Onko tyhmyydellä jokin raja?

Lähes kaikki suomalaiset tuntevat Ruotsin muinaisen valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan sanat, jotka hän sanoi pojalleen kannustaakseen tätä rauhanneuvotteluissa kolmikymmenvuotisen sodan rauhanneuvotteluissa. Ne kuuluivat: "poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan".

Jos 1600-luvun hallitsijat olivatkin vähäjärkisiä, ovat sitä myös monet tavalliset ihmiset. Tästä kertoi myös tänä aamuna silmiini sattunut uutisvirta, joka pani minut epäilemään, että mahtaakohan tyhmyydellä olla minkäänlaista rajaa. 

Ensimmäinen epäilystäni herättänyt juttu kertoi siitä, kuinka joku vähäjärkinen on levittänyt tahallaan akvaariokaloja ja -kasveja noin neljäänkymmeneen varsinaissuomalaiseen lampeen. Koska kyseessä ovat Suomen luontoon kuulumattomat lajit, joiden ympäristöön levitessään tiedetään aiheuttavan ongelmia, on Paimiossa tyhjennetty kokonainen lampi, jotta niistä päästäisiin eroon. 

Tyhjennyksen hinnaksi on tähän mennessä tullut noin 120 000 euroa. Jos samanhintainen toimenpide toteutettaisiin kaikissa neljässäkymmenessä lammessa samalla kustannuksella, syntyisi veronmaksajille yhteensä lähes viiden miljoonan euron kustannukset. 

Toivoa siis sopii, että akvaariokalojen levittäjä jää kiinni ja saa maksettavakseen aiheuttamansa kulut. 

Tosin täytyy sanoa, ettei Varsinais-Suomen typeryksen hintalappu kuitenkaan pärjää muun maailman idiooteille. Chilessä nimittäin pidätettiin palomies, joka oli syystä tai toisesta innostunut sytyttämään metsäpaloja, joissa kuoli 137 ihmistä. Ja aiheutti samalla tietenkin myös valtavan määrän aineellista vahinkoa. 

Nähtäväksi jää, onko chileläispoliisin haaviin jäänyt oikea palojen sytyttäjä. Tämän kirjoituksen kannalta asialla ei kuitenkaan ole merkitystä, koska hengenmenot aiheuttanut metsäpalo oli joka tapauksessa tahallaan sytytetty. Ja ellei tekijä ole nyt epäiltynä pidätetty henkilö, on se joka tapauksessa ollut joku muu idiootti.

* * *

Toki tätä kahden tapauksen listaa voisi jatkaa monella tavalla, mutta jo edelle kirjoittamani osoittaa, että joukossamme kulkee ihmisiä, joiden toiminta on äärimmäisen tyhmää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät he voisi menestyä esimerkiksi älykkyystesteissä. 

Siten kysymys on jostain muusta. Siis vähän samaan tapaan kuin äänestäjillä, jotka eivät halua ymmärtää tiettyjen ihmisryhmien maahanmuuton ja jengirikollisuuden välistä yhteyttä, vaan pettävät itseään äänestämällä puolueita, joiden toimet tukevat tämän yhteyden vahvistamista. 

Tai jopa länsimaiden nykyisillä poliittisilla johtajilla, jotka eivät halunneet tukea Ukrainaa nyt käynnissä olevan sodan alussa niin voimakkaasti, että hyökkääjä olisi lyöty silloin kun se oli heikoimmillaan. Siis aivan sodan alussa, ennen kuin Venäjä oli siirtynyt sotatalouteen. 

Tuon laiminlyönnin seurauksena Putinin pysäyttäminen vaatii moninkertaisen panostuksen puhumattakaan niistä inhimillisistä ja materiaalisista kustannuksista, jotka ovat kohdistuneet Ukrainaan ja sen kansaan pitkittyneen sodan aikana. Ja samalla länsimaiden velttous Venäjän suhteen on saanut ainakin Kiinan lisäämään aggressiivisuuttaan Taiwania kohtaan. 

