaan ryhmään. Tällöin brittipuolueista liittolaiseksi olisi valikoitunut eurovaalien suuri voittaja Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue eli UKIP.

Tämä olisi tarjonnut perussuomalaisten poliittisille vastustajille eväät raskaiden leimakirveiden heilutteluun, mikä olisi aiheuttanut ongelmia puolueen julkisuuskuvien kanssa - riippumatta siitä olisivatko leimat aiheellisia. Seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen nyt tehty ratkaisu lienee siis soinilaisten kannalta optimaalinen.

Koska muut suomalaiset puolueet ovat löytäneen liittolaisensa jo ennen vaaleja, en kommentoi niiden ratkaisuja sen enempää. Sen sijaan jään suurella mielenkiinnolla odottamaan europarlamentin työn alkamista - erityisesti sitä, mitä muutoksia uudenlainen parlamentin kokoonpano aiheuttaa sen toimintaan.

Selvää lienee kuitenkin, että EU:n liittovaltiokehityksen tiellä on nyt monin verroin enemmän esteitä kuin ennen vaaleja. Samoin EU:n ongelmalliseksi osoittaneelle maahanmuuttopolitiikalle saattaa löytyä kokonaan uudenlaisia ratkaisumalleja. Viimeksi mainitussa asiassa Jussi Halla-aholla olisi elämänsä paikka nousta yhdeksi parlamentin johtohahmoista.

Tärkeintä tässä kaikessa on kuitenkin muistaa, että EU:n talous tulisi saada viimeinkin nousuun. Erityisesti on toivottava, ettei kriisimaiden taholta synny uusia uutispommeja, vaan ne saisivat talouden tasapainottamisen jälkeen myös velkojensa takaisinmaksun alulle. Tätä olen tosin epäillyt aiemmin, mutta toivottavasti olen väärässä.

Joka tapauksessa on selvää että ilman kriisimaiden talouden tervehtymistä valuu koko Unioni kurjuuteen. Tällöin on vaarana, että sisäisten jännitteiden kasvaessa vaarantuvat myös EU:n tärkeimmät hyödyt eli talouden rattaiden pyörimisen kannalta tärkeä vapaakauppa-alue ja sotien ehkäisemisen kannalta tärkeä eri jäsenmaiden välinen taloudellinen riippuvuus ja yhteenkuuluvuuden tunne.

En usko, että tällaista tulevaisuutta toivoo kukaan eurooppalainen, ei edes pahin EU-kriitikko.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä meidän pitäisi oppia eurovaaleista?
Eurovaalien mielenkiintoisimmat nyanssit
Halla-aho-sitaatteja Husulle ja muille kiinnostuneille

Mitä meidän pitäisi oppia eurovaaleista?

Euroopan parlamenttiin valittiin runsaasti unioniin kielteisesti suhtautuvia ehdokkaita. Jopa Ranskassa ja Iso-Britanniassa EU-vastaiset puolueet nousivat suurimmiksi puolueiksi. Myös Suomessa menestyi EU-kriittinen Perussuomalainen puolue, vaikka ei saanutkaan realisoiduksi Gallup-kannatustaan.

Itse asiassa EU-vastaisten puolueiden vaalimenestys jäi monin paikoin pahasti suutariksi, kuten Suomen perussuomalaisten tai Hollannin vapauspuolueen odotuksiin nähden heikko menestys osoittavat. Syynä tähän on mitä ilmeisimmin nyky-EU:n toimintaan eniten pettyneiden ihmisten vielä muitakin äänioikeutettuja alhaisempi äänestysaktiivisuus.

* * *

Vaalien jälkeisessä julkisuudessa on puhuttu paljon niistä ristiriidoista, joita EU-kriittisten puolueiden välillä on. Esimerkiksi uuden perussuomalaisen europarlamentaarikon eilinen kommentti siitä, ettei hänen puolueensa voisi olla samassa ryhmässä kuin Unkarin Jobbik tai Kreikan kultainen aamunsarastus uutisoitiin näyttävästi.

Samoin on mediassa pohdittu paljon sitä, miten hankalaksi EU-parlamentin toiminta muodostuu vaalien jälkeen. Ja tietenkin on sivukaupalla kauhisteltu näihin puolueisiin liitettyjä vastenmielisiä piirteitä.

Minusta tämä kokonaisuus kertoo lähinnä siitä, miten sokea maamme poliittinen eliitti ja media ovat todellisuudelle. Eihän demokraattisessa vaalissa kukaan voi äänestää väärin, vaan järjestelmän perusideana on nimenomaisesti se, että kansalla on mahdollisuus vaalien kautta kertoa vallanpitäjille tahtonsa, jota näiden tulisi saamansa mandaatin mukaisesti noudattaa.

