Atlantin valtameren välivesi lämpenee

Uutisten mukaan maailman valtameret ovat lämmenneet viime aikoina kovasti muualla kuin napa-alueilla. Siksi oli mielenkiintoista huomata tieteellinen tutkimus, jossa tutkittiin Itä-Grönlannin syrjäisten rannikkovesialueiden niin sanotun välikerroksen veden lämpötilaa hyödyntäen sarvivalaisiin kiinnitettyjä antureita. 

Nämä arktiset eläimet ovat tunnettuja kyvystään sukeltaa syvälle merenpinnan alle, aina 1,5 kilometrin syvyyteen asti. Siten niihin kiinnitetyt tallentavat instrumentit mahdollistivat tietojen keruun noin 250 metrin syvyydestä alaspäin sijaitsevan Atlantin välikerroksen veden lämpötiloista Itä-Grönlannin rannikoilla. Jo aiemmin tiedettiin, etteivät napa-alueiden jäätiköt juurikaan vaikuta näihin syvyyksiin.

Näin saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteena olleen Blossevillen altaan veden lämpötila nousi vuosina 1960–2021 yli 500 metrin syvyydessä noin 0,047 °C vuodessa. Lisäksi veden suolaisuuden havaittiin muuttuneen. 

Tutkijoiden mukaan nämä muutokset väliveden lämpötiloissa – "Grönlanninmeren atlantifikaatio" – ulottuu nykyään syvälle merenpohjan altaisiin mereen päättyvien jäätiköiden edustalla jopa 300 kilometrin päähän sisämaahan. Tämä näkyy Scoresby Soundin ja Kangerlussuaqin syviä vuonoja ympäröivissä jäätiköissä, jotka altistuvat huomattavasti lämpimämmille ja suolaisemmille vesille kuin matalammalla Blossevillen rannikolla sijaitsevat jäätiköt. 

Nämä havainnot osoittavat, että lämpenevä Atlantin välivesi kuljettaa lämpöä suoraan jäätiköiden edustalle, mikä edistää jäätiköiden vedenalaista sulamista ja nopeuttaa niiden massan menetystä. Toisin sanoen yli 200 metrin syvyydessä nousevat lämpötilat – ja myös suolapitoisuudet – selittävät jäävuorien runsaan irtoamisen Scoresby Soundissa ja Kangerlussuaqissa. 

* * *

Tämä lyhyesti referoimani tutkimus osoittaa tekijöiltään melkoista luovuutta menetelmien kehittämisessä. Valaiden valjastaminen  jo kymmeniä vuosia sitten mittareiden kuljetusalustoiksi on ollut loistavat idea, jota ilman edellä välittämääni tietoa ei olisi saatu. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, jatkuuko Atlantin väliveden lämpeneminen myös tulevaisuudessa ja miten se vaikuttaa Grönlannin ilmastoon. Ja onko sillä lopulta vaikutusta myös Pohjoisen jäämeren kasvamiseen kaupallisten kuljetusreittien valtaväyläksi. 

Jälkimmäisen osalta tilanne ei kuitenkaan juuri nyt vaikuta kovin lupaavalta, vaikka maailmanpolitiikan turbulenssit ovatkin nostaneet – vaikeuksista huolimatta – arktisen reittiä käyttävien kuljetusten määriä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maailman valtameret ovat kuin Riku Illukka tai Pekka Haavisto
Luvassa on pitkä ja kuuma kesä
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista

Luvassa on pitkä ja kuuma kesä

MTV3:n mukaan saattaa tulevan loppukesän aikana muodostua – noin 50-60 prosentin todennäköisyydellä – äärimmäisen voimakas El Niño -ilmiö. Mikäli näin käy, tullaan jälleen näkemään uusia maailmanlaajuisia lämpöennätyksiä joko kuluvana tai viimeistään ensi vuonna. 

Tämä on tietenkin mielenkiintoinen uutinen nyt, kun uutismedioiden huomio on kiinnittynyt Ukrainassa ja Lähi-idässä käytäviin sotiin. Omalta osaltani seuraan kuitenkin – tapojeni mukaisesti – myös El Niño:n vaikutuksia arktisen jääpeitteen kehitykseen. 

Juuri nyt sen tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että Arktisen alueen laajuuden vuotuinen maksimi näyttäisi tänä vuonna jäävän pienemmäksi kuin kertaakaan vuonna 1979 alkaneen mittaushistorian aikana. Ja siksi kysymys kuuluu, että näemmekö ensi syyskuussa myös pohjoisen jääpeitteen pinta-alan jäävän pienemmäksi kuin aiemmin, ja siten tukevan käsitystä arktisen alueen muuttumisesta yhä soveliaammaksi sekä siviili- että sotilaalliselle laivaliikenteelle ja luonnonvarojen hyödyntämiselle. 

Mikäli näin kävisi, se tarkoittaisi sitä, että viime vuonna nähty Trumpin ja EU-maiden sananvaihto Grönlannista saattaa hyvinkin saada uusia kierroksia. Ja – mikäli näin tapahtuisi – läntisten valtioiden välisten suhteiden heikkeneminen rohkaisisi Kiinaa ja Venäjää entistä suurempaan aktiivisuuteen sekä arktisilla vesillä että muualla.