* * *

Suomalaisten ja muiden eurokansalaisten edessä ovat pian vaalit, joissa valitaan poliitikkoja päättämään asioistamme Brysselissä. Siksi olisi hyvä, jos jokainen suomalainen käyttäisi hetken siihen, että arvioisi ehdokkaiden selväjärkisyyttä ennen äänestyspäätöstään. 

Ja huolehtisi omalta osaltaan siitä, etteivät edellä kuvailemani kaltaiset tyhmyyden lajit lisääntyisi europarlamentissa, vaan valituksi tulisi mahdollisimman paljon selväjärkisiä päättäjiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt oli liian vaikeaa opposition kansanedustajille
Vornanen ampui itsensä upoksiin ja Arhinmäki kannusti kapinaan
Rajalain valmistelu paljasti hyödyllisen idiootin

Ihmisten arki kunnissa ja kaupungeissa

Olen koko tämän blogin historian ajan ihmetellyt suomalaisten poliitikkojen välinpitämättömyyttä siitä, kuinka hillitön maahanmuutto on muuttamassa ihmisten asuinoloja kaupungeissa ja kunnissa.  RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, antoi siihen eilen omalta osaltaan vastauksen. 

Tarkoitan sitä, kuinka hän vaati johtavan oppositiopuolueen puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta (ps) sitä, että hän "alkaisi keskustella sellaisista kysymyksistä, jotka oikeasti vaikuttavat ihmisten arkeen kunnissa". Ikään kuin perussuomalaisten agendalla olevat elintasopakolaisten maahanmuutto ja julkisen velan ottaminen käytettäväksi maamme rajojen ulkopuolella eivät millään tavalla vaikuttaisi ihmisten arkeen kunnissa tai kaupungeissa.

Henrikssonin kommentti paljasti siten, että syy ensimmäisessä tämän kirjoituksen kappaleessa esittämälleni välinpitämättömyydelle on ainakin oikeusministerin kohdalla täydellinen ymmärtämättömyys eri asioiden välisistä yhteyksistä. Siis siitä, kuinka julkisten varojen käyttö eri tarkoituksiin sulkee niiden käyttöä muista asioista. 

Toisin sanoen verovarojen käyttö humanitaariseen maahanmuuton lukemattomiin kuluihin, italialaispankkien pelastamiseen tai kehitysapuun muokkaa ympäristöämme ja arkielämäämme päivä päivältä yhtä enemmän. Onhan hallituksellakin lopulta - ainakin pitkällä aikavälillä - käytettävissään vain verotuksella ja julkisella liiketoiminnalla saatava tulovirta.

Lisäksi kehitysmaalaisten maahanmuutolla maahamme on kovahintaisia taloudellisia ja elämänlaadullisia seurauksia. Heidän osuutensa sosiaalikuluista on suhteettoman suuri ja veronmaksukykynsä alhaisesta työllistymisasteesta johtuen lähes olematon. Samalla heidän osuutensa vakavasta rikollisuudesta eli maassamme vankilaan tuomituista on kestämättömällä tasolla. 

Eikä tässä kaikki. Maahanmuuttajien aiheuttamat ongelmat näkyvät esimerkiksi COVID-19-tilastoissa, koulujen päivittäisessä työssä ja turvattomuudentunteen lisääntymisessä. 

Tämä kaikki on kuitenkin liian vaikeaa ymmärtää oikeusministerillemme - ainakin päätellen hänen oppositiojohtajalle suuntaamansa kommentin sisällöstä. Siksi on korkea aika huolestua siitä, että onko hän aidosti kykenevä hoitamaan korkeaa virkaansa. 

