Alif Khan Emu ja Md Salman Farsy tuomittiin 16-vuotiaiden tyttöjen raiskaamisesta

Ilta-Sanomien mukaan kaksi 16-vuotiasta lastensuojelun asiakkasta joutui seksuaalirikosten uhreiksi Seinäjoella viime huhtikuussa. Siihen johti tutustuminen 24- ja 23-vuotiaisiin miehiin kauppakeskuksessa.

Nämä olivat käyneet ostamassa teinitytöille heidän haluamiaan alkoholijuomia, minkä jälkeen seurue siirtyi 24-vuotiaan Md Salman Farsyn asunnolle. Siellä 23-vuotias Alif Khan Emu kosketteli toista tyttöä eri puolilta tämän vartaloa ja intiimialueilta ja suuteli teiniä tytön kielloista huolimatta.

Md Salman Farsy taas oli illan aikana useita kertoja suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä toisen teinitytön kanssa. Tällöin Alif Khan Emu kuvasi heitä, ja samassa huoneessa ollut, aiemmin asiattomasti kosketeltu 16-vuotias joutui katselemaan yhdyntää. 

Myöhemmin yöllä koskettelun uhriksi joutunut tyttö oli lähtenyt asunnolta toisen saattamana. Jälkimmäinen oli kuitenkin palannut asunnolle, missä hän tuli molempien miesten raiskaamaksi. Lisäksi paikalla oli ollut kolmas mies. 

Kaiken tämän seurauksena Alif Khan Emu tuomittiin törkeästä raiskauksesta, törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittämisestä 2 vuoden ja 10 kuukauden vankeusrangaistukseen. Md Salman Farsy puolestaan tuomittiin törkeästä raiskauksesta ja seksuaalisesta kajoamisesta 2 vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen. Lisäksi miehet joutuivat maksamaan tytöille korvauksia.

* * *

Tämä tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan, vaan jatkoa lukemattomiin tapauksiin, joissa nuoret naiset ja/tai tytöt ovat vapaaehtoisesti lähteneet maahanmuuttajamiesten mukaan saadakseen päihteitä. Siksi on kysyttävä, että miksi tällainen kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen. 

Eivätkö suomalaiset vanhemmat osaa valistaa tyttäriään tällaisesta riskistä? Eivätkö lastensuojelun työntekijät uskalla kertoa, että juuri maahanmuuttajamiehet ovat seksuaaliturvallisuuden kannalta erityisen vaarallisia? Ja mikseivät viranomaiset levitä tietoa näiden aiheuttamasta riskistä nuorille naisille?

Entä lehdistö? Se kyllä julkaisee usein jälkikäteisesti tässä käsittelemäni uutisen tavoin oikeuden ratkaisuja, mutta suurista medioistamme ei löydy suorasanaisia varoituksia – saati suuria otsikoita – eteläistä alkuperää olevien miesten aiheuttamasta riskistä. Eikä sellaisesta taideta puhua selkeällä kielellä myöskään nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla – ei ainakaan siten, että tieto tulisi kattavasti nuorten naisten some-syötteeseen.

Vai onko niin, että nuoret naiset ovat kyllä tietoisia tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien miesten aiheuttamasta raiskausriskistä, mutta he eivät välitä siitä? Eivät joko usko, että se voisi koskea heitä itseään tai ottavat joka tapauksessa riskin saadakseen esimerkiksi päihteitä.

* * *

Niin tai näin. Tämä on asia, jossa suomalaisen yhteiskunnan on pystyttävä parempaan. 

Siksi siitä pitäisi käydä julkista keskustelua ja etsiä ratkaisuja, joissa haetaan ensisijaisesti suojaa nuorille naisille ja tytöille. Yhtenä sen keskeisenä keinona tulee olla nykyistä oleellisesti näkyvämpi – ja suorasanainen – viestintä maahanmuuttajien aiheuttamasta korkeasta raiskausriskistä. 

Tässä suhteessa parannettavaa on sekä suomalaisilla mediayhtiöillä, sosiaalisen median kanavilla että viranomaisilla. Eikä vähiten lastensuojelussa toimivilla aikuisilla, joilla on läheisin kontaksti suurimmassa raiskausriskissä oleviin tyttöihin.

Päivän aiempi merkintä:
Allah lähetti idiootin puukottamaan naisia

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaustuomion lievennys ja maahanmuuttotilastoja
Seksuaalinen turvallisuus ei ole tärkeää suomalaisnaisille
Poliisi julkaisi poliittisen perusteen

Kaupunkilaisnaiset ja maalaismiehet

Helsingissä on enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Niinpä paikallinen sanomalehti kertoi, että lajimme synnyttävään sukupuoleen kuuluvilla henkilöillä on vaikeuksia löytää siittävään sukupuoleen kuuluvia ihmisiä. 

Ongelma on syntynyt muuttoliikkeestä, jonka seurauksena jo aiemmin on tunnistettu, että maaseudun miehillä on vaikeuksia löytää itselleen vaimoja. Nyt lukemani juttu oli ensimmäinen, jossa huomasin puhuttavan ilmiön loogisesta kääntöpuolesta. 

Toki siihen olisi olemassa yksinkertainen ratkaisu eli muuttaminen. Naiset maalle ja miehet kaupunkeihin. Valitettavasti ainakin leivän hankkiminen aiheuttaa kuitenkin vaikeuksia, sillä naiset kouluttautuvat usein ammatteihin, joita voi käytännössä harjoittaa vain kaupungeissa, koska erityisesti julkiset palvelut ovat keskittyneet niihin. Monet miehet taas ovat kiinni maaseudun taloudellisissa ja harrastuksellisissa perinnöissään. 

* * *

Pariutumisongelma ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan myös yhteiskunnallinen ongelma. Suomalaisten lapsiluku on aivan liian pieni, jotta väestö uusiutuisi. Viime vuonna maassamme syntyi vain 1,3 lasta naista kohden.

Tämän seurauksena väestön huoltosuhde on nopeasti muuttumassa yhä heikommaksi. Ja sen myötä entistä pienempi joukko työtä tekeviä joutuu elättämään työvoiman ulkopuolella olevia – eikä ongelmaa paranna eliniän kasvu, joka lisää eläkeläisten määrää. 

Tosin suomalaisten eläkkeelle jäämisen iän nousu on osittain lieventänyt ongelmaa. Ja vastaavasti kehitysmaalaistaustaisen väestön jääminen työelämän ulkopuolelle vaikeuttanut sitä – samoin kuin maamme pitkään jatkunut heikko talouskasvu. 

Nähtäväksi siis jää, millaiseksi Suomen tulevaisuus muodostuu. Erityisen tärkeää olisi, että – jos ja kun maamme talous on lopultakin lähtenyt nousuun – se näkyisi heteroparien määrän lisääntymisenä ja suomalaisten lapsiluvun kasvuna huolimatta sukupuolten alueellisesta eriytymisestä. 

* * *

Viime kädessä ratkaisu löytyy yksittäisten naisten ja miesten valinnoista. Onnistuvatko he löytämään ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan vai jäävätkö nykyisille sijoilleen akattomina ukkoina ja valittavina vanhapiikoina? 

Onni onnettomuudessa on se, että työelämän digitalisoituminen tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia, joista ihmisten olisi osattava valita oikea tie oman elämänsä – ja suomalaisen yhteiskunnan – onnen rakentamiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talouskasvun vaikutukset

Seksi ei jakaudu tasaisesti - eikä siitä seuraa lapsia
Anna Rotkirchin selitykset suomalaisten parisuhde- ja naisten mielenterveysongelmille

Päähallituspuolueiden kannattajat luottavat hallitusyhteistyöhön

Uutissuomalainen oli teettänyt mielipidekyselyn suomalaisille siitä mitä he äänestäisivät viimeiseksi. Kyselyn päätulokset olivat seuraavat: 

Perussuomalaiset 42 %

Vasemmistoliitto 19 %

Vihreät 12 %

Kokoomus 7 %

Kristillisdemokraatit 6 %

Ruotsalainen kansanpuolue 3 %

Sosiaalidemokraatit 3 %

Liike Nyt 2 %

Keskusta 0 %

Ei halua sanoa 6 %

Taulukosta nähdään odotetusti, että Perussuomalaiset on ylivoimainen ykkönen, jota seuraavat selvällä välimatkalla Vasemmistoliitto ja Vihreät. Tässä asiassa sukupuolella on kuitenkin suuri merkitys. 

* * *

Kauniimman sukupuolen edustajien parissa peräti 51 % kyselyyn vastanneista ei ikimaailmassa äänestäisi Perussuomalaisia, mutta Vihreitä ei vierasta kuin seitsemän prosenttia. Viimeksi mainittu on jopa yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin Kokoomusta inhoavien määrä. Vasemmistoliittoakin vierastavien määrä on "vain" 13 %, joten laitavasemmistolainen fanatismi kohtaa varsin vähän vastustusta naisten parissa. 

Myös miesten joukossa Perussuomalaiset saavutti ykkössijan 33 %:lla, mutta vihreät seurasi melko lähellä 25 %:lla. Vasemmistoliittoa äänestäisi viimeiseksi 17 %. 

Toisin sanoen miehet näyttäisivät sijoittavan politiikan vasemmalle laidalle pikemminkin Vihreät kuin Vasemmistoliiton. Ja mikäli laitavasemmistopuolueiden yhteenlaskettu inho miesten parissa lasketaan yhteen, niitä vierastaa peräti 42 % kyselyyn vastanneista - eli heidän parissaan vihervasemmisto on kokonaisuutena selvästi vastenmielisempi joukko kuin naisten inhokki eli Perussuomalaiset. 

