Mitähän Henrik Vuornos ja Anders Adlercreutz ajattelevat Delil Koyin tapauksesta?

26-vuotias Delil Koyi on tyytymätön saatuaan neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen raiskattuaan sosiaalisessa mediassa tapaamaansa yksitoistavuotiasta tyttöä viikonlopun ajan. Mies väitti, että tyttö olisi sanonut olleensa 18-vuotias, vaikka oikeuden mukaan tämä näyttää ikäiseltään eikä missään nimessä edes yli 15-vuotiaalta.

Tapaus on jälleen kerran vain yksi niistä monista yksittäistapauksista, joista suomalainen yhteiskunta joutuu maksamaan aiempina vuosina harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Eikä sekään liene enää kenellekään yllätys, että kovimman hinnan siitä joutuvat maksamaan naiset ja lapset. 

* * *

Tapaus kuitenkin palautti mieleeni loppukesän tapahtuman, jossa suomalaispoliitikot kritisoivat kovasti Wille Rydmania (ps) ja Mari Rantasta (ps) siitä, että nämä poseerasivat päässään lippalakki, jossa luki "SEND THEM BACK", jolla tarkoitettiin ulkomaalaisten rikollisten palauttamista takaisin kotimaahan. Äänessä olivat ainakin kansanedustaja Henrik Vuornos (kok) ja ministeri Anders Adlercreutz (ruots), joilla molemmilla näytti olevan vaikeuksia ymmärtää tekstin viitekehystä – vakaviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien palauttamista kotimaahansa – tai vaihtoehtoisesti heitä ei huoleta näiden uhrien kärsimykset.

Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä Vuornos ja Adlercreutz ajattelevat Delil Koyin puuhasteluista esimurrosikäisen tyttölapsen kanssa. Arvelevatko he tämän oppivat käytännössä muutaman vuoden vapausrangaistuksestaan ja jättävän jatkossa tytöt ja naiset rauhaan, vai ymmärtävätkö he, että aiempien tapausten valossa tämä saattaa hyvinkin jatkaa – vaikkapa Nahom Hagosin esimerkin mukaisesti – vastenmielisiä touhujaan päästyään vapauteen? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Triplaraiskaaja Nahom Hagos sai rangaistuksensa – entä sitten?
Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret
Poliisilla riittää kiirettä myös tulevaisuudessa

Triplaraiskaaja Nahom Hagos sai rangaistuksensa – entä sitten?

Kirjoitin tämän kuun alussa Nahom Hagosin kyltymättömästä raiskausinnosta. Totesin silloin, että "rangaistusta lieventää edellinen tuomio, koska myös tämä tapaus olisi voitu käsitellä vuoden 2025 oikeudenkäynnissä".

Näin myös kävi ja mies – jos tälle perslävelle voi sellaista arvonimeä antaa –  selvisi teostaan kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksella ja parin tonnin korvauksella raiskatulle tuotetusta kärsimyksestä. Siis sellaisella tuomiolla, joka ymmärrettävästi vit... hrhm... harmittaa syvästi ihmisiä. 

Asiasta kertonut uutinen kertoi myös, että Hagos "on jäänyt lukuisia kertoja kiinni näpistyksistä sekä huumausainerikoksista sekä rikkonut toistuvasti ehdonalaisen valvonnan määräyksiä". Toisin sanoin kyseessä on patologinen rikollinen, jonka oikea paikka ei ole tavallisten ihmisten joukossa. 

Sen sijaan uutinen ei kertonut, karkotetaanko Hagos tuomion kärsittyään sinne, mistä hänen sukujuurensa ovat peräisin. Toivoa kuitenkin sopii, että näin tehtäisiin hänen ja kaikkien muidenkin vastaavanlaisten rikollisten kanssa. 

* * *

Jos tästä tapauksesta haluaa nähdä jotain positiivista, sellainen voisi olla se, että jopa Pia Hiltunen (sd) – pesunkestävä demari – totesi tilanteen olevan "aivan karmea ja mielestäni karkotus olisi oikea ratkaisu". Jaan tämän näkemyksen hänen kanssan.

Sen sijaan laitavasemmiston Jessi Jokelainen (vas) ei vieläkään näytä tavoittaneen mainittavaa ymmärryksen tasoa, vaan höpisi haastattelussa painottavansa "ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn merkitystä". Aivan kuin mikään tiedostavien tätien hurskas löpinä olisi pidätellyt raiskaaja-Nahomia tämän mielipuuhista. Tai muitakaan hänen kaltaisiaan. 

* * *

Tämän kirjoitettuani katson surullisena aamuista tietokoneen näyttöä ja mietin, että missä päin Suomea joku naisihminen joutuu seuraavaksi täältä turvaa hakeneen henkilön tekemän seksuaalirikoksen uhriksi. Ja ihmettelen kaikkia niitä, joiden mielestä tämä on oikein ja kohtuullista käyttäen perusteluna – ei enempää eikä vähempää kuin – maahantulijoiden ihmisoikeuksia. 

Eikä kukaan kysy – ei ainakaan politiikan vasemmalla laidalla – että missä ovat näiden ihmisoikeustaistelijoiden lemmikkien raiskaamien naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet. Tai naisten oikeus kulkea vapaasti kaupungin kaduilla mihin aikaan tahansa, pukeutuneena miten haluaa ja ilman pelkoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Parrasvaloissa Nahom Lagos: Suomen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan edustaja
Täysjärkinen demari
Runkkurinki voisi olla hopealuoti

Parrasvaloissa Nahom Lagos: Suomen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan edustaja

Arvoliberaalilla maahanmuuttopolitiikalla on tunnetusti vakavia seurauksia. Yksi sellainen on Nahom Hagos, joka tunnetaan Oulun pyykkituparaiskaajana, koska hänen uhrinaan mainitussa paikassa oli 85-vuotias vanhus. 

Mies sai vuonna 2019 tapahtuneesta teostaan – julkisuuden lisäksi – 4,5 vuoden vankeusrangaistuksen. Siitä huolimatta hän raiskasi vuonna 2023 uudelleen: tällä kertaa ennestään tuntemansa 26-vuotiaan naisen. Nahom oli tuolloin ehdonalaisessa vapaudessa. 

Toisesta raiskaustapauksestaan puheena oleva sankari selvisi viime vuonna tehdyssä oikeuden ratkaisussa vain 2,9 vuoden vankeustuomiolla, johon sisältyi edellisen tuomion jäännösrangaistus. Nähtävästi hän ei kuitenkaan ollut jättänyt ehdonalaisessa tekemiään raiskailujaan yhteen kertaan vaan on jälleen syytteessä.

Tällä kertaa häntä epäillään niin ikään vuonna 2023 tapahtuneesta toisesta raiskauksesta. Nähtäväksi jää, seuraako siitä Nahomille lisäistumisia vankilassa. Mikäli niin käy, ei tuomiosta ilmeisesti tule kovin mittavaa, vaan rangaistusta lieventää edellinen tuomio, koska myös tämä tapaus olisi voitu käsitellä vuoden 2025 oikeudenkäynnissä. 

* * *

Nahomin tapaus ei ole mitenkään erikoinen, sillä tiettyihin mahanmuuttajaryhmiin kuuluvat miehet ovat yleisesti tunnettuja korkeasta raiskaamisaktiviteetistaan. Suomalaiset – ja ylipäänsä eurooppalaiset ja etenkin naiset – ovat puolestaan tunnetusti mieleltään sinisilmäisiä, eivätkä vieläkään ymmärrä harjoittamansa maahanmuuttopoliitiikan johtavan monenlaisiin ongelmiin, joista yksi on seksuaaliturvallisuuden heikkeneminen. 

Tässä suhteessa eilinen Ylen gallup oli mielenkiintoinen. Ainoana merkittävänä puolueena harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa jo vuosia vastustaneen – ja tällä hallituskaudella siihen merkittäviä parannuksia aikaan saaneen – Perussuomalaisten kannatus nousi jälleen. Valitettavasti samoin teki myös vastuutonta turvapaikkaturismia tiukimmin kannattavan, ja siten naisten seksuaaliturvallisuudesta vähiten välittävän, Vasemmistoliiton suosio. 

Toki suomalaispuolueiden kannatusmuutoksiin on muitakin syitä, eikä niistä vähäisin ole maan talouden lähteminen jälleen kasvuun – lähes 20 vuoden korpivaelluksen jälkeen. Toivon mukaan se auttaa Suomea sekä keventämään julkista velkataakkaansa että palauttamaan Nahomin kaltaiset rikolliset takaisin sinne, mistä tulivatkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Fahad Firas Adday Al-Nuaimi alleviivasi suomalaisten päättäjien sinisilmäisyyden

Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville

Seksuaaliturvallisuus Ruotsin ja Suomen tilastojen valossa

Olisiko Abdul Ballout pitänyt eristää yhteiskunnasta pitkän ja terroristiseen ajatteluun viittaavan rikoshistoriansa takia?

Iltalehti kertoi tänään eilisen kirjoitukseni aiheen eli Abdul B:n alias Abdul Balloutin rikoshistoriasta. Sen mukaan tämän rikokset näyttävät muuttuneen vakavammiksi vuosien edetessä.

Vuonna 2020 Ballout sai tuomion ryöstettyään kuulokkeet toiselta henkilöltä. Viisi vuotta myöhemmin hänet tuomittiin Libanonissa kolmeksi kuukaudeksi vankilaan yrityksestä liittyä Isis-terroristijärjestöön.

Kuluvan vuoden toukokuussa Ballout tuomittiin Saksassa vuoden ja kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen valtiota vaarantavan väkivallanteon suunnittelusta ja Isis-propagandan julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa.

Tämän olisi jo voinut kuvitella herättävän kelloja Saksan turvallisuus- ja oikeusviranomaisissa. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan – päinvastoin – Berliinin syyttäjät olivat valittaneet tuomiosta. 

Oikeus oli kuitenkin todennut ottaneensa huomioon Balloutin vankila-ajan Libanonissa sekä pitkän tutkintavankeuden Saksassa sekä sen, että Ballout oli tunnustanut tekonsa sekä vaikuttanut ottaneen etäisyyttä terroristiryhmään. 

Niinpä saksalaiset antoivat sinisilmäisesti ja hyvässä uskossa miehen jatkaa elelyään vapaalla jalalla sen sijaan, että tämä olisi eristetty muusta yhteiskunnasta. Lopputuloksen sitten tiedämmekin, eli Ballout murhasi autolla yhden ihmisen ja lisäksi viisitoista muuta sai vammoja.

* * *

Siksi on kysyttävä, että tulisiko Saksan – ja länsimaiden yleensä – muuttaa suhtautumistaan henkilöihin, joiden rikoshistoria osoittaa kohti yhä vakavampia tekoja ja kiinnostusta sellaiseen ääriajatteluun, joka on liityksissä terroristiseen toimintaan? Ja huolehtia tavalla tai toisella siitä, etteivät he pääse vahingoittamaan muita ihmisiä terroristisilla hyökkäyksillä.

Juuri nyt tällainen tarve koskee erityisesti islamilaisista maista tulleita maahanmuuttajia, mutta historiassa on toki nähty samankaltaista toimintaa myös muiden aatteiden pohjalta – esimerkiksi Saksassa samankaltaista uhkaa aiheuttivat viimeksi äärivasemmistolaiset 1900-luvun loppupuolella ja Suomesta tunnetaan sadan vuoden takaa sekä punainen terrori että äärioikeiston muilutukset. 

Erona näillä ryhmillä on toki se, että historialliset tapauksen liittyivät etnisesti eurooppalaisiin kun taas islamistinen uhka Euroopassa on kasvanut nykyaikaisen kansainvaelluksen seurauksena. Ja sen tekijät tulevat lähinnä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta eivätkä siten jaa samankaltaista maailmankuvaa uskonnoista vieraantuneiden länsimaalaisten kanssa – eivätkä siten edes halua assimiloitua länsimaiseen elämäntapaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
"Abdul B" ajoi Saksassa autolla
Italianmarokkolaisen terroriteko oli hankala uutisoitava
Vallankumouksellinen vasemmisto kylvää väkivaltaa ja niittää tukea

Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta

Abdul Aziz, 23 vuotta, sai yhdeksän vuoden vankeustuomion törkeästä lapsenraiskauksesta ja kolmesta väkivaltaisesta raiskauksesta. Nuorin uhreista oli vain 14-vuotias ja tapahtumapaikkoina Kuopio sekä Jyväskylä. 

Lusimaan lähtenyt henkilö oli vaihto-opiskelija, joka aloitti seksuaalirikostensa sarjan pian Suomeen saapumisensa jälkeen. Ja toivottavasti palautetaan suoraan vankilasta takaisin kotimaahansa. 

* * *

Tämä tapaus ei ole mitenkään erikoinen. Sen sijaan se kertoo pienen osan siitä kärsimyksestä, jonka maamme poliitikkojen aiemmin harjoittama maahanmuuttopolitiikka on tuottanut suomalaisille. 

Onni onnettomuudessa on se, että Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt lainsäädäntöömme muutoksia, joilla tätä kärsimystä yritetään vähentää. Jos – ja toivottavasti kun – se onnistuu, on kansankunnan muistiin kuitenkin syytä kirjoittaa, ettei aiempaan käytäntöön kannatta palata, eikä sellaista kannattavia puolueita pidä päästää valtaan tulevissa vaaleissa. 

Tukea tälle näkemykselle saamme muualta Euroopasta – josta osa saattaa tosin suistua sisällissotiin ennen kuin järki voittaa. Ja siksi täällä Suomessa on syytä huolehtia siitä, että aiemmin harjoitetun politiikan virheet siivotaan pois demokratian keinoin. 

Erityisen tärkeää tämän huomaaminen ja ymmärtäminen olisi nuorten naisten keskuudessa. Näin siksi, että aiemmin harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut juuri tämän ryhmän suurimpaan vaaraan, ja – sinänsä epäintuitiivisesti – sen kannatus on suurinta juuri heidän parissaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019

Ylellinen raiskausvihje

Ylen mukaan 20-vuotiaalla miehellä oli jopa 15 alaikäistä uhria, minkä seurauksena hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen seksuaali­rikoksista. Luulisi, että näin "ansioituneen" raiskaajan henkilötiedot – tai ainakin jonkinlainen kuvaus hänen tuntomerkeistään – olisivat julkaisemisen arvoisia. 

Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä verorahoitteinen mediayhtiömme jätti kaikki raiskaaja-ahdistelijan tiedot julkaisematta, koska – jutun mukaan – se haluaa turvata uhrien yksityisyyden. Niinpä me Ylen toiminnan maksaja-asiakkaat saamme tyytyä tarinoihin "parikymppisestä euralaismiehestä".

* * *

Mahtavatkohan Yle ja sen toimituskunta ymmärtää, että jättämällä rikollisen taustan kokonaan arvailujen varaan, he tulivat samalla vihjaisseeksi, että tuomittu raiskaaja on Eurassa asuva maahanmuuttajataustainen muslimi tai musta afrikkalainen. Ainakin minä – ja uskoakseni vähintään miljoona muuta suomalaista – oletamme niin. 

Yleisradio korjatkoon, mikäli päätelmämme on väärä. Näin jo siitäkin syystä, että olisi perin ikävää, jos maahanmuuttajien piikkiin pantaisiin Yleisradion salailun takia kantasuomalaisten tekemiä rikoksia.

Päivän aiempi merkintä:
Turvapaikanhakijoiden kustannuksissa yli viisinkertainen ero

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
BBC:n johtajat erosivat valheellisen uutisoinnin takia – entä Yleisradion johto?
Johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset

Näiden henkilöiden maahanmuutto ei ole ollut hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle

Iltalehti kertoi hovioikeuden tuominneen Basat Abdulkaremin, 22, kolmen ja puolen vuoden vankeurangaistukseen tapon yrityksestä. Sen sijaan Kerim "Kerza" Muslahin, 23, syytteet kaatuivat näytön puutteeseen.

Asiaan liittyy pari muutakin mielenkiintoista seikkaa. Niistä ensimmäinen on se, että oikeudenkäyntiin johtaneissa tapahtumissa oli ollut paikalla myös Suvelan jengimurhasta tuomittu Dijar Güzel. Lisäksi ilman tuomiota jäänyt "Kertza" Muslah oli tuomittu jo vuonna 2021 yli kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä. 

Niin. Mitähän tästä nyt sanoisi? 

Kenties nyt ainakin sen, ettei näiden henkilöiden maahanmuutto ole ollut ainakaan hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Enkä usko, että se muuttuu myöskään jatkossa yhtään paremmaksi. 

Siitä huolimatta kehotan kaikkia teitä – arvoisat lukijani – olemaan aktiivisia äänestyskopissa. On nimittäin niin, että Suomessa lait määrätään viime kädessä eduskunnassa, jossa istuvat juuri ne ihmiset, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä eduskuntavaaleissa. 

Päivän aiempi merkintä:
Ennuste: 2040-2050-luvulla syntyy ilmasto- ja ympäristökriisien sarja

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
SDP:llä on huikea kannatus vieraskielisten parissa
Kehitysmaalaisten maahanmuutto on pysyvästi haitallista

Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ihmiset tasa-arvoisempia kuin toiset?

Helsingin sanomat kertoi alaikäisestä puukottajasta, joka väitti oikeudessa rikoksensa syyksi puukotetun rasistisen kommentin. Oikeus ei kuitenkaan uskonut kyseistä henkilöä, koska puukotettu oli hätäkeskukseen soittaessaan käyttänyt sanaa "romani". 

Oikeus siis päätyi siihen, että puukottaja yksinkertaisesti valehteli oikeudessa. Tätä tuki sen mielestä myös se, että uhri oli vihreiden kunnanvaltuutettu - eikä tämän puolueen jäseniä yleensä pidetä rasistisina, pikemminkin päinvastoin. Niinpä puukottaja tuomittiin lukemaan tiilenpäitä kolmeksi vuodeksi.

Vaikka oikeus mitä ilmeisimmin onnistui rikollisen tuomitsemisessa, herätti tapaus kuitenkin kysymyksiä. Eli olisiko puukotus oikeuden mukaan ollut hyväksyttävämpi, mikäli hätäkeskukseen soittanut olisi puhunut "mustalaisesta" - eli käyttänyt sanaa, joka ainakin vanhemman väestönosan parissa on monille edelleen normaalia puhekieltä, eikä siksi välttämättä viittaa millään tavalla sanojansa rasistisuuteen? 

Edelleen on kysyttävä, että olisiko oikeus katsonut puukotuksen yhtä pitkän tuomion arvoiseksi, mikäli uhri olisi ollut jonkin oikeistopuolueen kunnanvaltuutettu? Vai olisiko se katsonut hänen poliittisen kantansa jollain tavalla raskauttavaksi tai ainakin luottamusta vähentäväksi asiaksi? 

Siksi on kysyttävä myös, että mikäli nämä asiat - siis puukotuksen jälkeisessä tunnekuohussa lausutun tavallisen, mutta nyttemmin rasistiseksi leimatun, sanan käyttäminen tai uhrin puoluetausta - olisivat vaikuttaneet mahdolliseen oikeuden ratkaisuun tai rikoksesta annetun tuomion pituuteen, olisiko kansalaisten yhdenvertaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa toteutunut? Vai olisiko syntynyt tilanne, jossa - Orwellia mukaillakseni - kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ihmiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö yhteiskuntaa uhkaavien tunnusten käyttö agitointitarkoituksiin kieltää?
Opetushallitus linjasi spurgut ja puliukot puhekielen ulkopuolelle
Kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset suomalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset

Ottaako oikeus vastuun viattoman ihmisen kuolemasta?

Kirjoitin eilen Tampereella tapahtuneesta joukkopuukotuksesta, jossa suomalaismies haavoitti neljää ihmistä. Tämän päivän aikana tapauksesta on tullut lisätietoja, jotka panevat ajattelemaan suomalaisen oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta.  

Yleisradio on nimittäin kertonut, että rikoksesta kiinni otettu mies on jo aiemmin tuomittu useista aiemmista väkivallanteoista. Tätä oli syytetty kesäkuussa 2023 tapahtuneesta tapon yrityksestä, jossa mies oli iskenyt veitsellä nukkuvaa tuttua miestä vatsaan. 

Tuomio annettiin tammikuussa 2024 kuitenkin vain törkeästä pahoinpitelystä sekä toiseen mieheen kohdistuneesta pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, kahdesta vahingonteosta ja haitanteosta virkamiehelle. Sen mukaan miehen olisi pitänyt istua telkien takana yhteensä kaksi ja puoli vuotta.