Vaikka toisaalta ei kai tässä ole mitään uutta. Sanoihan nimittäin jo 1600-luvulla valtakunnankanslerina toiminut Axel Oxenstierna kuuluisat sanansa "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur" eli "poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan". Juuri nyt näyttäisi siltä, että luonnehdinta sopii aivan erinomaisesti kuvaamaan myös maamme oikeusministeriä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Ohisalo tyhmä vai epärehellinen?
Hallitus on ymmärrettävästi välinpitämätön sananvapauden tilasta
Kahdeksasta tuli kolmetoista

Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna

Tänään on taas ollut sellainen päivä, jota ei toivoisi todeksi ja joka osoittaa Axel Oxenstiernan olleen oikeassa sanoessaan "poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan."

Otetaan ensin vanha synti. Siilinjärven ajatusten Säyneenjoki (kok) hallituksineen hyväksyi muutama vuosi sitten Fortumin sähköverkkojen myynnin ulkomaiseen omistukseen varoituksen sanoista huolimatta. Sen seurauksena käytännössä monopoliasemassa toimiva yritys on nostanut sähkönjakelun hintoja, maksanut johtajilleen huippupalkkoja ja ohjannut veronsa veroparatiiseihin.

Toinen huomiotani kiinnittänyt - ja paljon uudempi - typeryys kuultiin tänään kun kansanedustaja Kai Mykkänen (kok) tyrmäsi tanskalaisten idean siitä, että turvapaikanhakijoilta takavarikoitaisiin omaisuutta heidän elättämisekseen. Perusteluksi Mykkänen kertoi, että "takavarikointi synnyttäisi enemmän byrokratiaa ja kuluja kuin tuottoja Suomelle".

Voiko tosiaan Suomen eduskunnassa istua kansanedustaja, joka ei ymmärrä miksi Tanska sääti "korulakinsa". Ettei kyse todellakaan ole tulovirran vaan menovirran hallitsemisesta. Tai no, tulovirran siinä mielessä, että takavarikointi vähentää Tanskan, ja vähentäisi myös Suomen, houkuttelevuutta kehitysmaista peräisin olevien tulijoiden kohteena.

Mykkänen perusteli myös, että "Suomelle parhaita tulijoita ovat ne, joilla on kykyä, halua ja varoja raivata tätä viidakkoa jo turvapaikkapäätöstä odotellessa. Heillä on parhaat mahdollisuudet työllistyä nopeasti." Eikö hän tosiaankaan ole tutustunut suurimpien tulijaryhmien eli irakilaisten, somaleiden ja afgaanien työllisyyslukuihin.

Tämä voi nyt tulla edellä mainitulle kansanedustajalle yllätyksenä, mutta lainaan aiempaa aihetta käsitellyttä kirjoitustani: "somalialaisten, iranilaisten ja arabitaustaisten miesten työllisyysasteet ovat vaihdelleet 24 ja 37 prosentin ja naisten 19 ja 30 prosentin välillä. Iso osa heistä [on] laillisessa maahanmuuttobisneksessä, esimerkiksi tulkkeina tai uusien maahantulijoiden oppaina."

Ei siis liene odotettavissa, että Mykkäsen odotukset nopeasta työllistymisestä ja talouselämämme virkistymisestä heidän panoksellaan olisivat toteutumassa ihan pian. Sen sijaan Suomen houkuttelevuuden väheneminen johtaa suoraan säästöön: uusimman tiedon mukaan 32 478 tulijan pysymisestä rajojemme ulkopuolella nettoamme noin 689 miljoonaa euroa.

Pitkällä aikavälillä vielä enemmän olettaen, ettei näiden ihmisten työllistymisessä tapahdu suoranaista ihmettä. Sen sijaan 689+ miljoonaan verrattuna mahdollinen korujen takavarikointiin liittyvä byrokratia maksaa pikkukillinkejä.