Näiden eurovaalien osalta olisi siis pohdittava, miksi kansa on antanut näin vahvan tuen puolueille, jotka hankaloittavat parlamentin toimintaa tai joita muuten vain pidetään vastenmielisinä. Ja jotka eivät ole olleet merkittävässä roolissa, kun nykyisen kaltaista EU:ta on rakennettu. Ja joiden kannatus itse asiassa jäi todellista kokoaan pienemmäksi heidän äänestäjäkuntansa laiskuuden takia.

Kun tuon pohdinnan tulokset aikanaan selviävät, olisi poliittisten päättäjien ja miksei julkisen sanankin tehtävänä ryhtyä korjaamaan näin havaittuja virheitä Euroopan Unionin toiminnassa. Tavoitteena tulisi tietenkin olla entistä parempi Euroopan Unioni.

* * *

Ensimmäinen syy vaalitulokseen löytynee EU:n epäonnistumisesta talouskasvun luomisen suhteen. Toinen eräiden eurooppalaisten maiden poliittisten järjestelmien korruptoitumisen ja valehtelun synnyttämistä paikallisista talouskriiseistä Etelä-Euroopan maissa; sekä epäoikeudenmukaiseksi koetusta kriisinhallinnasta.

Kolmas ilmiselvä megaterndi koskee Afrikan ja lähi-idän väestöräjähdyksestä johtuvan massamaahanmuuton hallinnan epäonnnistumista. Monien EU-maiden anteliaan maahanmuuttopolitiikan luomien virheellisten odotusten seurauksena Välimereen kuolee joukoittain ihmisiä ja Euroopan suurissa kaupungeissa syntyy ennen näkemättömiä etnisiä jännitteitä, jotka voivat pahimmillaan johtaa seuraavina vuosikymmeninä jopa sisällissotiin tai etnisiin puhdistuksiin.

Toivoisin siis tämän tekstin alkuun kirjoittamani hallintospekulaatioiden ja kauhistelujen sijaan näkeväni teräviä analyysejä EU:n talouden tervehdyttämisestä, korrupion kitkemisestä, velkakriisin purkamisesta sekä maahanmuuttopolitiikan järkeistämisestä. Enkä pelkästään analyysejä, vaan tosiasioiden tunnustamiseen perustuvia päätöksiä ja ongelmien syihin tehokkaasti vaikuttavia toimia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaalitaktiikkaa perussuomalaisten hajottamiseksi
Mitäs minä sanoin?
Holtittoman maahanmuuttopolitiikan vaarat realisoituivat Ruotsissa

Vaalitaktiikkaa perussuomalaisten hajottamiseksi

Ensi viikonlopun eurovaaleissa voisi olla mielenkiintoinen pelin paikka niille, joiden mielestä halla-aholaisten ja muiden perussuomalaisten välille pitäisi saada lyödyksi pitkään ennustettu railo. 

Näin siksi, että puolueen maisterispomo Timo Soini vanhana pelimiehenä varmasti seurailee äänestäjiensä asenteita. Sen seurauksena eurovaaleissa maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden menestys saattaa ankkuroida Soinin ja hänen tulevan hallituspuolueensa niin tiukasti maahanmuuttokriittiseksi, että hädänalaisten pelastaminen kriisipesäkkeistä ei ehkä sovi lainkaan hallitusohjelmaan. Se olisi häpeä koko Suomelle.

Niinpä esimerkiksi vihreiden tai vasemmistoliiton kannattajien kannattaisi mielestäni ehdottomasti harkita Pirkko Ruohonen-Lernerin tai jonkun muun vähemmän maahanmuuttokriittisen persun äänestämistä, ja sitä kautta lyödä näyttävästi kiilaa halla-aholaisten ja muiden persujen välille. 

Jos saman tekee vielä ensi eduskuntavaaleissa, voi lopputuloksena olla mahtava yllätys ja suomalaisen maahanmuuttopolitiikan pelastus. Eli ei muuta kuin uurnille!

Eurovaalien mielenkiintoisimmat nyanssit

Eurovaalit ovat ensi viikonloppuna, mutta tulos vaikuttaa gallupien mukaan melko selvältä jo etukäteen: kokoomus saa neljä, keskusta kolme ja perussuomalaiset sekä SDP kaksi ja vasemmistoliitto sekä vihreät yhden europarlamenttipaikan. Kyseessä näyttäisi siis olevan tavallaan varsin mielenkiinnoton vaali.

Mutta kuten kaikki muutkin vaalit, eivät nämäkään ole mielenkiintoa vailla. Listaan tässä muutaman omaa mielenkiintoani herättäneen asian myös arvoisten lukijoideni märehdittäväksi ja äänestysinnon nostajaksi.