Viime kuussa puukottaja oli saanut myös toisen - puolen vuoden mittaisen - pahoinpitelytuomion lyötyään syksyllä 2021 uhriaan useita kertoja päähän, kuristanut tätä sekä hakannut lisäksi metalliputkella ylävartaloon. Mies oli tällöin ollut ehdonalaisen koeajalla. Hänet tuomittiin vain puolen vuoden vankeuteen, koska aiempi tuomio törkeästä pahoinpitelystä otettiin huomioon rangaistusta alentavana tekijänä. 

Lisäksi mies on tuomittu kolmesta vuonna 2020 tapahtuneesta kaupan ryöstöstä kolmen vuoden vankeuteen. Tuolloin mies oli ollut 18-vuotias. 

* * *

Kaiken tämän valossa on kysyttävä, että miten oikeus aikoo suhtautua miehen eilisiin tekoihin, kun ne aikanaan tulevat sen punnittavaksi. Annetaanko hänelle jälleen alennusta tuomioista ja päästetään vaarantamaan muiden ihmisten turvallisuuden lyhyen vankeusajan jälkeen. 

Vai ymmärtääkö oikeusistuin, että kyseessä on henkilö, joka lähes varmuudella tulee ennemmin tai myöhemmin tappaneeksi jonkun uhreistaan ja on siksi pidettävä suljettujen ovien takana loppuelämänsä ajan? Ja ellei ymmärrä, niin onko se valmis ottamaan vastuun viattoman ihmisen kuolemasta?

Päivän aiempi merkintä:
Haastaako Nasima Razmyar Wille Rydmanin oikeuteen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulukiusaaminen, oikeus ja kohtuus
Laillinen puskaraiskaus ja toivottavasti väärä epäilys
22-vuotias tummahiuksinen mies saanee rikosvyyhdistään paljousalennuksen

Ihmissalakuljettaja sai 25 vuoden vankeustuomion

BBC kertoi, että Egyptissä syntynyt, mutta Iso-Britanniasta turvapaikkaa hakenut, Ahmed Ebid organisoi lähes 3 800 maahanmuuttajan matkan Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan vuosina 2022 ja 2023 hintaan 12 miljoona puntaa. Sen seurauksena hänet on nyt tuomittu 25 vuoden tiilenpäiden lukemissessioon, minkä jälkeen hän pääsee - ilman omaa tahtoaan - palaamaan takaisin kotimaahansa. 

Tiilenpäiden lukeminen ei sinänsä ole puheena olevalle egyptiläiselle uutta, sillä ennen ihmisten salakuljetusbisneksiä Ebid kuljetteli Afrikasta Eurooppaan ihmisten sijaan huumeita ja pääsi palkkioksi tutustumaan saapasmaan vankiloihin viideksi vuodeksi. Siinä ei luultavasti ollut mitään erikoista, mutta nyt hän tuli tehneeksi historiaa ensimmäisenä ihmisenä, jota on rangaistu saarivaltiossa Välimeren yli tapahtuneesta ihmisten salakuljetuksesta.  

Miehen lapset ja vaimo asustelevat Iso-Britannissa sikäläisen sisäministeriön kustannuksella. Tämä siis siitä huolimatta, että mies tahkosi miljoonia puntia bisneksillään, jotka oli - edelleen BBC:n jutun mukaan - järjestetty siten, että Välimeren yli salakuljetettavia ihmisiä kohdeltiin epäinhimillisesti ja heidän henkensä oli vaarassa. 

Tapaus on mielenkiintoinen ennen kaikkea siksi, että se avaa nähtäväksi pienen palan siitä karusta todellisuudesta, joka on syntynyt Euroopan rajoille ja jopa sen sisään viime vuosikymmeninä harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eikä meidän pidä missään tapauksessa unohtaa, että yksi tärkeimmistä ajureista tämän kehityksen takana ovat poliitikkojen lisäksi niin sanotut ihmisoikeusjärjestöt - kuten Välimerellä aiemmin toiminut lääkärit ilman rajoja - joita ilman Ahmed Ebidin kaltaisten Afrikan ja Euroopan välillä toimivien salakuljettajien olisi ollut paljon hankalampaa tehdä laittomia ja ihmisten hengestä piittaamattomia bisneksiään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälinen oikeus on ongelma
Afrikasta Albaniaan ja chileläisistä jengiväkivaltaan
Humanitaarinen maahanmuutto on taakka ja rikollisuuden lähde