Tämä tyhmyydestä tällä kertaa. Seuraavaksi jään odottelemaan huomisia uutisia. Josko aamulla voisi kirjoittaa vaikkapa jostain älykkäästä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Keski-idän miehet toteuttamassa Kianderin visiota Itävallassa
Maahanmuuton kustannukset vuonna 2016
Vandaalin koira puri ihmistä

Onko Päivi Räsänen tyhmä vai epärehellinen?

Päivi Räsänen väittää, että Perussuomalaisten lupaukset maahanmuuton kustannussäästöistä ovat vailla pohjaa. Hän ei kerro miksi, mutta sanoo asiasta vastanneena ministerinä tuntevansa luvut.

Sen jälkeen Räsänen linjaa, että ainoa asia, josta käytännössä voitaisiin säästää ovat kiintiöpakolaiset. Se olisi kuitenkin hänen mukaansa järjetöntä, koska juuri tämä joukko on hallituin ja humaanein tapa auttaa hädässä olevia.

Minä en ole Päivin kanssa tuosta humaanisuudesta samaa mieltä, sillä samalla kun pelastamme tuhatkunta hädänalaista Suomeen, tulemme näyttäneeksi keskisormea niille yli 50 miljoonalle pakolaiselle, joita emme valitse. Minun mielestäni paljon kestävämpi ratkaisu olisi käyttää vähät rahamme auttamalla heitä kaikkia siellä, missä he jo ovat ja samalla pyrkiä parantamaan heidän lähtömaidensa tilannetta, jotta he voisivat palata takaisin koteihinsa mahdollisimman pian.

En kuitenkaan ilmeisesti jaa mielipidettäni tulevan hallituksen kanssa, koska se haluaa pitää Räsäsen lailla kiintiöt vähintään nykyisen kokoisena. Tästä ei synny säästöjä, mutta sillä ilmeisesti voitetaan sympatiaa EU:n sisäpolitiikassa.

Mutta mennään sitten muihin säästömahdollisuuksiin, joita Räsäsen mukaan ei ole olemassa. En toki väitä tuntevani lukuja yhtä hyvin kuin Räsänen, mutta otetaan lähtökohdaksi hallitusneuvotteluista julkaistu paperi ja katsotaan löytyykö sieltä säästöihin johtavia linjauksia.

Paperissa sanotaan, että suomalaista asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään. Tämän seurauksena suomalaisen yhteiskunnan vetovoima korkeampaa elintasoa hakevien, mutta siihen vaadittavia edellytyksiä vailla olevien, joukossa heikkenee. Ei ole epäilystä siitä, etteikö tämän joukon suuntautumisesta muualle syntyisi selkeitä säästöjä Suomen julkiseen talouteen.

Paperista löytyy myös kohdat turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamisesta, palauttamismenettelyn tehostamisesta ja rikollisten poistamisesta. Onko Räsänen tosiaankin sitä mieltä, ettei näillä ole merkitystä maahanmuutosta aiheutuneisiin kustannuksiin? Minä uskon näiden vaikuttavan sekä suoriin kustannuksiin, että sellaisten tänne tulevien määrään, joilla ei ole edellytyksiä saada turvapaikkaa.

Suurin vaikutus maahanmuuton kustannuksiin on kuitenkin paperista löytyvällä kohdalla, jonka mukaan perheenyhdistäminen linjataan EU:n yleisten periaatteiden mukaisesti nykyistä tiukemmaksi. Merkitys on suuri, sillä juuri perheenyhdistäminen on nykyisin sosiaaliturvan varaan asettuvien ihmisten merkittävin reitti maahamme.

Eivätkä maahanmuuton säästöt noihin lopu. Hallitusneuvottelijoiden linjauksen mukainen maahanmuuttajalasten ottaminen mukaan varhaiskavatukseen vähentää ajan myötä selvästi tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien ihmisten syrjäytymistä - samaa asiaa auttaa myös näiden ryhmien aikuisten naisten ottaminen nykyistä paremmin kotouttamistoimien piiriin. Se ei ehkä johda heidän työllistymiseensä, mutta varmasti perheen lasten integroitumisen edellytyksiin ja sitä kautta heistä aiheutuvien suorien ja epäsuorien kustannusten määrään.