Ensimmäinen mieltäni askarruttava kysymys liittyy siihen, mikä on SDP:n uuden puheenjohtajan Antti Rinteen vaikutus vaalitulokseen. Aika yleisesti on arveltu hänen imevän SDP:n entisiä duunarikannattajia takaisin perussuomalaisista.

Näin toki saattaa käydäkin, vaikka toisaalta juuri tämä joukko lienee lopen uupunut SDP:n 2000-luvun politiikkaan, jonka seurauksena Suomi on käyttänyt miljardeja euroja keskieurooppalaisten pankkien pelastamiseen Etelä-Euroopan talouskatastrofilta.

Lisäksi SDP:n linja on edesauttanut ulkomaisen halpatyövoiman invaasiota Suomeen, minkä tuloksena palkkataso on romahtanut monella työvaltaisella alalla, mistä merkkinä on esimerkiksi suomalaisen työvoiman katoaminen rakennusalalta. Jää siis nähtäväksi pystyykö "porukka päättää" Rinne peittelemään menneet ja luomaan uskoa kokonaan erilaiseen demaripolitiikkaan.

Myös perussuomalaisten vaalikannatus tulee olemaan mielenkiintoinen. Puolueen gallup-kannatushan on perinteisesti ollut alhaisempaa kuin vaalikannatus, mutta nyt suureksi ja salonkikelpoiseksi nousseen kansanliikkeen kohdalla asia ei välttämättä ole enää näin.

Lisäksi puolue voi menestyä kilpailijoitaan huonommin kannattajiensa aktivoimisessa vaalipäivänä. Jos perussuomalaisille tyypillinen gallup/vaalitulos -historia kuitenkin toistaa itseään, syö puolue noin 18 prosentin kannatuksella kokoomuksen neljännen paikan ja ottaa itse kolme.

Tilanne on kuitenkin edellä kuvattua kimurantimpi, sillä jos SDP Rinteen johdolla epäilyksistäni huolimatta onnistuisi vetoamaan työväestöön, menettäisivät perussuomalaiset mahdollisesti kokoomuksesta siirtymässä olevan kolmannen meppipaikan, joka siirtyisi jonkinlaiseksi sulaksi Antti Rinteen hattuun.

Paluumuutosta tuskin kuitenkaan seuraisi demareiden kolmatta meppipaikkaa, sillä hyötyjä olisi vaalimatematiikan perusteella todennäköisesti vaalien suurin puolue eli kokoomus. Samoin käy, jos osa Urpilaisen kannattajista siirtyy kokoomuksen kannattajiksi tai nukkuviksi.

Sivuvaikutuksena perussuomalaisiin kanavoitunut maahanmuuttokriittinen suuntaus jäisi jytkähtämättä, minkä seurauksena Suomen maahanmuuttopolitiikan tiukentamiselta katoaisi yksi merkittävä kannuste eli pakote.

Suomen ja Euroopan maahanmuuttopolitiikan kannalta merkityksetöntä ei ole myöskään se, miten perussuomalaisten meppipaikat jakaantuvat. Toki on selvää, että mahdollisesti koko vaalien suurimpana ääniharavana Jussi Halla-aho menee läpi, mutta nouseeko europarlamenttiin muita leimallisesti maahanmuuttokriittisiä äänenpainoja esittäneitä ehdokkaita?

Vai pystyvätkö puolueen muiden suuntausten edustajat rikkomaan halla-aholaisten rintaman? Kysymys ei ole merkityksetön etenkään puolueen luojan ja ehdottoman johtajan Timo Soinin kannalta, sillä jo pitkään on ainakin mediassa odotettu, että hän saisi puolueen sisältä vakavan haastajan.

Myös kokoomuksessa käydään kovaa puheenjohtajapeliä, joka on ainakin osin ajoitettu vaalimenestyksen nostamista ajatellen. Väistyvä puheenjohtaja Katainen toivonee kuitenkin oman puolueensa sijasta komissaari Olli Rehnin menestystä eurovaaleissa. Näin hänelle vapautuisi hyväpalkkainen komissaarin paikka heti kun ote pääministerin salkusta hellittää.

Keskustan osalta suurin kysymysmerkki onkin puolueen agraarikonservatiivisesta yleislinjasta lähes täydellisesti poikkeavan cityliberaalin Rehnin kannatus vaaleissa.

Ja sitten on tämä kuuma kysymys kolmannestatoista meppipaikasta. Vasemmistoliiton kannatus on eurovaaleissa yskinyt, ja mikäli puolueen äänestäjät jälleen nukkuvat, ja RKP onnistuu tapojensa mukaan saamaan porukan joukolla uurnille, menee arhinmäkeläisten meppipaikka ruotsinkielisille maailmanparantajille.