Toistaiseksi on kuitenkin pantava jäitä hattuun ja odotettava toteutuuko MTV3:n välittämä ennuste uudesta super El Niñosta, sillä pohjoisen jääpeitteen tilastojen mukainen minimilaajuus on edelleen vuodelta 2012. Siis neljäntoista vuoden takaa. 

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jääkarhut elävät ja voivat hyvin
Pohjoinen merijää sulaa sittenkin
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista

Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista

USA:n presidentti Donald Trumpia voi vilpittömästi onnitella siitä, että hän poisti sosialistidiktaattori Maduron Venezuelan johdosta. Se oli hyvin tehty siitäkin huolimatta, että teko oli mitä ilmeisimmin kansainvälisen lain vastainen. 

Siksi on syytä ihmetellä sitä, ettei Suomessa – eikä käsittääkseni muuallakaan – ole syntynyt keskustelua kansainvälisen lain oikeutuksesta. Eli miksei kukaan kritisoi sitä, että tämä laki suojelee kaiken maailman diktaattoreita laittomasti anastetun vallan menetykseltä? 

Omalta osaltani toivoisin, että Venezuelan tapahtumat käynnistäisivät tältä osin kansainvälisen lainsäädännön uudistamisen. Tai ainakin valmistavan poliittisen keskustelun sen tiimoilta. 

* * *

Tässä suhteessa saattaa olla jopa kiire. Iranissa on nimittäin parhaillaan menossa kansannousu, jonka tavoitteena on poistaa vallasta maan islamistinen hallinto. Levottomuuksien syynä on se, että maan pappisvalta on siirtänyt maan keskiaikaan ja taannuttanut ihmisten – erityisesti naisten – elinolot sietämättömiksi. 

Juuri nyt saattaa olla niin, että presidentti Trump on parhaillaan valmistelemassa iranilaisten auttamiseen tähtäävää operaatiota. Mikäli asia on niin, ja USA:n asevoimat auttavat persialaisia kaatamaan oman kansansa kurittamisen lisäksi myös kansainvälisen terrorismin tukemisesta tunnetun hallituksensa, tulevat oikeusoppineet ja vasemmiston kellokkaat epäilemättä moittimaan jälleen kerran maan operaatiota kansainvälisen lain vastaiseksi. 

On tosin totta, että Iranin mullahit nousivat valtaan kansan tukeman kapinan avulla. Samoin se, että maassa on järjestetty vaaleja, joissa on valittu poliittisia päättäjiä. 

Näillä ei kuitenkaan ole ollut viimeistä sanaa maan asioista, vaan niistä ovat päättäneet islamistiset uskonoppineet. Eikä maan johdolla mitä ilmeisimmin ole maan asukkaiden enemmistön kannatusta.

Siten myös Iranin uskonnollinen johto on diktatuuri – joskaan ei sosialistinen – jonka jokainen vähänkään järjissään oleva ihminen haluaisi kaatuvan. Ja – ainakin omalta osaltani – toivoisin, että se voisi tapahtua siten, että kansainvälinen laki sallisi sen. 

* * *

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata myös se, että presidentti Donald Trump nosti jälleen viime yönä esille Grönlannin aseman. Sen on vihjailtu tarkoittavan, että USA:n asevoimat saattaisivat valloittaa maailman suurimman saaren tanskalaisilta.

Jos näin kävisi, se olisi kansainvälisen lain vastaista. Eli arvoisa lukijani saattaa hyvinkin pohtia mielessään, että olenko tällä tekstillä – eli kansainvälisen lain ilmeisten epäkohtien korjaamisvaatimuksilla – oikeuttamassa mahdollista Grönlannin kaappaamista tanskalaisilta?

Vastausta on haettava tässä käsitellyn kolmen tapauksen taustoista. Ensinnäkin Tanskassa on vapaa demokratia, joten sen poliittinen johto on kansan valitsemaa. Sama koskee Grönlannin paikallishallintoa, joka on kyllä ilmaissut halunsa itsenäistyä.

Tämän on estänyt Grönlannin taloudellinen napanuora Tanskaan, joka on toistaiseksi estänyt ryhtymästä tuumasta toiseen. Tanskalaisille Grönlannin itsenäistyminen kuitenkin sopisi sikäli, etteivät he asettuisi vastahankaan. 

* * *

Itse tämän kirjoituksen pääasiaan liittyen on oleellista huomata tietyt rajaukset, jotka liittyvät ulkopuolisella interventiolla kaadettavan hallinnon laillisuuteen, oikeutukseen ja suosioon kansan parissa. Sekä tietenkin myös ihmisoikeuksien kunnioitus. 

Maduron hallinolla sen enempää kuin Iranin mullaheillakaan ei ole ollut – ainakaan viime aikoina – niistä mitään. Näissä diktatuureissa ihmisiltä ovat puuttuneet myös perimmäiset ihmisoikeudet, kuten vapaus ilmaista mielipiteensä, mutta grönlantilaisille mikään näistä ei ole ongelma osana Tanskan valtiota. 

Siksi olen sitä mieltä, että nykyistä kansainvälistä lainsäädäntöä pitäisi muokata siten, että nykyisin täysin kielletty aseellinen interventio vieraaseen valtioon sallittaisiin tarkoin rajatuissa tapauksissa. Nuo rajat tulisi toki määritellä tarkasti, eikä niihin saisi jättää porsaanreikiä. 

