Isänpuoleisen serkun naiminen ehkäisee naisten kokemaa parisuhdeväkivalta

Lähisukulaisten välinen avioliitto – tai pikemminkin sen seurauksena syntyvien lasten sisäsiittoisuus – on haitallista. Tämä johtuu siitä, että jälkeläiset perivät tavallista useammin saman geenimuodon molemmilta vanhemmiltaan. 

Tällöin resessiiviset geenit tulevat näkyviin lasten ilmiasussa, jolloin väistyvästi periytyvät sairaudet tulevat näkyviin. Sen seurauksena sukulaisavioliitoista syntyvillä lapsilla on korkeampi riski synnynnäisiin rakennepoikkeamiin, kehitysvammoihin, kuurouteen ja sokeuteen sekä vauva- ja lapsikuolleisuuteen. Lisäksi sisäsiittoisuus vähentää tällaisessa suhteessa syntyneiden jälkeläisten kognitiivista kyvykkyyttä, millä on negatiivinen vaikutus näiden menestykseen elämässään.

Jos sukulaisavioliittoja solmitaan samassa suvussa tai yhteisössä useammassa sukupolvessa peräkkäin, perimän monimuotoisuus vähenee ja geneettiset riskit moninkertaistuvat entisestään. Näistä syistä huolimatta serkusten välinen avioliitto on yleistä monissa kulttuureissa. 

Sellaisia solmii yli 10 prosenttia maailman väestöstä – näin tapahtuu yhä useammin myös Suomessa ja muissa länsimaissa viime vuosina lisääntyneen humanitaarisen maahanmuuton seurauksena. Siksi niihin on epäilty liittyvän jokin hyöty, jonka seurauksena tämä – sinänsä erittäin haitallinen – kulttuurinen tapa olisi pesiytynyt joihinkin kulttuureihin.

* * *

Yksi tällainen hyöty havaittiin ranskalaisen Olympia L. K. Campbellin julkaisemassa tutkimuksessa. Se liittyi sukulaisuussuhteiden vaikutukseen kotien sisäisiin konflikteihin eli perheväkivaltaan. 

Tutkimuksen taustalla oli kaksi kilpailevaa hypoteesia, joista ensimmäisen mukaan verisukulaisuus yhdenmukaistaisi puolisoiden etuja ja lisäisi sukulaisten valvontaa, mikä vähentäisi miesten kannustimia ja mahdollisuuksia käyttää pakottamista. Toisen hypoteesin mukaan tiiviit sukulaisuusverkostot asettaisivat perheen yhtenäisyyden naisten itsemääräämisoikeuden edelle, mikä tukahduttaisi avun hakemista ja helpottaisi näiden kontrollointia. 

Campbell vertaili näitä hypoteeseja Egyptistä, Jordaniasta, Pakistanista ja Turkista kerättyjen, noin 36 000–46 000 naista koskevien tietojen avulla. Tässä aineistossa avioliitto ensimmäisen serkun kanssa liittyi 2,5 prosenttiyksikköä pienempään fyysisen parisuhdeväkivallan todennäköisyyteen verrattuna avioliittoihin, joissa puolisot eivät ole verisukulaisia. 

Tämä tarkoittaa naiselle noin 11 prosenttia pienempää väkivallan suhteellista riskiä. Lisäksi tutkija havaitsi samankaltaista vähenemistä vaimoon kohdistuvassa pakottavassa kontrolloivassa käyttäytymisessä. 

Mielenkiintoista kyllä, serkusavioliitto isänpuoleisen serkun kanssa vähensi fyysisen väkivallan riskiä enemmän kuin äidinpuoleisen. Siten näyttää siltä, että suojavaikutus johtuu miehen sukulaisten auktoriteetista miehiin, eikä sinänsä puolison sukulaisuudesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sukurutsa on nostettava pöydälle
Serkku ei ole vain herkku, vaan myös yhteiskunnallisen menestymisen este
Sisäsiittoisuuden seurauksia pitäisi tutkia

Itäkeskuksen koulun takia Tuusulaan lähtenyt perhe herätti Wille Rydmanin

Iltalehdessä oli juttu helsinkiläisperheen kokemuksista nykyaikaisesta kansainvaelluksesta. Sen mukaan vanhemmat päättivät muuttaa Tuusulaan, koska heidän poikansa kieltäytyi aloittamasta yläkoulua Itäkeskuksen peruskoulussa. Syynä siihen oli maahanmuuttajalasten aiheuttama turvattomuus.

Kyseinen koulu on maahanmuuttajavaltainen ja ollut viime aikoina muutenkin uutisissa, koska Helsingin päättäjät ovat muuttaneet oppilaaksiottorajoja, jotta maahanmuuttajalasten joukkoon saataisiin myös kantasuomalaisia. Tämä on herättänyt vastustusta sellaisissa perheissä, joita päätös koskee. 

* * *

IL:n jutussa perheenäiti kertoi oman näkemyksensä Itäkeskuksen koulukiusaajista. Hänen mukaansa osa ulkomaalaistaustaisista lapsista haastoi porukalla riitaa ja käyttäytyi väkivaltaisesti. Sekä kertoi tapauksesta, jossa kiusaajat olivat porukalla perheen kodin ulkopuolella odottamassa keppien kanssa, jotta he voisivat hakata pojan.

Kiusaajaporukka oli myös irvaillut pojan nimestä hänen ollessaan selvittämässä pihapiirissä ollutta välikohtausta. Toisin sanoen heillä ei ollut minkäänlaista kunnioitusta edes aikuisia kohtaan – ei ainakaan etnisesti suomalaisia. 

* * *

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) otti asiaan kantaa sosiaalisessa mediassa. Hän kysyi, että "mitä avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikka, 'suvaitsevaisuus' ja 'antirasismi' käytännössä tarkoittavat?"

Sekä vastasi niiden tarkoittavan lasten joutumista järjestelmällisen väkivallan kohteeksi ja ettei koulussa opi mitään, mutta etnisesti suomalaiset joutuvat pakolaisiksi omassa maassaan. Sekä edelleen, että "useissa tapauksissa maahanmuutto merkitsee myös sitä, että tyttäresi tai joissain tapauksissa mummosi tai jopa sinä itse tulet raiskatuksi".

* * *

On selvää, että tämä ministerin ulostulo joko vaietaan kuoliaaksi tai vaihtoehtoisesti nostetaan näyttävästi esille rasismisyytösten kera. Itä-Helsingin perheellisille asukkaille kyse ei kuitenkaan ole poliittisesta keskustelusta, vaan heidän jälkeläistensä tulevaisuudesta. Ja siksi ne, joilla on siihen ymmärrys ja mahdollisuus jättävät koko Itä-Helsingin.