Edelle kirjaamani valossa Päivi Räsäsen esilletulo näyttäisi oxenstiernalaiselta esimerkiltä siitä kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Hänen näköalattomuutensa on suorastaan pelottavaa huomioiden Räsäsen tausta ministerinä sekä hänen oma todistuksensa maahanmuuttoon liittyvien lukujen tuntemisesta.

Vai olisiko kyseessä sittenkin vain poliittinen profiilinnosto tarkoituksellisella valehtelemisella? Eli arvoitukseksi näyttää jäävän kysymys siitä, onko Päivi tyhmä vai ainoastaan epärehellinen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen tuleva maahanmuuttopolitiikka
EU-komissio tarjoaa taakanjaon siementä
Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkavaatimukset vastaavat suomalaisten näkemyksiä

Asiantuntemusta?

Tänään luin uutisen, jonka mukaan entinen pääministeri ja nykyinen OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi valitteli sitä, etteivät jäsenmaat noudata järjestön suosituksia. Jutussa todettiin esimerkiksi järjestön asiantuntijoita pidettävän besserwissereinä, joilla ei ole kokemusta käytännön politiikasta.

En osaa sanoa onko kritiikki aiheellista, sillä ainakin Marilla entisenä Suomen pääministerinä on politiikan kokemusta paljonkin. Sen sijaan hänellä on aika niukasti kokemusta taloustieteen tutkimuksesta. 

Pääjutun yhteydessä olleesta  tietolaatikosta selvää, että entinen pääministerimme "on opiskellut kansantaloustiedettä". Wikipediasta löytyy vielä takennus, että hän on tehnyt opinnäytteensä aiheesta "Optimaalinen patenttijärjestelmä teknisen kehityksen edistäjänä". 

OECD kertooo omilla sivuillaan antavansa suosituksia "faktojen ja tosielämän kokemusten perusteella". Sivuilta ei löydy mainintoja varsinaisista tutkijoista, vaan järjestön henkilöstö koostuu ammattilaisista (ekonomisteja), kielen kääntäjistä, tuki- ja teknisestä henkilöstöstä sekä muusta väestä. 

Edelle kirjoittamieni faktojen perusteella näyttäisi siis siltä, ettei OECD:n ongelmana ole ainakaan istuminen tieteellisen norsunluutornin huipulla. Sen sijaan sen henkilöstö on hyvinkin käytännönläheistä porukkaa, joka on vahva "tosielämän kokemuksissa", mutta paljon heikommilla "faktojen" kanssa.

Tämän pintapuolisen analyysini perusteella voinkin todeta, etten ymmärrä miksi minkään vastuullisen maan pääministerin tai presidentin kannattaisi ottaa kovin vakavasti OECD:n suosituksia. Ei niin, että kannattaisi luottaa sokeasti puhtaasti taloustieteen tutkijoihinkaan - tämän estää jo pelkästään talouselämän monimutkaisuus, mikä estää luonnontieteellistyyppiset koejärjestelyt ja niiden tuottaman kohtuullisen luotettavan tiedon.

Erityisesti aikasarjoihin perustuvat tilastolliset analyysit ovat usein varsin heikosti käytännön tarpeisiin sopivia, kuten Petri Korhonen kolumnissaan osuvasti osoittaa. Eikä luottamusta kotimaiseen politiikan nauttimaan taloustieteen tukeen ole omiaan nostamaan VATT:in ylijohtajan Juhana Vartiaisen höpinät työvoiman tarjonnan niukkuudesta tilanteessa, jossa maassa on satoja tuhansia työttömiä, käyttäen esimerkkinä levottomuuksiin hukkumassa olevaa Ruotsia.