* * *

Lopuksi haluan vielä nostaa esille yhden mielenkiintoisen nyanssin: Perussuomalaisten inho oli nimittäin ylivoimaisesti pienintä Kokoomuksen kannattajien joukossa: heistä vain 4 % piti sitä vihoviimeisenä vaihtoehtona. Ero seuraavaan puolueeseen oli merkittävä, sillä tässä suhteessa toiseksi tulivat raportissa yhteen niputettujen pikkupuolueiden sekä Keskustan kannattajat 31 ja 33 prosentilla. 

Tämä nyanssi osoittaa kiistatta - kun vielä huomioidaan se, että Perusssuomalaisten kannattajista Kokoomusta ei vierastanut käytännössä kukaan – että nykyisten päähallituspuolueiden harjoittama politiikka nauttii varsin korkeaa luottamusta niiden kannattajien joukossa. Tämä on syytä panna merkille myös Orpon kabinetissa silloin, kun oppositiopuolueet – niitä tukevan lehdistön avulla – pyrkii aiheuttamaan hallituskriisejä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talouskasvun vaikutukset
Antti Lindtmanin lista: veronkorotuksia ja Palestiinan tunnustaminen
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit

Mutarokon eli dermatofiloosin tulevaisuus ja biseksuaalit miehet

Yleisradio kertoi, että Euroopassa on lähtenyt leviämään uusi seksitauti. Itse asiassa kyseessä on yleensä hevosilla ja lehmillä jo vanhastaan esiintynyt mutakuume eli kurarupi tai hienommin dermatofiloosi. Sitä on aiemmin esiintynyt näiden eläinten kanssa tekemisissä olevilla ihmisillä, mutta nyt tauti on alkanut levitä myös muihin henkilöihin. 

Kyseessä on bakteeritauti, joka aiheuttaa hilseileviä ihovaurioita, paukamia ja märkärakkuloita eri puolille kehoa. Toistaiseksi vaiva on saatu kuitenkin hoidetuksi antibiooteilla, joten tilanne on hallinnassa.

Tauti ei ole levinnyt normaalia seksiä harjoittavien parissa, vaan sitä – Ylen jutun mukaan – "esiintyy nyt lähinnä miehillä, jotka ovat käyneet homosaunoissa Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja Ruotsissa. Tartunnat ovat tapahtuneet seksin välityksellä tai muunlaisessa läheisessä ihokontaktissa".

* * *

Nähtäväksi jää, kehittyykö liikkeelle lähteneestä taudista todellinen epidemia, vai jääkö se ohimeneväksi kuriositeetiksi. Keskeisiä henkilöitä tässä suhteessa lienevät biseksuaaliset miehet, jotka voivat auttaa bakteeria ylittämään sukupuolikynnyksen homomiehistä heteronaisiin. 

Jos käy niin, että mutakuume lähtee leviämään, on vielä kysyttävä, että alkaako taudinaiheuttaja sopeutua ihmiseen. Eli valikoituuko ihmisten välillä leviävään bakteerikantaan sellaisia perinnöllisiä muutoksia, joiden seurauksena sen tartunta seksiä harjoittavien välisessä kontaktissa muuttuu nykyistä tehokkaammaksi. 

Jos näin tapahtuu, nähdään pian myös seuraava muutos, eli bakteeri alkaa kehittää itselleen antibioottiresistenssiä. Sen seurauksena taudin hoitaminen käy nykyistä vaikeammaksi.

* * *

Jääkäämme siis odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Varmaa on toistaiseksi vain se, että seksistä pidättäytyminen tai sen harjoittaminen vain yhden uskollisen kumppanin kanssa – sekä ilmeisesti myös fysikaalisen tartuntaesteen eli kondomin käyttäminen – estävät taudin saamisen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Rasistinen ja leimaava nimi vaihdettiin mpoxiksi
Apinarokko - miesten kanssa seksiä harrastavien miesten tauti
Pieneliöt manipuloivat isäntäänsä

Putinin Venäjän tulevaisuus

Euroopan Unioni on lopultakin herännyt siihen, että monet ukrainalaiset miehet käyttävät sen pakolaispolitiikkaa sotilaskarkuruuden välineenä. Ja siksi komissio on – Uutissuomalaisen mukaan – ehdottanut, ettei asevelvollisille ukrainalaismiehille myönnettäisi jatkossa tilapäistä suojelua EU:ssa.

Toivoa sopii, että ehdotus käsitellään EU:n byrokraattisessa apparaatissa nopeammin kuin vaikkapa kellonaikojen vääntelemisen lopettamisesitys. Ja lopputuloksena Ukrainan miehistöpula helpottaisi juuri nyt, kun sotatilanteet ovat muutenkin kääntymässä ukrainalaisille niin suosiollisiksi, että jopa venäläisten sotilaat tunnustavat olevansa lopussa ja haluavat varoittaa Putinia mahdollisesti tulossa olevasta "suurkatastrofista". 

* * *

Venäläisten sotilaiden esille tuleminen sekä krimiläisten reaktiot ukrainalaisten menestykseen osoittavat Moskovan hallinnon pitäneen kansalaisensa uutispimennossa erityisoperaation kohtaamista ongelmista. Tämä palauttaa mieleeni vuoden 1940, jolloin suomalainen sensuuri piti huolen siitä, että kansalaisilla oli liian optimistinen kuva talvisodan tilanteesta ja sen seurauksena he kokivat sodan lopputuloksen vieläkin epäreilumpana kuin se todellisuudessa oli.

Sama ongelma on nyt käsissä myös Vladimir Putinilla ja hänen hallinnollaan. Heidän on todella vaikea selittää alamaisilleen, miksi ukrainalaiset kykenevät tuhoamaan venäläistä infrastruktuuria siihen mittaan, ettei tavallisella kansalla ole edes polttoainetta autoihinsa. 

Jos ja kun kapinahenki leviää myös jatkossa venäläisten sotilaiden parissa, on hallinnolla käsissään akuutti kriisi, joka heikentää maan armeijan toimintaedellytyksiä ennestään. Ja siten heikentää sen sotilaallista menestystä vielä nykyisestäkin. 

* * *

Tällä kaikella voi olla suorastaan dramaattinen vaikutus Putinin hallinnon toimintaedellytyksille, jota tälläkään hetkellä ei taida suojata mikään muu kuin varteenotettavan opposition puuttuminen. Seikka, jota tekee myös Venäjän tulevaisuuden ennakoimisen vaikeaksi. 

Näin ollen Putinin erityisoperaation lopputuloksena voi olla mitä tahansa palatsivallankaappauksesta täydelliseen anarkismiin ja jopa Venäjän valtakunnan hajoamiseen. Toki todennäköisin vaihtoehto on ensiksi mainitsemani, mutta tuskinpa kukaan ennusti vuoden 1917 alussakaan, että bolshevikit syrjäyttäisivät ja murhaisivat Venäjän tsaarin perheineen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Venäjän ahdinko herätti trollit ja lisäsi ydinsodan vaaraa

Sodankäynnin suuri muutos

Ukraina nolasi Vladimir Putinin

Antin enkelit ja vihreät vesiliskot Saharassa

Viikonlopun aikana uutisotsikoissa näkyivät SDP:n ja Vihreiden puoluekokoukset. Niissä ei sinänsä kuultu mitään poliittisesti merkittävää: sekä Antti Lindtman (sd) että Sofia Virta (vihr) pitivät puolueidensa sisäiset oppositiot kurissa ja kertasivat puolueidensa sanomaa, mutta tekivät myös tulevaan hallitukseen pääsemiseen vaadittavia linjauksia etenkin maan taloustilanteen suhteen. Sekä tietenkin kosiskelivat potentiaalisia kannattajiaan esittelemällä omia suosikkiteemojaan.

Yhden mielenkiintoisen asian panin kuitenkin merkille: SDP:n puoluejohto Antti Lindtmanin takana koostuu nyt tehtyjen valintojen jälkeen pelkistä naisista. Toisin sanoen puolue on kuin takavuosien menestyssarja Charlien enkelit, jossa käytännön hommissa on kolme naista, mutta porukan johdossa häärii mies. 

* * *

Tilanne on SDP:lle sikäli kimurantti, että sen kannattajissa on edelleen paljon miehiä, joiden kannatuksella on iso merkitys kilpailussa maan suorituimman puolueen asemasta – eli seuraavan pääministerin salkusta. Toki Antti Lindtman on varapuheenjohtajia näkyvämmässä roolissa, mutta siitä huolimatta lienee todennäköistä, että osa puolueen mieskannattajista on kohottanut tai jopa kurtistanut kulmakarvojaan "Antin enkeleiden" tultua valituksi. 

Näin erityisesti siksi, että myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja edustaa kauniimpaa sukupuolta. Eikä siinä kaikki, sillä myös puoluevaltuuston johtoon valittiin nainen, Emilia Kangaskolkka.

Nähtäväksi siis jää, onko demareiden johdon naisistumisella merkitystä puolueen kannatukseen ja/tai sen harjoittamaan politiikkaan. Toki tilannetta tasoittaa se, että puolueen varsinaisen puheenjohtajan eli Lindtmanin näkyvyys julkisuudessa on aivan toista luokkaa kuin puoluejohdon naisenemmistöllä. Ja siksi demarijohdon feminisöityminen saattaa hyvinkin jäädä huomaamatta monelta puolueen kannattajalta. 

* * *

Myös Vihreiden puoluejohto koostuu kolmesta naisesta ja yhdestä miehestä, joista viimeksi mainittu on maahanmuuttajataustainen varapuheenjohtaja.