Nähtäväksi siis jää, miten Itäkeskuksen koulu ja sen lähialueet muuttuvat tulevina vuosina. Sekä se, onko Wille Rydman oikeassa vai väärässä väittäessään, että "massamaahanmuutto ei rakenna mitään. Se on hyökyvä tuhovoima, johon sivilisaatiot aina kaatuvat – sen historia osoittaa yksiselitteisesti. Vihollisillemme muuttoliike on keskeinen väline meidän heikentämiseksemme. Sivilisaatiomme puolustajille massamaahanmuuton torjunta ja paluumuuton edistäminen taas on keskeinen moraalinen velvollisuus. Sen mukana säilyy tai kaatuu eurooppalainen yhteiskunta ja sivistys."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie
Orpon hallituksen ministerit ovat onnistuneet hallitustyössään – vain Multala ja Marttinen ovat poikkeuksia
Opetusministeri Anders Adlercrutz huolestui nuoriin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kasvusta

Tulossa: Ylen mielenkiintoinen haastattelujuttu

Yleisradiomme teki sosiaalisen median algoritmeista jutun otsikolla "Sosiaalisen median algoritmit uhkaavat demokratiaa Suomessa, osoittavat huippututkijat". Sen mukaan "jopa 67 prosenttia kaikesta poliittisesta somesisällöstä on Suomessa". 

En ota juttuun sen enempää kantaa, mutta kiinnittäisin teidän – arvoisat lukijani – huomion sen lopussa olevaan toimittajan pyyntöön. Se kuuluu seuraavasti.

"Etsimme haastateltavaksi perheitä, joissa sukupolvien välinen arvokuilu on aiheuttanut ristiriitoja. Haluamme haastateltavaksi vanhempia ja lapsia.

Ovatko lapsesi sinua konservatiivisempia tai vanhempasi sinua liberaalimpia? Millaista kitkaa se aiheuttaa kotona?

Yhdellä vastauksella voit ilmoittaa samalla kertaa itsesi ja toisen perheenjäsenesi."

* * *

Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi Yle haluaa haastatella nimenomaisesti perheitä, joissa vanhemmat ovat arvoliberaalimpia kuin lapset? Mikseivät sitä kiinnosta perheet, jossa lapset ovat vanhempiaan liberaalimpia? 

Näin siksi, että veromediamme sanoi etsivänsä "perheitä, joissa sukupolvien välinen arvokuilu on aiheuttanut ristiriitoja". Ja siksi on kysyttävä, että eikö kokonaiskuvan saaminen – näin määritellystä asiasta – edellyttäisi haastatteluja myös sellaisista perheistä, joissa lapset ovat arvoliberaalimpia kuin vanhempansa?

Lisäksi on syytä huomata, että poliittiset näkemykset ovat suomalaisnuorten parissa eriytyneet voimakkaasti: alle kolmekymppiset naiset kannattavat arvolibeeraalia vasemmistoa huomattavasti useammin kuin saman ikäiset miehet. Naiset ja yliopistotutkinnon suorittaneet olivat myös miehiä useammin arvoliberaaleja, joten Ylen haastateltavaksi tulee lähinnä vähemmän koulutettuja nuoria miehiä vanhempineen, ellei juttua tekevä toimittaja kiinnitä asiaan erityistä huomiota.

* * *

Onneksi kyseessä ei ole oikea tutkimus, sillä näin vinoutunut aineisto suhteessa ilmoitettuun kysymyksenasetteluun tuottaisi mitä todennäköisimmin vääristyneen kuvan sellaisista perheistä, joissa esiintyy sukupolvien välistä poliittista erimielisyyttä. Siten sellainen tutkimus jäisi todennäköisesti julkaisematta – ainakin arvostetuissa tiedesarjoissa – koska sellaisten käyttämät vertaisarvioitsijat epäilemättä toteaisivat, ettei kysymyksenasettelun suhde käytettyyn aineistoon ole validi.

Toisaalta Yle – tietenkin – päättää itse, mitä se julkaisee. Ja siitä syystä se tulee mitä todennäköisemmin julkaisemaan haastattelujensa perusteella tehdyn jutun näyttävästi ja tehden siitä tieteelliseltä vaikuttavia johtopäätöksiä. 

Sille myös annetaan – niin sanottuna tutkivana journalismina – epäilemättä paljon palstatilaa. Toivon mukaan siinä yhteydessä kuitenkin tuodaan esille myös haastatteluiden lähtökohtaisesti vinoutunut rakenne ja rajataan johtopäätökset sen mukaisesti antamatta ymmärtää, että ne koskisivat yleisesti perheitä, joissa vanhemmilla ja lapsilla on toisistaan poikkeavat arvot.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapset tekevät naisista konservatiiveja
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita

Pitäisikö yhteiskunnan suurille perheille maksamista tuhansien eurojen kuukausituista tinkiä?

Helsingin sanomat tarttui Riikka Purran väitteeseen, jonka mukaan "Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon."

Jutussaan HS:n toimittaja tunnusti Purran luvut oikeiksi toteamalla, että "esimerkiksi kahden aikuisen ja neljän lapsen perheessä toimeentulotuen perusosa on noin 500 euroa aikuista kohden ja 300–400 euroa lasta kohden. Kuusihenkisen perheen asumismenoja voidaan korvata enintään vajaat 1 400 euroa kuukaudessa. Yhteensä perheen tuki on siis nettona enintään Purran mainitsema noin 4 000 euroa kuukaudessa eli noin 2 000 euroa aikuista kohden".

Sen jälkeen hän kuitenkin vähätteli asiaa kirjoittamalla, että "näin suuret tukisummat ovat kuitenkin harvinaisia". Ja vetosi keskimääräiseen tukisummaan: 515 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. 

* * *

Jutussa oli haastateltu asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervolaa, joka totesi nykyisen toimeentulotuen tason periytyneen vuoden 1994 uudistuksesta. Tuolloin Suomea hallitsi jo kolmatta vuotta Keskustavetoinen Esko Ahon (kepu) hallitus, jonka piikkiin nämä tulonsiirrot voi siis panna – ja epäillä anteliaisuuden motiiviksi Keskustaan myönteisesti suhtautuvien monilapsisten lestadiolaisten kannatuksen kosiskelua.

Tuolloinhan Suomessa oli vain pieni määrä tuen nykyisiä suurkäyttäjiä, eli erityisesti islamilaisista maista tulleita maahanmuuttajia. Eikä lakia säädettäessä todennäköisesti edes ajateltu heitä – tai jos ajateltiinkin, pidettiin heille kohdistuvaa summaa merkityksettömänä.

* * *

HS:n jutun mukaan "katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot", joiden lisäksi "korvataan asumismenot, 'vähäistä suuremmat' terveysmenot ja muun muassa varhaiskasvatusmaksut".

Jokainen voi tietenkin itse pohtia, ovatko kaikki nämä menot sellaisia, että ne kuuluvat veronmaksajien kustannettaviksi. Ja mietiskellä myös sitä, että Tervolan mukaan "tukien tasot ovat aina kompromisseja köyhyyden vähentämisen ja työnteon kannustimien välillä". 

Tämä siis tilanteessa, jossa Suomeen on ilmaantunut ideologisista syistä työstä kieltäytyviä ihmisiä, jotka katsovat oikeudekseen elämisen muiden kustannuksella.

* * *

Tervola teki HS:n jutussa myös vertailun muihin pohjoismaihin toteamalla, että "Ruotsissa on yleisesti matalampi toimeentulotuen taso kuin Suomessa... Tanskassa sen sijaan tuki on monissa tilanteissa korkeampi kuin Suomessa, mutta nuorilla ja maahanmuuttajilla Tanskankin tuki on laajalti Suomen tukea matalampi." Lisäksi Tanskassa tukeen liittyy hänen mukaansa tiukkoja velvoitteita.