Samalla tulisi huolehtia, ettei kansainvälinen lainsäädäntö estäisi pahimpien diktaattoreiden eliminoimista silloin, kun heidän kelvottomuudestaan ei ole varteenotettavia epäilyksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maduron kausi loppu, eikä sen perään jäänyt haikailemaan kuin YK:n Antonio Guterrez
Kapina fanatismia vastaan
YK:n pääsihteeri toivoi USA:n iskun jälkeen rauhaa, mutta minkälaista?

Tuhoutuvatko koralliriutat lähivuosina?

Tuore tiedeuutinen kertoi, että 160 tutkijan allekirjoittaman raportin mukaan koralliriuttojen tuhoutuminen on nyt lähes varmasti peruuttamatonta. Sen mukaan suurin osa koralliriutoista kuolee, kun ilmaston lämpeneminen ylittää 1,5 asteen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. 

Juuri nyt ilmasto on tutkijoiden mukaan lämmennyt 1,4 astetta, joten riuttojen peruuttamattomaan tuhoutumiseen johtava lämpötila tulee nykyisten ennusteiden mukaan tapahtumaan lähivuosina. Silloin esimerkiksi Grönlannin ja Läntisen Etelämantereen jäätiköt romahtavat. 

Eikä siinä kaikki, sillä raportin johtavan tutkijan Tim Lentonin mukaan yksi keikahduspisteistä on nykyisten merivirtausten romahdus, millä olisi katastrofaalisia vaikutuksia. Jos se tapahtuisi Pohjois-Atlantin kiertoliikkeeksi (AMOC) kutsutun merivirtausjärjestelmän kohdalla, se mullistaisi globaalin ilmaston ja muun muassa viilentäisi Suomen ja muun Euroopan talvia.

* * *

Tartuin tähän aiheeseen siksi, että raportissa on selkeä ennuste, jota on mielenkiintoista – jos toki myös pelottavaa – seurata tulevina vuosina. Se on erityisen kiintoisa siksi, että aikajänne on "lähivuosina", mikä ainakin omissa korvissani kuulostaa pikemminkin alle kuin yli kymmenen vuoden aikajaksoa. Eikä ainakaan useiden vuosikymmenten odottelua, kuten alle kopioimani Berkleyn yliopiston pari vuotta sitten julkaisema kuva osoittaa.

Niinpä yritän muistaa seurata tätä asiaa tulevina vuosina. Ja raportoida siitä tässä blogissa, ellen sitten muutu vanhuudenhöperöksi ennen koralliriuttakatastrofin tapahtumista. 

* * *

Sitä ennen muistutan kuitenkin vuoden takaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan koralliriuttojen ennallistaminen vauhdittaa korallipeitteen ja karbonaattituotannon nopeaa elpymistä siten, että niiden nettokarbonaattibudjetit muistuttavat terveitä riuttoja jo neljän vuoden kuluessa. Ja tämä tapahtuu siis nykyisessä eli esiteolliseen aikaan verrattuna 1,4 astetta nousseessa ilmastossa. 

Eikä siinä kaikki, sillä tänä vuonna julkaistiin myös uusi tutkimus, jonka mukaan on olemassa myös sellaisia koralliriuttoja, jotka ovat tervehtymässä. Niitä on ainakin Chagos-saarilla, joiden eturiutalla ja laguunilla korallipeite kasvoi 59–67 % useiden vuosien vaalenemisen jälkeen. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, onko tämä suunnanmuutos vain väliaikaista, vai jääkö se pysyväksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste: 2040-2050-luvulla syntyy ilmasto- ja ympäristökriisien sarja
Jos tädillä olisi munat, hän olisi...
Diversiteettikeskusten kestävyys

Grönlannin rekikoira eli qimmit

Grönlannin inuiitit ovat käyttäneet omaa rekikoiraansa apunaan yli 800 vuoden ajan. Tämän koirarodun - qimmitin - kanta on pienenemässä nopeasti useista syistä, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja moottorikelkkojen käytön lisääntyminen. 

Tuoreessa monikansallisessa tutkimuksessa tutkittiin näiden koirien ja niiden esi-isien geenien muuntelua selvittääkseen, kuinka vuosisatojen eristäytyneisyys on muovannut qimmitien populaatioita. Lisäksi tutkijoita kiinnosti, millainen vaikutus eurooppalaisten mukanaan tuomilla koirilla on ollut nykyisiin Gronlannin rekikoiriin. 

Tutkimuksessa löydettiin kolme selvästi erottuvaa alueellista koirapopulaatioita sekä todisteita siitä, että koirien genomeihin oli vaikuttanut kaksi kertaa kanadalaisisten inuiittien koirista peräisin olevaa geneettistä ainesta. Sen sijaan nykyisissä qimmit-koirissa on vain vähän eurooppalaista perimää. 

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että koirissa oli vain vähän viimeaikaista sisäsiittoisuutta, vaikka niiden monimuotoisuuden taso oli alhainen. Tämä tilanne on hyvä, mutta sikäli vaarallinen, että mikäli näiden koirien lisääntymisessä hyödynnetään koirien jalostuksessa yleistä sisäsiittoisuutta, saattavat haitalliset geenimuodot yleistyä ja vaikuttaa sitä kautta koko koirarodun elinvoimaan.