Tosin voiko Vartiaista pitää varsinaisena tutkijana? Wikipedian mukaan hän on julkaissut kaikkiaan kuusi tutkimusartikkelia. Vertailuksi todettakoon, että omalla alallani kuusi julkaisua löytyy yleensä tutkijanaluilta, jotka ovat väitelleet pari vuotta aikaisemmin.

Mutta koska tieteenalojen välillä on eroja, verrattakoon lukemaa ensimmäiseen netissä silmiini osuneeseen taloustieteen Curriculum Vitaeen eli Helsingin yliopiston metsäekologian professorin Markku Ollikaisen ansioluetteloon, jonka mukaan hänellä on kaikkiaan 126 tieteellistä paperia, joista 50 vertaisarvioitua julkaisua. Aika iso ero Vartiaiseen....

Tästä kirjoituksesta tuli enemmän tajunnanvirtaa kuin tavanomaista toivoakseni järjellistä analyysiä selkeine johtopäätöksineen. Mutta ehkäpä tämän pohjalta itse kukin voi pohtia, minkälaisella asiantuntemuksella maailman ja myös Suomen taloudelle annetaan neuvoja ja suosituksia. Toivottavasti kaikki ei ole sitä miltä näyttää, eikä Axel Oxenstierna ole edelleen ajankohtainen lausuttuaan kerran "poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan"

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
TEM:in Tiainen hoitaisi pitkäaikaistyöttömyyden syiden sijasta niiden oireita
Konsultokratia tulee kalliiksi Helsingin kaupungin veronmaksajille
Onko ruotsalainen oikeassa?

Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?

Törmäsin tällaiseen parin viikon takaiseen uutiseen: kakkaa ei saa enää haudata maahan...

Menin sanattomaksi. Eikö Suomen päättäjillä todellakaan ole muuta tekemistä kuin ohjeistaa kesämökkien paskahuussien tyhjentämistä? Eikö pikemminkin kannattaisi pohtia tämän, tämän tai tämän ongelman ratkaisemista?

* * *

Seuraavaksi muutama hajahuomio suomalaisesta politiikasta.

Yksi. Neuvostoliitto kaatui vuonna 1991. Tämä edesmennyt kansandemokratiahan perustui siihen ajatukseen, että jotkut ihmiset tietävät toisia paremmin ja voivat suunnitella ja päättää kaikenlaiset asiat näiden puolesta. Ajattelutavan seuraukset ovat näköjään unohtuneet suomalaisilta päättäjiltä, kuten edelle siteeraamani paskahuussi-uutinen kertoo.

Kaksi. Suomalainen kouluopetus on huomioitu ympäri maailman. Yksi maailman johtavista tiedelehdistä, eli Science arvosteli aihetta käsittelevän kirjan, ja totesi yhdeksi suomalaisen koulujärjestelmän erinomaisuuden syyksi luottamukseen opettajien ammattitaitoa kohtaan. Tämäkään ei liene kantautunut suomalaisten päättäjien korvaan, vaikka he ovatkin tietoisia loistavasti menneistä Pisa-testeistä.

Kolme. Suomalaisten tutkimuslaitosten vapaus päättää omista tekemisistään halutaan lopettaa ja tilalle ollaan rakentamassa byrokraattien kansoittamaa tutkimusten tilaajaorganisaatiota. Herää vain kysymys, että mistähän se byrokraatti tietää, minkälainen tutkimus kullakin tieteenalalla tuottaisi parhaita innovaatioita?

Vastaan itse: ei mistään, mutta hän kyllä osaa tutkituttaa itsestäänselvyyksiä oman byrokratiansa välittömiin tiedontarpeisiin. Tällaista ylhäältä johdettua tutkimusta harrastettiin viimeksi laajemmassa mittakaavassa Neuvostoliitossa tunnetuin seurauksin. Eipä taida tämäkään olla tiedossa suomalaisilla päättäjillä.