Omalta osaltani totean, että kaiken edelle kirjoittamani perusteella toimeentulotukia on sekä varaa että syytä tiukentaa ja rajata. Tähän on viitannut myös perustuslakivaliokunta, joka – edelleen HS:n artikkelin mukaan – on tulkinnut lain kohtaa "jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon" painottamalla sanoja "joka ei kykene hankkimaan". 

Toisin sanoen veronmaksajalla ei ole velvollisuutta maksaa tukia esimerkiksi sellaisille, jotka kieltäytyvät heille osoitetuista muista keinoista hankkia elämälle välttämättömän toimeentulon. Siis esimerkiksi tarjotusta työstä.

* * *

Tervola puolestaan nosti esille periaatteen, jonka mukaan tukien leikkaamista "olisi syytä perustella halutun kulutustason kautta ja mahdollisesti karsia lakisääteisen kulutuskorin sisältöä. Tällöin tason asettaminen olisi läpinäkyvää myös kansalaisille". 

Tämä kuulostaa järkevältä, mutta nähtäväksi jää, mitä hallitus lopulta esittää eduskunnalle. Samoin kuin se, mitä kansanedustajat hyväksyvät. 

Selvää kuitenkin on, että EU:n päätös ottaa Suomi holhoukseen asettaa eduskunnalle vahvan insentiivin huolehtia julkisten menojen leikkaamisesta. Ja sillä listalla tarpeettomat ja työntekoon negatiivisesti vaikuttavat tulonsiirrot on syytä asettaa ensimmäiseksi poistettavian – tai ainakin supistettavien – menojen joukkoon.

Päivän aiempi merkintä:
Humanisteilla on näytön paikka

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä

Vasemmiston poliittinen propaganda on tehonnut

Työstäkieltäytyjäliitto

Täysjärkinen demari

MTV3:n tämän päivän uutinen kertoi, että SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen puolustaa hallituksen ajamaa uudistusta, jolla helpotetaan työntekijöiden irtisanomista. Yrittäjäperheessä kasvaneena hän ymmärtää, mikä yhteys liian vahvoilla työntekijöiden oikeuksilla on erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Ja miksi se estää niiden muuttumiseen yksinyrittäjien puuhastelusta työnantajayrityksiksi ja myöhemmin mahdollisesti jopa kasvuyrityksiksi. 

Oli myös mielenkiintoista huomata, että Hiltusen päivityksestä olivat tykänneet myös SDP:n kansanedustajat Anna-Kristiina Mikkonen ja Jani Kokko. Tämä tarkoittaa, että puolueen eduskuntaryhmän 43 jäsenestä joka seitsemäs on hallituksen esityksen kannalla. Esityksen, jota esimerkiksi ay-liike on haukkunut – kuvaannollisesti sanottuna – naama punaisena ja perse ruvella (esimerkki ja toinen).

Nähtäväksi siis jää, miten kansanedustaja Hiltusen ja hänen tykkääjiensä käy demaripuolueessa. Joutuvatko he kenties perinteisen vasemmistolaisen sakinhivutuksen uhreiksi tai peräti savustetuksi ulos koko puolueesta. 

Itse asiassa he ovat kuitenkin oikeassa, sillä rekrytointiprosessit ovat työläitä ja kalliita, eivätkä yrittäjät siksi palkkaa ja irtisano ketään huvikseen. Tämä lienee Hiltuselle selvää siksi, että hän on "kasvanut yrittäjäperheessä ja nähnyt millaisia haasteita pienyrittäjät kohtaavat palkatessaan henkilöstöä ja mitä riskejä siihen liittyy".

Myös itselläni – vaikka olenkin työurani tehnyt enimmäkseen valtion elättinä – on sekä kodin että oman perheeni kautta vahva kosketus yrityselämään, ja olen nähnyt aivan samat tosiasiat kuin Pia Hiltunen, ainakin tässä suhteessa täysjärkinen demari.

Päivän aiempi merkintä:
Sosialistimuslimi Zohran Mamdani äänestettiin New Yorkin pormestariksi

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kevään vaaleissa äänestäminen on tavallistakin tärkeämpää
Demarit on jakovara-, mutta ei yrittäjäpuolue
Antti Lindtman väärällä asialla

Lapset tekevät naisista konservatiiveja

Verkkouutiset teki jutun ruotsalaispoliitikon näkemyksestä, jonka mukaan naiset ja kaupunkilaiset äänestävät vihervasemmistoa täsmälleen niin kauan kuin heillä ei ole lapsia. Lapsen synnyttyä poliittiset mielipiteet kuitenkin muuttuvat ja poliittinen arvomaailma kääntyy kohti oikeistoa. 

Poliitikon mukaan kyse on ihmisen henkisestä asemasta elämänkaarella: "kun ihmiset ovat lapsia, he ovat huolissaan, he ovat idealistisia ja välittävät Gretasta, ilmastosta ja rauhasta", mutta "kun he hankkivat lapsia ja kasvavat, he alkavat välittämään minkälaisia jengejä hengailee kuntosalin ulkopuolella myymässä huumeita, millaiselta tulokset näyttävät kouluissa ja niin edelleen".

* * *

Näkemys on kieltämättä mielenkiintoinen, ja siksi päätin katsoa, onko sille olemassa tieteellistä perustetta. Ja sellainen tosiaan löytyi – vieläpä ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä tehtynä. Sen mukaan uusien äitien arvot siirtyivät lapsen synnyttyä kohti konservatismia sekä heidän omiensa että puolisoiden mielestä. 

Tämän perusteella voisi siten ennustaa, että mikäli suomalaisten lapsiluku pysyy viime vuosien tavoin matalana ja ensisynnyttäjien ikä korkeana, on poliittinen vihervasemmisto vahvoilla. Sen sijaan, mikäli lasten hankinta nähdään jossain vaiheessa jälleen keskeisenä asiana elämässä, siirtyy yhteiskunta kohti perinteisiä konservatiivisia arvoja.

Päivän aiempi merkintä:
Onhan meillä varaa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa
Fanatismi on vaarallista
HS:n toimittaja kasvatti lapsia Rautatientorin mielenosoitusten välimaastossa

Espoon Finnoossa on asuntoja, jotka kaipaavat asukkaita

Helsingin sanomat kertoi, että Espoon Finnooseen on rakentumassa uusi tiiviisti rakennettu asuinalue, jossa on runsaasti vuokra-asuntoja, mutta myös omistusasuntoja. Jälkimmäisten joukossa on juuri nyt myös paljon sellaisia, joita ei ole vielä myyty, joten Finnoon taloihin kaivataan uusia asukkaita.

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten alue lopulta asutetaan ja millaisia ihmisiä sinne muuttaa. Eli tuleeko espoolaisperheitä vai "espoolaisperheitä". Vai kenties molempia, ensin mainittuja kenties runsaammin omistus- ja jälkimmäisiä vuokra-asuntoihin. 

