Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukurutsa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukurutsa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 12. syyskuuta 2026

Isänpuoleisen serkun naiminen ehkäisee naisten kokemaa parisuhdeväkivalta

Lähisukulaisten välinen avioliitto – tai pikemminkin sen seurauksena syntyvien lasten sisäsiittoisuus – on haitallista. Tämä johtuu siitä, että jälkeläiset perivät tavallista useammin saman geenimuodon molemmilta vanhemmiltaan. 

Tällöin resessiiviset geenit tulevat näkyviin lasten ilmiasussa, jolloin väistyvästi periytyvät sairaudet tulevat näkyviin. Sen seurauksena sukulaisavioliitoista syntyvillä lapsilla on korkeampi riski synnynnäisiin rakennepoikkeamiin, kehitysvammoihin, kuurouteen ja sokeuteen sekä vauva- ja lapsikuolleisuuteen. Lisäksi sisäsiittoisuus vähentää tällaisessa suhteessa syntyneiden jälkeläisten kognitiivista kyvykkyyttä, millä on negatiivinen vaikutus näiden menestykseen elämässään.

Jos sukulaisavioliittoja solmitaan samassa suvussa tai yhteisössä useammassa sukupolvessa peräkkäin, perimän monimuotoisuus vähenee ja geneettiset riskit moninkertaistuvat entisestään. Näistä syistä huolimatta serkusten välinen avioliitto on yleistä monissa kulttuureissa. 

Sellaisia solmii yli 10 prosenttia maailman väestöstä – näin tapahtuu yhä useammin myös Suomessa ja muissa länsimaissa viime vuosina lisääntyneen humanitaarisen maahanmuuton seurauksena. Siksi niihin on epäilty liittyvän jokin hyöty, jonka seurauksena tämä – sinänsä erittäin haitallinen – kulttuurinen tapa olisi pesiytynyt joihinkin kulttuureihin.

* * *

Yksi tällainen hyöty havaittiin ranskalaisen Olympia L. K. Campbellin julkaisemassa tutkimuksessa. Se liittyi sukulaisuussuhteiden vaikutukseen kotien sisäisiin konflikteihin eli perheväkivaltaan. 

Tutkimuksen taustalla oli kaksi kilpailevaa hypoteesia, joista ensimmäisen mukaan verisukulaisuus yhdenmukaistaisi puolisoiden etuja ja lisäisi sukulaisten valvontaa, mikä vähentäisi miesten kannustimia ja mahdollisuuksia käyttää pakottamista. Toisen hypoteesin mukaan tiiviit sukulaisuusverkostot asettaisivat perheen yhtenäisyyden naisten itsemääräämisoikeuden edelle, mikä tukahduttaisi avun hakemista ja helpottaisi näiden kontrollointia. 

Campbell vertaili näitä hypoteeseja Egyptistä, Jordaniasta, Pakistanista ja Turkista kerättyjen, noin 36 000–46 000 naista koskevien tietojen avulla. Tässä aineistossa avioliitto ensimmäisen serkun kanssa liittyi 2,5 prosenttiyksikköä pienempään fyysisen parisuhdeväkivallan todennäköisyyteen verrattuna avioliittoihin, joissa puolisot eivät ole verisukulaisia. 

Tämä tarkoittaa naiselle noin 11 prosenttia pienempää väkivallan suhteellista riskiä. Lisäksi tutkija havaitsi samankaltaista vähenemistä vaimoon kohdistuvassa pakottavassa kontrolloivassa käyttäytymisessä. 

Mielenkiintoista kyllä, serkusavioliitto isänpuoleisen serkun kanssa vähensi fyysisen väkivallan riskiä enemmän kuin äidinpuoleisen. Siten näyttää siltä, että suojavaikutus johtuu miehen sukulaisten auktoriteetista miehiin, eikä sinänsä puolison sukulaisuudesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sukurutsa on nostettava pöydälle
Serkku ei ole vain herkku, vaan myös yhteiskunnallisen menestymisen este
Sisäsiittoisuuden seurauksia pitäisi tutkia

sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan

Ilta-Sanomien toimittaja oli haastatellut miestä, joka oli vaatinut poikansa jättämistä luokalle. Opettaja ei olisi suostunut tähän, mutta lausunnon hakeminen koulupsykologilta ratkaisi asian, poika sai uuden alun ja pärjäilee nykyisin hyvin.

Toimittaja haastatteli myös naista, jonka puheenkehityksessä jälkeen jäänyt lapsi oli jätetty luokalle. Äidin mukaan jälkeläiselle aiheutui asiasta sosiaalisia ongelmia. 

Siksi nainen arveli, että olisi ollut parempi, mikäli lapsi olisi saanut koulusta muunlaista tukea, kuten yksilöllisestä opetusta. Tämä saattaa tietenkin pitää paikkansa, mutta kuinka monelle lapselle ylivelkaantunut suomalainen yhteiskunta - johon maahanmuuttopolitiikka tuottaa yhä enemmän vaillinnaisesti suomen- tai ruotsinkieltä osaavia koululaisia - pystyy kustantamaan kallista yksilöllistä opetusta? 

* * *

Jutun mukaan monet vanhemmat ovat kuitenkin tiukasti lastensa luokalle jättämistä vastaan. Jotkut jopa uhkailevat opettajia, mikäli näin on käymässä.  

Tosiasia kuitenkin on, ettei luokalta seuraavalle siirtyminen ole oikea ratkaisu koskaan, sillä uuden oppiminen edellyttää aiemmin opetetun kohtuullista osaamista. Ja siksi on selvää, että säälivitosten antaminen on valtava karhunpalvelus lapselle itselleen. 

Tämä on asia, johon pitäisi kiinnittää suomalaisissa kouluissa enemmän huomiota. Näin siksi, että jopa yläkoulussa on lapsia, jotka eivät osaa lukea kunnolla. Ja joilla ei ole edes motivaatiota siihen. 

Minusta juuri motivaatio onkin se asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Ja sen ymmärtäminen, että juuri luokalle jääminen lisää sitä enemmän kuin mikään muu toimenpide - ja on siitä syystä juuri lapsen itsensä kannalta äärimmäisen hyödyllistä. 

Näin on vieläpä täysin riippumatta siitä, onko kyseessä suomalais- vai maahanmuuttajataustainen piltti. Ja silloinkin, kun jälkimmäinen on omalle kulttuurilleen tyypillisesti sukurutsaisen yhdynnän hedelmä. 

* * *

Tänään on jälleen uskomuspoliitikkojen ja viherpiipertäjien lanseeraama ylikulutuspäivä. Olen kirjoittanut pariinkin otteeseen, miksi tämä käsite on harhaanjohtava, joten en jaksa toistaa samaa asiaa joka vuosi. Mikäli asia kuitenkin kiinnostaa, voi lukaista tämän, tämän ja tämän blogimerkinnän. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa
Koulujen ja huippu-urheilijoiden ongelmat
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!