Lopuksi haluan mainita vielä yhden erityisen nyanssin. Nimittäin sen, että varsinaisten ehdokkaiden lisäksi vaaleissa on paljonkin statisteja. Niin puolueita kuin ehdokkaitakin, joiden ainoa toivo on herättää huomiota keinolla millä hyvänsä.

Yksi statisti näyttää myös onnistuneen pyrkimyksissään kohdistamalla suomalaiseen oopperadiivaan raiskausuhkauksia, johon valtakunnanmedia reagoi nostamalla miehen esiin. Tulee olemaan mielenkiintoista kuinka paljon äänestäjiä tällainen mieleltään ilmiselvästi järkkynyt henkilö pystyy saamaan itse vaaleissa. Meppipaikkaan ne eivät varmasti riitä, mutta yllättävän kovan äänisaaliin tämän dosentti Bäckmanin toveri saanee.

Jään siis odottelmeaan ensi sunnuntaita suurella mielenkiinnolla. Itse äänestyksen olen hoitanut jo ennakkoon, mutta vallivalvojaisten draamasta aina kovasti nauttivana henkilönä odotan jälleen kerran niihin liittyvän suuren urheilujuhlan tunnelmaa ja puoluejohtajien koottuja selityksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaalikone
Ozan Yanar ja minä edistäisimme ihmisoikeuksia
Uuden Ajan Uljas Kansojen Vankila?

Ozan Yanar ja minä edistäisimme ihmisoikeuksia

Vihreä poliitikko Ozan Yanar kirjoitti Uuden Suomen blogissaan että "humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu kaikkeen. Yhtä tärkeää, että EU pyrkii vaikuttamaan lähtömaiden olosuhteisiin, jotta niiden kansalaisilla olisi ihmisarvoisen elämän edellytykset. Meidän on edistettävä ihmisoikeuksia ja konfliktinratkaisua maailmalla."

Olen euroehdokas Yanarin kanssa pitkälti samaa mieltä, mutta haluan silti hiukan perustella kantaani.

Tai itse asiassa olen Yanarin kanssa siltä osin eri mieltä, etten näe humanitaarista maahanmuuttoa minkäänlaisena ratkaisuna. Tämä johtuu siitä, että pelkästään Afrikan väestö kasvaa 20 miljoonalla ihmisellä joka vuosi.

Koska useimpien Afrikan maiden talous ei kykene elättämään ihmisarvoisesti edes omaa väestöään, syntyy samansuuruinen maahanmuuttajapotentiaali pyrkimään länsimaihin. Maahanmuutto-ongelman primus motor on siis kehitysmaiden liiallinen väestönkasvu, jonka purkautumista voidellaan nykyisen EU:n maahanmuuttopolitiikan luomilla unelmilla paremmasta elintasosta Euroopassa.

Edelle kirjoittamani ymmärtämisestä pääsemme myös ongelman ratkaisuun. Yanarin mainitsemista ihmisoikeuksista tärkeimpiä humanitaarisen maahanmuuton osalta ovat etenkin naisten (mutta myös miesten) oikeus (ja vielä mieluummin velvollisuus) kouluttautua ja olla tekemättä lapsia. Jos nämä kaksi asiaa toteutuvat, vahvistuvat kehitysmaiden edellytykset elintason nousulle ja samalla loppuu myös humanitaarien maahanmuutto.

Toivon siis sitä, että Yanar ja vihreät ovat näistä asioista kanssani samaa mieltä, kuten tekstin avannut lainaus näyttäisi vihjaavan. Samoin toivon, että tämä ymmärretään myös Suomen hallituksessa, sillä juuri näiden ihmisoikeuksien edistämisen tulisi olla myös kehitysapupolitiikan keskiössä. Siis koulutuksen ja perhesuunnittelun.

Samalla ratkeaa Yanarin mainitsema toinenkin vaatimus konfliktinratkaisujen edistämisestä, sillä väestön koulutustason noustessa myös kulttuuri muuttuu ja sen myötä vähenee väestön alttius hakea ongelmatilanteissa ratkaisuja konfliktihakuisesti. Ainakin pidemmällä aikavälillä.

Eli suosittua slogania muokatakseni: ei viedä nälkäiselle kalaa eikä onkea, vaan opetetaan kalastamisen teknologian, ekologian ja demokratian perusteet. Näin hän ymmärtää miten ja kuinka monta ihmistä voi elättää kestävästi vesistön kalakannalla, minkälaista muuta bisnestä kalaisalla vesistöllä voi tehdä hankkiakseen syötävän ja muutakin hyvää markkinoilta sekä miten tätä kaikkea hyvää voi jakaa tasapuolisesti kaikille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Montako syyrialaista pakolaista kuuluu Suomen vastuulle?
Huivituomion seuraus
Jälkeenjääneet maahanmuuttajalapset