Joka tapauksessa Ukrainan sota on saanut aikaan sen, että rakennustyöt ovat pahasti myöhässä ja alue valmistuu vasta 2040-luvulla. Siis noin 15-20 vuoden päästä, jolloin kantaväestön heikko lisääntyminen ja maahanmuutto yhdistettynä kehitysmaalaistaustausten ihmisten korkeampaan lapsilukuun on ehtinyt muuttaa myös Suomen – ja erityisesti pääkaupunkiseudun – väestörakennetta huomattavasti. 

Siksi olisin valmis veikkaamaan, että tulemme vielä kuulemaan Finnoosta monenlaisia tarinoita. Erityisesti sellaisia, joita jotkut ovat tottuneet jo nyt liittämään tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin. 

Jääkäämme siis odottamaan, miten kehitys kehittyy. 

Päivän aiempi merkiintä:
Ilmastopaneelin toive toteutumassa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Myyrmäki poliisin erityisvalvontaan
Sofia Virta linjasi Vihreiden tavoitteet ja maahanmuuttajakysymyksen typeryyden

Ihmissalakuljettaja sai 25 vuoden vankeustuomion

BBC kertoi, että Egyptissä syntynyt, mutta Iso-Britanniasta turvapaikkaa hakenut, Ahmed Ebid organisoi lähes 3 800 maahanmuuttajan matkan Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan vuosina 2022 ja 2023 hintaan 12 miljoona puntaa. Sen seurauksena hänet on nyt tuomittu 25 vuoden tiilenpäiden lukemissessioon, minkä jälkeen hän pääsee - ilman omaa tahtoaan - palaamaan takaisin kotimaahansa. 

Tiilenpäiden lukeminen ei sinänsä ole puheena olevalle egyptiläiselle uutta, sillä ennen ihmisten salakuljetusbisneksiä Ebid kuljetteli Afrikasta Eurooppaan ihmisten sijaan huumeita ja pääsi palkkioksi tutustumaan saapasmaan vankiloihin viideksi vuodeksi. Siinä ei luultavasti ollut mitään erikoista, mutta nyt hän tuli tehneeksi historiaa ensimmäisenä ihmisenä, jota on rangaistu saarivaltiossa Välimeren yli tapahtuneesta ihmisten salakuljetuksesta.  

Miehen lapset ja vaimo asustelevat Iso-Britannissa sikäläisen sisäministeriön kustannuksella. Tämä siis siitä huolimatta, että mies tahkosi miljoonia puntia bisneksillään, jotka oli - edelleen BBC:n jutun mukaan - järjestetty siten, että Välimeren yli salakuljetettavia ihmisiä kohdeltiin epäinhimillisesti ja heidän henkensä oli vaarassa. 

Tapaus on mielenkiintoinen ennen kaikkea siksi, että se avaa nähtäväksi pienen palan siitä karusta todellisuudesta, joka on syntynyt Euroopan rajoille ja jopa sen sisään viime vuosikymmeninä harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eikä meidän pidä missään tapauksessa unohtaa, että yksi tärkeimmistä ajureista tämän kehityksen takana ovat poliitikkojen lisäksi niin sanotut ihmisoikeusjärjestöt - kuten Välimerellä aiemmin toiminut lääkärit ilman rajoja - joita ilman Ahmed Ebidin kaltaisten Afrikan ja Euroopan välillä toimivien salakuljettajien olisi ollut paljon hankalampaa tehdä laittomia ja ihmisten hengestä piittaamattomia bisneksiään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälinen oikeus on ongelma
Afrikasta Albaniaan ja chileläisistä jengiväkivaltaan
Humanitaarinen maahanmuutto on taakka ja rikollisuuden lähde

Seksi ei jakaudu tasaisesti - eikä siitä seuraa lapsia

Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan korkeakoulutetuista yli 30-vuotiaista suomalaisista 80 prosenttia elää parisuhteessa. Peruskoulutetuista näin tekee vain 36 prosenttia, vaikka myös heistä suurin osa tahtoisi kumppanin. Ero on kieltämättä suorastaan järkyttävän suuri ja kertoo yhteiskunnan meritokratisoitumisen ulottuvan jopa parisuhteisiin asti. 

Kyselyn mukaan naisilla on edelleen päävastuu sekä kotitöistä että lastenhoidosta. Tähän jakoon ovat tyytymättömimpiä ne naiset, jotka huolehtivat oman arvionsa mukaan suurimman osan lastenhoidosta. Tosin kyse saattaa olla myös siitä, että lastenhoitoon tyytymättömimmät naiset yliarvioivat omaa osuuttaan. 

Kun puhutaan itse seksistä, niin miehet haluavat oman kertomansa mukaan sitä enemmän kuin naiset. Ja vanhemmat ihmiset vähemmän kuin nuoret.  

Kysely osoitti myös, että nykyiset nuoret ovat seksuaalisesti vanhempia ikäluokkia vapaamielisempiä. Erityisesti suurta osaa nuoria naisia kiinnostaa seksi niin miesten kuin naistenkin kanssa, sillä heistä vain puolet on kiinnostunut pelkästään vastakkaisesta sukupuolesta. Myös nuoret miehet ovat tässä suhteessa vanhempia vapaamielisempiä, mutta ikäisiään naisia lievemmin. Eläimistä ei kysytty. 

Mielenkiintoinen tulos oli myös se, että nuoret naiset (alle 50-vuotiaat) ilmoittivat harjoittaneensa seksiä useammin kuin ikäisensä miehet, kun taas vanhemmissa ikäluokissa (yli 50-vuotiaat) miehillä oli oman kertomansa mukaan useammin seksiä kuin saman ikäisillä naisilla. Jäin miettimään, että liittyykö tämä outo jakauma siihen, että nuoret naiset harjoittaisivat seksiä vanhempien miesten kanssa vai siitä, että nuorilla naisilla olisi tapana harjoittaa lesbosseksiä, mihin edellisessä kappaleessa käsittelemäni vastaukset saattaisivat viitata. 

Vai onko kyse yksinkertaisesti siitä, kuten itse raportissa arvellaan, että ikäisiään miehiä harvemmin parisuhteessa elävät vanhemmat naiset elävät ilman seksiä. Ja vastaavasti miehiä useammin parisuhteessa elävät nuoret naiset saavat seksiä ikäisiään miehiä useammin.

Toki kyselystä paljastui monenlaisia muitakin asioita, mutta nämä olivat omasta mielestäni kiinnostavimpia, joten käsittelin niitä tässä kirjoituksessa. Suosittelen kuitenkin aiheesta kiinnostuneita lukemaan koko raportin jo siitäkin syystä, että tätä aamulla kirjoittaessani ehdin katsella lähinnä vain raportin kuvia.  

* * *

Kaiken kaikkiaan kysely osoitti, ettei suomalaisten heikko lisääntyminen johdu lastensaamiseen tarvittavien aktien vähäisyydestä. Eikä se liity myöskään siihen, etteivät suomalaiset haluaisi saada nykyistä enemmän lapsia.  

Sen sijaan lasten määrään vaikuttavat muut asiat, joista tärkeimmäksi arvellaan usein työstä aiheutuvaa stressiä, maailmantuskaa tai nuorten taloudellista epävarmuutta. Nämä syyt ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet asiaan, mutta epäilen vahvasti, että niiden rinnalla tai jopa edellä asiaan vaikuttaa myös nykyinen vapaata nuoruutta ihaileva kulttuuri, joka on tehnyt vielä yli kolmekymppisistä aikuisista yli-ikäisiä teinejä, joille parisuhteeseen ja omaan perheeseen sitoutuminen on vierasta. 

