COVID-19 pandemia on syksyn tullen ottanut uusia kierroksia. Siksi ajattelin kirjoittaa parista siihen liittyvästä uudesta asiasta.
Niistä ensimmäinen on löytämäni artikkeli, jossa kerrottiin islantilaisten määrittäneen omasta väestöstään viruksen tappavuuden. Se oli saarivaltiossa 0,3 prosenttia tartunnan saaneista.
Lukua oli hauska verrata siihen, mitä itse arvelin pohjoismaisten tartunta- ja kuolleisuuslukujen pohjalta. Parhaiten tämä käy laskemalla kuinka monta ihmistä virukseen kuolisi, mikäli se saisi vapaasti levitä eli kuukauden takaiseen käsitykseeni siitä, että Suomen, Tanskan tai Norjan tapauksessa tuo luku olisi noin 50 000.
Islantilaisfrekvenssin perusteella virus tappaisi näistä maista noin 16 500 henkeä eli vain 30 prosenttia omasta laskelmastani. Olin siis selvästi väärässä, kuten juttuni yhdessä kommentissakin huomautettiin tuoreeltaan. Joka tapauksessa määrä ylittäisi dramaattisesti tavallisen influenssakauden kuolleisuusluvut, jotka ovat influenssaan suoraan vuosittain kuolevien osalta vain kymmeniä ja epäsuorat hengenmenetyksetkin huomioiden vuosittain muutaman sadan luokkaa.
* * *
Toinen koronavirukseen liittyvä tuore tieto kertoi, että SARS-CoV-2 tappaa Iso-Britanniassa bangladeshilaisia puolet tehokkaammin kuin muita ihmisiä. Kun tämän syitä lähdettiin etsimään, havaittiin että eteläaasialaisilla on perintöaineksessaan paljon muita ihmisiä useammin neandertalilaisilta periytynyt geenialue, joka on assosioitunut koronakuolemiin.
Sitä ei tiedetä, miksi juuri tämä geenialue on yleinen eteläaasialaisilla, mutta on varsin todennäköistä, että siitä on historian kuluessa ollut jotain hyötyä sikäläisille ihmisille, koska se esiintyy juuri siellä paljon runsaampana kuin muualla maailmassa. Nyt se kuitenkin altistaa ihmisiä koronavirukselle.
Samainen geenialue puuttuu afrikkalaisilta ja on harvinainen itäaasialaisilla. Tutkijat arvelivatkin, että itäisimmässä Aasiassa geeni on ollut negatiivisen luonnonvalinnan kohteena. Ehkäpä historiallisten paikalliskoronavirusepidemioiden takia.
* * *
Kun nyt tuli puhe neandertalilaisista, niin muistin, että jokin aika sitten luin myös tutkimuksesta, jossa oli selvitetty neandertalilaisten Y-kromosomia ja huomattu, että se oli paljon samankaltaisempi nykyihmisen Y-kromosomin kuin neandertalilaisten sisarlajin denisovalaisten kanssa. Siten sen on täytynyt jossain vaiheessa näiden lajien historiaa siirtyä nykyihmisestä neandertalilaisiin ja syrjäyttää ajan myötä heidän alkuperäisen Y-kromosominsa.
Syyksi tälle tutkijat esittivät sitä, että neandertalilaiset elivät pienissä ryhmissä, joissa sisäsiittoisuus oli vahvaa. Niinpä heidän genomiinsa kertyi vähitellen haitallisia mutaatioita, jotka heikensivät Y-kromosomin toimintaa. Kun tarjolle sitten tuli risteytymisen kautta nykyihmisistä terveempi vastine, suosi luonnonvalinta sitä ja se levisi vähitellen neandertalilaispopulaatioon.
Tämän selityksen testaamiseksi tutkijat esittivät, että tutkimalla nyt analysoituja kymmeniä tuhansia vuosien ikäisiä varhaisempia nendertalilaisia pitäisi niistä löytyä Y-kromosomeja, jotka muistuttavat enemmän denisovalaisten kuin nykyihmisten Y-kromosomeja. Tarkoitukseen mahdollisesti käyviä fossiileja on olemassa ainakin 400 tuhannen vuoden takaa.
Jääkäämme siis odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan niin COVID19 pandemian kuin neandertalilaistutkimuksenkin osalta. Ainakin tähän mennessä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että todellisuus olisi jälleen kerran tarua ihmeellisempää.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paljonko SARS-CoV-2 tappaisi ihmisiä pohjoismaissa, jos se saisi levitä vapaasti?
Ihmiskunnan populaatiogenomiikkaa
Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana
Laitan blogin aiheeseen liittyvän linkin webinaariin, johon toivon Professorin tutustuvan ehtiessään. Aiheeseen liittyvät artikkelit ja videot tuntuvat katoavan saatavilta järjestelmällisesti, joten suosittelen tutustumaan linkkiin ensi sijassa kun se vaan lukijan aikatauluihin sopii.
VastaaPoistaEsitetylle analyysille voi tehdä oman vertaisarvioinnin, kaikki materiaali linkitetään videossa.
Ehkäpä tulevaisuudessa näemme Professorinkin ajatuksia ja syvempää pohdintaa aiheesta?
Linkki videoon katosi tässä nimenomaisessa tapauksessa ihan omasta töpeksinnästäni.
VastaaPoistaTässä, olkaa hyvä.