Tämä epäsuhta heijastelee sukupuolten poliittisten näkemysten muutosta, jonka seurauksena naisten arvot ovat vasemmistolaistuneet samaan aikaan kun yhä useammat miehet ajattelevan politiikasta konservatiivisesti. Sen seurauksena Vihreiden – ja myös Vasemmistoliiton – mieskannattajat alkavat olla suurempi harvinaisuus kuin vesiliskot Saharassa.

Siten Vihreiden osalta puoluejohdon koostumus on nähtävä ikään kuin tosiasioiden tunnustamisena, eli naisten ja maahanmuuttajien puolueella on näköisensä johto. Ja siten myös sen asema marginaalipuolueena on taattu myös tulevaisuudessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demareiden ja kepulaisten vaihtoehdot
Tytti Tuppurainen teki älyllisen epärehellisyyden Suomen ennätyksen
Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka

Sukupuolenkorjaus ei auta vaan pahimmillaan jopa pahentaa tilannetta

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan sukupuoli-identiteetin vuoksi hoitoon ohjatut nuoret kärsivät merkitsevästi enemmän psykiatrisista sairauksista kuin verrokit sekä ennen lähetettä (45,7 prosenttia vs. 15,0 prosenttia) että vähintään kaksi vuotta lähetteen jälkeen (61,7 prosenttia vs. 14,6 prosenttia). Lisäksi vuoden 2010 jälkeen hoitoon lähetetyillä oli suurempi psykiatrisen tuen tarve kuin aiemmilla kohorteilla sekä ennen lähetettä (47,9 prosenttia vs. 15,3 prosenttia) että vähintään kaksi vuotta lähetteen jälkeen (61,3 peosenttia vs. 14,2 prosenttia).

Niillä nuorilla, joille tehtiin lääketieteellinen sukupuolenkorjaus, psykiatrinen sairastavuus lisääntyi huomattavasti seurannan aikana — nousten 9,8 prosentista 60,7 prosenttiin feminisoivassa sukupuolen korjauksessa ja 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin maskulinisoivassa sukupuolenkorjauksessa. Kun aiempi psykiatrinen hoito huomioitiin, kaikilla sukupuoli-identiteetin vuoksi hoitoon ohjatuilla nuorilla oli samankaltaisesti kohonnut riski psykiatriseen sairastavuuteen: riskisuhteet olivat noin kolminkertaiset naisverrokkeihin ja viisinkertaiset miesverrokkeihin verrattuna.

* * *

Tutkimuksen perusteella tutkimuksen tekijät – Sami-Matti Ruuska ja hänen kumppaninsa – totesivat, että sukupuoli-identiteetin vuoksi hoitoon ohjatuilla nuorilla esiintyy runsaasti psykiatrista sairastavuutta. Lisäksi sukupuolierot ja mielenterveyden kehityskulut lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen ovat edelleen puutteellisesti ymmärrettyjä.

Erityisen mielenkiintoinen huomio oli se, että sukupuoli-identiteetin takia hoitoon ohjatuilla nuorilla oli selvästi enemmän psykiatrista sairastavuutta kuin verrokeilla, eikä tämä muuttunut hoidon seurauksena. Päinvastoin, tarve jatkui ja usein jopa voimistui lääketieteellisten toimenpiteiden jälkeen, joista osalla näytti olevan jopa kielteinen vaikutus.

Tutkijat korostivatkin perusteellisen psykiatrisen arvioinnin ja jatkuvan hoidon tarvetta koko lääketieteellisen sukupuolenkorjausprosessin ajan. Mutta eivät sentään uskaltaneet sanoa, että koko prosessi on – ainakin yleensä – tarpeeton tai pahimmillaan jopa haitallinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko homoseksuaalisuus luonnollinen ja terve seksuaalisuuden variaatio?
Miksi naisen rinnat merkitsevät niin monelle seksiä?
Biologinen nainen se on transmieskin

Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?

Pia Kauma (kok) on kansanedustaja ja Espoon kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen. Tämän blogin aiheeksi hän pääsi sosiaalisen median avautumisensa takia. 

Kauma nimittäin kirjoitti, että "Vain naisille suunnattu taksipalvelu kertoo, että osa naisista pelkää mennä mieskuljettajien kyytiin. Sen sijaan, että kritisoidaan naisia, niin pohditaan pelon syitä ja poistetaan ne. Hyvät miehet, te ette voi tietää, millaisia uhkia naiset kohtaavat!"

Kun hänelle huomautettiin – joko vihjaten epäsuorasti tai sanoen suoraan – syyn olevan jokin muu kuin sukupuoli, hän väisti seuraavasti: "Suomi on tilastojen mukaan EU:n turvattomin maa naisille. Se ei selity pelkästään sillä, mistä sinun mielestäsi tässä on kyse. Meidän velvollisuutemme kansanedustajina on tehdä toimia, että täällä voivat kaikki, myös naiset, elää turvallisin mielin."

Sekä edelleen, että "erityisesti lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma, eikä se sillä parane, että täällä somessa se kielletään. Saati, että asiasta puhuvat naiset pyritään syyllistämään tai dissaamaan. Kieltämisenne antaa kuulkaa vain entistä suuremman syyn jatkaa naisten suojelemista väkivallalta."

* * *

Toisin sanoen espoolainen kaupunginvaltuutettu ei ymmärtänyt – tai ei ollut ymmärtävinään – että naisten oma taksi syntyi siksi, että niin sanotut "espoolaismiehet" eli maahanmuuttajataustaiset taksikuskit tekevät ennennäkemättömän paljon seksuaalirikoksia naispuolisia asiakkaitaan kohtaan. Ja siirsi keskustelun toiseen aiheeseen eli perheväkivaltaan, joka sinänsä on tietenkin vakava ongelma, mutta ei liity millään tavalla naisten taksiin.

Tästä kaikesta voimme päätellä, että Pia Kauma on joko epärehellinen henkilö tai vaihtoehtoisesti niin sanotusti älyllisesti haasteellinen. Siksi kysymys kuuluu, että miksi ihmeessä espoolaiset ovat äänestäneet hänet päättämään asioistaan sekä kotikaupunkinsa että valtakunnan tasolla?

* * *

Lopuksi todettakoon, että Wikipedian mukaan "vuoden 2021 lopulla poliisi havaitsi Suomessa uuden ilmiön, jossa taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä. Määrä on noussut vuoden 2018 kesästä lähtien. 

Valtaosa Helsingin poliisilaitoksen tutkimista seksuaalirikoksista epäillyistä taksinkuljettajista on kotoisin Lähi-idän, Etelä-Aasian sekä Itä- ja Länsi-Afrikan alueilta. Helsingin poliisin selvitys kattaa törkeät raiskaukset, raiskaukset, raiskauksen yritykset, pakottamiset seksuaaliseen tekoon ja seksuaaliset ahdistelut. 

Tavallisesti epäillyt seksuaalirikokset on tehty öiseen aikaan joko taksissa, taksin ja kodin välillä tai taksimatkan jälkeen asianomistajan kotona. 23 tapauksen tekijästä yksi oli syntynyt Suomessa."

Päivän aiempi merkintä:
Tytti Tuppuraisen maahanmuuttopoliittiset näkemykset eivät edusta suomalaisia eivätkä eurooppalaisia arvoja

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kantelupukit osoittivat piittaamattomuutta naisten turvallisuudesta
Naistaksi
Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia

Kantelupukit osoittivat piittaamattomuutta naisten turvallisuudesta

Iltalehden mukaan yhdeksän miestä on kannellut tasa-arvovaltuutetun toimistoon pelkästään naisille suunnatusta taksipalvelu Club Wowosta. He ovat halunneet tätä tekemään linjauksen siitä, rikkooko tällainen toiminta tasa-arvolakia. Lisäksi kanteluissa on kysytty, voisiko samanlaisen yrityksen perustaa siten, että sen toiminta olisi suunnattu vain esimerkiksi miehille, valkoisille tai homoille.

Tasa-arvovaltuuttu on todennut, ettei tasa-arvolain tarkoitus ole estää kaikkea naisten ja miesten erilaista kohtelua, vaan ainoastaan toiseen sukupuoleen kohdistetun selkeästi epäoikeudenmukaisen erilaisen kohtelun sukupuolen perusteella. Siten valtuutettu ei näe pelkästään naisille suunnatun taksipalvelun toiminnalle laillista estettä. 

Sellaista ei ole nähnyt myöskään jutussa anonyymiksi jäävä työoikeuden emeritusprofessori, joskin hän oli todennut, että voi olla vaikea osoittaa käytettyjen keinojen olevan oikeansuhtaisia.

* * *

Minua jäi IL:n jutun luettuani mietityttämään artikkelissa mainitun yhdeksän kantelupukin motiivi valitukselleen. En nimittäin jaksa uskoa, että he olisivat tietämättömiä taksia kuljettavien "espoolaismiesten" naisiin kohdistamista seksuaalisen väkivallan teoista (esimerkki, toinen, kolmas, neljäs, viides).

Siten jäljelle jää kaksi mahdollisuutta. Joko he toimivat omassa asiassaan tai vaihtoehtoisesti olivat jonkinlaisia niin sanotun tasa-arvo-aatteen sokaisemia henkilöitä. 

Ensin mainittu lähentelisi luonnollisesti jopa rikoksen valmistelua ja jälkimmäinen vaihtoehto osoittaisi syvällistä todellisuudentajun puutetta. Ja joka tapauksessa tällaisessa asiassa tasa-arvovaltuutetulle osoitettu kantelu osoittaa täydellistä piittaamattomuutta naisten turvallisuudesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Naistaksi
Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia
Palopommeista naisen logiikkaan

Nasima Razmyar: saalistajan vaistot heräsivät

SDP:n häirintäkohu näyttää aktivoineen Nasima Razmyarin (sd) saalistajan vaistot. Afgaanitaustainen kansanedustaja ei nimittäin ole antanut tukeaan puolueen johdolle, vaan pitää "riippumatonta selvitystä erityisen tärkeänä, jotta spekuloinnin sijaan voimme keskittyä todellisten ongelmien korjaamiseen".

