torstai 25. helmikuuta 2021

Vanhat normit säilyvät ja näkyvät pitkään

Kiina on nykyisin maailman toinen suurvalta. Siksi myös jokaisen suomalaisen on hyvä tutustua sikäläiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. 

Siihen liittyen kirjoitin aikanaan kuinka ei ole lainkaan sattuma, että teollinen vallankumous tapahtui juuri Pohjois-Euroopassa. Tuolloin kirjoitukseni perustui tieteelliseen julkaisuun, jonka mukaan kiinalaiset riisin- ja vehnänviljelijät erosivat toisistaan siten, että vehnänviljelijöiden jälkeläiset olivat ajatuksiltaan analyyttisempiä ja yksilökeskeisempiä kuin riisinviljelijöiden nuoriso. Eli muistuttivat ajattelultaan eurooppalaisia.

Huomasin eilen uuden aiheeseen liittyvän tieteellisen artikkelin, jossa oli jälleen tutkittu kiinalaisia riisin- ja vehnänviljelijöitä. Sen tulosten mukaan niissä Kiinan osissa, joissa on perinteisesti viljelty riisiä vallitsevat selvästi tiukemmat sosiaaliset normit kuin vehnänviljelyalueilla. Ja nämä erot ovat jopa suurempia kuin alueiden kaupungistumisesta tai taloudellisesta kehittyneisyydestä johtuvat erot.

Tutkijat selvittivät myös sitä, kuinka riisinviljelyn historiallinen yleisyys vaikuttaa eri valtioissa vallitsevien arvojen sitovuuteen. Tulokset olivat selviä: mitä selkeämmin maan historia sitoutui riisinviljelyyn, sitä tiukemmat ja yhteisöllisemmät sosiaaliset normit siellä vallitsivat. Harmi kyllä, Suomi ei ollut mukana vertailussa.

Tiukkojen arvojen parissa elävät ihmiset priorisoivat sosiaalista järjestystä, ovat itsekriittisempiä ja käyttävät esimerkiksi huumeita vähemmän kuin väljien normien hallitsemissa yhteisöissä. Toisaalta tiukat normit ehkäisevät luovuutta, mikä on todettu myös Kiinan historiallisilla riisialueilla, joilta haetaan merkitsevästi perinteisiä vehnäalueita vähemmän uusista innovaatioista kertovia patentteja. Tiukkoja normeja noudattavat yhteisöt saattavat kuitenkin tuottaa tehokaasti sellaista kasautuvaa kehitystä, jossa jo olemassa olevia innovaatioita kehitetään systemaattisesti paremmiksi.  

Tämän kanssa yhdensuuntaisesti kiinalaiset innovaatiokeskukset sijaitsevat historiallisilla vehnäalueilla. Ne ovat todennäköisesti myös helpompia seutuja muuttajille, koska löyhempiin arvoihin on helpompi sopeutua. 

Jos ja kun historiallisella maanviljelyllä on Kiinassa edelleen näin suuri merkitys, herää kysymys siitä, kuinka kauan kestää ennen kuin riisinviljelijöiden ja vehnänviljelijöiden jälkeläisten arvot yhtenäistyvät. Tämä kysymys on tietenkin tulevaisuuden tutkijoiden selvitettävä, mutta on merkillepantavaa, että riisinviljelijöiden kulttuuri näkyy edelleen esimerkiksi opiskelijoiden ja Starbucksissa kahvittelevien kiinalaisten käytöksessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kirsi Liimatainen uskoo edelleen sosialistiseen utopiaan
Oppiiko suomalainen, kun kiinalainen opettaa Afrikassa?
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?

12 kommenttia:

  1. "Kiinan maatalousministeri Tang Renjian kertoi toimittajille maanantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että maan viljavarastot "joutuvat toisinaan paineen alle" ja Pekingin on toimittava elintarvikkeidensa "vakauttamiseksi".
    Huomautukset, joihin sisältyy vakuutus siitä, että kommunistinen puolue voi taata riittävästi ruokaa hupenevalle väestölleen "paineista huolimatta", seuraa vuoden 2020 rankkaa sadonkorjuukautta, joka on kärsinyt vakavasti laajasta tulvasta, joka vaikuttaa 27: stä 31: stä 31 maakunnasta ja pyyhkimällä merkittävän osan joistakin maan tärkeimmät viljelykasvit. Kiinassa on myös ollut merkittävä puute sianlihasta, joka on maan suosituin proteiinilähde, valtakunnallisen afrikkalaisen sikaruton puhjettu."

    WSJ:ssa oli WHO:n raportista, että virusta olisi saatu frettimäyristä ja kaneista. Mietin oliko niillä korvattu proteiinit sikojen puutteessa.