Listaa voisi jatkaa pitkään, mutta antaa olla. Kaikesta tästä näkyy se valtava into, joka päättäjillä on päästä työntämään Eskon puumerkkinsä ellei suorastaan pukinsorkkansa kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa siitä ei ole kuin haittaa.

Miksi näin on, se ei ole selvinnyt minulle, mutta kuten olen edelle yrittänyt kirjata, epäilen vahvasti sen perustuvan suppeaan yleissivistykseen. Tai kuten Axel Oxenstierna asian aikanaan muotoili: "poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan".

* * *

Lopuksi itse asiaan. Tämän päivän uutinen kertoi että kaksi kolmesta suomalaisesta ei halua kasvattaa Suomen vastuita eurokriisissä. Kuten monessa paikassa on todettu, tämä voi olla tyhmää tai se voi olla viisasta. Lähinnä sen mukaan, pelastavatko lisävastuut eurojärjestelmän vai eivät; ja realisoituvatko vastuut vai eivät. Ja tätähän ei täysin varmasti tiedä kukaan - ei sen enempää tavallinen kadunmies, poliitikko kuin taloustutkijakaan.

Oleellista suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen osalta tässä tilanteessa onkin se, toteuttaako edustuksellinen demokratiamme kansan tahtoa, vai katsooko se - kuten entisen Neuvostoliiton johto - olevansa oikeutettu tekemään kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Ja sijoittamaan pukinsorkkansa suomalaisen veronmaksajan kukkaroon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Soini maailman huipulle - Katainen pelkää
Köyliöläisen kunnanvaltuutetun möläys ja Jytky
Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti
Lipponen ja Kiviniemi tärkeiden asioiden parissa

Miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan?

Helsingin Sanomissa todettiin tänään se, että Suomessa ollaan viime vuosien aikana siirrytty yhä selkeämmin kohti tasaverojärjestelmää. Kirjoitin tästä aiheesta jo jokin aika sitten, mutta HS:n kirjoitus ja etenkin sen paperiversiossa julkaistu puoluejohtajille tehty kysely vaativat muutaman jatkokommentin.

Kyselyssä eduskuntapuolueiden johtajille esitettiin kysymys "mikä on mielestäsi verotuksen tärkein tehtävä?"

Timo Soini vastasi "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ja rahoittaminen" muiden puoluejohtajien ollessa eri sanakääntein sitä mieltä että verotuksen tehtävänä on kerätä rahaa julkisiin menoihin.

Kysely paljastaa kaikessa raadollisuudessaan puoluekenttämme (Soini pois lukien) älyllisen tason ja arvomaailman. Poliittiset johtajamme ovat joko sitä mieltä, että julkiset menot ovat sinänsä itsetarkoitus, tai sitten he ihan oikeasti eivät ymmärrä eroa toimenpiteen (varojen keruu menoihin) ja periaatteen (miksi niitä varoja kerätään) välillä.

Ihmettelin asiaa, ja kuin sattuman oikusta minulle tuli tilaisuus testata kysymyksen tulkintaa kahdella kaksikymmpisellä nuorella. Molempien vastauksessa esitettyyn kysymykseen korostui sosiaalinen oikeudenmukaisuus eli he osasivat täysin ongelmitta erottaa periaatteen käytännön toimenpiteestä. Kysymyksen ei siis olisi pitänyt olla liian vaikea myöskään puoluejohtajille. Mutta olipa kuitenkin.

On äärimmäisen mielenkiiintoista, mutta vielä surullisempaa huomata, miten vähän maailma on muuttunut 1600-luvulta kun Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna lausui kuuluisat sanansa "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur" eli "poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan". Olen mykistynyt.


Lisää ajatuksia samasta aihepiiristä:
Klaus Fleming ja 2000-luvun Suomi
Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori
Kummallinen ajattelu vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista