Jussi Halla-ahon luotsaamana Perussuomalaiset saivat muhkean äänisaaliin äskeisissä vaaleissa. Yksi puolueen kärkiteemoista oli maahanmuutto, jonka kustannuksista puoluetta lähellä olevat tahot esittivät vaalien alla kaksikin laskelmaa (Pauli Vahtera ja Samuli Salminen).
Maahanmuutolla on kuitenkin myös sellaisia kustannuksia, joita ei voi mitata euroissa. Ei ainakaan yksiselitteisesti.
Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli rikosjuttuja. Niistä selkeimmin maahanmuuttoon liittyivät maahanmuuttajataustaisen henkilön raiskaustuomiosta kertonut juttu, vaimonsa murhaa yrittäneen maahanmuuttajan veljen aiheuttamasta uhasta kertova uutinen sekä maasta poistettavan henkilön vastustelua kuvannut artikkeli.
Maahanmuuttoon liittyvä oli lähes varmasti myös lapsiaan raiskanneen isän tuomiosta kertonut juttu, jossa mainitaan tyttären lähetetyn entiseen kotimaahansa Afrikkaan.
Enkä oikeastaan epäile myöskään tämän sarjan ainoaa ei-rikosjuttua. Siinä kerrottiin vantaalaisessa päiväkodissa tuberkuloositartunnalle altistetuista lapsista. Tartuntavaaran aiheuttanut henkilö oli todennäköisesti maahanmuuttajataustainen, vaikka uutisen perusteella tätä ei voikaan pitää varmana.
Epävarmimmin maahanmuuttoon näistä HS:n tämän aamun jutuista liittyi artikkeli, jossa kerrottiin 16-vuotiaiden nuorukaisten ryöstelleen aikuisia miehiä Helsingin keskustassa. Se on kuitenkin samantekevää, sillä jo muut edelle linkittämäni uutiset kertovat riittävästi maahanmuuton rahalla mittaamattomista kustannuksista ja kärsimyksistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toki osa HS:n uutisoimista tapauksista oli maahanmuuttajaryhmien keskinäistä kuohuntaa, eikä sikäli aiheuta kantaväestölle muita kustannuksia kuin oikeusseuraamusten kuittaamisen. Koko yhteiskunnan toiminnan kannalta niillä on kuitenkin suuri merkitys, koska kaikenlainen rikollisuus heikentää aina luottamusyhteiskunnan perusteita.
On siis erinomaista, että ainut maahanmuuttopoliittisesti uskottava puolueemme menestyi eduskuntavaaleissa. Samalla on kuitenkin syytä hämmästellä, miksei puolueen vaalimenestys ollut vielä parempi?
Oliko syynä valtamedian puoluetta vastaan käymä taitava vaalivaikuttaminen vai monien suomalaisten taipumus jatkaa äänestyskopissa jo isältä perityn puolueen kannattamista? Niin tai näin, edessä ovat europarlamenttivaalit, joissa maahanmuuttokysymykset ovat vielä eduskuntavaalejakin tärkeämmässä roolissa.
Onhan EU:ssa tehtyjen päätösten vaikutus maahanmuuttoon oleellisesti suurempi kuin kansallisen politiikan. Ongelma voidaan haluttaessa ratkaista vain EU:n tasolla, mutta toisaalta siellä tehdyillä päätöksillä se voidaan myös eskaloida vielä vuoden 2015 tapahtumia suurempiinkin mittoihin.
On siis syyttä unohtaa mahdollinen vaaliväsymys ja antaa äänensä myös seuraavissa vaaleissa sille ehdokkaalle, jonka näkemysten uskoo tuottavan parhaan tulevaisuuden sekä koko Euroopalle että erityisesti meille suomalaisille. Ehkäpä tuon näkemyksen luomisessa on apua myös edelle linkittämistäni HS:n jutuista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Utrechtin turkkilaisampujalla on ihmisoikeudet
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi
Tekstit
-
Henkilökohtaisesti pidän pahimpana lähipäivien uutisista todennäköisesti mm. antisemitistisiä ja Irania ihannoivia kommentteja heitelleen henkilön nousemista lainsäätäjäksi. Tekstissä mainitut tapaukset ovat rikoksia, al-Taee on vallankahvassa.
VastaaPoistaHintaahan maailman konfliktien hiipimisestä suomalaiseen päätöksentekoon ei laske millään. Pitäisi varmaan listata nämä tämän sortin demarit - ei taida sormet riittää.
Valtsu
Kysymys siitä, miksi persujen vaalimenestys ei ollut parempi, on todella kiinnostava. Kyselytutkimuksissahan varsinaisissa asiakysymyksissä ihmiset paljonkin ovat samaa mieltä persujen kanssa. Maahanmuuttoasioissa etenkin. Semmoinen 40% kannatus pitäisi olla ihan realistinen, jos äänestäjät äänestäisivät kannattamiensa asioiden, ei puolueen imagon pohjalta.
VastaaPoistaPuolueen julkisuuskuva on sellainen, että "kunnon ihmisen" on häpeällistä tunnustaa äänestävänsä protestipuoluetta. Niin ei hieno ihminen tee. Kokoomusta mieluummin, kuten muukin parempi ja edustavampi väki.
Nyt puheenjohtajana on sivistyneesti käyttäytyvä, selkeästi ajatteleva ja hyvin ajatuksensa ilmaiseva tohtori. Hän puheenjohtajana pääsee suoriin lähetyksiin kertomaan ajatuksiaan suoraan kansalle ilman toimittajien tekemää tulkintaa. Viestien asiakysymyksissä pitäisi mennä perille.
Enää jää ongelmaksi puolueen imago. Varmaan kannattaa painottaa Petteri Orpon näkemystä, jonka mukaan puolue ei enää ole sama kuin edellisen puheenjohtajan aikana. Puolue muuttui toiseksi ja menneet mielikuvat voi jättää historiaan.
Melkein kaikki demarien paapomat mamut ovat rikollisia tai ainakin arvovammaisia ketkuja.
VastaaPoistaEurovaaliehdokkaani on prof. Matti Viren.
Kenen etuja lienevät nuo Suomen 13 MEPpiä 751:stä (1,73%) ajamassa? Omien ryhmittymiensä napinpainajia taitavat olla etupäässä - eivätkä kai lähtömaiden edut edes kuulu MEPin toimenkuvaan. Yhteisiä, Unionin asioitahan siellä pähkäillään. Sen puolesta ehdokkaiden asettaminen vaaleihin lähtömaiden puoluepoliittisin perustein on lähinnä naurettavaa nurkkakuntaista taktikointia.
VastaaPoistaSosiologia tieteenä alkoi oivalluksesta että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palatettavissa yksilöjen ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin. Tämän ymmärtäminen on vaikeaa, koska eurooppalaisen uuden ajan individualisteina johdamme kaikki kuvauksen ja selityksen langat yksilöön. Moni ei vieläkään ymmärrä miten se, että yksilöt joukossa voivat käyttäytyä aivan eri tavalla kuin yksikään yksilö yksinään käyttäytyisi, on sama asia kuin se, että hallitukset voivat tehdä politiikkaa joka ei vastaa sitä mitä suurin osa ihmisistä ajattelee.
VastaaPoistaJos ymmärtäisimme, että olemme pohjimmiltamme yhteisöoloentoja, joiden käyttäytyminen -- ja myös suurin osa siitä minkä nyt kuvittelemme syntyvän yksilön korvien välissä, eli asenteemme ja ajatuksemme -- määräytyy sosiaalisten instituutioiden ja ajattelumme historiallisen jatkuvuuden pohjalta, emme olisi nyt niin toivottomassa tilanteessa kansallista olemassaoloamme ja selviytymistämme koskevien kysymysten kanssa.
Ymmärtäisimme esimerkiksi että uudella ajalla kielellis-kulttuurisissa kansallisvaltioissa kehittynyt erityinen "edustuksellisuuden" kognitioon perustuva demokratia tarvitsee välttämättä sen yhteisöllisen tekijän jota nimitämme "luottamukseksi". Ja että tämä luottamus on aivan sama asia jonka toisaalta olemme valmiit tuomitsemaan "yleistämisenä" kun puhumme omaan piiriimme kuulumattomista ihmisistä -- rankaisemme "yleistämisen" jopa oikeudessa -- ja vain siksi, ettemme todellakaan ymmärrä että kysymys on yhteisövoimista, yhteisöominaisuuksista ja yhteisöilmiöistä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin.
Ajattelumme heittää armottomia häränpyllyjä. Lainsäätäjä on säätänyt esimerkiksi "uskonrauhan rikkomista" koskevan lain, jonka tosiasiallinen tarkoitus -- ihan oikeusoppineiden mukaan -- varjella yhteiskuntarauhaa, joka saattaisi särkyä, jos väkivaltaisiin vastareaktioihin taipuvaisten ryhmien "pyhiä arvoja" loukattaisiin. -- Eli siis on otettu legitiimiksi lähtökohdaksi ryhmäominaisuus -- taipumus vastata loukkauksiin väkivaltaisesti -- mutta toisaalta laki "kansanryhmää vastaan kiihottamisesta" kriminalisoi juuri tämän saman, ryhmäominaisuuksia koskevan ajattelun.
Elämme keskellä täydellistä käsitesekaannusta, eikä ole merkkiäkään siitä että niissä piireissä joihin yhteiskunnallinen valta on vahvimmin institutionalisoitunut, mikään yhteiskunta- tai ihmistiede painaisi vaakakupeissa yhtään mitään. Ehkä tilanne on jopa niin toivoton, että väärä ja järjetön ajattelu ei enää kestä minkäänlaista kritiikkiä -- vaan vallanpitäjät syyllistyvät juuri siihen mistä ovat lain kirjoittaneet, eli "väkivaltaiseen (lain kouralla kurittavaan) vastareaktioon" ajattelevia kriittisiä ihmisiä kohtaan.
Puhumattakaan n.50% kalliimmista päivähoitokuluista.
VastaaPoista"...lakisääteisen henkilöstömitoituksen lisäksi."
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/763866-vantaalaisen-rautpihan-paivakodin-lapset-puhuvat-27-kielta-suomenkielisia-lapsia-on