    VastaaPoista
  2. Jokainen Durkheiminsa lukenut osaa ajatella, että ihminen on lajityypillisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen olento, jonka alkulaumoja muinoin organisoinut sosiaalisidos, eli "valta", on hyvin pitkässä historiallisessa perspektiivissä jalostunut yksilön kokemukselliseksi "tahdoksi".

    Yhä edelleenkin voidaan tuo yksilöllinen "tahto" erityistä regressoivaa menetelmää, hypnoosia, käyttäen palauttaa alkuperäiseen kollkektiiviseen tilaansa, jolloin "tahto" yllättäen saadaankin siirtymään henkilöltä toiselle.

    Ja juuri lajin olemuksellisesta sosiaalisuudesta seuraa, että "moraaliksi" kutsutun sosiaalisidoksen rooli on niin merkittävä. Siis että yhteisössä ylläpidetyt "arvot" voivat olla enemmän tai vähemmän sitovia. Ja että yhteisöt voivat olla sosiodynaamisesti jopa eri suuntiin pyrkiviä -- Durkheim puhui "mekaanisesta" normimoraalista vs. "orgaanisesta" omantunnonetiikasta.

    Ja tuollaisista seikoista, jotka ihmisyydessämme sijoittuvat siis paljon paljon paljon syvemmälle kuin mihin mikään yksilöllinen "minä" kokemusmaailmassaan voi ajatuksiaan muodostaa, johtuu se, etteivät kaikki "kulttuurit" voi koskaan sopeutua yhteiselämään keskenään. Mutta tämä sosiologinen tosiasia on siis esimerkiksi naisminitereidemme pieniin päihin liian iso asia ymmärrettäväksi.

    No, on se toki monelle muullekin. Jos ihmisen todellista "ihmisyyttä" ymmärrettäisiin edes hieman paremmin ja syvemmin, emme noituisi itseämme esimerkiksi niillä yliylevöitetyillä ylimittaisilla yleiskäsitteillä, joilla "ihmisarvo- ja -oikeusideologiat" on muotoiltu. Siitä, että kaikilla on "ihmisarvo" ei todellakaan seuraa se, että kaikki kulttuurit sopeutuisivat keskenään.

    VastaaPoista
  3. Siihen, että teollinen vallankumous tapahtui Euroopassa eikä Kiinassa, lienee hyvin yksinkertainen syy: Euroopassa on käytössä kirjoitusjärjestelmä, jonka ansiosta lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ei ole elämäntehtävä. Nimenomaan Puhjois-Euroopassa vielä protestantit alleviivasivat llukutaidon tärkeyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisätään tuohon vielä protestanttinen työetiikka.

      Poista
    2. Siihen liittyi protestanttinen yhteiskunta, jonka arvot ovat oleellisesti yksilöllisemmät kuin muun maailman.

      Poista
  4. Jostain syystä olen ymmärtänyt teollisen vallankumouksen tapahtuneen Englannissa ja siirtyneen sieltä mantereenpuoleiseen Länsi-Eurooppaan, tullen Pohjois-Eurooppaan aikanaan tuontitavarana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjois-Eurooppa on ilmeisesti venyvä käsite, joka ei tarkoita samaa kuin Pohjoismaat.
      Nimitys Pohjoismaat on jo kauan sitten vakiintunut vain tiettyjä viittä maata tarkoittavaksi, mutta Pohjois-Euroopaksi saatetaan nimittää paljon laajempaakin aluetta, johon kuulunevat kaikki lähellä Itämerta tai Pohjanmerta olevat alueet, Englantikin mukaan luettuna.
      Pohjois-Eurooppa on venyvä käsite.

      Poista
    2. Pohjois Eurooppa tarkoittaa tässä yhteydessä protestanttista Eurooppaa, johon myös Englanti kuuluu.

      Poista
  5. Influenssaviruskin näyttää olevan katoamassa?
    Ainakin suomesta...

    https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lienee yhteydessä korona pandemian takia käytettyihin varotoimiin. Palaa siis takaisin ensi vuonna.

      Poista
    2. Ei vaan nyt lasketaan ihan tavan räkätautikin koronaksi.

      Poista
  6. Kuten Professori sanoi, ne toimenpiteet, joihin koronaviruksen vuoksi on ryhdytty, ovat samalla huomattavasti vähentäneet myös influenssan tarttumista. Tämänhän osoittaa hyvinkin selvästi tuo thl:n tilasto, jonka mukaan influenssatapaukset romahtivat viime keväänä hyvin äkillisesti: vielä viikolla 11 uusia tapauksia oli 652, mutta viikolla 12 vain 261 ja viikolla 13 enää 46. Ja juuri viikolla 12 hallitus otti valmiustilan käyttöön, määräsi kokoontumisrajoitukset, monilla työpaikoilla siirryttiin etätyöhön ja annettiin myös monia suosituksia. Epäilemättä influenssatapaukset olisivat muutoinkin vähentyneet kesän lähestyessä, mutta tuskin noin äkillisesti.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!