Näin hän haastoi avoimesti puolueensa johtoa – röyhkeää Antti Lidtmania ja kiusaamisesta epäiltyä Tytti Tuppuraista – ilmoittautumalla vaihtoehdoksi vähintäänkin eduskuntaryhmän, mutta mahdollisesti jopa puolueen puheenjohtajan, himoitulle paikalle. 

Nähtäväksi tietenkin jää, onnistuuko Razmyar tavoitteessaan. Ja siksi on mielenkiintoista pohtia, miltä suomalainen poliittinen kenttä vaikuttaisi, mikäli maan suosituimman puolueen johtoon nousisi afgaanitaustainen nainen. 

* * *

Asiasta ei liene minkäänlaista tutkimusnäyttöä, mutta maltillisena vasemistopuolueena demareiden joukossa on edelleen paljon varsin myötämielisesti maahanmuuttajiin suhtautuvia ihmisiä. Toisaalta joukossa lienee myös sellaisia – lähinnä perinteisissä duunariammateissa toimivia miehiä – jotka eivät tosipaikan tullen sittenkään katsoisi hyvällä Razmyaria puolueen johdossa.

Niinpä voisi olettaa, että puolueen kannattajista osa jättäisi äänestämättä Razmyarin puoluetta ja siirtyisi joko muiden puolueiden – Vihreiden, keskustan tai Kokoomuksen – kannattajaksi tai jättäisi kokonaan äänestämättä. Toisaalta aivan yhtä lailla maahanmuuttajataustaisen naisen vetämä demaripuolue saattaisi hyvinkin saada kannattajia muista  puolueista, lähinnä Vasemmistoliitosta ja Vihreistä, joiden suosio maahanmuuttajien joukossa on tällä hetkellä suuri.

Näiden siirtymisten loppusaldoa on vaikea ennakoida, mutta lopputuloksena olisi joka tapauksessa SDP:n siirtyminen kohti vasenta äärilaitaa. Sen sijaan mahdollinen puolueen kannatuksen nousu nostaisi paineita maahanmuuttajataustaisten poliitikkojen nostamiseksi myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden johtoon. 

Vastaavasti demareiden kannatuksen laskiessa muiden vasemmistopuolueiden ensimmäisten maahanmuuttajataustaisten johtajien nousu puolueidensa johtajiksi siirtyisi kauemmas tulevaisuuteen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Piika aatelismiehen tiellä
Onko Tytti Tuppurainen työpaikkakiusaaja?
Ovatko Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar ja Sofia Virta antisemitistejä vai ihmisoikeusadvokaatteja?

Saksassa afgaani- ja syyrialaismiesten työllisyysaste on korkea, mutta miksei se kelpaa saksalaisille?

Ylen tuoreen uutisen mukaan Saksaan kymmenen vuotta sitten tulleiden afgaani- ja syyrialaismiesten työllisyysaste on korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvien miesten.  Kaikista kymmenen vuotta sitten Saksaan tulleista turvapaikanhakijamiehistäkin peräti 86 prosenttia on työllistynyt. 

Samaan aikaan tulleista naisista kuitenkin vain 33 prosenttia käy töissä, joten koko kymmenen vuoden takaisten humanitaaristen maahanmuuttajien joukosta noin 68 prosenttia on työllistynyt. Jokainen voi pohtia, onko tämä luku matala vai korkea. 

Taustaksi pohdiskelulle voidaan katsoa esimerkiksi suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysastetta, joka on 76,2 prosenttia - mukaan lukien meillä paljon Saksaa huonommin työllistyneet maahanmuuttajat. Heistä erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden samanikäisten työllisyysaste oli pari vuotta sitten noin 58 prosenttia. Ja mielenkiintoista kyllä, se oli miehillä alhaisempi, mutta naisilla korkeampi kuin Saksassa.

* * *

Ylen uutisesta sai siis sellaisen käsityksen, että kymmenen vuoden takainen kansainvaellus olisi ollut siunaukseksi Saksalle. Ilman sitä – jutun mukaan – esimerkiksi "monet pienten kaupunkien sairaalat eivät enää tulisi toimeen".

Tämä itsessään kuulostaa suorastaan liiankin hyvältä. Ja siksi täytyy ihmetellä, että mistä syystä Saksan poliittisessa kentässä on tapahtunut valtava muutos. 

Tuoreimpien puoluekannatuskyselyiden mukaanhan juuri maahanmuuttokriittisyydellä profiloituneen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannatus on kasvanut huikeasti. Viimeisten mittausten mukaan sitä kannattaa 26 prosenttia maan asukkaista, mikä tarkoittaa, että se on väestön parissa suosituin puolue. 

Sen lisäksi niin ikään maahanmuuttokriittistä, mutta vasemmistolaista, BSW-puoluetta kannatta neljä prosenttia maan äänestäjäkunnasta. Näin ollen peräti 30 prosenttia saksalaisista vastustaa maassaan harjoitettua pakolais- ja väestöpolitiikkaa – mikä tuntuu oudolta, mikäli saksalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut niin onnistunutta, kuin Ylen jutussa annettiin ymmärtää. 

Siksi on syytä todeta, että ilmeisesti maahanmuuttajista on koitunut Saksaan ja saksalaisille muutakin kuin taloudellinen siunaus. Sen mahdollisista syistä Ylen toimitus ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi uutisoida, mutta toivottavasti niistä kerrotaan meille suomalaisille sitten seuraavassa saksalaista yhteiskuntaa käsittelevässä jutussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista
Vaihtoehto Saksalle

Syyrialaista, algerialaista ja mustaa väkivaltaa Euroopassa

Rasismia Kontiolahdella

Uutissuomalaisen mukaan Kontiolahdella kuusitoista vuotta asunut, työtä tekevä ja jo toista tutkintoaan opiskeleva, yrittäjäksi tähtäävä, somalinainen on joutunut kahden miehen vainon kohteeksi. Nämä ovat jutun mukaan huudelleet solvauksia ja lähteneet myös seuraamaan häntä kadulla sekä puhutelleet naista käyttämällä neekeri-sanaa. Lisäksi joku – luultavasti jompikumpi näistä miehistä – on kirjoittanut rasistisia tekstejä pyörätien asfalttiin.

Miehet ovat myös kiroilleet hänelle, kutsuneet häntä luokseen ja käyttäytyneet rasistisesti myös hänen lapsensa kuullen. Kaiken tämän seurauksena nainen pelkää, että huutelu muuttuu jossain vaiheessa fyysiseksi väkivallaksi. 

Tilanne on somalinaiselle uusi, koska hän ei ole kohdannut Kontiolahdella aiemmin rasismia. Jutussa haastatellun kantasuomalaisen naisen mukaan "nämä tulevat yöllä, joten ei minulla ole havaintoa tekijästä tai huutelijoista, kun ei tule siihen aikaan täällä liikuttua".

* * *

Kontiolahden tapaus kohdistuu siis – uutisen mukaan – sellaiseen maahanmuuttajaan, joka on oppinut sujuvan suomenkielen, tekee elääkseen töitä ja käyttäytyy paikkakunnalla muutenkin asiallisesti. Toisin sanoen hän ei ole omalla käytöksellään aiheuttanut kohtaamiaan ongelmia. 

Tämän tapauksen taustalla on nähtävissä yleinen maahanmuuttoon liittyvä ongelma. Eli se, että sellaisilla paikkakunnilla, joilla elää runsaasti maahanmuuttajia, heihin on liittynyt tunnetusti paljon ongelmia ja rikollisuutta. Yksi tällaisen – sinänsä aivan aiheellisesti – negatiivisen leiman saanut ryhmä on Suomen somaliväestö. 

Tämän leiman seurauksena negatiivisia ennakkoluuloja kohdistuu myös sellaisiin somaleihin, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaamme. Toisin sanoen syntyy ilmiö, jossa tiettyyn viiteryhmään kuuluvien idioottien toiminta heijastuu kantaväestön suhtautumiseen kaikkiin siihen kuuluviin henkilöihin.

Vaikka tämä voi joidenkin mielestä tuntua oikeutetulta, tulisi kaikkien ymmärtää, ettei väestöongelmia ratkaista maahanmuuttajanaisia ahdistelemalla, kaduilla huutelemalla tai pyöräteille kirjoittamalla, vaan maahanmuuttopolitiikan keinoin. Ja päinvastoin, hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta tosiasiat sivuuttavaan arvoliberaaliin unelmahöttöön perustuvalla maahanmuuttopolitiikalla, vaan perustamalla yhteiskunnalliset päätökset sen mukaisiksi, etteivät maahan syystä tai toisesta saapuneet ihmisryhmät muodosta missään päin maata sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat pitkäaikaista väestöryhmien välistä kitkaa. 

Valitettavasti tätä ei ole ymmärretty Suomessa, vaan erityisesti viime vuosikymmenen yltiöpäisen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena meille on synnytetty tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin liittyvää työttömyyttä, jengejä ja rikollisuutta, jotka vaikeuttavat yhteiskunnan toimintaa myös siellä, minne nämä ongelmat eivät todellisuudessa edes ulotu. Ja juuri tästä Kontiolahden somalinaisen ikävä tilanne kertoo.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille
Vihapuhetta Helsingin rautatieasemalla

Ville Vedenpään raportti Flow-festivaaleista oli kuin Hamasin propagandalehtisestä

Yleisradio on kaikkien suomalaisten kustantama mediayhtiö, jonka tulisi siksi olla poliittisesti täysin neutraali. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sen on todettu moneen kertaan olevan kallellaan vasemmalle ja jopa syrjivän etnisesti suomalaisia nuoria miehiä aina TV-uutisten tunnusta myöden.  

Tämän kaiken tietäenkin hätkähdin lukiessani Ylen juttua Flow-festivaaleissa esiintyneiden artistien kannanotoista Palestiinan tilanteeseen. Sen sijaan, että toimittaja olisi raportoinut niistä neutraalisti, hän intoutui itsekin ottamaan kantaa ja kirjoittamaan palestiinalaismyönteistä propagandaa sekä ohjeistamaan Suomen hallitusta sellaisin sanamuodoin, että piti oikein tarkistaa, etten sittenkin lueskellut rahoittamani mediayhtiön nettisivujen sijaan Kansan Uutisia tai Hamasin propagandalehtistä. 

Jutun oli kirjoittanut euroviisutoimittajana tunnettu Ville Vedenpää, jonka sanakäänteet eivät jättäneet epäilyjä hänen omista näkemyksistään. Onneksi poliittinen valta Suomessa on kuitenkin edelleen hallituksella, eduskunnalla ja presidentillä, joista viimeksi mainittu asemoi itsensä jo aiemmin kumileimasimeksi eli hallituksen päätösten mukaisesti toimivaksi palestiinalaisvaltion tunnustamiskysymyksessä.

Siten ratkaisun avaimet ovat tässä vaiheessa pääministeri Petteri Orpon ja hänen hallituksensa käsissä. Sillä suunnalla on pysytty rauhallisena, ja todettu, että pysyvän rauhan ja kahden valtion eteneminen on kiinni vain siitä, että Hamas luopuu aseistaan ja että Palestiinassa – myös Gazassa – valtaa pitää siviilihallinto. Sekä siitä, että sekä länsimaat että arabimaat sitoutuvat tukemaan myös Israelin valtion olemassaoloa.

Näiden edellytysten puuttuessa Suomen hallitus ei - aivan oikein - ryhdy valmistelemaan Palestiinan tunnustamista, vaan odottaa edellä mainittujen ehtojen toteutumista. Näin siitäkin huolimatta, että Ylen viisutoimittaja ja nuorisofestivaalien esiintyjät vaativat maatamme tekemään egotrippailun tuomaa mielihyvää lukuun ottamatta merkityksettömän tunnustamiseleen.

Tästä syystä haluankin sanoa erityisesti Ville Vedenpäälle - ja samalla koko Yleisradion toimituskunnalle - että heidän kannattaisi hylätä palestiinalaiskysymyksessä älyllinen epärehellisyytensä ja vaatia todellista rauhan estettä eli Hamasia antautumaan ja laskemaan aseensa. Sekä sitä kautta de facto edistämään rauhan syntymistä Gazan alueelle - ja ehkäpä spero fore jopa palestiinalaisvaltion syntymistä Israelin rinnalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palestiinan tunnustamiskysymys on myrkkyä Kokoomukselle
Kaatuuko Suomen hallitus palestiinakysymykseen?
Etnisesti suomalaisen näköisiä poikia ei löytynyt edes piilokuvista

Itävalta on kieltämässä muslimihuivit lapsilta

Itävalta on kieltämässä islamilaiset päähuivit alle 14-vuotiailta lapsilta. Lisäksi siellä on suunnitteilla nuorille musliminaisille jonkinlaisia voimaantumisohjelmia, vanhempainiltoja ja toimenpiteitä tukemaan nuoria tyttöjä heitä islamilaisen moraalin nimissä huivia käyttämään painostavia nuoria islamistimiehiä vastaan. 

Tätä tyttöjen alistettua asemaa vastaan suunnattua toimenpideohjelmaa vastustetaan luonnollisesti sillä perusteella, että Itävallassa saattaa olla nuoria tyttöjä, jotka nauttivat muslimihuivin pitämisestä. Ja samaan hengenvetoon puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, jota huivikiellon väitetään loukkaavan. 

Jokainen järkevä ihminen luonnollisesti ymmärtää, että muslimihuivipakko loukkaa kaikkien musliminuorten tasa-arvoa, mutta huivikielto loukkaisi enimmilläänkin vain harvojen ääriuskonnollisten tyttöjen oikeuksia. Toisin sanoen huivikiellon vastustamisessa on kyse yksinkertaisesti vain yrityksestä väärinkäyttää länsimaista tasa-arvokäsitystä islamistisen partiarkaatin ylläpitämiseksi. 

Nähtäväksi siis jää, onnistuvatko itävaltalaiset vapauttamaan musliminaiset islamilaisten muslimimiesten - ja ilmeisesti valitettavan usein myös islamististen teokraattien aivopesemien naisten - pakkovallasta. 

Toki voimme myös ihmetellä, että mahdetaanko myös Suomessa puuttua jonain päivänä muslimityttöjen ja -naisten kokemiin tasa-arvoloukkauksiin. Toistaiseksi sitä on kuitenkin pyritty lähinnä ainoastaan tukemaan kehittelemällä erilaisia erityisratkaisuja - kuten omia uimavuoroja - kauniimpaa sukupuolta edustaville muslimeille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itävallan vaalit muistuttivat EU:n maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
Burkini, hygienia ja naisten alistaminen
Burkineista ja naisten tasa-arvosta

Kolme kantasuomalaista miestä raiskasi

Ilta-Sanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan poliisi kaipasi silminnäkijähavaintoja Suonenjoella tapahtuneesta raiskauksesta. Siihen osallistui lehden mukaan "kolme kantasuomalaista miestä". 

Jäin uutisen luettuani miettimään, että onkohan Erkkomedian iltapäivälehti päättänyt muuttaa rikosuutisointiaan siten, että se alkaa kertoa rikoksista epäiltyjen - ja ehkäpä myös sellaisista tuomittujen - ihmisten etnisestä taustasta, mikäli olisi aivan erinomainen asia. Vai harjoittaako se uutisointia, jossa etninen tausta mainitaan vain kantasuomalaisten tapauksessa?

Niinpä jään suurella mielenkiinnolla odottamaan uusia rikosjuttuja, joissa annetaan tuntomerkkejä rikollisista tai sellaisiksi epäillyistä. Samoin odotan kiinnostuneena, miten Ilta-Sanomien "isoveljen" eli Helsingin sanomien toimitus toimii tulevissa rikosuutisissaan. 

* * *

Lopuksi vielä palvelus poliisille eli tässä teille - arvoisat lukijani - vielä virkavallan antamat muut tuntomerkit: yksi tekijöistä on noin 190 cm pitkä ja roteva ja hänellä oli yllään pitkähihainen musta paita, joka oli mahdollisesti collegepaita. Toinen tekijöistä on hieman yli 165 cm pitkä ja hänellä oli yllään punainen t-paita. Kolmas tekijä on noin 170 cm pitkä, ruumiinrakenteeltaan hoikka ja hänellä oli yllään musta t-paita. 

Mikäli olette havainneet tällaisen kolmikon, niin ilmoitelkaahan siitä virkavallalle soittamalla numeroon 0295415232 tai lähettämällä viesti osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville 
Donald Trumpin maahanmuuttopolitiikka toimii
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita

Trondheimin MM-hiihtojen kisaennakko

Suomen hiihtoliitto nimesi jo aiemmin joukkueen Trondheimin MM-hiihtoihin. On siis tullut aika spekuloida sillä, miten valitut hiihtäjät pärjäävät vuonojen maan vaativilla laduilla. Teen sen siinä järjestyksessä, missä kilpailut käydään.

Aloitan Iivo Niskasesta, joka voitti reilu viikko sitten Falunissa kympin kisan lähes näytöstyyliin. Ja sairastui - norjalaisten riemuksi, mutta myös epäilevien spekulaatioiden kohteeksi - heti sen jälkeen influenssaan, jonka vaikutuksia tärkeimpään eli ensi viikon tiistain perinteisen hiihtotavan 10 km kilpailuun on tässä vaiheessa mahdotonta ennakoida muilta osin kuin toteamalla, ettei tauti ainakaan paranna miehen kisakuntoa. 

Seuraavaksi käyn läpi jokaisen maastohiihtokilpailun siinä järjestyksessä kuin ne löytyvät MM-kisojen ohjelmasta. Ja tuttuun tapaan yritän olla mieluummin positiivisella kuin negatiivisella mielellä.

* * *

Naisten sprintti hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Siinä suomalaisista suurimmat odotukset kohdistuvat Jasmi Joensuuhun, joka on parantanut suorituksiaan useita vuosia peräkkäin ja noussut lajissaan maailman kymmenen parhaan joukkoon. Nähdäkseni hän sijoittuu huomenna todennäköisimmin sijoille 4-6.

Muista suomalaisista sprinttiin osallistuvat Jasmin Kähärä, Katri Lylynperä ja Amanda Saari. Heidän sijoittumisensa kahdentoista joukkoon eli pääsy välieriin olisi hyvä onnistuminen, mutta mitaleille tällä joukolla ei ole asiaa. 

Miesten sprintissä Lauri Vuorinen on onnistunut kauden mittaan parhaiten ja sikäli häneltä on realistista odottaa finaaliin selviytymistä. Toisaalta hänen mitalinsa olisi Joensuun tavoin yllätys.

Muista hiihtäjistä Niilo Moilanen ja Joni Mäki ovat arvoituksia, mutta heillä on onnistuessaan mahdollisuudet päästä välieriin, ja jälkimmäisellä jopa finaaliin, mikäli miehen nousukunto jatkuu. 

Jonin mitali olisi kuitenkin suuri yllätys, joka toteutuessaan pudottaisi Vuorista sijaa alemmas. Emil Liekarille jo pääsy kahdentoista parhaan joukkoon olisi erinomainen suoritus.  

* * *

Seuraava laji on miesten yhdistelmähiihto, jossa Suomen joukkueen ykkösnyrkki olisi ollut Iivo Niskanen. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, koska Niskanen ei hiihdä, eikä muista suomalaisista ei ole menestyjäksi tässä kilpailussa. 

Joukkueessa hiihtävät Perttu Hyvärinen, Niko Anttola, Arsi Ruuskanen ja Remi Lindholm. Näistä hiihtäjistä arvokisoissa aiemmin hyvin menestyneen Hyvärisen kunto on suurin arvoitus, mutta kauden moninaisten ongelmien takia häneltäkään ei voi odottaa erityistä menestystä, vaan sijoitus tulee hyvinkin onnistuneella hiihdolla olemaan kaksinumeroinen. Samoin kuin hänen nuoremmilla kollegoillaan. 

Naisten vastaavassa hiihdossa Suomella on asettaa viivalle vanhat menestyjät Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Heiltä voidaan odottaa kauden parasta hiihtoa ja ainakin jommankumman selviämistä mitaleille. 

Lisäksi naisten yhdistelmähiihtoon osallistuvat Vilma Ryytty ja Jasmin Kähärä. Heistä Ryytyn mahdollisuudet hyvään sijoitukseen riippuvat perinteisen osuudesta. Jos siinä hiihdetään rauhallisesti, hän voi hyvänä vapaan hiihtäjänä selvitä kahdenkymmenen joukkoon. 

Kähärältä sellaista sijoitusta ei kannata odottaa, vaikka MM-hiihdoissa onkin vähemmän kovia hiihtäjiä kuin maailmancupissa. Eikä siis Ryytyltäkään, mikäli perinteisellä hiihdetään tosissaan.

* * *

Kolmas laji eli perinteisen kymppi on Niskasen sarastumisesta huolimatta MM-hiihtojen odotetuin matka täällä pohjantähden alla. Mikäli Iivo paranee nopeasti, on hän edelleen yksi mitalisuosikeista, vaikka tässä tilantessa ei enää ennakkosuosikki. Sellaiseksi nousee nyt Norjan Johannes Kläbo, joka on vuosi vuodelta parantanut kykyään myös matkavauhdin osalta. 

Muista suomalaisista Ristomatti Hakolalla on edellytykset kymmenen parhaan joukkoon. Muut hiihtäjät valikoitaneen yhdistelmähiihdon tulosten perusteella nelikosta Ville Ahonen, Hyvärinen, Ruuskanen ja Anttola. Heistä kaikki kykenevät onnistuessaan kahdenkymmenen tai jopa kymmenen parhaan joukkoon, koska edestä puuttuu maailmancupiin verrattuna kovia norjalaisia. Mitaleille heillä ei kuitenkaan ole asiaa. 

Naisten puolellakin Suomen ykköstykki on Niskanen. Kertulta voidaan toivoa veljensä tavoin jopa kultaa, mutta kilpailu on kovaa (Johaug, Slind, Diggins, Andersson, Sundling, Weng, Hennig, Carl ja niin edelleen) ja siksi jopa mitaleilta putoaminen on mahdollista. 

Muista hiihtäjistä suurin yllättäjä saattaa hyvinkin olla Krista Pärmäkoski, joka on viime viikot ollut nousukuntoinen. Jos kehitys jatkuu, voi myös hän yltää mitalitaisteluihin. 

Lisäksi tälle matkalle osallistuu halutessaan Jasmi Joensuu, joka saattaa kuitenkin säästellä seuraavan päivän parisprinttiin. Hänellähän on sillä matkalla todelliset mitalimahdollisuudet toisin kuin perinteisen kympillä. 

Lisäksi kympin matkalle lähtee Johanna Matintalo - jolla on ollut vaikea kausi, eivätkä odotukset huippusijoituksesta ole siksi realistisia - sekä Joensuun jäädessä pois Vilma Nissinen, Amanda Saari tai Vilma Ryytty ilman menestyspaineita. 

* * *

Suomalaismatkat jatkuvat väliaikalähtöjen jälkeen perinteisen hiihtotavan parisprintillä. Siihen liittyen on ihan ensin huomioitava, että lajiin on tullut suomalaisten mitalinsaalistusta vaikeuttava sääntömuutos. 

Tarkoitan karsintaa, jossa hiihdetään vain yksi kierros väliajalla, kun aiemmin myös karsinta oli kokonainen kolmen kierroksen kilpailu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varsinaisten sprinttihiihtäjien kilpailukyky suhteessa pitkän matkan hiihtäjiin on kasvanut. 

Naisten puolella tämä tarkoittaa etenkin Ruotsin joukkueen ennakkosuosikkiaseman vahvistumista entisestään. Siten Suomi ja muut maat taistelevat käytännössä parhaimmillaankin hopeasta. 

Joukkueessamme hiihtävät Jasmi Joensuu ja jompikumpi parivaljakosta Kerttu Niskanen/Krista Pärmäkoski siten, että kaksikkoa kirivoimaisempi Jasmi tuo joukkueen maaliin. Odotusarvona tälle joukkueelle on toinen tai kolmas sija, mutta sama koskee Norjan ja Saksan joukkueita, joten kolmikosta jää yksi nuolemaan näppejään. Toivottavasti se ei ole Suomi.

Miesten puolella tämä lienee Iivo Niskasen toinen päämatka, ellei hän itse koe olevansa kilpailukyvytön. Pariksi asettuu Ristomatti Hakola, jonka ominaisuuksille parisprintti sopii kuin nenä päähän. Jos Niskanen ei pysty osallistumaan, valittaneen joukkueeseen hänen tilalleen sprinttikilpailun tulosten perusteella joko Lauri Vuorinen tai Joni Mäki

Kultaa tietenkin odotetaan, mutta Norja tulee olemaan kova kanto kaskessa, eikä ole syytä epäillä, etteikö Kläbo hoitaisi joukkueelleen voittoa siinä tapauksessa, että hän pääsee loppusuoralle samoihin aikoihin kuin kilpailijansa. Mutta suomalaisillekin mitali on joka tapauksessa todennäköinen - jos Niskanen osallistuu - tai ainakin mahdollinen - mikäli hän jää pois.

* * *

Suomalaismatkojen jälkeen siirrytään pitkään viestiin, joka on aiempiin arvokisoihin nähden lyhentynyt 40 kilometristä 30 kilometriin. Hakola ja Niskanen hoitanevat perinteisen osuudet siten, että Suomi on kolmanteen vaihtoon tultaessa selvässä johdossa. 

Sen jälkeen jatketaan vapaalla etenemistavalla, jonka hiihtäjävalintoja on vaikea ennakoida. Maailmanmestari Harri Kirvesniemien arvaus oli Remi Lindholm ja Perttu Hyvärinen. 

Näin saattaa hyvinkin olla, mutta mikäli Vuorinen tai Mäki saavuttavat sprintissä menestystä, vaihtuu ankkuri kyseiseen sprintteriin ja jompikumpi kaksikosta Lindholm/Hyvärinen jää valmistautumaan kuninkuusmatkalle. Realistinen odotus Suomen sijoituksesta menee välille kolmesta viiteen, joista ensin mainitun eli mitalin todennäköisyys ei ole kovin suuri. 

Naisten osalta meillä on kolme tai mahdollisesti jopa neljä erittäin hyvää perinteisen hiihtäjää eli Niskanen, Pärmäkoski ja Joensuu sekä kenties myös Johanna Matintalo. Heistä kolme ensimmäistä ovat myös vapaalla kyvykkäitä ja heidän lisäkseen Vilma Ryytty pystyy hiihtämään luistellen hyvää matkavauhtia. Tästä joukosta kirivoimaisimpia vapaalla hiihtotavalla ovat Joensuu ja Pärmäkoski, joten toinen heistä pääsee ankkuriksi. 

Kerttu Niskasen tehtävänä viestissä on hiihtää toisella osuudella mahdollisimman kovaa ja Ryytyn säilyttää saavutettu asema. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka monta joukkuetta on Suomen edellä tai vielä iskuetäisyydellä viimeisessä vaihdossa. 

Oma veikkaukseni on, etteivät naiset tällä kertaa sijoitu kolmen joukkoon, vaan jäävät sijalle neljä tai viisi. Saatan tietenkin - tai jopa toivottavasti - olla väärässä ja kauniimman sukupuolen edustajamme ottavat sittenkin mitalin.

* * *

MM-hiihdot päättää perinteiseen tapaan kuninkuusmatka, jonka myös naiset hiihtävät täysimittaisena. Valitettavasti se on yhteislähtö, eikä siten mittaa äärimmäistä kestävyyttä - kuten nuoruusvuosinani - vaan pikemminkin taktista osaamista ja kirikykyä varsinkin siinä tapauksessa, että ladut ja keli antavat peesihyödystä ison hyödyn.  

Suomalaismiehistä matkaan lähtevät todennäköisesti Niskanen, Lindholm, Hyvärinen ja Ruuskanen. Heistä Niskasen pitäisi tässä vaiheessa olla jo niin hyvässä iskussa, että häneltä voidaan odottaa sijoittumista  kymmenen parhaan joukkoon, mutta muut kolme ovat arvoituksia. 

Toisaalta Niskanen saattaa jättää myös koko kilpailun väliin, mikäli ei tunne oloaan hyväksi. Jo näin käy, noussee Niko Anttola mukaan joukkueeseen, koska Ville Ahonen on melko puhtaasti perinteisen hiihtotavan menijä.

Mikäli Remi Lindholmin Falunin kahdenkympin kisan onnistuminen viestii nousukunnosta, hän saattaa pysyä kärjen mukana varsin pitkälle, samoin kuin Iivo. Kirikyvyn puutteet estävät kuitenkin kummallakin mitalisijan saavuttamisen.

Ruuskasen ja Hyvärisen (sekä Anttolan) mahdollisuudet lienevät tällä matkalla kahdella numerolla kirjoitetuissa sijoissa, eikä ehkä siinäkään ykkösellä alkavissa. En toki panisi pahakseni, vaikka kyseiset herrat osoittaisivat negatiivisen asenteeni ymmärtämättömyydeksi. 

Naisten kuninkuus-, tai pitäisikö sanoa kuningatarmatkalle, ei liene suurta tunkua. Se on kuitenkin päämatka Vilma Ryytylle, joka pääsee hiihtämään paremmalla hiihtotavallaan ja on osoittanut jaksavansa hiihtää pitkiäkin matkoja, vaikka kirikyky ei olekaan hänen paras meriittinsä. 

Näin ollen Ryytty jäänee kuitenkin lopulta vanhojen rouvien, eli Niskasen ja Pärmäkosken taakse, joiden kirikyky pitkän matkan jälkeen on koeteltu ja osoittautunut kohtuulliseksi, vaikka tuskin kuitenkaan vapaalla hiihtotavalla mitaliin riittäväksi. 

En olisi kuitenkaan yllättynyt, jos kymmenen joukossa olisi kolme suomalaista. Neljäntenä matkalle lähtee luultavasti Vilma Nissinen, jolla on elämänsä tilaisuus yllättää ja tunkea yllättäjänä samaan joukkoon. 

* * *

Edeltä kun summaan, niin saan lopputulokseksi neljä todennäköistä ja viisi mahdollista mitalia. Tämä osoittaa tietenkin valtavaa optimismia, joten on käytettävä korjauskerrointa. 

Jos ajatellaan, että todennäköisistä mitaleista realisoituu puolet ja mahdollisistakin noin viidennes, päädytään kolmen mitaliin. Tämäkin olisi hyvä saavutus, sillä edellisissä - vuoden 2023 - MM-hiihdoissa Suomi saavutti vain yhden mitalin: miesten viestihopean. 

Sitä ennen - vuonna 2021 - Suomen saldoksi tuli miesten parisprintin hopea ja naisten viestipronssi. Siis kaksi mitalia. Vuonna 2019 saalis oli puolestaan vain yksi pronssi, jonka otti Iivo Niskanen 15 km perinteisellä hiihtotavalla hiidetystä kilpailusta. 

Toivottakoon siis, ettei korjauskertoimeni ole liian optimistinen, vaan suomalaiset maastohiihdon ystävät saavat nauttia tällä kertaa useammasta mitalista kuin kolmissa edellisissä MM-kisoissa. Ja ehkäpä riemuita vielä jopa kultamitalista!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uhkaus, josta ei voi kieltäytyä
Planican MM-hiihtojen kisaennakko
Oberstdorfin kisaennakko

Afrikkalaisia ihmisiä ja apinaihmisiä

Raamatun mukaan ihminen on ainutlaatuinen luomakunnan kruunu. Siis Jumalan itsestään tekemä ainutlaatuinen kuva, jonka hän loi vasta sen jälkeen, kun muu maailmankaikkeus oli tehty valmiiksi. 

Tieteelliset todisteet eivät tue tätä käsitystä, vaan ne viittaavat pikemminkin siihen, että nykyihminen on vain pitkän evoluution tämänhetkinen vaihe. Ja siten nykyisen ihmisen erikoilaatuisuuteen ovat johtaneet monenlaiset vaiheet sen jälkeen kun meihin johtanut elämänmuoto erosi simpansseihin johtaneesta evoluutiolinjasta noin seitsemän miljoonaa vuotta sitten. 

Ihmisen evoluution tutkijat ovat myös havainneet, että tämän polun varrella on ollut ajanjaksoja, jolloin maapallolla on elänyt useita ihmisen kehityslinjasta simpanssien jälkeen eronneita lajeja. Yksi tällainen vaihe oli puolitoista miljoonaa vuotta sitten, jolloin Afrikassa eli monenlaisia ihmisen kehityslinjaan kuuluvia lajeja.

Niistä Homo erectus eli pystyihminen oli meidän suoranainen esi-isämme, joka oli - Wikipedian mukaan - "nykyihmistä rotevampi, voimakkaampi ja apinamaisempi. Sen pituus oli 130–160 cm. Luultavasti se osasi valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta sekä varastoida ruokaa. Pystyihmisen ravinto koostui pääasiassa rasvaisesta suurriistasta. Pystyihmisten aivotilavuus oli noin 950–1 100 cm³, 75 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta."

Toinen tuohon aikaan elänyt ihmislaji oli Paranthropus boisei eli vankka-apinaihminen. Sen aivotilavuus oli Wikipedian mukaan vain 500–550 cm³ ja pääkallo oli ominaisuuksiltaan kehittynyt tehokkaaseen pureskeluun, minkä seurauksena sen takahampaat olivat neljä kertaa isommat kuin nykyihmisillä. Miespuoliset yksilöt painoivat 68 kilogrammaa ja olivat 1,3 metriä pitkiä. Naispuoliset yksilöt olivat paljon pienempiä: 1,05-metrisiä ja vain 45 kiloisia. 

Ihmisen kehityshistoria on nykyisen tiedon mukaan siis paljon muotoisempi kuin Raamatun luomiskertomus antaa ymmärtää. Ja siksi se on myös erityisen kiehtovaa. 

Tästä syystä oli mielenkiintoista huomata amerikkalaistutkija Kevin Hatalan ja hänen kumppaneidensa tutkineen Kenian Turkana-järveltä puolentoista miljoonan vuoden ikäisiä jalanjälkiä, joiden he osoittivat olevan kahden eri lajin tekemiä muutamien tuntien tai päivien välein. 

Analyysit osoittivat, että jalanjäljet olivat peräisin yksilöiltä, joiden kävelytyylit ja asennot erosivat toisistaan. Tutkijoiden mukaan osa jäljistä on pysty- ja loput vankka-apinaihmisen tekemiä. 

Molempien lajien fossiileita on löytynyt alueelta jo aiemmin. Nyt julkaistu tutkimus on kuitenkin vasta ensimmäinen, joka osoittaa, että lajit elivät rinnakkain ja todennäköisesti myös keskinäisessä vuorovaikutuksessa 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Samalla ne viittaavat siihen, että järvenrantaympäristöt olivat molemmille lajeille tärkeitä. Ja siten niiden välillä oli luultavasti suoraa kilpailua, joka vahvisti lajien ekologis-evolutiivista eriytymistä toisistaan. Ja ehkäpä myös lopulta johti vankka-apinaihmisen sukupuuttoon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Historiallinen ihmisryhmien sulautuminen
Kumulatiivisen kulttuurin alku
Miksi neandertalilaiset hävisivät?

Seksi ei jakaudu tasaisesti - eikä siitä seuraa lapsia

Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan korkeakoulutetuista yli 30-vuotiaista suomalaisista 80 prosenttia elää parisuhteessa. Peruskoulutetuista näin tekee vain 36 prosenttia, vaikka myös heistä suurin osa tahtoisi kumppanin. Ero on kieltämättä suorastaan järkyttävän suuri ja kertoo yhteiskunnan meritokratisoitumisen ulottuvan jopa parisuhteisiin asti. 

Kyselyn mukaan naisilla on edelleen päävastuu sekä kotitöistä että lastenhoidosta. Tähän jakoon ovat tyytymättömimpiä ne naiset, jotka huolehtivat oman arvionsa mukaan suurimman osan lastenhoidosta. Tosin kyse saattaa olla myös siitä, että lastenhoitoon tyytymättömimmät naiset yliarvioivat omaa osuuttaan. 

Kun puhutaan itse seksistä, niin miehet haluavat oman kertomansa mukaan sitä enemmän kuin naiset. Ja vanhemmat ihmiset vähemmän kuin nuoret.  

Kysely osoitti myös, että nykyiset nuoret ovat seksuaalisesti vanhempia ikäluokkia vapaamielisempiä. Erityisesti suurta osaa nuoria naisia kiinnostaa seksi niin miesten kuin naistenkin kanssa, sillä heistä vain puolet on kiinnostunut pelkästään vastakkaisesta sukupuolesta. Myös nuoret miehet ovat tässä suhteessa vanhempia vapaamielisempiä, mutta ikäisiään naisia lievemmin. Eläimistä ei kysytty. 

Mielenkiintoinen tulos oli myös se, että nuoret naiset (alle 50-vuotiaat) ilmoittivat harjoittaneensa seksiä useammin kuin ikäisensä miehet, kun taas vanhemmissa ikäluokissa (yli 50-vuotiaat) miehillä oli oman kertomansa mukaan useammin seksiä kuin saman ikäisillä naisilla. Jäin miettimään, että liittyykö tämä outo jakauma siihen, että nuoret naiset harjoittaisivat seksiä vanhempien miesten kanssa vai siitä, että nuorilla naisilla olisi tapana harjoittaa lesbosseksiä, mihin edellisessä kappaleessa käsittelemäni vastaukset saattaisivat viitata. 

Vai onko kyse yksinkertaisesti siitä, kuten itse raportissa arvellaan, että ikäisiään miehiä harvemmin parisuhteessa elävät vanhemmat naiset elävät ilman seksiä. Ja vastaavasti miehiä useammin parisuhteessa elävät nuoret naiset saavat seksiä ikäisiään miehiä useammin.

Toki kyselystä paljastui monenlaisia muitakin asioita, mutta nämä olivat omasta mielestäni kiinnostavimpia, joten käsittelin niitä tässä kirjoituksessa. Suosittelen kuitenkin aiheesta kiinnostuneita lukemaan koko raportin jo siitäkin syystä, että tätä aamulla kirjoittaessani ehdin katsella lähinnä vain raportin kuvia.  

* * *

Kaiken kaikkiaan kysely osoitti, ettei suomalaisten heikko lisääntyminen johdu lastensaamiseen tarvittavien aktien vähäisyydestä. Eikä se liity myöskään siihen, etteivät suomalaiset haluaisi saada nykyistä enemmän lapsia.  

Sen sijaan lasten määrään vaikuttavat muut asiat, joista tärkeimmäksi arvellaan usein työstä aiheutuvaa stressiä, maailmantuskaa tai nuorten taloudellista epävarmuutta. Nämä syyt ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet asiaan, mutta epäilen vahvasti, että niiden rinnalla tai jopa edellä asiaan vaikuttaa myös nykyinen vapaata nuoruutta ihaileva kulttuuri, joka on tehnyt vielä yli kolmekymppisistä aikuisista yli-ikäisiä teinejä, joille parisuhteeseen ja omaan perheeseen sitoutuminen on vierasta. 

Tämä asia on ongelma, jota valaisee alla oleva Tilastokeskuksen julkaisema kuva, joka osoittaa Suomen väestön vanhenevan nopeasti. Eli vaurautta luovien työikäisten ikäluokkien vähenevän samalla kun yhteiskunnan resursseja kuluttavien vanhojen ihmisten määrä kasvaa.

Jos ja kun tätä väestörakennetta pidetään ongelmallisena - eikä Suomi houkuta taloudellista lisäarvoa tuottavia maahanmuuttajia - kannattaisi myös tähän asiaan kiinnittää huomiota. Ja pohtia - niin poliitikkojen kuin muidenkin suomalaisten parissa - mitä sen muuttamiseksi olisi tehtävissä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät
Aggressiivisilla uroilla on pienempi pippeli
Miksi nainen pettää miestään?

Eva Biaudet vaati afgaaninaisia Suomeen - kyllä, mutta vain yhdellä ehdolla

Perussuomalaiset haluavat muuttaa Suomen pakolaispolitiikkaa siten, että kiintiöpakolaisten kohdalla huomioidaan myös se, kuinka todennäköisesti tänne saapuvat henkilöt sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja muuttuvat ajan myötä kortensa yhteiseen kekoon kantaviksi ihmisiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi muslimien Suomeen päästämisen välttämistä. 

Tämä ei käy RKP:lle, jonka kansanedustaja Eva Biaudet´n mukaan afgaaninaisten sisällyttäminen kiintiöpakolaisiin on hänen puolueelleen kynnyskysymys hallituksessa olemiseen. Perusteluksi hän on kertonut sen, että "se tilanne mikä siellä on nyt, naisilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Afganistanilaisen naisen oikeudet Kabulissa ovat vähemmät kuin oravalla. Ei mitään vapauksia."

Biaudet on ilmeisen oikeassa afgaaninaisten oikeuksien suhteen. Ja siksi olisin taipuvainen itsekin siihen, että heidän osaltaan voitaisiin tehdä poikkeus muslimien välttämisestä kiintiöpakolaisia valittaessa. 

Tämän sanon kuitenkin sillä ehdolla, ettei heidän mukanaan saavu ensimmäistäkään afgaanimiestä - ei puolisoa, aviomiestä eikä edes yli kolmivuotiasta lasta - jotta maahamme otetut naiset eivät joutuisi myös täällä näiden alistamiksi. Onhan päivänselvää, että lähes kaikki miehet halusivat palata Talebanin valtaan länsimaiden poistuessa Afganistanista. 

Muussa tapauksessahan he olisivat käyneet aseelliseen vastarintaan valtaan palaavia Talebaneja vastaan. Ja huolehtineet - tai ainakin yrittäneet huolehtia - siitä, että nämä olisi kukistettu niillä aseilla, joilla länsimaat olivat aseistaneet edellisen hallituksen armeijan. 

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eivätkä afgaanit yleensä ottaen sopeudu kovinkaan hyvin länsimaihin vaan jatkavat täällä oman kulttuurinsa mukaista elämää. Ja siksi heidän joukostaan vain naisten ja tyttöjen voidaan katsoa ansaitsevan tulla valituksi kiintiöpakolaisten joukkoon - ja heidänkin ainoastaan erittäin rajoitetuissa määrin.

Jos näin tehdään, on syytä huolehtia myös siitä, että maahan otetut naiset tekevät selvän pesäeron siihen kulttuuriin, jota he ovat paenneet. Ja vaadittava heitä osoittamaan kykyä sopeutua yhteiskuntaamme paremmin kuin pääosa muslimeista on tähän mennessä tehnyt.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma etenee
Ongelmamaista tulevien turvapaikanhakijoiden kansainvaellus Suomeen on kiihtynyt
Tukehtuuko Suomi-hämähäkki itse kutomaansa verkkoon?

Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka

MTV3 on teettänyt mielenkiintoisen kyselyn. Sen mukaan kaikki suomalaiset sukupuoleen katsomatta pitävät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sisäistä turvallisuutta erittäin tärkeinä asioina eurovaaleissa. 

Sen sijaan Ukrainan tukeminen on kyllä miehille erittäin tärkeää, mutta naisten mielestä ei ole juurikaan väliä sillä tuetaanko ukrainalaisia heidän taistelussaan Putinin valloittajia vastaan. Sen sijaan kauniimpi sukupuoli pitää erittäin tärkeänä äärioikeiston nousun estämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, kun taas miehiä nämä aiheet eivät kiinnosta kovinkaan paljon.

Tämän perusteella voidaan siis päätellä, että miesten ja naisten äänestyskäyttäytymisessä tullaan näkemään varsin suuria eroja. Tarkalleen ottaen naiset asettunevat paljon sankemmin joukoin punavihreiden ehdokkaiden taakse kun taas miehet antanevat äänensä pikemminkin poliittisen keskiviivan oikealta puolelta tuleville ehdokkaille. 

Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä onhan jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetty, että naiset ovat miehiä useammin kallellaan vasemmalle. Siitä huolimatta heidän välinpitämättömyytensä ukrainalaisten kohtalosta yllätti ainakin allekirjoittaneen. 

Ovathan venäläiset valloittajat harjoittaneet ukrainalaisnaisia ja jopa lapsia kohtaan raakaa seksuaalista ja muuta väkivaltaa siellä, missä vain ovat pystyneet näin tekemään. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että vanha sanonta, jonka mukaan "nainen on naiselle susi" pätisi tälläkin tavalla.

Samoin tuntuu siltä, etteivät suomalaisnaiset ole täysin sisäistäneet sitä, että Venäjän voitto Ukrainassa vaikeuttaa myös Suomen turvallisuustilannetta, koska se osoittaa, etteivät länsimaat ole viime kädessä valmiita puolustamaan omia liittolaisiaan. Ja siksi Putin saattaa muutama vuosi mahdollisen Ukraina-voittonsa jälkeen hyvinkin testata toimisiko sama logiikka myös NATO-maiden suhteen. 

Tässä yhteydessä on tietenkin todennäköistä, ettei Suomi ole ensimmäisen koeponnistuksen kohde, vaan Putinin armeija todennäköisemmin testaa NATO-maiden reaktioita johonkin sotilaallisesti heikompaan valtioon kuten Baltian tai Balkanin maihin. Mutta siitä huolimatta olisi parempi pysäyttää Kremlin suuruudenhullu diktaattori jo Ukrainaan kuin antaa hänen edes haaveilla länsiliittoutuneiden haastamisesta. 

* * *

En tiedä, mitä hollantilaisnaiset ajattelevat oman maansa turvallisuuspolitiikasta tai Ukrainasta, mutta Alankomaissa on joka tapauksessa tapahtumassa maahanmuuttopoliittinen vallankumous, koska neljä puoluetta Geert Wildersin Vapauspuolueen johdolla on sopinut hallituksen perustamisesta. Mikäli he saavat sovituksi yhteisen ohjelman, on sillä merkittäviä seurauksia hollantilaisnaisten turvallisuuteen.

Ilta-Sanomien mukaan "puolueet lupaavat muun muassa julistaa maahan 'turvapaikkahätätilan', jonka nojalla hallitus aikoo ryhtyä poikkeustoimiin turvapaikka­oikeuden ja perheen­yhdistämisen väli­aikaiseksi rajoittamiseksi sekä sosiaalituen leikkaamiseksi turvapaikanhakijoilta". Toisin sanoen Hollannin vetovoima sosiaaliperusteisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa tulee oleellisesti laskemaan aiemmasta. 

Mielenkiintoista kyllä, saman jutun mukaan Vapauspuolue olisi menestymässä erinomaisesti myös eurovaaleissa. Siis toisin kuin Suomen Perussuomalaiset, joille gallupit lupaavat enintään keskinkertaista menestystä. Tässä suhteessa on mielenkiintoista, että hollantilaispuolue on selvästi Purran joukkoja kansalliskonservatiivisempi ryhmittymä - siis vasemmistoretoriikan mukaan "äärioikeistolaisempi".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suuri osa suomalaisista äänestää vihervasemmistoa?
Nuoret ja naiset haluavat Kreikan tielle
Seitsemän prosenttia muslimeita