Tämä asia on ongelma, jota valaisee alla oleva Tilastokeskuksen julkaisema kuva, joka osoittaa Suomen väestön vanhenevan nopeasti. Eli vaurautta luovien työikäisten ikäluokkien vähenevän samalla kun yhteiskunnan resursseja kuluttavien vanhojen ihmisten määrä kasvaa.

Jos ja kun tätä väestörakennetta pidetään ongelmallisena - eikä Suomi houkuta taloudellista lisäarvoa tuottavia maahanmuuttajia - kannattaisi myös tähän asiaan kiinnittää huomiota. Ja pohtia - niin poliitikkojen kuin muidenkin suomalaisten parissa - mitä sen muuttamiseksi olisi tehtävissä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät
Aggressiivisilla uroilla on pienempi pippeli
Miksi nainen pettää miestään?

Kirkon muuttaminen moskeijaksi olisi käännekohta suomalaisessa yhteiskunnassa

Ylen uutinen kertoi, että Vaasassa on muslimeita niin paljon, että he haluaisivat ostaa kirkon muuttaakseen sen moskeijaksi. Yhteisön johtajan mukaan "tärkeintä olisi saada tarpeeksi suuri keskus, sillä yhteisö kasvaa jatkuvasti. Tarvitsemme rukoussalin, luokkahuoneita ja tilan kulttuurisille ja perheiden toiminnoille."

Jutun mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 140 000 muslimia. Se on varsin tarkasti 2,5 prosenttia kaikista maamme asukkaista ja kasvaa - edelleen saman jutun mukaan - noin 10 000 hengellä eli  seitsemällä prosentilla vuodessa. 

Siksi vaasalaismuslimien toive on hyvin ymmärrettävä. Heidän toivomansa kirkko ei kuitenkaan ole tällä hetkellä myynnissä, mutta - sen omistavan säätiön puheenjohtajan mukaan - "jos nykyinen vuokrasuhde päättyisi, saattaisi kirkko hyvinkin tulla uudestaan myyntiin. Silloin kaikki olisivat periaatteessa samalla viivalla."

Jos Vaasassa käy lähiaikoina niin, että luterilainen kirkko tosiaan muutetaan moskeijaksi, on tapaus luonnollisesti merkittävä käännekohta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi sillä on symbolinen merkitys, koska sen voi halutessaan nähdä merkkinä kristinuskon taipumisesta islamille. 

On myös huomattava, että sellaisessa tapauksessa olisi mielenkiintoista nähdä naapuruston reaktio tapahtuneeseen. Kertoihan tuore tutkimus, että suomalaisten suhtautuminen moskeijan ilmaantumiseen omaan naapurustoon on jakautunutta: yli kolmannes suomalaisista suhtautuu sellaiseen kielteisesti ja viidennes myönteisesti. Lopuille asialla ei ole sen kummempaa merkitystä.

Jääkäämme siis seuraamaan ruotsinkielisen Pohjanmaan suurimman kaupungin 68 000 asukkaan suhtautumista tilanteen kehittymiseen. Heistä on suomenkielisiä 64,7 %, ruotsinkielisiä 23,2 % ja muita kieliä puhuvia 12,1 %. 

Tässä yhteydessä myös sillä saattaa olla merkitystä, ettei kaupungin asukasluku ole kasvanut juuri lainkaan enää moneen vuoteen, minkä seurauksena Vaasa on jäämässä lähivuosina nopeasti kasvavan Etelä-Pohjanmaan vahvasti suomenkielisen Seinäjoen varjoon alueen johtavana keskuksena. Myös tällä saattaa olla ainakin psykologista merkitystä vaasalaisten identiteettiin.

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maria Tolppanen syyllisti raiskauksista väärää tahoa
Yle ja viharikos
Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

Anna Rotkirchin selitykset suomalaisten parisuhde- ja naisten mielenterveysongelmille

Olin pudota tuoliltani kun töistä palatessani lueskelin professori Anna Rotkirchin aiemmin Tiede-lehdessä julkaistua haastattelua, jossa todettiin yksinkertaiset tosiasiat erilaisista parisuhteista. Niiden perusteella on helppo ymmärtää, miksi suomalaiset eivät enää saa lapsia, vaan maatamme uhkaa tulevina vuosikymmeninä järkyttävä kestävyysvaje, jossa pieni määrä nuoria joutuu elättämään vanhempia sukupolvia - elleivät he sitten yksinkertaisesti sorru taakan alle ja lopulta jätä näitä heitteille. 

Juttu oli niin hyvä, ettei se kaipaa minun selityksiäni. Ja siksi en niitä tämän enempää jaakaan, vaan ainoastaan kopioin tämän päivän toiseksi kirjoituksekseni (tässä ensimmäinen) muutaman erityisen tärkeän kohdan Rotkirchin parisuhdenäkemyksistä sekä niihin liittyvistä ongelmista. 

"Yksiavioisuus hyödyttää useimpia naisia ja lapsia. Se hyödyttää oikeastaan melkein kaikkia muita kuin tiettyjä helposti partnereita saavia miehiä."

"Monogamia vähentää miesten välistä eriarvoisuutta ja hierarkkisuutta. Monivaimoisissa kulttuureissa on enemmän väkivaltaa niin yhteiskunnassa kuin perheiden sisällä, ja lasten kasvuolot ovat huonommat."

"Kaikenlaisen suhdeanarkian taas oletetaan tuovan onnellisuutta. Tutkimusten valossa vakaus ja pitkät liitot ovat kuitenkin yhteydessä terveyteen, pitkäikäisyyteen ja onnellisuuteen."

"Nuorilla ja etenkin nuorilla naisilla ruutuajan kasvaminen lisää heikkoja suhteita ja vähentää vahvoja. Tämä on luultavasti yksi syy nuorten kasvavien mielenterveysongelmien taustalla Suomessakin."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Dosentti Hanna Wass, 29-vuotias uutispäällikkö ja toissijaiset sukupuoliominaisuudet
Ahdistaako feminismi nuorison masennukseen?
Moniavioisuuden korkea hinta

Serkku ei ole vain herkku, vaan myös yhteiskunnallisen menestymisen este

Kuten arvoisa lukijani varmasti tietää, on monissa kulttuureissa tapana naittaa nuoret neitsyet sukulaismiehille. Tällainen sisäsiittoisuus aiheuttaa geneettisiä ongelmia, koska lapsille siirtyy samoja geenimuotoja molempien vanhempien kautta - ja jokaisella ihmisellä on perimässään resessiivisesti periytyviä geenejä, jotka molemmilta vanhemmilta perittynä aiheuttavat enemmän tai vähemmän vakavia ongelmia. 

Perinnöllisten vaikutusten lisäksi sukulaisavioliittoperinteellä on väitetty olevan myös yhteiskunnallisen kehityksen kannalta negatiivisia vaikutuksia. Tämän hypoteesin testaamiseksi julkaistiin äskettäin tutkimus, jossa asiaa selvitettiin hyödyntämällä Yhdysvaltain osavaltioiden eroja suhtautumisessa serkusten avioliittoihin. 