Tutkijoiden mukaan heidän tuloksiaan voidaan käyttää Grönlannin rekikoirien suojelutoimissa niiden ympäristön muuttuessa yhteiskunnallisen kehityksen mukana varsin nopeasti. Tämä olisi sikäli tärkeää - tai ainakin mielenkiintoista - että koirarotu on yksi maailman vanhimmista. 

Päivän aiempi merkintä:
Poliisi ampui miehen

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hevostietoa pikkutytöille ja ravimiehille 
Russakan ihmeelliset seikkailut
Susi jo syntyessään - vai onko sittenkään?

Elämme juuri nyt kylmintä aikaa lähes 500 miljoonaan vuoteen

Viime aikoina on puhuttu paljon Grönlannin jäätiköiden sulamisesta. Siksi oli mielenkiintoista lukea Saksassa työskentelevän Rebecca Adam McPhersonin ja kumppaneiden tutkimusta, jonka mukaan valtamereen laskevan grönlantilaisen 79 North -jäätikön sulaminen on hidastunut jonkin verran viime vuosina. 

Tätä ilmiötä tutkiessaan tutkijat huomasivat, että jäätikön kielekkeen alapuolisen veden lämpötilat viilenivät vuosina 2018–2021. Tutkijoiden mukaan tämä johtui Pohjois-Atlantin kierron hidastumisesta ja Atlantin välivesien viilenemisestä. 

Se puolestaan oli seurausta Euroopan ilmakehässä havaitusta ilmiöstä, jonka seurauksena kylmää arktista ilmaa valui etelään Framinsalmen kautta. Tämä ilmiö ei suinkaan ole tieteelle uusi, vaan se on aiheuttanut viimeisen puolen vuosisadan aikana myös muita merten viilenemistapahtumia ja tulee jatkossakin olemaan keskeinen tekijä Koillis-Grönlannin jäätiköiden kehityksessä.

Tutkimusta tavatessani mieleeni tuli tietenkin, että voisiko tämä sama ilmiö selittää myös sen, ettei pohjoisen napa-alueen merijää ole sulanut vuoden 2013 jälkeen. Jos näin on, pitäisi merijään sulamisen jatkua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.  

* * *

Kun nyt innostuin kirjoittamaan ilmastotieteen tuloksista, niin jatkan samalla linjalla, mutta kovin erilaisella aiheella. Amerikkalainen Emily Judd kumppaneineen oli nimittäin tutkinut maapallon maapallon keskimääräistä pintalämpötilaa peräti viimeisten puolen miljardin vuoden aikana. 

Tämä tapahtui yhdistämällä tilastollisesti geologisia tietoja ja ilmastomallien simulaatioita. Näin voitiin osoittaa, että Maan lämpötila on vaihdellut 11°C ja 36°C välillä viimeisten 485 miljoonan vuoden aikana. 

Tämä vaihteluväli on suurempi kuin aiempien tutkimusten perusteella oli arvioitu, mutta linjassa viimeisten noin 60 miljoonan vuoden arvioiden kanssa. Tutkijoiden mukaan tämä lisää luottamusta siihen, että heidän saamansa tulokset ovat aiempia arvioita oikeampia myös varhaisempia ajanjaksoja koskien. 

Tässä käsittelemäni tutkimuksen mukaan trooppiset lämpötilat ovat vaihdelleet 22° ja 42°C välillä, joten aiemmin esitetty väite siitä, että troopiikin lämpötilalla olisi jonkinlainen kiinteä yläraja. Ja viittaa siihen, että muinainen elämä olisi kehittynyt sietämään äärimmäistä kuumuutta ja joutunut sittemmin sopeutumaan kylmempään ilmastoon. 

Kaiken kaikkiaan maapallo on viimeisten 485 miljoonan vuoden aikana viettänyt enemmän aikaa lämpimissä kuin kylmissä ilmastoissa. Juddin ja kumppaneiden mallin mukaan ilmastoa on tänä aikana ohjannut pääasiassa hiilidioksidin konsentraatio. 

Mielenkiintoisinta tässä tutkimuksessa oli kuitenkin se, että maan lämpötila on vaihdellut paljon enemmän kuin aiemmin on luultu. Tähän liittyen minua itseäni hämmästytti erityisesti kuva, jonka he julkaisivat maapallon pinnan globaalin keskilämpötilan kehityksestä. 

Kuten arvoisa lukijani havaitsee, elämme juuri nyt kylmintä aikaa lähes 500 miljoonaan vuoteen. Ja sikäli maapallon historian suhteen aivan äärimmäisissä poikkeusoloissa. Nähtäväksi siis jää, onko planeettamme tulevaisuus entistäkin kylmempi vai nousevatko sen lämpötilat jossain vaiheessa kohti maapallolle tyypillisempiä lukemia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rypälemehu ilmastomittarina
WMO: Jäätiköiden sulamista ei voi enää estää
Onko arktinen alue lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma?

Ilmastotutkimus ei oikeuta ihmisten elämän vaikeuttamista eikä nuorison ahdistamista

Kirjoitin viikko sitten Helsingin sanomien epäuskottavasta tiedejutusta, jossa kerrottiin tutkimusraporttiin perustuvista väitteistä pohjoisen napajään sulamisesta ehkä jo vuoteen 2030 mennessä - tai ainakin 2030-luvulla. Näin siitä huolimatta, ettei kyseisen jään minimikoko ole viime vuosina pienentynyt lainkaan, vaan pikemminkin kasvanut. 

Eilen satuin sitten törmäämään uuteen tutkimusraporttiin, jonka mukaan "ensimmäisen jäättömän kuukauden ilmestymisaika Arktiksella on edelleen epävarma johtuen laajasta arvioiden kirjosta arktisen ilmaston herkkyydestä ihmistoiminnan vaikutukselle". Sekä ehdotettiin ilmastomallien uudelleenkalibrointia merijään ja Grönlannin jäätikön ilmastonmuutosreaktion osalta, koska "ilmastomalleissa käytetty arktisen jääpeitteen herkkyys ilmakehän kiertoliikkeelle poikkeaa merkittävästi havaitusta herkkyydestä". 

Lisäksi tutkijat kertoivat, että jos pohjoisen jääpeitteen kehitys jatkuu todellisten havaintojen kaltaisesti myös tulevina vuosikymmeninä, napajään ja Grönlannin jäätiköiden pääosa sulavat vasta useiden kymmenien vuosien kuluttua. Eikä siis missään tapauksessa 2030- tai edes 2040-luvulla. 

* * *

Minusta näiden kahden arvostetuissa julkaisusarjoissa raportoidun tutkimuksen antama kuva pohjoisen napajään tutkimuksen - ja yleisemminkin ilmastotutkimuksen - tilasta ei ole järin hääppöinen. Siitä huolimatta juuri ilmastotutkimuksen tuloksia käytetään nykypäivänä ehkä mitään muuta tutkimusta enemmän tavallisten ihmisten elämäntapojen poliittiseen ohjailuun. 

Siksi niin ilmastotoimia vaativien poliitikkojen, medioiden kuin tutkijoidenkin olisi syytä katsoa peiliin ja todeta tosiasiat. Eli myöntää maapallon ilmaston tulevaisuuden olevan varsin epävarmalla pohjalla, eikä sitä sen vuoksi tulisi käyttää tavallisten ihmisten vapauden rajoittamiseen eikä etenkään maailman nuorison ahdistuksen lisäämiseen.

Aivan ensimmäisenä tekona tulisi valtamedioiden ympäri maailman tuoda rehellisesti esille ilmastotutkimukseen liittyvä valtava epävarmuus yksinkertaisesti tarjoamalla lukijoilleen poliittisesti neutraalia tietoa tuoreista tutkimusraporteista. Eli esimerkiksi viikon takaisen blogikirjoituksen laukaisseen artikkelin julkaissut Helsingin sanomat voisi kirjoittaa myös tämän kirjoituksen taustana olevasta tutkimuksesta - ja tehdä saman loogisen johtopäätöksen ilmastotutkimuksen tilasta kuin minäkin olen tässä tehnyt. 

Sen jälkeen poliitikot voisivat lopettaa puheensa vaihtoehdottomasta ja ankeasta tulevaisuudesta ja keskittyä sen sijaan huolehtimaan siitä, että menestyvän talouden edellytykset, ihmisten turvallisuus ja muut yhteiskunnan perusasiat ovat Suomessa kunnossa. Tässä mielessä tästä saattaakin tulla mielenkiintoinen päivä, jos Petteri Orpon johtamien hallitusneuvotteluiden lopputuloksista tiedotetaan julkisuuteen. 

Aikaisempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi ennuste: pohjoinen merijää sulaa jo 2030-luvulla
Uutta tietoa ilmastomalleista
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä

Ylen valeuutinen vai ainoastaan huolimattomasti tehty esitys?

Yle julkaisi kuvasarjan ilmastonmuutoksen etenemisestä pohjoisella merijäällä. Sitä lukiessani jouduin pariinkin kertaan syvän hämmästyksen ja epäuskon valtaan. Vai mitä arvoisa lukijani arvelee seuraavista kuvakaappauksista.

Kuvassa näkyy otsikon mukaan napajään pinta-ala syyskuussa ja sen jälkeen selitysteksti, jonka mukaan "1980- ja 1990-luvuilla muutos oli vielä melko pientä, 2000-luvulla sulamisvauhti on kiihtynyt". Jokainen voinee itse tarkastaa kuvasta, miten hyvin teksti vastaa sitä etenkin vuoden 2007 jälkeisenä aikana, joka luettaneen yleisen käsityksen mukaan 2000-lukuun.

Kyseessä on siis täsmälleen sama tilasto, jonka pohjalta olen vuosikausia testannut tilastollisesti vallitseeko ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja arktisen merijään koon välillä tilastollista merkitsevyyttä, joka tukisi kuvatekstissä mainittua sulamisvauhdin kiihtyvyyttä (viimeinen blogimerkintä aiheesta). Ja todennut, ettei kyseinen tilasto tue tätä käsitystä.

Jäin miettimään, että katsoikohan jutun tehnyt toimittaja lainkaan sitä kuvaa, jonka hän esitykseensä oli laittanut ennen kuin kirjoitti tekstinsä. Vai kirjoittiko hän tekstin yleisen - varsin usein epärehelliseksi toteamani - mediakäsityksen pohjalta luottaen siihen, että kuva vastaisi sitä.

Toinen mahdollisuus tietenkin on, että toimittaja kyllä huomasi, ettei kuva vastaa hänen tekstiään. Mutta päätti siitä huolimatta käyttää sitä luottaen siihen, ettei hänen lukijansa vaivaudu vertaamaan kuvaa ja tekstiä toisiinsa.

Jutussa oli toinenkin - joskin vähän vähemmän - itseäni hämmästyttänyt kuva. Siis tämä.

Siinä kerrotaan, että tutkimusprofessori Jari Haapalan mukaan "jäämeri on ensimmäistä kertaa jäätön jo 2030-luvulla". Kuten vähän aikaa sitten kerroin, on tämä pohjoisen napajään sulamishetki siirretty tieteellisessä kirjallisuudessa eteenpäin aina 2050-luvulle saakka. 

Niinpä jäin miettimään, että eikö professori Haapala tosiaankaan ole tietoinen oman tieteenalansa viimeaikaisesta kehityksestä. Vai onko niin, että esityksen tehnyt Ylen toimittaja on lainannut jotain Haapalan vanhaa lausuntoa tarkastamatta sen ajantasaisuutta?

  

Tätä vuosilukua voi tietenkin itse kukin tarkastella myös seuraavasta kuvasta, joka kuvaa samaa tilastoa kuin yllä oleva Ylen jutusta kopioimani kuva, mutta jossa jään pinta-alaa kuvaava Y-akseli on skaalattu siten, että se alkaa nollasta eli sulasta merestä.

Jokainen voi itse tehdä yllä olevasta kuvasta haluamansa johtopäätökset. Totean kuitenkin, että aika rajusti saisi jään sulaminen seuraavan parinkymmenen vuoden aikana kiihtyä, jotta se saavuttaisi nollatason jo 2030-luvulla. 

Lopuksi en malta olla mainitsematta uudesta tutkimusjulkaisusta, jossa on mallinnettu Grönlannin paljon huomiota saanutta sulamista. Sen mukaan tulevaisuudessa oletetun ilmaston lämpenemisen seurauksena Grönlannin jäätiköiden sulaminen tulee lisääntymään siten, että se ylittää vuosittaisen lumenkertymän vuoden 2055 tienoilla, mikäli ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä mitään.

Oleellista tässä on huomata, että jään lisääntyneestä kesäajan sulamisesta huolimatta Grönlannin saarella oleva vuoden nettojäämäärä ei ole vielä pienentynyt toisin kuin joissain viimeaikaisissa uutisissa on väitetty. Nähtäväksi siis jää, tapahtuuko se vuoden 2055 tienoilla. Vai eikö sittenkään? 

JK kello 20:49: Huomasin vasta nyt, ettei tuo Ylen tilasto ole se sama NSIDC:n tilasto, jota olen itse käyttänyt (kuten edellä väitin), vaan ilmeisesti - toisin kuin otsikossa väitetään - se kuvaa jään laajuutta. Pinta-alan ja laajuuden välisen eron kuvaus on täällä. Itse asiaa tämä tekemäni virhe ei muuta kuin siltä osin, että se osoittaa yhtenäisen napajään ulkopuolella olevien jäätiköiden sulaneen hiukan nopeammin kuin yhtenäisen jään.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS maalasi vihreällä pensselillä epärehellisiä kauhukuvia
Pohjoisen merijään sulaminen siirtyi 20 vuodella
Grönlannissa koirat juoksevat vedessä

Nuoret ilmastoaktivistit Stalinin jalanjäljillä?

Yle teki eilen jutun ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien grönlantilaisten nuorten näkemyksistä. Juttu oli sen verran hätkähdyttävä, että päätin tarttua siihen tänä aamuna. 

Mutta ennen grönlantilaisten nuorten näkemyksiä haluan muistuttaa toisesta eilisestä jutusta. Se oli Helsingin Sanomissa ja kertoi Stalinin uudesta elämänkerrasta eli siitä ajasta Neuvostoliitosta, jolloin 29 vuoden aikana pidätettiin keskimäärin miljoona ihmistä vuodessa.  Tämän mahdollisti isä aurinkoisen luoma totalitaristinen järjestelmä, jota kutsutaan sosialismiksi.

Grönlantilaisissa nuorissa minua hätkähdytti nuoren naisen kaipuu totalitarismiin. Vai mitä arvoisa lukijani tuumii seuraavasta suorasta lainauksesta.

"Kävin Kööpenhaminassa kesäkuun vaalien alla, tapasin politikkoja. Minulle jäi erityisesti mieleen eräs poliitikko. Hän oli hyvin pelottava. Hän sanoi, ettei hän aio pakottaa ihmisiä tekemään mitään eri tavalla ilmaston takia. Mutta jos aiot muuttaa asioita, miten muuten voit tehdä sen?"

Ehkä vieläkin hätkähdyttävämpi oli kuluneella viikolla ilmastoguruksi nostetun Greta Thunbergin lausahdus, jossa hän tuntui väläyttävän niin ikään stalinistiselta kuulostavia keinoja. Vai mitä arvoisa lukijani mahtaa ajatella seuraavasta suorasta lainauksesta hänen Twitter-viestistään? 

"If you belong to the small number of people who feel threatened by us, then we we have some very bad news for you: This is just the beginning. Change is coming - like it or not" eli "jos kuulut niihin lukumääräisesti vähäiseen määrään ihmisiä, jotka tuntevat itsensä uhatuksi meidän taholtamme, silloin meillä on sinulle erittäin huonoja uutisia: tämä on vasta alkua. Muutos on tulossa - pidit siitä tai et".

Edelle kirjoittamieni huomioiden jälkeen jäin miettimään, että mikäli tämä nuorten naisten joukko todellisuudessa saisi päättää tulevaisuudesta, minkälaiseksi paikaksi tämä meidän maailmamme muodostuisi. 

Voisiko lopputuloksen luonnetta etsiä parhaiten nyt julkaistun Stalinin elämänkerran sivuilta? Entä olisivatko edellä lainatut aktivistit tyytyväisiä aikaansaannoksestaan? Vai söisikö vallankumous jälleen kerran omat lapsensa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaupungin vuokra-asunnoista ja sosialismin kirouksesta
Vuoden 1918 tapahtumat uusiksi?
Kirsi Liimatainen uskoo edelleen sosialistiseen utopiaan

Grönlannissa koirat juoksevat vedessä

Helsingin Sanomat teki jutun siitä kuinka yksi koiravaljakkokuva tiivistää totuuden merijään sulamisesta. Kuva on Grönlannista ja siinä koirat juoksevat sulamisvesissä, mutta itse tekstissä puhutaan myös koko pohjoisesta merijäästä. Siis siitä samasta napajäästä, jota olen viime aikoina seuraillut.

Jutussa on mukana toinenkin raflaava kuva, jossa tämän vuoden alkukesästä Grönlannin kohdalle osunut 4,4 astetta tavallista lämpimämpi ilmamassa on aiheuttanut poikkeuksellisen piikin jään sulamiselle. Yleiseltä kannalta huolestuttavin uutinen on se, että - jutun mukaan - "arktisella alueella ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin".

* * *

Kun viimeksi kirjoitin arktisen alueen merijäistä oli pari viikkoa ajankohtaan nähden kaikkien aikojen pienimpänä pysytelleen napajään laajuus palannut toiseksi pienimmäksi. Sen jälkeen se oli kesäkuun 7. päivään asti sijoilla 2-3 kunnes palasi pienimmäksi.

Merkittävin tapahtumaketju alkoi kuitenkin 11.-13.6., jolloin ajankohtaan nähden selvästi kaikkien aikojen pienimmässä laajuudessaan ollut napajään sulaminen alkoi nopeasti hiipua. Hämmästyttävästi se pysähtyi 15. päivänä ja jopa kasvoi 16. päivän mittaukseen mennessä. Tämä näkyy alla olevassa NSIDC:n nettisivulta kopioimani kuvan vasemmassa reunassa.

Vastaavaa kesken parasta sulamiskautta tapahtunutta arktisen alueen merijään laajuuden kasvua ei tilastohistoria tunne. Kyse on siten erittäin harvinaisesta tapauksesta, jonka seurauksena arktisen napajään laajuus oli tuoreimman mittauksen mukaan eli 17.6. sijalla viisi ajankohtaa nähden.

Grönlantia en ole seurannut, mutta uskon kyllä HS:n uutisen ja sen kahden raflaavan kuvan olevan aitoja. Ehkäpä pohjoisimman napaseudun äkillinen - ja poikkeuksellinen - viileneminen sai vastineensa tavallista lämpimämpänä ilmamassana maailman suurimmalla saarella.

Mitä tämä tarkoittaa koko arktisen alueen lämpötilojen kannalta jää nähtäväksi. Tässä suhteessa on on mielenkiintoista nähdä kesäkuun jälkeinen jään pinta-ala (se on eri asia kuin laajuus): sen kuukausittainen keskiarvohan ei ole tänä vuonna supistunut kertaakaan ajankohtaan nähden kaikkien aikojen pienimmäksi.

* * *

Minun nähdäkseni HS:n uutinen osoittaa kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, ettei ilmastonmuutosjuttuja kannattaisi tehdä paikallisista ilmiöistä - ne eivät välttämättä kuvaa ilmastonmuutoksen etenemistä vaan saattavat olla pelkkiä paikallisia anekdootteja.

Toinen merkillepantava seikka on, ettei arktinen merijää Grönlannin ennätyssulamisista huolimatta edelleenkään osoita oikeaksi ilmastonmuutoksen kiihtyvää luonnetta, vaikka elämmekin kiistatta lämpimintä aikaa sitten keskiajan lämpökauden.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutoksessa jälleen uusi käänne
Jäätikkötutkijat tulivat lausuneeksi testattavan hypoteesin
Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot

Jäätikkötutkijat tulivat lausuneeksi testattavan hypoteesin

Suomalaiset mediat - kuten Yle - välittivät tiedon siitä, että Grönlannin suurin jäätikkö on vahvistunut ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Jutun mukaan havainnon tehneet tutkijat uskovat vahvistumisen johtuvan sitä ympäröivän meriveden kylmenemisestä: sen lämpötila on korkeimman 250 metrin osalta ollut viime vuosina kylmimmillään sitten 1980-luvun.

Uutisessa kuitenkin tähdennettiin, että jäätikön vahvistuminen on vain paikallista ja siten Grönlannin muut jäätiköt ovat edelleenkin sulaneet. Sitä paitsi, Ylen siteeraamien tutkijoiden mukaan "seuraavalla kerralla, kun vedet taas lämpenevät, ne lämpenevät entistä enemmän".

Tämä kommentti voidaan tulkita oikeaoppiseksi hypoteesiksi, jonka toteutumista on syytä seurata. Valitettavasti tutkijat eivät määritä lisälämpenemisen aikaskaalaa, mutta koska se heidän mukaansa johtuu Pohjois-Atlantin oskillaatiosta, puhutaan maksimissaan parin vuosikymmenen mittaisesta ajanjaksosta.

Entä miten Grönlannin tämänhetkinen sulaminen suhtautuu pohjoisen napa-alueen merijään kehitykseen? Juuri tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon mukaan (26.3.2019) se on pienenemässä nopeasti (verrattuna moniin aiempiin vuosiin) ja on päivämäärään nähden laajempi (extent) kuin vuosina 2017 ja 2018, mutta supeampi kuin vuonna 2016. Kaikkiaan pohjoisen merijään laajuus oli mainittuna päivämääränä tilaston seitsemänneksi pienin.

Arctic Sea Ice News & Analysis kertoi myös, että juuri ohitettu napajään vuotuinen maksimilaajuus oli aikasarjan kahdeksanneksi pienin. Tuon tilaston kärjessä komeilevat vuodet 2017, 2018 ja 2016. Lisäksi tuorein käytettävissä oleva tieto napajään pinta-alasta (area) on helmikuulta, jolloin jää oli keskimäärin 12. pienin mittaussarjan historiassa.

Napajään laajuuden ja pinta-alan mittauksista saatava kuva sopii siten kohtuullisen hyvin Ylen välittämään kuvaan Grönlannin suurimman jäätikön kehityksestä. Tosin on huomattava, että Grönlannissa käänne on tapahtunut myöhemmin kuin napa-alueen merijäätiköillä.

Tutkijoiden edellä mainitun hypoteesin osalta oleellista on kuitenkin vain se, että jos Pohjois-Atlantin oskillaatio kääntyy ja jäätikön supistuminen jatkuu sen myötä sekä johtaa uusiin "ennätyksiin", voi tutkijoiden hypoteesin todeta saaneen vahvistusta. Jos sen sijaan oskillaatio muuttuu ilman vaikutuksia Grönlannin suurimpaan jäätikköön, on hypoteesi hylättävä.

Jääkäämme siis odottelemaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutoksen faktoista ja niiden kumoamisesta
Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä
Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot

Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot

Grönlantiin on ilmaantunut poikkeuksellinen lämpöaalto, jonka seurauksena saaren lämpötilat ovat nousseet sellaisiin lukemiin, joita on tavallisesti vasta kesällä Grönlannissa. Kylmän saaren jääpeitteestä peräti 12 prosenttia on sulanut.

Saarella työtään tekevä ilmastotutkija kertoi edellä linkitetyn uutisen mukaan myös, että "meidän piti oikein tarkastaa, että säämallimme toimivat oikein". Tutkijat uskovat, että kyseessä voi olla osaksi luonnon oma ilmiö, jota ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos pahentaa.

Tuosta tuli mieleeni katsoa GISS:n julkaisemaa ilmastodataa mantereen eri mittauspisteistä. Seuraavassa kuvakaappaukset kolmen sääaseman tilastoista.

Godthab Nuukissa on ilmaston kehitys ollut tilastojen mukaan seuraavanlainen:

Egedesmindessä lämpötilahistoria puolestaan on tällainen:

Ja Angmagssalikin mittaussarjasta löytyvät seuraavat tiedot:

Kuvia tarkastelemalla näyttäisi siltä, että Grönlannin ilmaston lämpeneminen oli voimakasta 1980-luvulta aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Sen jälkeen lämpötilat ovat kuitenkin pikemminkin laskeneet kuin nousseet.

Looginen johtopäätös mittaustulosten pohjalta lienee siis sellainen, ettei nykyisiä huippulämpötiloja selitä niinkään ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen vaan poikkeukselliset sääilmiöt. Itse arvelen, että parhaillaan Grönlannin eteläpuolella olevan korkeapaineen lisäksi nyt havaitun lämpöaallon merkittävin tekijä keväisten lämpötilojen nousulle lienee talven poikkeuksellisen voimakas El Niño-ilmiö, joka on muutenkin nostattanut maapallon keskilämpötilaestimaatit ennätystasolle.

Mutta jäädäänpä odottelemaan. Olemme varmasti viisaampia jo vuoden kuluttua, kun El Niño on laantunut. Mikäli lämpötilat ovat jääneet edellä olevia kuvia korkeammalle tasolle, saa myös ilmastonmuutoshypoteesi vahvistusta reaalimaailman mittauksista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lämpimin maaliskuu
Uusi ennätys on syntynyt
Alaska ja globaali ilmastonmuutos