Tutkimuksessa analysoitiin miljoonien ihmisten tietoja 1700-1900-luvuilta ja havaittiin, että serkukset, jotka ovat menneet naimisiin keskenään, asuvat muita useammin maaseudulla ja käyvät vähemmän palkkatöissä. Toisaalta serkusten avioliittokiellot johtivat ihmisten muuttamiseen maatiloilta kaupunkialueille, minkä seurauksena he siirtyivät paremmin palkattuihin ammatteihin. 

Tutkijoiden saamat tulokset viittasivat myös siihen, että muutokset johtuivat vähäisempien perhesiteiden sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista eivätkä niinkään geneettisistä tekijöistä. Samalla ihmisten tuki sukulaisilleen väheni, minkä seurauksena esimerkiksi vanhukset hoidettiin sisäsiittoisia perheitä useammin laitoksissa. 

Kaiken kaikkiaan tässä käsittelemäni tutkimus vahvistaa sitä näkemystä, että maahanmuuttopolitiikassa tulisi tavoitella sukulaisavioliittoperinteen katkaisemista niissä maahanmuuttajaryhmissä, joissa se on tavallista. Eikä tätä asiaa tulisi nähdä jonkinlaisena tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymyksenä, vaan luonnollisena osana - ympärileikkausten tai verikoston kaltaisten - haitallisten kulttuuristen perinteiden poistamista maahanmuuttajien yhteiskunnallisen integraation ja yksilöiden menestyksen tieltä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sisäsiittoisuuden seurauksia pitäisi tutkia
Mitä serkumpi, sitä herkumpi
Sisäsiittoisuudesta on etua monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Dosentti Taina Laajasalo "valaisi" jengirikollisuuden syitä

Maahanmuuttajavaltaiset nuorisojengit ovat viime aikoina yleistyneet Suomessa. Tämän asian ovat ymmärtäneet luultavasti kaikki suomalaiset viimeistään poliisin viimeaikaisten lausuntojen perusteella (esimerkki). 

Asioita tarkemmin seuranneet ovat toki ymmärtäneet maahanmuuttajiin liittyvän rikollisuuden kohtuuttoman suuren osuuden väkivaltarikoksista jo kauan sitten. Esimerkiksi itse laskeskelin pahasti alakanttiin jo vuonna 2010 sitä, millaisen kustannuksen turvaa hakeneet ihmiset aiheuttavat rikollisella käytöksellään suomalaiselle kantaväestölle. 

Siksi tuntui uskomattomalta lukea Helsingin yliopiston oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalon kirjoitus nuorten väkivaltaongelmasta. Hän ei maininnut sananpuolikkaallakaan siihen liittyvää maahanmuuttaja-aspektia.

Sen sijaan hänen mukaansa rikollisten nuorisojengien lisääntymisen taustalla ovat käytöshäriöt, joihin altistavat tekijät ovat moninaisia. Siis sellaisia kuin kehitykselliset haasteet ja synnynnäinen temperamentti. Lisäksi perheellä ja elinympäristöllä, kuten vanhemmuuden ongelmilla ja lapsuudessa koetulla väkivallalla, on oma roolinsa.

Niinpä hänen mukaansa nuorisorikollisuuden aiheuttaman ongelman korjaaminen tulisi tehdä rangaistusten sijaan ottamalla käyttöön "rakentavat rajoittamisen keinot, positiivisen käytöksen vahvistaminen ja hyvän huomaaminen". Ja lopetti kirjoituksensa kehotukseen "hellikää lapsianne!"

Sitä ennen arvoisa dosenttimme tuli myös väittäneeksi, että "pitkä myönteinen kehitys sekä lasten kokeman että lasten tekemän väkivallan osalta on pysähtynyt ja osin määrät ovat kääntyneet nousuun. Emme vielä tiedä, kuinka pysyviä muutokset ovat tai mistä syistä ne johtuvat." 

Tähän pysähdyin: "emme vielä tiedä... mistä ne johtuvat". Ja päätin tämän blogimerkinnän kirjoittamisesta

* * *

Jäin siis suu auki hämmästelemään, että eikö arvoisa dosentti ollut tietoinen poliisin vahvistamasta tiedosta, jonka mukaan mainitut "muutokset" liittyvät keskeisesti kehitysmaataustaiseen maahanmuuttajanuorisoon? Ja siten lisääntyneen ja väkivaltaistuneen nuorisorikollisuuden taustalla on Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitettu maahanmuuttopolitiikka.

Vai tahtoiko hän sanoa, että maahanmuuttajanuorten vanhemmat eivät osaa helliä lapsiaan. Tai etteivät he osaa vahvistaa näissä positiivista käytöstä? 

Vai menikö dosentin ajattelu vieläkin syvemmälle niin sanotusti poliittisesti arkaluonteiselle alueelle väittämällä, että humanitaaristen maahanmuuttajien geenit aiheuttavat rikollisuuteen johtavaa synnynnäistä temperamenttia? Tai että heidän perintötekijänsä ja/tai kulttuurinsa tuottaa perheitä ja elinympäristöjä, joissa syntyy vanhemmuuden ongelmia ja lapsuudessa koettua väkivaltaa?

Vai olisiko sittenkin niin, että dosentin ainoa tarkoitus oli harhauttaa lukijoitaan sivuuttamalla maahanmuuttaja-aspekti lisääntyneen ja raaistuneen nuorisoväkivallan keskeisenä tekijänä. Ja syyllistämää siitä kantaväestöä huomaamatta, että hän tuli samalla vihjanneeksi maahanmuuttajiemme mahdollisista geneettisistä ja kulttuurisista ongelmista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Krista Mikkonen tyhmä vai valtionhallintoon soluttautunut terroristi?
Oliko A-studiossa puhe pohjoiseurooppalaisen näköisestä nuorisorikollisuudesta?
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä

Suomalaisnuoret on pantu panostamaan erilaiseen tulevaisuuteen

Väestön uusiutuminen on kansakunnan elämän edellytys. Tähän asiaan liittyen näin Twitterissä viestin, jossa Suomea vertailtiin muihin pohjoismaihin. 

Sen mukaan vuonna 2021 Suomen luonnollinen väestönlisäys, tai siis vähennys, oli -7 760 henkilöä. Ruotsissa vastaava luku oli 22 305, Norjassa 14 058, Tanskassa 6 321 ja Islannissa 2 546. 

Vastaavasti Suomen naisten kokonaishedelmällisyysaste oli 1,46, kun se oli Ruotsissa 1,67, Norjassa 1,55, Tanskassa 1,72 ja Islannissa 1,81. Suomessa fertiilein alue oli lestadiolaisistaan tunnettu Oulun seutu.

Edelle kirjaamistani kehnoista väestön uusiutumisluvuista huolimatta vuosi 2021 oli kuitenkin suomalaisten lisääntymisen kannalta paras vuosi pitkään aikaan. Silti maassamme olisi syytä julistaa kansallinen hätätila, koska tämän vuoden puolella syntyvyys on jälleen laskenut. Tammi-helmikuussa nimittäin syntyi peräti 471 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021.

Maailmassa ei oikeastaan ole sellaista esimerkkiä, jossa kerran laskuun kääntynyt syntyvyys olisi saatu jälleen nostetuksi. Tämä ei tietenkään ole ongelma silloin, jos väestön räjähdysmäinen kasvu laskee lähemmäs väestön uusiutumistasoa. 

Mutta Suomen tapauksessa se on - etenkin kun otetaan huomioon, että kantaväestön suhteen lukemat ovat vielä koko väestöä kehnommalla tasolla. Etenkin kehitysmaalaisilla maahanmuuttajillahan syntyvyyslukemat ovat aivan eri tasolla. Niinpä noin kymmenellä prosentilla maassamme syntyvistä lapsista on jo nyt maahanmuuttajatausta.

Tässä tilanteessa voin kuvitella muutamia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Niistä - pessimistisen mieleni mukaan - todennäköisin on sellainen, jonka mukaan kantaväestön syntyvyys laskee niin kauan, kunnes lapsia saavat vain perinnöllisen halun suureen lapsimäärään omaavat naiset. 

Tällaiseen haluun vaikuttavista geeneistä ei toki (tietääkseni) ole tieteellistä tietoa, mutta nähdäkseni lapsen hankintahalukkuutta säätelevien perintötekijöiden olemassaolo on todennäköistä. Sen sijaan en osaa edes yrittää arvata, onko tällaisen geeniperimän omaavia kantaväestöön kuuluva naisia suuruusluokkaa puolet, kymmenys, prosentti, promille vai vieläkin vähemmän.  

Joka tapauksessa on selvää, että samaan aikaan kun kantaväestössä valikoituvat lapsihalukkuuteen vaikuttavat geenit, lisääntyvät tietyt väestöryhmät perintötekijoistään riippumatta oman kulttuurinsa paineiden vaikutuksesta kantaväestöä nopeammin. Siten on todennäköistä, että Suomen väestön etninen muutos tulee jatkossa kiihtymään. 

Tässä kehityskulussa on oleellista ymmärtää, että ihmisyhteisöiden kulttuuri ja väestörakenne kulkevat lähes aina käsi kädessä, ja siksi suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus on lähes varmasti varsin erilainen kuin nykyisyys. Jos tämä halutaan estää ja pitää Suomi länsimaisena demokraattisena sivistysvaltiona, olisi sen ensimmäinen edellytys kantaväestöön kuuluvien ihmisten lisääntymiseen kuuluvan tahtotilan oleellinen muutos. 

Sellainen ei tietenkään tapahdu itsestään, vaan vaatisi tahtopoliittista päätöksentekoa, jossa yhteiskunnan rakenteet sovitettaisiin lastenhankintaa suosiviksi. Toistaiseksi tätä ei ole nähty tarpeelliseksi sen enempää meillä kuin muissakaan länsimaissa, vaan niissä rakennetaan yhteiskuntaa edelleen lähinnä työelämän tarpeiden, henkilökohtaisen vaurauden ja sukupuolten välisen työelämän tasa-arvon ehdoilla.  

Sen mukaisesti parhaassa lapsentekoiässä olevat perheet - niin naiset kuin miehetkin - panostavat opiskeluun, työuran rakentamiseen, asuntojen maksamiseen ja tästä kaikesta aiheutuvan stressin purkamiseen aikaa vievillä harrastuksilla, lapsia korvaavilla lemmikkieläimillä ja lomamatkoilla. Ja sen seurauksena olemme nyt ja myös tulevaisuudessa siinä kehitysurassa, jonka edellä kuvasin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Niin makaa kuin petaa - mutta nuorten kannattaisi tehdä lakanoiden välissä muutakin
Lähes 10 prosenttia lapsista maahanmuuttajataustaisia
Lapsettomuuden aiheuttama taakka

Maahanmuuttajien väkivaltarikollisuutta olisi helppo hallita

Media on viime päivinä ollut pullollaan kaikenlaisia väkivaltarikosuutisia. Lahdessa käydään oikeutta moottoripyöräjengiläisiä vastaan, Oulussa epäillään 26-vuotiasta miestä tutun naisen taposta, Sastamalassa taas 58-vuotiasta miestä epäillään tutun miehen puukotuksesta. Lisäksi 15-vuotiasta nuorukaista syytetään idioottimaisesta tapon yrityksestä sekä monenlaisista muista rikoksista ja 27-vuotias mies on yrittänyt Sörnäisten metroasemalla ampua järjestyksenvalvojan.

Edellä mainituista tapauksista ensimmäinen koskee kantasuomalaisia. Toinen voi olla monikulttuurinen tai sitten ei. Kolmas taas lienee kantaväestöön kuuluvien känniääliöiden keskinäistä nahistelua. 

Neljännestä tapauksesta on vastannut sama uussuomalainen, joka reilu vuosi sitten sai paljonkin palstatilaa kouluväkivaltaisuuksillaan ja myöhemmin rötösteli mm. Helsingin Alppilassa ja Kaisaniemessä. Viides on yksi niistä somaleista, jotka lähtivät Tikkurilasta Pikku-Huopalahteen tappaakseen erän ihmisen, mutta tämän päästyä karkuun pahoinpitelivät lapsen. 

Suomessa järjestysvalta näyttäisi toimivan sinänsä kohtuullisen tehokkaasti jengirikollisuutta vastaan, kuten oikeudenkäynti osoittaa. Samalla vaarana on kuitenkin se, että suomalaisten poistuessa noista kuvioista tilan täyttävät maahanmuuttajajengit - siis sellaiset kuin viime aikoina huomiota herättänyt Mantaqa - joiden toiminta saattaa olla vielä kotimaisia moottoripyöräpoikiakin väkivaltaisempaa, kuten ruotsalaiset ja tanskalaiset esimerkit osoittavat. 

Parisuhdeväkivalta on maassamme todellinen ongelma kantaväestön parissa ja todennäköisesti vieläkin suurempi mätäpaise uussuomalaisten piirissä. Tosin jälkimmäisistä on vielä kantaväestöäkin vaikeampi saada tietoa, koska alistetut maahanmuuttajanaiset tuskin juurikaan raportoivat näistä. On kuitenkin vaikea kuvitella, että kantaväestöä enemmän ja rajummin raiskaavat miehet kunnioittaisivat puolisoidensakaan koskemattomuutta.

Känniääliöiden keskinäiset puukotukset ovat maamme perinteisesti korkeiden henkirikostilastojen suurin syy. Sille on vaikea tehdä varsinaisesti muuta kuin vähentää kännäämistä päihdepolitiikan avulla, etenkin kun kieltolakikin osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Juopottelun vähentämisessä on viime vuosina kuitenkin jossain määrin onnistuttu, vaikka tekemistä toki riittää edelleen.  

 

Kirjoitukseni alussa mainituista tapauksista kaksi viimeistä - eli järjetön väkivaltakäytös satunnaisia ihmisiä kohtaan - ovat pääosin kehitysmaista paremman elintason perässä Suomeen lähteneen väestönosan vastuulla. Tässä nuorisorikollisuudessa lienee kyse tulijoiden mukanaan tuoman kehitysmaalaisen kulttuurin, vähäisen älykkyyden ja näiden molempien vaikutuksesta nousseen väkivaltaisen nuorisokulttuurin yhdessä luomasta käyttäytymismallista, jolla pyritään saamaan kunnioitusta tekijöidensä kanssa yhtä vähä-älyisessä lähipiirissä.

Toisin kuin kolme ensimmäistä tapausta, uussuomalaisten mukanaan tuomalle väkivalta olisi helppo saada kuriin, jos vain tahdottaisiin. Se onnistuisi lopettamalla perustelematon humanitaarinen maahanmuutto siirtämällä turvapaikan osoittamisen tarve hakijalle. Toki siinäkin tapauksessa jo tänne saapuneet ja heidän jälkeläisensä jäisivät ongelmaksi, mikäli he ovat omaksuneet edellä kuvatun elämäntavan.

Jostain syystä maamme poliittinen eliitti ei kuitenkaan halua tehdä asialle yhtään mitään. Sen sijaan keksitään tekonäppäriä ja kantaväestöä syyllistäviä selityksiä maahanmuuttajanuorison huonolle käytökselle ja nähdään yhteiskunta syylliseksi sille, ettei tämä joukko ole sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tässä suhteessa erityisen käsittämätöntä on, ettei kotoutustoimissa aseteta selkeitä vaatimuksia maahantulijoille kielen, kulttuurin ja heidän jälkeläisilleen kouluttautumisen suhteen. Eikä edes halukkaille järjestetä riittävästi esimerkiksi suomen- tai ruotsinkielen kursseja. 

Suomessa ei myöskään ole puututtu tulijoiden omaehtoiseen maassamuuttoon, jossa ilmenee pyrkimys luoda etnisesti erilaistuneita asuinalueita. Siis sellaisia kuin Turun Varissuo, Helsingin Itäkeskus, Vantaan Havukoski tai Espoon Suvela, joissa kaikissa muiden kuin suomen- tai ruotsikielisten osuus lähestyy 50 prosentin rajaa. 

Tällainen politiikkaa on kaikkialla Euroopassa johtanut suuriin ongelmiin, mistä esimerkkeinä toimivat Ruotsin lähiöitä hallitsevat maahanmuuttajajengit tai sellaisille vastatoimena syntynyt tanskalaisten päätös sijoittaa syyrialaiset palautuskeskuksiin pohtimaan vapaaehtoista kotiinpaluuta. Siksi on suorastaan käsittämätöntä, ettei Suomen hallitus ole edes harkinnut poikkeamista Ruotsin harjoittamalta ja epäonnistuneeksi osoittautuneelta linjalta. 

Tämä on sokeaa älyllistä epärehellisyyttä, johon maassamme syyllistyvät erityisesti monet naiset. Tämän he tekevät äänestämällä vaaleissa humanitaariseen maahanmuuttoon sinisilmäisimmin suhtautuvia puolueita eli Vihreitä, Vasemmistoliittoa, SDP:tä ja RKP:tä, jotka esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa keräsivät yli puolet naisten äänistä, vaikka niiden yhteenlaskettu äänisaalis jäi vain noin 42 prosenttiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Mantaqa-jengi on varoitus tulevasta - ja edellyttää toimia
Jengirikollisuuden tilasta Suomessa ja Ruotsissa
Ulkomaalaiset raiskaavat kantasuomalaisia törkeämmin

 

Menneiden aikojen perheidylli

Entiseen aikaan agraari-Suomessakin oli tapana, että isäntä jätti talonsa vanhimmalle pojalleen. Tyttäret naitiin enemmän tai vähemmän kauas kotoa muihin taloihin tai torppiin ja pojista tuli useimmiten lähiseuduille pojattomien talojen isäntiä, paikkakunnan talollisten leskinaisten puolisoita, veljiensä torppareita tai jopa oman talon renkejä. 

Tämä tapa tiedettiin jo aiemmin varsin vanhaksi, sillä jo viitisen tuhatta vuotta sitten Lech-joen varrella eläneet ihmiset elivät tämän mallin mukaisesti. Mahtisuvut ylläpitivät talojaan mutta vaimot ja työväki haettiin kauempaa.

Tuoreessa Science-lehdessä kerrottiin tutkimuksesta, jossa oli selvitetty peräti kahdentoista 49 000 vuotta sitten eläneen neandertalilaisen genomisekvenssit. Heidän jäänteensä oli löydetty Altai-vuorilla sijaitsevasta luolasta, jonka läheltä on aiemmin tehty myös ensimmäiset havainnot denisovanihmisistä.

Nyt tutkitut genomit paljastivat perheyhteisön, joiden joukossa oli sekä isä että tytär. Ja kaikki muut miehet olivat näiden sukulaisia. Naisten geeneistä sen sijaan saatettiin päätellä, että he liikkuivat paljon enemmän kuin miehet. 

Tässä on huomattava, etteivät 49 000 vuoden takaiset neandertalilaiset viljelleet maata eikä heillä siten ollut maataloja, joita miessukupolvet olisivat viljelleet. Siitä huolimatta näyttää siltä, että jo silloisilla miehillä oli omia reviirejään, joilla he pysyttelivät. 

Merkille pantavaa oli myös se, että nämä neandertalilaiset olivat läheisempää sukua Espanjasta aiemmin löytyneille neandertalilaisille kuin Altai-vuorella aiemmin eläneille lajitovereilleen. Siten kansainvaellukset eivät näyttäisi olevan mikään uusi ilmiö. 

Mielenkiintoista oli myös se, että kaikilla perheen miehillä oli nykyihmisen Y-kromosomi. Siten myös heidän esi-isiensä joukossa oli nykyihmiseen kuuluva mies, kuten muillakin loppuvaiheen neanderalilaisilla. Vastaavasti myös kaikkien eurooppalaisten esi-isiin kuuluu neandertalilaisia. 

Tutkimuksesta luettuani jäin miettimään sitä, kuinka nykyisten länsimaalaisten elämä on muuttunut. Mutta näyttäisi siltä, että jotain lienee jäänyt myös geeneihimme tuon pitkän historian aikana. 

Enkä nyt tarkoita pelkästään maaseudun peräkammarin poikia, jotka ovat jääneet naisettomiksi tyttöjen lähdettyä kaupunkeihin, vaan myös sitä kyselyä, jonka mukaan 18–30-vuotiaista miehistä peräti 66 prosenttia haaveilee maallemuutosta tai harkitsevansa sitä vakavasti - todennäköisesti oman sukunsa juurille. Sen sijaan nuorista naisista maallemuutosta on innostunut "vain" 32 prosenttia. 

Toki maallemuuttohalukkuuteen on muitakin tekijöitä - epäilen esimerkiksi kaupunkien väestörakenteen muutoksen vaikuttavan siihen - mutta oma osansa saattaa hyvinkin olla siinä kymmenien ellei satojen tuhansien vuosien traditiossa, jossa miehet ovat pysytelleet kotiseudullaan ja naiset ovat liikkuneet pitkiäkin matkoja miehelään. Olisihan suoranainen ihme. ellei tämä olisi jättänyt myös perinnöllisiä sopeumia sekä naisiin että miehiin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vanhat normit säilyvät ja näkyvät pitkään
COVID-19 ja neandertalilaiset
Suurmiehiä maahanmuuton avulla